Luonnon hyvinvointivaikutukset



Samankaltaiset tiedostot
Luonnon hyvinvointivaikutukset

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila Psykologi Kirsi Salonen

Luonnosta hyvinvointia

Luonnosta hyvinvointia

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Luonnossa MieliHyväksi

Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa

Vesiluonnon erityispiirteet; hyvinvointivaikutukset

Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Luonto ja lapsi Luonto ja lapsi / Leena Lahtinen 2011

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset

Metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tutkimusten mukaan. Eira-Maija Savonen Metsäntutkimuslaitos/ Parkano

Luonto työvälineenä ja -kumppanina Tampereella syksyllä Eko- ja ympäristöpsykologian perusteet sekä luontoavusteiset Green Care -menetelmät.

GREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017

reen Care -laatumerkki; yvinvointivaikutukset Green Care oiminnassa ja luontointerventiossa

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Metsamielimenetelma Metsämieli

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

Luonto päihdesosiaalityön tukena. Päihdealan sosiaalityön päivä Kaisa Mesimäki

VOIMIA LUONNOSTA-KURSSI: Kevät-syksy 2006 Tampere/Vesilahti

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Green Care -toimintatapa

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Green care. Hyvinvointia luonnosta. Jami Green care / Heli Hämäläinen

GREEN CARE INFOPÄIVÄ Susanne Hämäläinen Lehtori Savonia ammattikorkeakoulu

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ

Psyykkinen toimintakyky

Metsän aineettomat arvot. Leena Sikkilä Tietometsä-hanke

Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Luontoliikunnasta terveys-ja hyvinvointipalveluja

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

ELVYTTÄVÄT YMPÄRISTÖT KUNTOUTUMISEN TUKENA

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

Mielenterveys voimavarana

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere Teemu Peuraniemi

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Mielen hyvinvointi ja liikunta. Suunnittelija Tamara Björkqvist, Ikäinstituutti

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Luonnon merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille

Toiminnallinen vertaistuki yhdistyksessä osana sosiaalisesti kestävää kehitystä

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Edistävätkö viheralueet asukkaiden terveyttä?

Edistävätkö viheralueet ihmisen terveyttä?

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Green care. Kuva: Hannele Siltala

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

PERUSTETTU , TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

Ihminen ja älykäs tila

KYSELY TYÖSKENTELYSTÄ LUONNONLÄHEISISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ. PORI / ULVILA 2014 (Porin kuntakokeilu / Mikko Kataja). 16 vastaajaa.

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Luonnollisesti töissä -hankkeen toimenpiteitä

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA. Mikko Kataja

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Tehdään yhdessä luonto mielen hyvinvoinnin edistäjänä palvelutalossa

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

SENNI-projekti esittäytyy

LUONTOAVUSTEISUUS työpaja

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Restoratiivisen ympäristön suunnittelu

Moduuli 1 Perustietoa Green Caresta. Teemu Peuraniemi

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari Kotka

Mennään jo, luonto kutsuu meitä!

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Luonto ja koettu elvyttävyys

Luontoalueiden vaikutus ihmisen terveyteen

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

LUONTO JA HYVINVOINTI -MITEN NIIN? Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus. Helsinki

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Suomalainen Green Care GreenCareLab -hankkeen aloitustilaisuus, Sipoo Elina Vehmasto, Luke

Katjamaria Halme & Reeli Karimäki

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Transkriptio:

Psykologi Kirsi Salonen Luonnon hyvinvointivaikutukset Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

2 22.07.12 Alatunnisteen teksti tähän

Psykologi Kirsi Salonen Laillistettu psykologi, tohtorikoulutettava, eko-ja ympäristöpsykologi, NLP-practitioner, Gestaltpsykoterapiakoulutettava, maanviljelystekn., biodyn.viljely (Emerson College). Syventävät ympäristöpsykologiasta, sivuaine ympäristöpolitiikka Pro gradu-tutkielma: Kahden ympäristökampanjan vertailua psykologisesta näkökulmasta, Väitöskirja tekeillä aiheesta Luontoympäristö psyykkisenä kokemuksena. Luontokokemuksen elvyttävyys ja terapeuttisuus. Ohjaaja Kalevi Korpela (T:reen yliopisto)

