Euroalueen rahoitusmarkkinat - integraatio, tehokkuus ja vakaus Jukka Vesala* EUROOPAN KESKUSPANKKI Kansantaloudellinen yhdistys, Helsinki, 20.1.2003 *Esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa EKP:n kantaa. 5.3.2003 1
Sisällys 1. Keskeiset muutostrendit rahoitusmarkkinoilla 2. Haasteet sääntelylle ja valvonnalle 3. EU:n sääntelyn ja valvonnan kehitys 5.3.2003 2
Yritysrahoituksen arvopaperistuminen ja integraatio Yritysten arvopaperimarkkinarahoituksen käyttö voimakkaasti lisääntynyt euroalueella. Euroalueen yritysten arvopaperien liikkeeseenlasku eurossa tai eurovaluutoissa (Bn EUR ja transaktioiden lukumäärä) Joukkolainat Osakkeet Syndikoidut luotot Arvo Määrä Arvo Määrä Arvo Määrä 1995 5.3 53 20.6 56 22.9 111 1998 18.8 109 51.5 219 45.1 178 1999 37.0 123 76.1 301 107.5 296 2000 56.4 134 111.4 347 197.8 313 2001 83.5 161 44.7 119 159.3 312 Lähde: Deqalogic (EKP 2002). 5.3.2003 3
Yritysrahoituksen arvopaperistuminen ja integraatio Euroalueella joukkolainamarkkinoiden koko on lähestymassä pankkiluottomarkkinoiden kokoa. Rahoituksen rakenne 2001 lopussa % BKT:sta Euroalue USA Japani Pankkiluotot 108 51 99 Joukkolainat 101 147 136 Osakemarkkinoiden 76 149 129 kapitalisaatio Lähde: EKP. 5.3.2003 4
Yritysrahoituksen arvopaperistuminen ja integraatio Investointipankkitoiminnassa kilpailu muuttunut kansainväliseksi. Euroalueen yritysten käyttämät investointipankit joukkolainoissa, % arvosta liikeeseenlaskussa 1995 2001 Euroalue 96 49 Muu EU (UK ja Sveitsi) 1 15 USA 2 34 Kotimainen välittäja mukana transaktiossa, % lukumäärästä Suurin 20% 100 58 Keskimmäisin 20% 65 35 Pienin 20% 92 57 20 suurimman välittäjän markkinaosuus, % arvosta Lahde: Dealogic (EKP 2002). 98 93 5.3.2003 5
Yritysrahoituksen arvopaperistuminen ja integraatio Yritysten arvopaperimarkkinarahoitus integroitunut ja kilpailu lisääntynyt euroalueella etenkin suurimpien yritysten osalta ja joukkolainoissa. Pankeilla riskejä markkinoilla, jotka eivät enää kansallisia. Sijoittamisen hajauttaminen yli rajojen edelleen kallista lähinnä selvitystoiminnan hajanaisuuden vuoksi. 5.3.2003 6
Arvopaperimarkkinoiden ja markkinalikviditeetin merkityksen kasvu Suurimpien pankkien tuottojen ja riskien riippuvuus arvopaperimarkkinoista lisääntynyt. 50 suurinta Eurooppalaista pankkia 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002-6kk Muut tuotot (% taseen loppusummasta) Voitot ennen veroja (% taseen loppusummasta) Uudet jvk- ja osakeemissiot Euroopassa (Mn. EUR - oikea asteikko) 350 300 250 200 150 100 50 0 Lähde: Bankscope, Dealogic. 5.3.2003 7
Arvopaperimarkkinoiden ja markkinalikviditeetin merkityksen kasvu Raha- ja arvopaperimarkkinoiden hinta- ja likviditeettisokit voivat vaikuttaa pankkeihin yhä enemmän: Viimeaikaisissa kriiseissä markkinalikviditeetin merkitys ollut keskeinen (Venäjä/LTCM 1998). Arvopaperistettujen luottojen ja johdannaisinstrumenttien käyttö kasvanut voimakkaasti: Pankkien riskipositiot voivat muuttua hyvin nopeasti. Riskien keskittymisen mahdollisuus. Yksittäisten rahoituslaitosten riskien läpinäkyvyys saattaa heikentyä. 5.3.2003 8
