YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 20.5.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0198Y0062 111 No YS 702 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 mukaisesta hakemuksesta, joka koskee alumiinin pintakäsittelylaitoksen toiminnan jatkamista. LUVAN HAKIJA Bodycote Pintakäsittely Oy Koskelontie 17 A 02920 Espoo LAITOS JA SEN SIJAINTI Bodycote Pintakäsittely Oy, Alumiinin pintakäsittelylaitos, Koskelontie 17 A, 02920 Espoo Rno: 49 83 2 3, Puotinen, Espoo Toimialatunnus: 285111 Liike ja yhteisötunnus: 1705085 6 Ympäristövahinkovakuutus: Sampo 60256/1.1.2002 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 29 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 2 h ja 42 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 2 e ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 22.12.2003. MAKSU 5 000 A11 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus
2 (27) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Espoon kauppalan terveydenhoitolautakunta on antanut 29.3.1971 sijoituspaikkaluvan Oy Galvano Ab:n (nykyinen Bodycote Pintakäsittely Oy) eloksointi ja kromiointilaitokselle. Vuonna 1989 siirtyminen samalle tontille uudisrakennukseen ei vaatinut uutta sijoituslupaa. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt Oy Galvano Ab:lle (nyk. Bodycote Pintakäsittely Oy) 6.5.1997 ympäristöluvan 00517/97/720, joka sisältää jätelain (1072/93) 42 :n tarkoittaman jäteluvan. Teknillinen tarkastuskeskus on antanut päätöksen Oy Colt Ab Galvanon (nyk. Bodycote Pintakäsittely Oy) vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista 55/360/95 23.3.1995. TUKES on siirtänyt asian kunnan kemikaaliviranomaiselle 24.2.2000 päätöksellä 1006/36/2000. Kunnan kemikaaliviranomainen on tehnyt viimeisimmän tarkastuksen 14.10.2003. Espoon Veden ja Bodycote Pintakäsittely Oy:n sopimus teollisuusjätevesien johtamisesta viemäriin on tullut voimaan 31.12.2004. Sopimuksessa on asetettu ehtoja viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien laadulle ja tarkkailulle. Alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistettu 29.7.1983. Alue on kaavoitettu teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Kiinteistö sijaitsee Espoon kaupungin Koskelon teollisuusalueella, Puotisen kaupunginosassa, korttelissa 2, tontilla 3. Alue on teollisuus ja varastorakennusten aluetta. Laitos sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Kehä III:n vieressä. Kiinteistön ja rakennuksen omistaa Gilbert von Rettigin kuolinpesä, jolta Bodycote Pintakäsittely Oy on vuokrannut rakennuksen. Toimistotiloissa toimivat vuokralaisina Jetmasters Oy, Alumeco Finland Oy Ab ja Pizza Factory Oy. Viereisessä rakennuksessa samalla kiinteistöllä toimivat Lainapeite Oy, Tibnor Oy ja Bodycote Pintakäsittely Oy:n alumiinivarasto. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Kiinteistön alue on asfaltoitu. Maaperässä on pinta asfaltin alla vajaan metrin kivisestä hiekasta ja moreenista koostuva täyttömaakerros, joka korvaa pinnan humuskerroksen (paksuus 0,2 0,4 m) ja sen alla 1,0 2,9 m paksu hiesusavi, jonka alapuolella on tiivis hiekka sora moreeni kerros ja sen alla tiivis moreeni ennen kalliota.
3 (27) Matalajärven Natura 2000 alue sijaitsee 1,1 kilometrin päässä lounaaseen ja toinen Natura 2000 alue 1,4 kilometrin päässä luoteeseen (Bånbergetin aarnialue). Matalajärvi on kirkasvetinen runsasravinteinen lähdejärvi. Järvessä kasvaa harvinainen putkilokasvi, hento näkinruoho, joka vaatii kirkasta ravinteikasta vettä ja sen vuoksi järvi on liitetty Natura 2000 verkostoon. Matalajärvi on arvokas lintujärvi ja myös kasvillisuudeltaan arvokas. Sen rantaluhdat ovat perinneniittyaluetta ja erilaiset suoyhdistymät ovat kasvillisuudeltaan monipuolisia. Sen rantatervalepikot kuuluvat suojeltuihin luontotyyppeihin. Maaperän tila Naapuritontilla Koskelontie 17 B on todettu 7.11.1997 öljyvuoto, jolloin kevyttä polttoöljyä oli vuotanut maaperään ja sitä epäiltiin levinneen salaojakaivantoja pitkin myös tontin ulkopuolelle. Kairausten perusteella polttoöljyvuoto on rajoittunut salaojien välittömään ympäristöön ja naapuritontin talon alle. Mahdollisen pilaantuneen maan kunnostamistarpeen arviointi on vireillä Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Pohjaveden tila Laitos ei sijoitu tärkeälle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Torskulla/0104910, on 3. luokan pohjavesialue ja sijaitsee 850 m pohjoiseen. Muut selvitykset Käytössä ei ole alueen melun, ilman tai vesistöjen laadun selvityksiä. Laitoksen sisällä on tehty meluselvitys työsuojelullisista syistä. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Viereiset kiinteistöt ovat teollisuus ja varastokäytössä. Lähin asutus on noin 300 metrin päässä Kehä III:n toisella puolella. Lähimmät koulut, päiväkoti ja hoitokoti sijaitsevat yli kilometrin päässä, lähinnä Kehä III:n eteläpuolella Järvenperän ja Nepperin kaupunginosissa. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Tuotteita ja raaka aineita kuljetetaan kiinteistölle kuorma autoilla ja pienemmillä autoilla Koskelontieltä rakennuksen koillispuolella olevan asfaltoidun pihan kautta. Kemikaalien säiliökuljetukset hoidetaan rakennuksen länsikulmasta. Kappaletavarakemikaalit kuljetetaan samaa reittiä kuin asiakkaiden tuotteet. Piha alueella on myös trukkiliikennettä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Bodycote Pintakäsittely Oy:n alumiinin pintakäsittelylaitos Espoossa anodisoi asiakkaiden tuotteita, kuten profiileja ja levyjä. Anodisoinnissa