Psykologi Kirsi Salonen Kirjat Mieli ja maisema (Edita, 2005), Mielen luonto (Green Spot, 2010) Artikkelit: Ekopsykologia ja perinnetieto (Green spot), Yhteyksien kirja (Kela, 2012) Psykologiliiton eko-ja ympäristöpsykologian toimikunnan pj.vuodesta 2003. -Eko-ja ympäristöpsykologiset teesit - Vihreä asuinympäristön suositus - Raportti ilmastonmuutoksesta

Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke ei pelkästään virkistystä tai palautumista varten ei pelkästään viitekehys, jossa interventio tapahtuu Luonto tekee osan työstä puolestani avoimuus, luottamus, rentous, ilmapiiri... elvyttävyys ja terapeuttisuus

Ympäristö ja emootiot Fyysinen (visuaalinen) ympäristö laukaisee nopeita ja automaattisia emotionaalisia reaktioita.(emootiot ja havaintopsykologia) Luontoympäristö laukaisee positiivisia ja rakennettu laukaisee negatiivisia (Hietanen). Kasvillisuuden määrän lisääntyessä ja rakennettujen elementtien vähentyessä elvyttävyys ja positiiviset tunteet lisääntyivät (Kettunen, Klemettilä).

Luontovaikutukset Affektiiviset tunteet herää välittömästi (200ms; tiedostamattomia, nopeita) Fysiologiset vaikutukset; verenpaine, stressihormonitaso, sydämen syke jne.(muutama minuutti) Mieliala (n. 20min) Kognitiiviset (esim.tarkkaavuuden palautuminen n.40min) Terveys, terapeuttiset vaikutukset: vähintään pari tuntia viikoittain; muutokset solutasolla

Elpyminen luonnossa Fysiologiset muutokset: verenpaine (vastaa yhden verenpainelääkkeen vaikutusta), pulssi, jännittyneisyys, mieliala, valkosolujen määrä Vähentää stressioireita ja nopeuttaa toipumista verrattuna kaupunkiympäristöön Parantaa koettua terveydentilaa ja vähentää kuolleisuutta Elvyttää tarkkaavaisuuden (kognit.ominaisuuksia) Leikkauksesta toipuminen nopeutuu Liikuntahalukkuus lisääntyy, sos.suhteet, lapsen terve kehitys (ylivilkkaus vähenee.), elämänhallinta.

Luontomielipaikoista terveyttä Luonto: "Mielipaikkatutkimuksissa on todettu, että etenkin luonnossa sijaitsevassa mielipaikassa ihminen pystyy säätelemään olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan" (Korpela & Ylen, 2007). Elvyttävyys ja terapeuttisuus: Ympäristöpsykologiset tutkimukset (terveys; mm. fysiologiset mittaukset, koettu terveys, sairauksien väh., hyvinvointi (elpyminen, stressi/psyykkisen kuormituksen helpottuminen), emootiot; affektiot, elinikä, kognitiivinen palautuminen.)

Luontoliikunta Ulkoiluun soveltuvia viheralueita tulisi olla riittävän paljon ja riittävän lähellä, jotta niitä käytetään aktiivisesti. Viheralueiden etäisyys asuintaloista tulisi olla enintään kävelymatkan eli 300 metrin päässä.

Teoriataustaa * Lewinin kenttäteoria: Objektiivinen ympäristö onkin aina subjektiivinen elämänkenttä, jossa on emotionaalisina jännitteitä yksilön tarpeiden ja ympäristön välillä. Prosessi on jatkuva ja ainutkertaisesti rakentuva. esim. Gestalt psykoterapia, joka perustuu kenttäteoriaan - organismi, ympäristö kenttä. Homeostaasi, jossa organismi on vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. - Organismin itsesäätely (kuvio, tausta; joustavuus) - Hyvä kontakti; uskaltaa tutustua omiin kontaktirajoihin, tiedostetaan aistikokemusten kautta ympäristön ravitsevuus tai haitallisuus.