Tukkurahamarkkinoiden integraatio EMU ja TARGET/Euro 1- maksujärjestelmät mahdollistaneet integroituneen pankkien välisen rahamarkkinan euroissa. Hinnoittelu yhtenäistä koko euroalueella heti 1999 alusta lukien. Pankkien keskimääräiset yliyön korot 4 Spain Italy Ireland Portugal 3 2 1 0-1 -2 02.Jan.98 03.Jul.98 04.Jan.99 14.Jun.99 22.Nov.99 05.May.0 13.Oct.0 28.Mar.1 Lähde: EKP. 5.3.2003 9
Tukkurahamarkkinoiden integraatio Rahamarkkinakauppa yli rajojen noussut n. 25 (Saksa) - 85%:iin (Belgia) koko aktiviteetista (n. 50% koko euroalueella). Pankeilla kauppaa yli rajojen rahoituskeskusten (Frankfurt, Lontoo) / naapurimaiden pankkien kanssa. Maiden sisäinen ja välinen rahamarkkinakauppa: %-osuus pankkien välisestä luotonannosta (vain jos >5%) Luotonantaja BE DK DE ES FR IE IT LU NL AT PT FI SE UK BE 15.4 DK 59.7 21.1 24.6 DE 8.9 5.2 73.8 5.7 14.7 5.4 30.1 12.0 7.1 13.3 8.8 ES 62.7 FR 13.6 66.3 9.6 IE 22.8 IT 69.9 7.8 11.2 LU 21.7 NL 7.0 32.0 AT 57.4 PT 40.6 FI 40.9 11.3 SE 9.2 22.5 41.2 UK 32.5 8.5 7.4 10.0 7.5 22.7 8.2 6.5 20.6 7.6 5.6 38.8 Lähde: EKP. Luotonottaja 5.3.2003 10
Tukkurahamarkkinoiden integraatio Markkinarakenne rahamarkkinoilla keskittynyt: suurimmat pankit hallitsevat markkinoita euroalueen näkökulmasta/kansallisesti rahamarkkinakauppa/riskit yli rajojen keskittynyneet rahoituskeskuksiin (Frankfurt, Lontoo) Suurempi markkina likvidimpi normaalioloissa sekä vakaampi suhteessa rajallisiin häiriöihin, mutta: merkittävä kanava (muiden arvopaperimarkkinoiden lisäksi) pankkien ongelmien välittymiseen yli rajojen ( contagion ). 5.3.2003 11
Pankkiryhmien ekspansio yli rajojen/toimialojen Pankkifuusiot yli rajojen kasvussa 1999-2000. Fuusioituminen muiden rahoituslaitosten kanssa n. 30% pankkifuusioista 1990-2001. Pankkifuusiot euroalueella Toimialan sisäinen (%) Toimialan ulkoinen (%) Bn. EUR % Kotimaiset Yli rajojen Kotimaiset Yli rajojen 1990 15.35 5 45 7 45 3 1991 8.66 3 76 2 10 12 1992 5.16 2 16 4 19 60 1993 12.02 4 22 3 17 58 1994 6.06 2 73 5 22 0 1995 11.02 3 39 25 32 3 1996 6.44 2 74 1 6 18 1997 27.86 9 74 2 5 19 1998 72.43 23 70 3 18 10 1999 70.87 22 79 13 3 4 2000 49.74 16 38 42 11 8 2001 (tammi-elo) 31.33 10 31 0 67 1 1990-2001 316.94 100 60 11 18 11 Lähde: Thomson Financial. 5.3.2003 12
Pankkiryhmien ekspansio yli rajojen/toimialojen Ulkomaisilla pankeilla jo merkittävä markkinaosuus joissakin EUmaissa; etenkin tulevissa EU-maissa. Ei-kotimaisten eurooppalaisten pankkikonsernien markkinaosuus kohdemaassa (% taseen loppusummasta) 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% LU IE AT DK PT SE BE UK FI NL FR IT ES GR DE 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% EE CZ PL LT SK BG HU MT LV RO CY SI Lähde: EKP. 5.3.2003 13
Keskeiset muutostrendit rahoitusmarkkinoilla - yhteenveto Euroalueen yhteiset rahoitusmarkkinat osin jo nykypäivää, vaikka vähittäismarkkinat edelleen eriytyneet. Luottoriskien suhteellinen merkitys alenemassa/hallinta paranemassa (Basel II). Pankkien markkinariskien, likviditeettiriskien ja muilta toimialoilta tulevien riskien suhteellinen merkitys kasvussa. Ongelmien leviäminen yli rajojen jo nyt merkittävä riski. Rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja vakausriskejä tarkasteltava myös euroalueen näkökulmasta: contagion -riskit ja yhteiset shokit 5.3.2003 14