4 (27) alumiinin pinta hapetetaan sähkökemiallisesti säänkestäväksi materiaaliksi. Laitos myy myös valmiiksi anodisoituja vakioprofiileja ja levyjä suoraan varastosta. Lisäksi laitoksella on pintakäsitelty jonkin verran tuotteita kelta ja kirkaskromatoinnilla. Tämä toiminta lopetetaan kesään 2005 mennessä. Laitoksen käsittelyaltaiden kokonaistilavuus on 317 m 3 ja huuhtelualtaiden tilavuus 190 m 3. Laitoksella työskentelee 25 henkilöä viitenä päivänä viikossa ja laitoksen käyntiaika on noin 10 tuntia päivässä automaattisella ja 8 tuntia päivässä manuaalisella anodisointilinjalla. Tavoitteena on toimia kahdessa vuorossa. Vuodenajoissa jaksollisuus noudattaa normaaleja loma aikoja. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Prosessit Laitoksen tuotantomäärä vuonna 2002 oli automaattisella ja manuaalisella anodisointilinjoilla yhteensä 400 000 m 2 anodisoitua alumiinia. Laitoksen maksimikapasiteetti on noin 650 000 m 2 anodisoitua alumiinia. Anodisointi tapahtuu kastokylpyperiaatteella kastamalla alumiinituotteita erilaisissa pintakäsittelykylvyissä ja niiden huuhteluissa. Pääasiassa anodisointikemikaaleina käytetään peruskemikaaleja, kuten lipeää ja rikkihappoa. Käsiteltävät tuotteet ripustetaan tavaratelineisiin, joita kuljetetaan prosessialtaissa siltanosturilla. Automaattisella anodisointilinjalla kuljetus tapahtuu tietokoneohjattujen käsittelyohjelmien mukaan automaattikuljettimilla ja manuaalisella anodisointilinjalla, jossa on myös kelta ja kirkaskromatointimahdollisuus, käsiohjauksella. Kuormaus ja purkuasemat ovat linjojen päässä olevilla alueilla. Automaattisen anodisointilinjan prosessi sisältää seuraavat vaiheet: esikäsittelyinä rasvanpoisto 50 C:ssa alkalisessa (Na 2 CO 3 ) rasvanpoistokylvyssä peittaus 60 C NaOH kylvyssä oksidinpoisto H 2 SO 4 pohjaisessa Desmut kylvyssä anodisointi tasavirralla 15 20 % H 2 SO 4 kylvyssä, johon johdetaan noin 1,4 A/dm 2 tasavirtaa, jolloin alumiinin pinta hapettuu mahdollinen sähkövärjäys H 2 SO 4 pohjaisessa SnSO 4 kylvyssä kylmätiivistys NiF 2 pohjaisessa kyvyssä mahdollinen kultavärjäys kuivaus uuneissa. Automaattisen anodisointilinjan tavaratelineet kiertävät kuormien purkamisen jälkeen kylmälipeä ja rikkihappokäsittelyllä tapahtuvan puhdistuksen kautta uudelleenkuormaukseen. Manuaalisen anodisointilinjan prosessi sisältää seuraavat vaiheet:
5 (27) esikäsittelyinä rasvanpoisto 50 C:ssa alkalisessa (Na 2 CO 3 ) rasvanpoistokylvyssä peittaus 60 C NaOH kylvyssä oksidinpoisto H 2 SO 4 pohjaisessa Desmut kylvyssä anodisointi tasavirralla 15 20 % H 2 SO 4 kylvyssä, johon johdetaan noin 1,4 A/dm 2 tasavirtaa, jolloin alumiinin pinta hapettuu mahdollinen sähkövärjäys H 2 SO 4 pohjaisessa SnSO 4 kylvyssä mahdolliset värjäykset orgaanisilla adsorptioväriaineilla kuumatiivistys 96 C ionivaihdetussa vedessä kuivaus uuneissa. Polttoaineet Lisäksi manuaalisella linjalla on yksi keltakromatointiallas ja yksi kirkaskromatointiallas. Värjäyksiä ei toteuteta kaikille tuotteille eli kummankin linjan anodisointiprosessi voidaan toteuttaa ns. luonnonvärianodisointina, jolloin prosessivaiheina ovat ainoastaan rasvanpoisto, peittaus, oksidinpoisto, anodisointi, tiivistys ja kuivaus. Uudeksi prosessivaiheeksi pintakäsittelyyn harkitaan ottaa käyttöön kiiltoanodisointia, jossa käsiteltävät kappaleet kiillotetaan rikkihapon ja fosforihapon seoksessa. Toistaiseksi kiillotus on ollut manuaalinen prosessivaihe. Kaikkien osavaiheiden välissä suoritetaan usein monivaiheinenkin huuhtelu. Kemikaalialtaiden lisäksi prosessiin kuuluvat myös kemikaalien annostuslaitteistot. Lisäksi itse anodisoinnin muodostaa tasavirtalähde, johon tarvitaan myös oma muuntamo. Kemikaalialtaissa tarvitaan myös lämmitys ja jäähdytysjärjestelmiä. Kemikaalien lämmitys tapahtuu matalapainehöyryllä ja jäähdytys vesijäähdytyksenä. Kevyttä polttoöljyä käytetään prosessin lämmitykseen eli höyryntuottoon kahdessa 1 MW:n matalapainekattilassa, joista vain toinen on käytössä toisen ollessa varakattilana. Polttoöljyä kuluu arviolta noin 185 m 3 vuodessa. Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus Vesi otetaan omasta porakaivosta sekä vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosta. Omasta kaivosta ja vesijohtoverkosta otetun veden määrä oli vuonna 2002 yhteensä 57 000 m 3. Oman kaivovedenoton määrä on alle 250 m 3 /d, joten se ei ole tarvinnut vedenottolupaa. Osa vedestä puhdistetaan ioninvaihtimella ja kierrätetään. Kierrätettävän veden määrä on noin 7 m 3 /h. Tarvittavan raakaveden määrä on suunnilleen sama kuin syntyvän jäteveden määrä.