Tehokkuuden ja tasapainon arvot Tehokkuus Hallinta,voittaminen Taloudellinen hyöty Jatkuva kiire Rakennettu ympäristö Ylirationaalisuus Tasapaino, integraatio Yhteisyys, kumppanuus Myönteinen olemisen kokemus (riittävyys) Luontoympäristön elementit Aistikokemukset emootiot Elpyminen vähenee, jos tehokkuuden arvot liiaksi luontokokemukseen.

Luonto psyykkisenä kokemuksena (Kirsi Salosen väitöskirja) Myönteisiä emootioita (tai affektioita) voidaan aktivoida tarjoamalla mahdollisuuksia havaita ympäristöstä sellaisia piirteitä, jotka mahdollistavat myönteisen psyykkisen tilan; luonnollinen oleminen luonnossa (Natural being in nature) Kaplan: Arjesta irtautuminen Lumoutuminen Ulottuvuuden tuntu Yhteensopivuus Turvallisuus (fyysinen ja psyykkinen) Kokemuksellisuus (moniaistisuus, kiintymys) Jatkuvuus (yhteyden tunne, minuus jatkuu) Hyväksyntä (riittävyys)

Natural being in nature MINUUS JATKUU (MJ) jatkuvuus, hyväksyntä, turvallisuus, ideoita, lähellä, suoja TILANTUNTU (TT) maisemassa on tilaa, etäällä, vettä, mielessä myös tilaa MONIAISTISUUS (MA) Monipuoliset aistihavainnot; visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen, luontoympäristö, voin olla oma itse, kokemuksellisuus UMPIKUJA (UK); edellisten kääntöpuoli umpikuja, kiire jatkuu, ei hyväksyntää

Luontokokijat (n=534) ELPYMINEN (56,7%) Rentoutuminen, rauhoittuminen, virkistyminen Emotionaaliset (37,6), emot+kognit (18,5%) +kognit (0,6%). Til. merk. enemmän MJ, TT, MA kuin ambivalensseilla. Ikä vaikuttaa (alle 39 v. vähiten MJ, TT, MA) TERVEYS/HYVINVOINTI(35,9%) Terapeuttiset ja koko elämä, luonnossa säällä kuin säällä. Ikä ei vaikuta. eniten minuusjatkuu, tilantuntua ja moniaistisuutta (näiden suhteen eroaa myös elpyjistä) AMBIVALENSSI (7,3%) Sekä kielteisiä ja myönteisiä, paljon esteitä, harvoin luonnossa. Vähiten MJ, TT, MA. Eniten UK, erit. 40-59vuotiailla.

Luontokokijat: tuloksia Terveysryhmä ja elpyjät eroavat tilastollisesti merkitsevästi ambivalenssi ryhmästä kaikkien vertailtujen osa-alueiden suhteen. Terveys ja elpyjäryhmissä minuus jatkuu, tilantuntu ja moniaistisuus ovat suurempia kuin ambivalenssiryhmässä. Umpikujan tunne on ambivalenssiryhmässä suurin. Minuus jatkuu ja moniaistisuuden suhteen löytyi eroja terveysryhmän ja elpyjien välillä (terv.ryhmällä enemmän minuus jatkuu ja moniaistisuutta).

Luontokokijat: tuloksia Ikä vaikuttaa elpyjäryhmässä ja ambivalenssiryhmässä. Terveysryhmässä iällä ei ollut vaikutusta. Elpyjissä minuus jatkuu, tilantuntu ja aistihavainnot ovat nuoremmissa ikäluokissa (alle 39v) alempi, elpyjissä umpikuja korkeampi alle 39 vuotiailla. Ambivalenssiryhmässä alle 39 vuotiailla umpikujan tunnetta luontokokemuksessa on vähiten, mutta korkein yli 40 vuotiailla. Intervention kokeneilla ei eroja elvyttävyyden ja terapeuttisuuden välillä. Interventioin kokeneilla ei ollut lainkaan umpikujan tunnetta.

Metsäpolku houkuttaa liikkumaan, kokemukset myös jatkuvuudesta/toivosta.