Sääntelyn kehittäminen ja yhtenäistäminen 2. Haasteet sääntelylle ja valvonnalle: Kansallisten sääntelyvaatimusten yhtenäistäminen: Integroituvilla markkinoilla aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia kansallisista eroista sääntelyssä ja verotuksessa. Ylikansallisilla rahoituskonserneilla suuret kustannukset kansallisten määräysten noudattamisesta. Konvergenssi maiden/sektorien välillä tarpeen kustannusten säästämiseksi ja integraation edistämiseksi. 5.3.2003 15
Informaation vaihto ja koordinaatio valvonnassa ja kriisien hoidossa Kuinka turvata rahoitusmarkkinoiden vakaus? Kaikki viranomaiset tarvitsevat entistä enemmän informaatiota ulkomailta ja omalla toiminnalla on yhä todennäköisemmin vaikutus yli rajojen (ulkoisvaikutukset). Valvonta ja rahoitusmarkkinoiden vakaus edelleen kansallisella vastuulla. Home country control principle - kotimaan vastuulla: rahoituslaitosten konsolidoitu valvonta rahoituslaitosten kriisien hallinta Keskeisin ongelma: kokonaisuuden kannalta tehokas tietojen vaihto ja koordinoitu kriisinhallinta (kriisiinstituutioiden hallittu järjestely): Mekanismien puute ylikansallisten pankkien tukemiseksi veronmaksajien varoin ei niinkään ongelma. 5.3.2003 16
Informaation vaihto ja koordinaatio valvonnassa ja kriisien hoidossa Nykyiset yhteistyömekanismit: bilateraaliset sopimukset ( MoU ) multilateraalinen komiteatyöskentely Bilateraaliset MoU:t yleisiä EU maiden viranomaisten välillä. Ne eivat yleensä kata: paikallisia markkinoita koskevan valvontatiedon vaihtaminen tietojenvaihto ongelmista ennen avointa kriisitilannetta tai sen aikana koordinaatio kriisienhallinnassa Erityiset yksityiskohtaisemmat sopimukset voivat koskettaa yksittäisiä pankkiryhmittymiä (esim. Nordea, Fortis). 5.3.2003 17
Informaation vaihto ja koordinaatio valvonnassa ja kriisien hoidossa Ko. sopimukset voivat kärsiä kansallisten viranomaisten insentiivirajoitteista ( incentive constraints ) (Enria-Vesala 2003): tietojen välittäminen ajoissa ulkomaisille viranomaisille ulkomaisten ulkoisvaikutusten huomiointi Eksplisiittiset sopimukset/järjestelyt voivat johtaa parempaan lopputulokseen kuin improvisoitu koordinaatio : kvantitatiiviset vaatimukset tietojen vaihtamiselle normaalioloissa tarkasti määritelty tietojenvaihto kriisitilanteissa konsultointi kriisienhallinnassa Yhteinen malli valvontayhteistyölle suotavaa (kattavuus, konsistenssi, vastavuoroisuus). Yhteistyön toimivuutta tulee valvoa. 5.3.2003 18
Informaation vaihto ja koordinaatio valvonnassa ja kriisien hoidossa Multilateraalinen yhteistyö välttämätöntä koko (euro/eu) aluetta koskevien vakausriskien vuoksi. EKPJ:n pankkivalvontakomitea (BSC) aloittanut ko. toiminnan pankkivalvojien ja keskuspankkien yhteistyön osalta. Tarve myös sektorit ylittävälle valvojien yhteistyölle. Samanlaiset insentiivirajoitteet voivat päteä multilateraalisissa suhteissa, joten eksplisiittiset järjestelyt ovat suotavia: informaation kokoaminen yhteen koko alueen vakauden kannalta merkittävistä rahoituslaitoksista suunnitelmat kriisien hallintaa varten 5.3.2003 19
Markkinakurin tehostaminen Markkinakurilla potentiaalisesti yhä tärkeämpi rooli. Markkinakuri edellyttää, että pankkien markkinavarainhankinnan ja osakepääoman hinta heijastaa niiden riskejä. mikä edellyttää turvaverkon (safety net) rajoittamista, riittävän likvidejä markkinoita pankkien instrumenteille (markkinahinnat indikoivat riskin määrää). Euroopassa markkinakurin edellytykset ja teho kasvaneet: 1. Rajallisen talletussuojan perustaminen johtanut Euroopassa markkinakurin lisääntymiseen ja pankkien riskinoton alentumiseen (Gropp-Vesala, 2002). 5.3.2003 20