6 (27) Jäte ja hulevedet Laitoksen jätevedet muodostuvat pääasiassa pintakäsittelykylpyjen vesihuuhteluvaiheiden vesistä, mutta myös lipeä ja happokylpyjen vaihdoista. Viemäröidyt prosessijätevedet pumpataan puskuri ja varastosäiliön kautta jäteveden esikäsittelyyn. Huuhtelukylpyjen vettä vaihdetaan ylijuoksuttamalla siten, että veden saavutettua tietyn pitoisuuden pieni vesimäärä poistuu ja puhdasta vettä tulee tilalle, kunnes altaassa saavutetaan riittävän alhainen epäpuhtauspitoisuus. Lipeä ja happokylpyjä ei vaihdeta koskaan kerralla, vaan aina ainoastaan 1/3 tilavuudesta. Käytännössä lipeäliuoksen uusimista tehdään kerran kuussa ja rikkihappokylvyn uusimista pyritään ajoittamaan samaan aikaan esineutraloitumisen aikaansaamiseksi. Puhdistetut prosessijätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin samoin kuin sosiaalijätevedet. Sadevedet katolta johdetaan omissa viemäreissään vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Pihan sadevesikaivojen vedet ja tontin reunaojan vedet valuvat Matalajärveen johtavaan ojaan. Myös Koskelonportin salaojaviemärit johtavat Matalajärveen johtavaan ojaan. Kemikaalit ja varastointi Pintakäsittelyprosessissa käytettävät kemikaalit, niiden käyttökohde sekä käyttö ja varastointimäärät on esitetty taulukossa 1. Käyttökemikaaleissa on vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisista prioriteettiaineista nikkeliä ja sen yhdisteitä. Taulukko 1. Pintakäsittelyprosessin kemikaalit Kemikaali Käyttö Käyttö [t/a] Varastointi [t] NaOH 50 % (0,5 %) peittaus 150 15 (5) H 2 SO 4 93 % anodisointi 66 10 NiF 2 5 % kylmätiivistys 8 4 Co asetaattitetrahydraatti kylmätiivistys 0,1 0,2 NH 4 F 40 % kylmätiivistys 0,18 0,36 FeSO 4 5 25 %, sähkövärjäys 3,3 2,8 arom. karboksyylihapot 5 10 % Na 2 CO 3 20 %, rasvanpoisto 1,9 1,2 polyetoksylaattirasva amiini 5 % persulfaatti 15 30 % Desmut 1 2 Fe 3+ oksaalihappo kultavärjäys 0,4 0,2 atsoväriaineet (osa sisältää kromia) värjäys 0,1 0,05 HCl 33 % ioninvaihdin 5 1 CrO 3 >30%, Na heksafluorosilik. 10 30 %, keltakromatointi 0,03 0,07 BaNO 3 10 30 %, kaliumferrisyanidi 10 30 % NaF 1 3 %, H 3 PO 4 5 10 %, CrO 3 5 10 % kirkaskromatointi 0,03 0,07 Mahdollinen kiiltoanodisointi toisi uutena kemikaalina prosessiin valmiina tulevan rikkihapon ja fosforihapon seoksen, joka varastoitaisiin 1 m 3 :n konteissa muiden käyttökemikaalien tapaan.
7 (27) Kemikaalit on varastoitu ns. konehuoneeseen, jossa on oma yhteinen betoninen suoja allas 15 t lipeäsäiliölle ja 10 t rikkihapposäiliölle. Rikkihapposäiliö on kaksoisvaippainen. Muut kemikaalit ovat konehuoneessa omissa 1 m 3 :n PE konteissaan. Konehuoneen betonilattia on osittain päällystetty ja se niin kuin muukin tehdashalli on viemäröity kahteen keräyskaivoon, josta vedet pumpataan puskuri ja varastosäiliöön. Lipeän ison varastosäiliön täyttö tapahtuu noin kuusi kertaa vuodessa ja rikkihapon ison varastosäiliön täyttö noin neljä kertaa vuodessa. Kemikaalikonttien toimitukset otetaan vastaan rakennuksen koillispuolella olevalle lastauslaiturille ja kontit siirretään rakennuksen sisällä konehuoneeseen. Kemikaalipumppaukset tapahtuvat rikkihapon ja lipeän osalta omista varastosäiliöistä ja muuten kemikaalien kuution varastokonteista. Tyhjentyneet kemikaalikontit palautetaan kemikaalitoimittajille. Prosessissa olevat väkevät kemikaalimäärät ovat automaattisella linjalla 28 m 3 rikkihappoliuosta ja 28 m 3 lipeäliuosta ja manuaalisella linjalla 18 m 3 rikkihappoliuosta ja 18 m 3 lipeäliuosta. Sekä automaattisen linjan että manuaalisen linjan alla on varoallas vuotoja varten. Varoallas on koko linja pituinen ja levyinen ja syvyydeltään noin 20 cm, joten tilavuutta varoaltaalla on noin 80 m 3 kummankin linjan alla. Käytettävät väriaineet ovat atsoväriainekemikaaleja ja niitä on käytössä kymmenisen erilaista. Eri värisävyjä saadaan tietyistä väriaineista käsittelytehoa vaihtelemalla. Laitoksella on aikaisemmin käytetty etanolia, jolle on ollut sosiaali ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen lupa, mutta sitä käyttävästä prosessista on luovuttu. Jätevedenkäsittelyssä käytettävät kemikaaliliuokset H 2 SO 4, NaOH ja BaCl 2 ovat omissa kuution konteissaan, joista tapahtuu annostelu jätevedenkäsittelyprosessiin. Kontit ovat omissa suoja altaissaan. Lisäksi koko jätevedenkäsittely yksikkö on sijoitettu suoja altaaseen, joka erottaa sen muusta tehdashallista. Lasikuituinen 20 m 3 öljysäiliö on maan alla ja se on tarkastettu silmämääräisesti vuonna 1999. Öljysäiliön täyttö tapahtuu noin 10 kertaa vuodessa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Pintakäsittelyn BAT referenssidokumentti on toistaiseksi vielä luonnosvaiheessa. Huuhtelut ovat anodisointilaitoksen suurin vedenkäyttökohde ja ne on toteutettu monivaihehuuhteluina, joissa vettä kierrätetään puhtaammasta likaisempaan säästöhuuhteluperiaatteella. Ilmasekoitusta käytetään vain tarpeen mukaan turhien haihtumisien ja kemikaalihuurupäästöjen minimoimiseksi. Kuumat tiivistyskylvyt on peitetty kannella myös käytön aikana, ettei niistä syntyisi lämpöhäviötä
