Miten biopolttoaineiden kestävyyslaki säätelee metsätaloutta?



Samankaltaiset tiedostot
Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje

Biopolttoaineiden ja bionesteiden raakaaineiden alkuperää ja kestävyyttä koskeva selvitys

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Uutta EMV:n ohjeistuksessa

Metsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki

Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan

Luonnos lakiehdotukseksi biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä. Kestävyyskriteeri-info Hallitusneuvos Anja Liukko

Puun alkuperän seuranta ja RES-direktiivi energiapuun hankinnassa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Bionesteiden kestävyys päästökaupassa

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Ajankohtaista biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteeritasiakokonaisuudessa

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Neste Oilin kommenttipuheenvuoro. Energiamarkkinaviraston infotilaisuus Hanne-Riikka Nalli Neste Oil Oyj

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Fortumin Energiakatsaus

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Päätös toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän muuttamisesta

Kestävyyslain mukainen todentaminen

Päätös toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän muuttamisesta

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

Tarja Lahtinen Neuvotteleva virkamies. Ympäristövaliokunta

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Kestävyyskriteeriselvitys. Ohjeistus kestävyyskriteeriselvityksen toimittamisesta

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Biopolttoaineet; Energiastrategia, EUja kansallinen lainsäädäntö

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

A8-0025/99. Perustelu

Metsäsertifiointi osoitus metsänhoidon kestävyydestä ja puun alkuperästä

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Kestävyystodentamisen kehittämisestä. Nora Kankaanrinta, Kestävyysasiantuntija Energiavirasto Todentajapäivä

Päätös toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmän muuttamisesta

RES-direktiivin kestävyyskriteerien kansallinen toimeenpano & keskustelu kriteerien laajentamisesta

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Liikenteen biopolttoaineet

Hankinnat osana yrityksen ympäristövastuullista ydintoimintaa - Case Neste Oil

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta

Transkriptio:

Miten biopolttoaineiden kestävyyslaki säätelee metsätaloutta? Dos. Pekka Ripatti, Ryhmäpäällikkö Energiamarkkinavirasto Uusiutuva Energia Metsätieteen päivät, metsäekonomistiklubi Tieteiden talo 29.10.2013 Uusiutuvan energian ryhmä Toteuttaa EU:n uusiutuvan energiapolitiikan tavoitteiden mukaisia kansallisia sekä TEMiltä saatuja muita tehtäviä Hoitaa EMV:lle osoitettuja lakisääteisiä viranomaistehtäviä Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuki (syöttötariffijärjestelmä) Laki tuulivoiman kompensaatioalueista Biopolttoaineiden ja nesteiden kestävyys Sähkön alkuperätakuu (uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö) Suuntaa uusiutuvan energian edistämisen informaatioohjausta (2013 ) Resurssien kohdentaminen Motivan työohjelma Arvioi, raportoi ja seuraa uusiutuvan energian edistämisen politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia (2013 ) Ja lisäksi osallistuu Kv. yhteistyöhön Suomen edustajana (esim. CEER, Refurec, RE-DISS) Uusiutuvan energian edistämisen työryhmä- ja viranomaisyhteistyöhön

Miksi tankkiin biopolttoainetta? Kysyntä kasvaa ja siksi toiminnanharjoittajat valmistavat markkinoille biopolttoaineita ja nesteitä Miksi kysyntä kasvaa? Markkinat Poliittiset ohjauskeinot Markkinoilla ympäristötietoisia kuluttajia Ilmastonmuutoksen hillintä Poliittiset ohjauskeinot lisäävät valmistajien ja jakelijoiden biopolttoaineiden ja nesteiden tarjontaa Taloudelliset ohjauskeinot Biojalostamoiden investointituet Alhaisempi verotus hiha-arvio verotuesta 2012 100 milj. Normatiivinen ohjauskeino: biopolttoaineiden jakeluvelvoitelaki (seuraamusmaksu) 2011-2014 (6%) 2020 (20%) Muut, esim. rikkidirektiivi Mistä on kysymys? EMV

Liikenteen polttoaineet vuonna 2012 Liikennepolttoaineet N. 4 800 milj. litraa Liikenteen biopolttoaineet N. 375 milj. litraa Osuus n. 6,5% Osuus energiansisällön mukaan hieman suurempi Osuus 3% Suomen uusiutuvan energian käytöstä Jakeluvelvoitelaki (energian sisällön mukaan) 2011-14 6% 2015 8% 2017 12% 2020 20% Miten kestävyyden voi osoittaa? RES-direktiivin 17-19 artikloja noudatettava Komission hyväksymät vapaaehtoiset järjestelmät Hyväksytään kaikissa jäsenvaltioissa Kansalliset järjestelmät Suomessa laki biopolttoaineista ja bionesteistä Ei vastavuoroista tunnustamista Sopimukset kolmansien maiden kanssa Ei tiedossa