Markkinakurin tehostaminen 2. Markkinaidnikaattorit korreloivat pankkien riskien kanssa. Erityisesti osakehinnat ja niihin pohjaavat mittarit (distance-todefault) (Gropp-Vesala-Vulpes, 2002). Distance-to-default (ts. etäisyys konkurssipisteestä) Distance to default (DD) Assettien markkina - Konkurssipiste arvo assetit = velat Assettien Velkojen volatilite etti arvo 5.3.2003 21
Markkinakurin tehostaminen 30 suurimman euroalueen pankin keskimääräinen distance-to-default 9 8 7 6 5 4 Aasian kriisin alku Venäjän t kriisi Syyskuu s 11 2001 3 2 1 0 Apr-97 Jul-97 Oct-97 Jan-98 Apr-98 Jul-98 Oct-98 Jan-99 Apr-99 Jul-99 Oct-99 Jan-00 Apr-00 Jul-00 Oct-00 Jan-01 Apr-01 Jul-01 Oct-01 Jan-02 Apr-02 5.3.2003 22
Markkinakurin tehostaminen Markkinakuri voi täydentää ja tehostaa valvontaa. Markkinaindikaattorit voivat parantaa myös valvojien informaatiota (epäsuora markkinakuri). Basel II tukee tietojen julkistamisen lisäämistä ( Pillar III ). Euroopassa tilaa julkistamisen lisäämiselle (taajuus, sisältö ja laajuus): Esim. EU maiden listatuista pankeista noin 40% julkistaa tietoa järjestämättömistä luotoista (USA: 92%) (lähde: Fitch/IBCA). Vertailtavuus yli rajojen puutteellista tilinpidon erojen vuoksi: IAS:n merkitys suuri. 5.3.2003 23
3. EU:n sääntelyn ja valvonnan kehitys Lamfalussy-kehikko / komitologia tultaneen soveltamaan kaikille sektoreille. Institutionaalinen kehikko hahmottumassa: kansallisen vastuun periaate säilyy. Toiminnan sisältö EU:n tasolla vielä paljolti määrittelemättä - seuraava painopistealue. Tehokkuus edellyttää vahvaa EU-tason sääntelyä (kansallisten erojen poistamista). Vakaus edellyttää laajaa informaation vaihtoa ja koordinaatiota hajautetussa järjestelmässä. 5.3.2003 24
EU:n sääntelyn ja valvonnan kehitys EKP:n rooli: markkinalikviditeetin turvaaminen mahdollinen likviditeettiapu ( emergency liquidity assistance ) järjestetty euroalueella rahoitusmarkkinoiden vakauden seuranta ja tukeminen pankkivalvontakomitean työ kontribuutio mikrovalvontaan uudessa rakennelmassa 5.3.2003 25
EU:n sääntelyn ja valvonnan kehitys - yhteenveto Sääntelyn harmonisaatiota tulisi lisätä EU:ssa uuden Lamfalussy-kehikon puitteissa: Direktiivit komitologia kansalliset sääntökirjat Viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinaatiota tulisi lisätä bilateraalisella ja multilateraalisella pohjalla nojautuen eksplisiittisiin järjestelyihin. Markkinakuri toimii jo ja voi täydentää viranomaisvalvontaa, ja sen edellytyksiä tulisi edelleen parantaa. 5.3.2003 26
Viitteet Enria - Vesala (2003) Externalities in supervision: A European case; tuleva kirjajulkaisu Supervision in Europe, Elgar. Gropp - Vesala (2001) Moral hazard and deposit insurance: Does the counterfactual matter?, ECB Working Paper 47. Gropp - Vesala - Vulpes (2002) Equity and bond market signals as leading indicators of bank fragility, ECB Working Paper 150. Cabral - Dierick - Vesala (2002) Banking integration in the euro area, ECB Occasional Paper 6. 5.3.2003 27