8 (27) eikä vesihöyryn haihtumista ja korroosioriskiä käsittelylinjan rakenteisiin. Jätevedenkäsittelyssä poistetaan kromi ja nikkeli ensin pienestä vesimäärästä ja vasta sen jälkeen yhdistetään kaikki jätevedet käsittelyä varten. Näin myös varsinaisen jätevedenkäsittelyn alumiinisakka säilyy puhtaampana ja sen hyötykäyttömahdollisuudet paranevat. Silloin myös ongelmajätteeksi päätyvien raskasmetallisakkojen määrä pysyy pienenä. Automaattilinjan kylmätiivistys säästää energiaa, koska sen käyttölämpötila on vain 30 C verrattuna kuumatiivistyksen 96 C:een. Toisaalta kuumatiivistys viimeisenä vaiheena säästää energiaa uunikuivauksessa, joka kuluttaa runsaasti energiaa. Myös automaattilinjalla on kylmätiivistyksen jälkeen lämmin huuhtelu (60 C). Kokonaisuudessaan anodisointiprosessi ja kaikki muu sähköntarve (valaistus ja muut laitteet) vuonna 2002 oli 2,48 GWh. Tasasuuntaajia jäähdytetään ilmajäähdyttämällä tuulettimilla. Niiden luovuttama lämpö hyödynnetään kyseisen huonetilan ilmastoinnin lämmön talteenotolla. Käsittelyaltaiden höyrylämmityksen lauhdevesi käytetään hyödyksi palauttamalla se noin 50 C syöttövesisäiliöön. Rakennuksen lämmitys tapahtuu kaukolämmöllä, jota vuonna 2002 kului 0,86 GWh. Käyttöaste oli noin 90 %. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Laitoksella on keskitetty jätevedenkäsittely yksikkö, mutta kromi ja nikkelipitoiset vedet käsitellään ensin erikseen. Kromatoinnin jälkeinen huuhteluvesi käsitellään laitteistolla, jossa 6 arvoinen kromi ensin pelkistetään 3 arvoiseksi natriumbisulfiitilla ja saostetaan sen jälkeen. Laitteisto toimii tarpeen mukaan, kun kromatointia ja siihen liittyvää huuhtelua käytetään. Tällä hetkellä käyttö on enää vähäistä, koska kromatoinnista ollaan luopumassa. Kylmätiivistyksen jälkeinen nikkelipitoinen vesi käsitellään laitteistolla, jossa nikkelipitoinen huuhteluvesi puhdistetaan kationinvaihtimella. Vaihtimen eluaatti käsitellään saostamalla ja kuivattamalla liete. Laitteisto puhdistaa vettä noin 3 m 3 /h. Eri vaiheista tulevien jätevesien sekoittuminen ja neutraloituminen alkaa jo linjakohtaisissa keruukaivoissa, joista jätevedet pumpataan 30 m 3 :n puskuri ja varastoaltaaseen. Puskuri ja varastoaltaasta on hätäylivuoto suoraan viemäriin sekä pinnankorkeuden ja ph:n mittaus. Altaasta pumpataan sekoittunut ja mahdollisimman hyvin esineutraloitunut jätevesi varsinaiseen jäteveden käsittelyyn. Puskuri ja varastoaltaaseen alkaa kertyä jo metallihydroksidisakkaa, joka voidaan poistaa pumppaamalla tai imemällä tankkiautoon.
9 (27) Automaattisen linjan lipeäkylpyjä ei käytännössä vaihdeta ja anodisointiliuoksesta poistetaan alumiinia kierrätysregeneroinnilla sitä mukaa kun alumiinia sinne kertyy. Manuaalisen linjan lipeäkylvystä vaihdetaan 1/3, kun alumiinipitoisuus nousee tasolle 120 mg/l. Happokylpyjä uusitaan samaan aikaan esineutraloitumisen aikaansaamiseksi. Varsinainen jäteveden käsittely on täysin automaattinen ja siinä on oma allas ph:n säädölle ja sakan flokkaamiselle. ph säädetään rikkihapon ja lipeän avulla alumiinihydroksidin saostumisalueelle ja lisäksi annostellaan bariumkloridia sulfaatin saostamiseksi sekä polymeeriä kaikkien saostumien flokkaamiseksi. Flokkautuneet saostumat selkeytetään kahdessa rinnakkain toimivassa lamelliselkeyttimessä ja kirkas jätevesi johdetaan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Lähtevälle vedelle on jatkuvatoimiset ph ja sameusmittaukset, jotka dokumentoidaan piirturille. Sakka kerätään selkeytysaltaiden pohjalta sakkasäiliöön, jonka pinnalta johdetaan vielä kirkastevettä jätevedenkäsittelyn alkuun. Sakka kuivataan käsiohjatulla kammiosuotopuristimella ja pudotetaan 7,2 tonnin siirtolavalle. Kuivauksen rejektivesi johdetaan jätevedenkäsittelyn alkuun. Jäteveden määrä vuonna 2002 oli suunnilleen sama kuin käyttöveden määrä eli 57 000 m 3. Uuden 31.12.2004 voimaan tulleen teollisuusjätevesien johtamissopimuksen mukaiset raja arvot viemäriin johdettavalle vedelle on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Bodycote Pintakäsittely Oy:n jätevesien raja arvot mg/l kg/a Arseeni 0,1 Elohopea 0,01 Hopea 0,2 Kadmium 0,01 Kromi (kok) 1,0 Kromi (VI) 0,1 Kupari 2,0 Lyijy 0,5 Nikkeli 0,3 20 Sinkki 3,0 Tina 2,0 ph 6,0 11,0 Lämpötila 40 C Sulfaatti, sulfiitti, tiosulfaatti 400 Syanidi (kok) 0,5 Kiintoaine 500 30 Vuonna 2003 otetuissa näytteissä oli voimassa olleen teollisuusjätevesien johtamissopimuksen raja arvojen yksittäinen ylitys nikkelipitoisuuden osalta mutta näytteiden vuosikeskiarvo oli sopimuksen mukainen. Myös ph arvon osalta oli yksittäinen lievä ylitys. Jätevesien raskasmetallikuorma viemäriin vuonna 2003 oli seuraava: sinkkiä noin 13,6 kg/a, kromia noin 10,3 kg/a, nikkeliä noin 46,6 kg/a ja kuparia noin 40,6 kg/a.