Laki biopolttoaineista ja bionesteistä Vertailua esimerkiksi metsälakiin Miksi? Lainsäädännön tarve, perusta Noudattaminen Yhteys muuhun lainsäädäntöön Lain soveltaminen, kattavuus Kestävyyskriteerit Kestävyyden käsite Lain noudattamisen valvonta Biopolttoaineiden kestävyyden kansallinen normiohjaus RES-direktiivi Noudattaminen on EU:n jäsenvaltioita sitova Määrittelee biopolttoaineiden valmistuksessa käytettävät kestävyyskriteerit Laki biopolttoaineista ja bionesteistä Implementoi RES-direktiivin artiklat 17-19 Valvonta ja muut viranomaistehtävät EMV:lle Ei velvoittava laki Ei maankäyttöä ohjaava laki tai suojelulaki Asetus biopolttoaineista ja bionesteistä Valmisteilla Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje Tarkentaa kestävyyskriteereiden kansallista soveltamista Ohjeistaa kestävyysjärjestelmähakemuksen laadinnassa

Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje Linjaa EMV:n keskeisimmät vaatimukset toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmälle Toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmä = lain keskiössä, jonka avulla kestävyys (niin raaka-aineen kuin lopputuotteenkin) voidaan osoittaa Tarjoaa kestävyysjärjestelmähakemuksen tekoa varten esimerkkejä ja muuta hyödyllistä tietoa esimerkiksi Raaka-aineet Jätteet ja tähteet Todentajat Ennakkotieto Päivitetään tarvittaessa tietojen, käytäntöjen ja kokemuksen karttuessa Hakemukset (kestävyysjärjestelmä, ennakkotieto) käsitellään tapauskohtaista harkintaa noudattaen, johon myös yksilölliset päätökset perustuvat Lain soveltaminen Valmisteverolaki X kpl Jakeluvelvoitelaki X kpl On saanut hankkeelle valtiontukea X kpl Päästökauppalaki? Toiminnanharjoittajia + 15 Arvio perustuu Tullilta ja TEMiltä saatuihin sekä julkisuudessa esitettyihin tietoihin toiminnanharjoittajilla ei ole velvoitetta tehdä EMV:lle ennakkoilmoitusta tms.

Lain soveltaminen, raaka-aineet Palmuöljy Erilaiset öljyt ja steariinit Mäntyöljy Elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien biojätteet Metsäteollisuuden puuperäiset jätteet ja tähteet Metsäperäiset raaka-aineet Peltobiomassat Raaka-aineen luokittelu ja kestävyyden arviointi perustuu tapauskohtaiseen harkintaan Raaka-aineen kestävyyskriteerien mukainen tarkastelu alkaa lähtökohtaisesti keräilypaikalta Kestävyys tulee osoittaa suhteessa lopputuotteeseen Biopolttoaineet ja nesteet täyttävät kestävyyskriteerit, kun 1) niillä korvataan kasvihuonepäästöjä aiheuttavia fossiilisia polttoaineita (ts. kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on riittävän suuri) 2) polttoaineiden valmistuksessa ei käytetä raakaaineita, jotka ovat peräisin biologisesti monimuotoisilta alueilta 3) valmistus ei aiheuta runsashiilisten alueiden maankäytön muutoksia 4) raaka-aineen hankinta ei johda soiden kuivattamiseen 5) valmistuksessa käytettyjen maatalouden raakaaineiden tuotannossa noudatetaan EU:n tukipolitiikan mukaisesti hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia

Kasvihuonekaasupäästövähennys Verrataan korvaavaan fossiiliseen polttoaineeseen Biopolttoaineen tai nesteen elinkaaren aikainen kasvihuonekaasuvähennys on vähintään 35% 1.1.2017 50% 1.1.2018 60% Kuitenkin vain jos polttoaine-erä on tuotettu 1.1.2017 tai sen jälkeen toimintansa aloittaneessa laitoksessa Voidaan käyttää joko oletusarvoja tai todellisia arvoja Biologinen monimuotoisuus Raaka-aine ei saa olla peräisin biologisesti erityisen monimuotoisilta alueilta (vertailuajankohta tammikuu 2008) luonnonsuojelualueet monimuotoinen ruohoalue aarniometsä Luonnonsuojelualueet ovat hyvin tiedossa Monimuotoisia ruohoalueita ei Suomessa juurikaan ole Aarniometsä Miten se määritellään? Paljonko Suomessa aarniometsiä?