10 (27) Päästöt ilmaan Ilmapäästöjä laitoksella muodostuu pintakäsittelykylpyjen haihtumisesta sekä kevyttä polttoöljyä polttavasta polttimesta. Öljypolttimesta tulevat päästöt voi arvioida öljykulutuksesta laskemalla. Tästä laskettuna vuonna 2002 hiilidioksidipäästöjä olisi syntynyt noin 528 tonnia, kun höyryn tuotto oli noin 2 GWh. Pintakäsittelykylpyjen päästöt ilmaan tulevat kylvyistä, jotka ovat erilaisten kemikaalien vesiliuoksia ja niistä haihtuu eri määriä riippuen niiden lämpötiloista. Pääasiassa ilmaan haihtuvat höyryt ovat vesihöyryä sekä lipeän ja rikkihappovesiliuosten seoksia. Lipeä ja rikkihappokylvyissä edellytetään ilmastoinnin paikallisia kohdepoistoja, jotka imevät heti kylvyn pinnalta haihtuvat höyryt. Matalapainehöyryllä lämmitetyistä kemikaalikylvyistä haihtuva vesihöyry ja sen seassa olevat kemikaalihuurut johdetaan kohdepoistoilla poistoilmakanavaan, jossa tapahtuu happamien ja emäksisten kemikaalihuurujen neutraloitumista. Poistoilman laadusta ei ole tehty mittauksia, mutta ulkona rakennuksen katolla poistoilmaputken läheisyydessä olevat säänkestotesteissä olevat tuotannon koekappaleet eivät ole vahingoittuneet poistoilman vaikutuksesta. Poistoilmakanavaan on rakennettu kaasunpesuri, mutta se ei ole ollut käytössä. Poistoilmakanaviin kertyy kemikaalien saostumia, joita poistetaan määräajoin. Melu ja tärinä Merkittävin melua aiheuttava kone on tahdashallin konehuoneessa omassa paikalliskotelossaan oleva paineilmakompressori. Paineilmaa tarvitaan tuotannossa kylpyjen paineilmasekoituksiin sekä erilaisiin paineilmatyökaluihin ja lukkosylintereihin. Lisäksi laitoksella on ilmavaihtoon liittyviä puhaltimia. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnasta aiheutuvat jätteet lajeittain on esitetty taulukossa 3. Taulukko 2. Toiminnasta syntyvät jätteet EWC koodi t/a Sekajäte 20 03 01 2,6 Energiajäte 15 01 02 5,4 Biojäte 20 01 08 2,0 Keräys ja toimistopaperi 20 01 01 0,4 Alumiinihydroksidisakka 11 01 10 65 *) Alumiini 16 03 04 10 Ongelmajätteet väriliete 11 01 09 1,24 väriliuos 11 01 11 2,65 nikkelifluoridisakka 11 01 09 3,3 loisteputket 20 01 21 0,3 *) arvio
11 (27) Toiminnasta muodostuvat tavanomaiset jätteet lajitellaan syntypaikalla ja niille on omassa keräyspisteessä omat jäteastiat. Ongelmajätteet lähetetään käsiteltäviksi kerran vuodessa. Kaikki toimistosta tuleva paperijäte lajitellaan erikseen keräys ja toimistopaperijätteiksi keräysastioihin ja jätehuoltoyhtiö toimittaa ne eteenpäin hyötykäyttöön Pakkausmateriaaleista käytetään uudelleen kaikki käyttökelpoiset ja puhtaat osat, kuten lähes kaikki puuosat, osa pahvista ja lähes kaikki pienet laatikot. Loput kerätään energiajätteeksi jätepuristimeen, jonka jätehuoltoyhtiö tyhjentää hyötykäyttöön energialaitokselle. Pakkauksista puretut metallivanteet kerätään erikseen ja toimitetaan hyötykäyttöön. Tuotannossa anodisoitu alumiini voidaan käsitellä useaan kertaan, jos itse tuote sen sallii, mutta myös vioittuneita tuotteita syntyy jonkin verran. Alumiinijäte tuleekin lähinnä omista kehikoista, jotka kuluvat käytössä ja joita joudutaan uusimaan. Tämä alumiinijäte kerätään lavalle ja lähetetään uudelleen käytettäväksi. Käyttöön otetusta uudesta jätevedenkäsittelystä syntyvän alumiinihydroksidisakan määrä on arvioitu. Alumiinihydroksidisakan kaatopaikkakelpoisuus on testattu ja sen mukaan sakka on kaatopaikkakelpoista. Parhaillaan on käynnissä selvitys sakan soveltuvuudesta hyötykäyttöön alumiinipohjaisten vedenkäsittelykemikaalien raaka aineeksi. Ongelmajätteistä kylmätiivistyksen nikkelifluoridikylpy siirretään liuosta vaihdettaessa kuivausuunin pohjalle haihtumaan, jolloin siitä saadaan vettä pois ja ongelmajätteen käsittelylaitokselle kuljetetaan noin 5 % kuiva ainepitoisuudessa oleva liete. Nikkelifluoridikylpyä uusitaan 3 4 vuoden välein. Muut tuotannosta muodostuva ongelmajäte on kromia sisältävää anodisointivärilietettä ja anodisointiväriliuosta. Värjäyskylpyjen kesto ja uusimisväli vaihtelee vuodesta useaan vuoteen. Tuotannon oheistoiminnoista muodostuu vähäisiä määriä loisteputkia, öljyä, akkuja jne. ongelmajätteiksi. Päästöt maaperään (estäminen) Piha alue on päällystetty. Hakemuksen mukaan laitoksen normaalitoiminnasta ei ole päästöjä maaperään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksessa esitetty toiminta on pysynyt muuttumattomana eikä laitos ole aiemmin aiheuttanut vaikutuksia teollisuusalueelle. Toiminnanharjoittajan mukaan ympäristössä ei ole nähtävissä mitään merkkejä päästöjen vaikutuksista esimerkiksi ympäristön kasvillisuuteen. Jätevesistä ei ole vaikutuksia vesistöön, kun ne johdetaan vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolle teollisuusjätevesien johtamissopimuksen raja arvojen puitteissa.
12 (27) Melun osalta laitoksella ei ole vaikutusta ympäristöönsä, koska vieressä on vilkkaasti liikennöity Kehä III. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Pintakäsittelykylpyjen kemikaalien laatua valvotaan päivittäin omassa käyttölaboratoriossa manuaalisesti analysoimalla titraamalla, ph ja johtokykymittarein sekä pienellä spektrofotometrillä. Kaikki analyysien tulokset kirjataan ylös laboratoriosta löytyviin käyttöpäiväkirjoihin, joihin kirjataan myös kemikaalilisäykset. Kaikki kemikaalien lisäykset pintakäsittelykylpyihin tehdään annostelupumppujen käsiohjauksella. Ainoastaan jätevedenpuhdistuslaitteistojen ph säätökemikaalien annostelut toimivat automaattisesti. Jätevedenkäsittelyn jatkuvatoimisia ph ja sameusmittauksia kontrolloidaan oman käyttölaboratorion vertailunäytteillä. Mittausten kalibroinnit on tarkoitus tilata laitteistotoimittajalta. Pintakäsittelyaltaita lämmitetään automaattisesti höyrylämmittimin. Altaiden lämpötiloja tarkkaillaan päivittäin. Öljypoltin ja höyrynkehitinsysteemi ovat matalapaineisia, joten niihin ei sovelleta ulkoista huoltoja tarkastusmenettelyä. Oma huoltomies tarkistaa polttimen päivittäin ja säätää tarvittaessa. Laitokselle ollaan valmistelemassa laatujärjestelmää, jonka pitää konsernitason päätöksen mukaan olla valmis vuoteen 2006 mennessä. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Raportointi Jätevedenkäsittelystä lähtevää jätevettä tarkkaillaan useilla jatkuvatoimisilla ph antureilla ja tarvittaessa voidaan ottaa näytteitä viemäriin menevästä jätevedestä. Teollisuusjätevesien johtamissopimuksen mukaan lähtevästä jätevedestä otetaan kaksi kertaa vuodessa tarkkailunäytteitä ulkopuolisen laboratorion toimesta. Näytteet otetaan tarkkailukaivosta, johon tulee kaikki jätevedenkäsittelystä lähtevät jätevedet. Tarkkailumäärityksinä ovat vähintään ph, BOD 7,ATU, COD Cr, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kadmium, kromi ja nikkeli. Lisäksi Espoon Vesi tarkkailee jätevesien raja arvojen noudattamista ottamalla lähtevästä jätevedestä kokoomanäytteitä. Laitoksen vuositiedot raportoidaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan laitos toimittaa yhteenvedon ongelmajätteiden sekä maali ja alumiinihydroksidilietteiden kirjanpidosta Espoon kaupungin ympäristökeskukseen.
13 (27) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Pintakäsittelylaitoksen yhteydessä mahdolliseksi riskeiksi on arvioitu konerikosta aiheutuvaa tulipaloa, kemikaalisäiliörikkoa sekä kemikaaliroiskeisiin ja raaka ainekuljetuksiin liittyviä riskejä. Yleisiksi riskeiksi on arvioitu tulipaloa, vesivahinkoa, viemäritukoksia sekä höyryn paineastian räjähdystä. Tulipalon sammutusvedet ja kemikaalivuodot piha alueella voivat päätyä joko rakennuksen sisäviemäröinnin ja kattovesiviemäröinnin kautta vesihuoltolaitoksen viemäriin tai sadevesi ja salaojaviemäröinnin kautta Matalajärveen johtavaan ojaan. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Erilaisiin hätätilanteisiin on varauduttu laatimalla laitokselle turvallisuussuunnitelma ja kouluttamalla henkilöstöä toimimaan hätätilanteissa. Turvallisuussuunnitelma on tarkastettu Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksella. Isoista rikkihappo ja lipeäsäiliöistä vuodot viemäriin on estetty siten, että säiliöiden ympärillä on turva allas. Rikkihapposäiliössä on lisäksi kaksinkertainen kuoriosa, joka estää kemikaalivuodon turva altaaseen sisäosan rikkoutuessa. Muut kemikaalikontit säilytetään alueella, jossa ei ole lähistöllä lattiakaivoja ja konttien vuodot on helppo havaita. Automaattisia annostuksia ei ole suoraan isoista kemikaalisäiliöistä syöttöhäiriöiden estämiseksi. Ulkona sijaitsevalla lipeän ja rikkihapon täyttöpaikalla käytetään kuormien purkamisen yhteydessä siirrettävää suoja allasta, joka estää kemikaalin suoraan maahan valumisen letkuja irrotettaessa. Altaiden lämmitys tapahtuu höyryllä, mikä vähentää allaspaloriskiä ja näin kemikaalivuotoja. Rakennuksessa on paloilmoitinjärjestelmä, savuluukut ja riittävästi alkusammutuskalustoa, joka käsittää palopostit, käsisammuttimen ja ensiaputarvikkeet. Rakennuksessa on myös murtosuojausjärjestelmä ja ulkoinen vartiointi. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Kaikki jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Viemäriin menevän veden virtaus voidaan estää sulkemalla jäteveden puhdistuslaitteisto ja tuleva käyttövesi. Näin esimerkiksi altaiden rikkoutuessa voidaan vedet kerätä 30 m 3 :n puskuri ja varastoaltaaseen ja estää haitallisen aineen pääsy viemäriin. Lisäksi pintakäsittelylinjojen alla on noin 80 m 3 :n varoallas vuotoja varten.