Aarniometsä Metlan määrittelemä ja FAO:lle toimittama aarniometsän määritelmä perustuu neljään kriteeriin Puuston rakenne: vaihteleva, kerroksellinen latvusto, edellisen puusukupolven puita Lahopuujatkumo: lahopuuta runsaasti suhteessa puuntuotoskykyyn Luonnontilaisuus: ei merkkejä ihmisen toiminnasta, korkeintaan yksittäisiä vanhoja ojia tms. Metsän ikä: metsikön ikä Etelä-Suomessa yli 160 vuotta ja Pohjois-Suomessa yli 200 vuotta Kaikkien neljän kriteerin on täytyttävä, jotta raaka-aine on peräisin aarniometsistä Pinta-ala noin 19 000 ha, josta osa suojelualueilla ja suhteellisesti paljon Pohjois-Suomessa Maankäytön muutos Raaka-aine ei saa olla peräisin (runsashiilisiltä) alueelta, jonka maankäyttömuoto on muuttunut pysyvästi vuoden 2008 tammikuun jälkeen Kielletty maankäytön muutos kosteikko metsä Suomessa metsätaloutta ei harjoiteta kosteikoilla Normaali metsätalouden harjoittaminen ei johda maankäytön muutoksiin

Turvemaiden kuivattaminen Raaka-aine ei saa olla peräisin aiemmin kuivaamattomalta turvemaalta, jonka kuivatus on tapahtunut vuoden 2008 tammikuun jälkeen Puuntuotanto Turvetuotanto Ennen vuotta 2008 kuivatettujen turvemaiden kunnostusojitus on sallittua Esimerkiksi kunnostusojituksia 58 000 ha vuonna 2011 Suomessa ei tehdä metsätalouden uudisojituksia Miten raaka-aineen alkuperän kestävyys voidaan osoittaa? Vapaaehtoiset sertifiointijärjestelmät (PEFC ja FSC) ja niiden mukainen toiminta raaka-aineen hankinnassa ja alkuperän seurannassa täyttää tärkeimmät kohdat kestävyyskriteereistä PEFC:tä täydentää Energiapuun korjuun ja kasvatuksen metsänhoidon suositukset (Tapio 2010) Metsänkäyttöilmoitus ja siihen liitettävät tiedot mahdollistavat raaka-aineen jäljitettävyyden metsikkökuviolle saakka Suomen metsäkeskus valvoo metsänkäyttöilmoitusten perusteella metsien käyttöä Esimerkiksi kohdistuuko alueelle rajoitteita tai onko kysymyksessä suojelualue Tietyillä parannuksilla metsänkäyttöilmoitus tarjoaa riittävän informaation kestävyyden osoittamiseksi

Metsänkäyttöilmoituksen ulkopuolelle jäävät hakkuut Sähkölinjat ja metsätiet: pienalaisia Lyhytkiertoviljelmät, esimerkiksi paju Pienkokoisen (keskimitaltaan alle 13 cm) puuston harvennushakkuut Päätelmiä Tutkimusten mukaan metsäperäisellä raaka-aineella KHK-kriteeri ei tuota ongelmia Laitosrajauksesta, kuljetusetäisyydestä ja korjuuketjuista riippumatta metsähakkeella päästään yli 90 prosentin päästövähenemään Metsätalouden kannalta olennaisimmat raakaainekriteerit Biologinen monimuotoisuus Aarniometsät (19 000 ha) ja luonnonsuojelualueet ovat käytännössä puuntuotannon ulkopuolella Erityisen monimuotoisia ruohikkoalueita ei Suomessa juurikaan ole Maankäytön muutos Normaali metsätalouden harjoittaminen (metsikkötalouden tai jatkuvan kasvatuksen periaattein) ei johda maankäytön muutokseen Turvemaiden kuivatus Nykyiset metsäojitukset ovat kunnostusojituksia

Päätelmiä Toiminnanharjoittajan kestävyysjärjestelmässä kuvataan metsäperäisen raaka-aineen alkuperää kuvaavat hankintaketjut Nykyisiä järjestelmiä ja toimintaperiaatteita noudattamalla voidaan jäljittää raaka-aine leimikkotasolle saakka ja osoittaa kriteerien täyttyvän Yksittäisten hake-erien tietojen ei tarvitse kulkea fyysisesti erän mukana Haketta raaka-aineenaan käyttäviä hankkeita vireillä 2-3 kpl, ensimmäinen laitos tuotantoon marraskuussa 2013 Raaka-ainetta ne tulevat käyttämään alle milj. m3/v Laitosten sijainti tiedossa (hakkeen kuljetusetäisyys) Ei aiheuta uutta työtaakkaa metsähallinnolle eikä metsänomistajille Ei vaikutusta metsien käytön nykyisiin periaatteisiin Lopuksi ja vähän evästykseksi Miten biopolttoaineiden kestävyyslaki säätelee metsätaloutta? Miksi biopolttoaineiden kestävyyskriteerit ovat herättäneet paljon julkista keskustelua? Haluammeko nähdä ison kuvan vai olla impivaaralaisia?

Ennakoivaa energiamarkkinoiden valvontaa Aktiivista markkinoiden edistämistä Asiantuntevaa palvelua Pekka Ripatti pekka.ripatti@energiamarkkinavirasto.fi puh. 029 505 0075 www.energiamarkkinavirasto.fi