14 (27) Pintakäsittelylinjoilla tarkkaillaan kemikaalipitoisuuksia ja valvotaan laitteistojen toimintaa. Jos jäteveden puhdistuslaitteiston jokin osa rikkoutuu, pystytään jäteveden käsittelystä huolehtimaan manuaalisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 10.8.2004 8.9.2004 ja Espoon kaupungin ilmoitustaululla 9.8.2004 8.9.2004 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Espoon kaupungin ympäristökeskuksessa ja Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Bodycote Pintakäsittely Oy:n alumiinin pintakäsittelylaitoksella on suoritettu tarkastus 7.3.2005. Tarkastusmuistio 11.3.2005 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä Suomen lääninhallitukselta, Espoon kaupunginhallitukselta ja Espoon kaupungin ympäristökeskukselta. Etelä Suomen lääninhallitus on antanut 11.10.2004 päivätyn lausunnon, jossa esitetään mm. seuraavaa: luvan hakijan on kehitettävä laitoksen jätevesien kierrätystä ja puhdistusta, etteivät mm. nikkelin ja ph:n raja arvot ylity ja että muodostuvat sakat voidaan toimittaa hyötykäyttöön heti, kun se on mahdollista jätevesien käsittelyn toimintaa on seurattava säännöllisesti ja tulokset on raportoitava kaatopaikalle toimitettavan sakan koostumus ja kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä myös Espoon tuotantolaitoksessa toiminnanharjoittajan on oltava selvillä ilmapäästöistään, jotka on selvitettävä laskennallisesti tai mittauksin maanalaisen öljysäiliön kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Espoon kaupungin ympäristölautakunta esittää 25.8.2004 päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa: ympäristöluvan käsittelyssä on varmistettava, ettei laitoksesta pääse ilmaan haitallisia päästöjä
15 (27) toiminnanharjoittaja ei ole selvittänyt oman vedenoton mahdollista vaikutusta pohjaveteen ja Matalajärveen kulkeutuvaan pohjavesivirtaamaan jäteveden käsittelyn puhdistustehoa voitaisiin mitata jatkuvatoimisella sameusmittarilla käsittely yksiköstä viemäriin johdettavasta vedestä jätevedenkäsittelyn toiminta on dokumentoitava ja esitettävä tarvittaessa valvontaviranomaiselle ja Espoon Vedelle lupapäätöksessä on annettava määräykset jäte ja ongelmajätekirjanpidosta ja kirjanpito on toimitettava vuosittain myös Espoon kaupungin ympäristölautakunnalle jätevedenkäsittelyssä syntyvän alumiinihydroksidilietteen hyötykäyttömahdollisuudet on selvitettävä kemikaalien ja ongelmajätteiden varastointiastiat tai säiliöt on merkittävä asianmukaisesti kemikaalien ja ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estettävä, koska on mahdollista, että vedet valuvat Matalajärven Natura 2000 alueelle, mikä on huomioitava mm. happo ja emässäiliöiden täyttöpaikan rakenteissa kemikaalit on varastoitava niin, etteivät ne pääse reagoimaan keskenään maanalainen öljysäiliö on tarkastettava riittävän usein toiminnanharjoittajan on tehtävä esitys käyttö, päästö ja vaikutustarkkailuksi, jotta toiminnan ympäristövaikutuksia voidaan seurata toiminnanharjoittajan on tehtävä selvitys toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa mahdollisista vahinkotapauksista ja onnettomuuksista on ilmoitettava välittömästi myös Espoon ympäristökeskukseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Hakijalle on 11.3.2005 päivätyllä kirjeellä No YS 305 varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Hakija on vastineessaan 23.3.2005 esittänyt mm. seuraavaa: laitoksen poistoilmamittauksien tekemisestä on sovittu ja mittaukset toteutetaan mahdollisimman pian jäteveden käsittelyn ph ja sameusmittaukset dokumentoidaan piirturille, kemikaalien annostelu tapahtuu mittausten perusteella ja käsittely yksikön toiminnasta pidetään kirjaa, johon myös häiriöt kirjataan jatkuvatoimisen käyttötarkkailun lisäksi käsitellystä jätevedestä voidaan tarpeen tullen ottaa näyte analysoitavaksi happo ja emässäiliöiden täyttöpaikalla käytetään kuormien purkamisen yhteydessä siirrettävää suoja allasta
16 (27) laitoksen vedenotto porakaivosta ei tarvitse vedenottolupaa, joten ei ole todettu tarpeelliseksi selvittää vedenoton vaikutusta pohjavesivirtaamaan jäte ja ongelmajätehuollosta pidetään kirjaa ja kirjanpito on toimitettu voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti alueelliseen ympäristökeskukseen ja Espoon kaupungin valvontaviranomaiselle jäteveden käsittelyn sakan kaatopaikkakelpoisuus on sovittu selvitettäväksi Espoon laitoksella mahdollisimman pian. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Espoon kaupungin Puotisen kaupunginosassa olevalle Bodycote Pintakäsittely Oy:n Espoon tehtaan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43, 47 ) 1. Jätevesien keruu ja käsittely on järjestettävä siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle, viemäriverkostolle tai jätevedenpuhdistamolle. 2. Jätevesien esikäsittelyprosessi on varustettava sellaisilla automaattisilla varmistustoiminnoilla, jotka pysäyttävät jätevesien pumppauksen esikäsittelyprosessiin, mikäli jäteveden esikäsittelyprosessin jatkuvatoimisten seurantaparametrien (ph, sameus) asetusarvoalueelta poiketaan. Pumppausta saa jatkaa, kun asetusarvoalue on jälleen saavutettu. 3. Pintakäsittelylaitoksen toiminnasta syntyvät jätevedet on esikäsiteltävä laitoksen jätevedenpuhdistamolla ennen niiden johtamista jätevesiviemäriin. Esikäsittelyprosesseja on käytettävä ja hoidettava siten, että jätevesiviemäriin johdettavien esikäsiteltyjen jätevesien alla mainittujen aineiden pitoisuudet ja kuormat ovat tarkkailunäytteissä enintään:
17 (27) Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/a] Kadmium 0,01 Kromi, kok. 0,5 Kromi (VI) 0,1 Sinkki 2,0 Lyijy 0,5 Nikkeli 0,3 20 Tina 2,0 Kupari 2,0 Kiintoaine 500 30 Pitoisuusraja arvot koskevat jätevesien esikäsittelyistä lähtevää prosessijätevettä, johon ei ole sekoittunut saniteetti tai muita laimentavia vesiä. Huuhteluvesivirtaaman lisääminen tai muu toimenpide pitoisuusraja arvojen alittamiseksi on kielletty. 4. Määräyksessä 3. edellytettyjen raja arvojen lisäksi viemäriin johdettavien jätevesien on täytettävä myös muilta ominaisuuksiltaan vesihuoltolaitoksen ja laitoksen välisessä jätevesien johtamissopimuksessa asetetut vaatimukset. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. 5. Raja arvon ylittyessä yksittäisen näytteen osalta on toiminnanharjoittajan viivytyksettä ilmoitettava siitä Uudenmaan ympäristökeskukseen, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Espoon Vedelle sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin viemäriin johdettavan jäteveden laadun saattamiseksi ympäristölupapäätöksen määräysten edellyttämälle tasolle. Se, että viemäriin johdettavan jäteveden laatu on ympäristölupapäätöksen määräysten mukainen, on todennettava uusintanäytteenotolla. Jäteveden johtaminen jätevesiviemäriin on voitava keskeyttää välittömästi valvontaviranomaisen toimesta, jos jäteveden ominaisuudet jättävät toistuvasti täyttämättä viemäriin johdettaville jätevesille ympäristölupapäätöksessä asetetut vaatimukset. 6. Sadevedet ja muut laitosalueen pintavedet on johdettava laitosalueelta niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 4, 6, 15, 19, 49, JA 3a, 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 7. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissi
18 (27) jaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä jäteveden esikäsittelyssä syntyvän alumiinihydroksidilietteen teknis taloudelliset hyötykäyttömahdollisuudet. Selvitys on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukseen sekä Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään vuoden 2005 vuosiraportoinnin yhteydessä. 8. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Varastointi (YSL 43, 45, JL 4, 6, 19, JA 5, 6, 8, NaapL 17, VNp 659/1996, VNp 101/1997) 9.1. Raaka aineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Maaperään sijoitettu kevyen polttoöljyn säiliö on tarkastettava viiden vuoden välein. Tarkastuksen yhteydessä myös ylitäytön estimen toiminta on tarkastettava. 9.2. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksella olevassa lukittavassa varastossa. Varastotilan lattia on pinnoitettava varastoitavaa kemikaalia kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat
19 (27) on lisäksi varastoitava suoja altailla tai reunakorokkeilla varustetussa tilassa siten, että suoja altaiden tilavuudet tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Suojaaltaat on jaettava väliseinillä osastoihin tai muuten järjestettävä niin, etteivät keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit pääse vuototilanteissa kosketuksiin toistensa kanssa. Vaarallisten aineiden varastointitiloista tai suoja altaasta ei saa olla avointa liittymää jätevesi tai sadevesiviemäriin. Varastointitilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein. Kemikaalien käsittely (kuormien purku ja lastaus) pihaalueella on tapahduttava reunoin varustetulla tiiviillä alustalla, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä hallitusti asianmukaiseen käsittelyyn. 9.3. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai muuten vesitiiviisti. Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviissä astioissa tai säiliöissä, reunoin varustetulla tiiviillä alustalla lukittavissa sisätiloissa tai lukittavassa katetussa tilassa ulkona siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estettävä. Öljyjätteisiin ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30, JL 6 ) 10. Ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisista päästöistä viemäriin on lisäksi ilmoitettava viivytyksettä Espoon Vedelle. Luvan saajan on viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. 11. Laitoksella on oltava ajan tasalla oleva ympäristöriskiselvitys, suunnitelma toimista ympäristöonnettomuuksien estämiseksi toteutusaikatauluineen sekä kirjalliset toimintaohjeet onnettomuus, häiriö, ja muiden poikkeustilanteiden varalle ympäristöonnettomuuksien rajoittamiseksi. Ympäristöriskiselvitys on ajantasaistettava vuosittain. 12. Laitoksella on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita kuten imeytys ja neutralointimateriaaleja aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, raaka aineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on torjuntalaitteiden ja välineiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Toiminnanharjoittajan on ylläpidettävä ja kehitettävä torjuntavalmiutta, kou
20 (27) lutettava henkilöstöä ja järjestettävä torjuntaharjoituksia siitä, kuinka mahdollisessa vaaratilanteessa on toimittava. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43 ) 13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Uudenmaan ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma toimenpiteistä laitosalueen kunnostamiseksi ja niiden toimenpiteiden yhteydessä tehtävistä toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46 ) 14. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu (YSL 46 ) 15. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitoksen aiheuttamaa jätevesikuormitusta vähintään neljä kertaa vuodessa noin kolmen kuukauden välein otettavilla kokoomanäytteillä. Näytteet on otettava laitoksen jätevedenkäsittelystä viemäriin johdettavasta vedestä. Kokoomanäyte on yhdistettävä manuaalisesti tai automaattisesti laitoksen vuorokauden toiminta ajalta virtaamapainotteisesti vähintään kerran tunnissa kerätyistä osanäytteistä. Kokoomanäytteistä on ulkopuolisen laboratorion toimesta määritettävä vähintään ph, kadmium, kokonaiskromi, kromi (VI), sinkki, lyijy, nikkeli, tina, kupari ja kiintoaine. Lisäksi laitoksen tulee omana tarkkailuna mitata jatkuvatoimisesti viemäriin johdettavien prosessijätevesien määrää, ph arvoa ja sameutta. Muuten on toimittava Espoon Veden hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukseen sen päivitysten yhteydessä. 16. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava säännöllisesti kiinteistönsä yleiseen viemäriin yhdistettävän jätevesiviemäriverkoston kuntoa liittymiskohtaan saakka. Raportti jätevesiverkoston tarkistamisesta ja verkoston mahdollisesta kunnostustyöstä on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle laitoksen vuosiraportoinnin yhteydessä.