Luontointerventiot, luontoavusteiset menetelmät Menetelmät (Luontointerventiot): Luontomenetelmä on interventio, jossa luontoympäristö tai/ja luontoelementti tuodaan tietoisesti ja tavoitteellisesti jossain muodossa mukaan kuntoutus-, terapia-, hoito- tai ohjausprosessiin. Luontomenetelmien (-interventioiden) tarkoitus on helpottaa, vahvistaa ja/tai nopeuttaa terapeuttisia/kuntouttavia/ohjauksellisia tavoitteita.

Green care Green care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla.

Mielipaikkaharjoitus (Kirsi Salonen) Anna aistihavaintojen ohjata tässä maisemassa itselle sopivaan kohtaan (mielipaikkaan). Voit olla liikkeessä ja paikallaan. Aistikokemukset; vuorovaikutus/huomio luontoympäristöön. Kommunikointikielto ihmisten välillä, vähintään 20 min. Tämän jälkeen purku/tiedostaminen/keskustelu Turvallisuus; sovittu alue, paluu /ei kellonaikaa, vihellyksestä takaisin) Läsnäoleva/tiedostava kokeminen mielipaikassa; anna aistihavaintojen tuntua, vaikuttaa, hengittele maisemaa kehomieleesi.

Kokemuksen käsittely pareittain Kylään kutsu: parin kanssa omaan mielipaikkaan. Kummankin mielipaikassa käydään. Mielipaikkakokemus jaetaan konkreettisesti eli esim. vieraan kanssa nojataan yhdessä puuhun ja katsotaan valoon. Kokemusta ei selitetä vain sanoin. Kylään kutsuttu voi myötätuntoisesti olla läsnä toisen paikassa ja kertoa omista havainnoistaan. Tiedostava kokeminen: tullaan tietoiseksi omista kehomielen havainnoista, kokemuksista jne. Jakaminen vahvistaa kokemusta.

Pienryhmätyöskentely Ryhmiin jakautuminen mielipaikkaelementtien mukaan, esim. tilantuntu-ryhmä, suojaavuus/metsäntuntu-ryhmä, vesi-ryhmä Kokemusten jakamista ryhmässä (ei pelkkää puhetta, maisema mukaan). Tunnistetaan yhtäläisyyksiä ryhmäläisten kokemuksista-> löydetään maisema tai kooste luonnonelementeistä, joka/jotka kuvaavat ryhmän kokemuksia (ja josta jokainen ryhmäläinen löytää omaansakin). Kunkin pienryhmän maisemissa käydään kylässä. Havaintoja, kokemuksia, keskustelua.

Mielen maisema luonnossa MONIAISTISUUS (myös eläimet): tunteet, mieliala, rauhoittuminen, rentoutuminen, hyväksyntä, kokemukset, yhteys itseen, ympäristön sopivuus itselle, itsetuntemus MINUUSJATKUU-suojaavuus: turvallisuus, yhtä paikan kanssa, saa ympäristöltä mitä tarvitsee, hyväksyntä, jatkuvuus, luovuus, pysyvyys-muutokset, psyykkinen itsesäätely TILANTUNNE/etäisyys: emootion helpottaminen/vahvistuminen, selkiintyminen, uusi näkökulma/suhtautuminen/arvomaailma, tilaa omille tarpeille ja tunteille

Natural being in nature Luonnollinen oleminen (natural being) ja ympäristön elementit Tietoinen, hyväksyvä läsnäolo itsessä, ympäristössä, ryhmässä Kehomieli saa mitä tarvitsee/mahdollisuus muutokseen: emootioiden vahvistaminen, kielteisten helpottaminen, uuden näkökulman avautuminen, arvojen vahvistuminen, myötätunto, sekäettä-kokemukset: turvallinen tilantunne Kokemukset toivosta; valo, polku, kasvu...

Läsnä luonnossa Luontokehomielitietoisuus Myönteinen oleminen Luontoympäristön elementit Kohti sitä mitä tarvitsee sapainon arvot Holistisuus äsnäoleminen tässä ja nyt Mielikuvien voima Resurssiankkurit samauttaminen hyvä kontakti

Ekologinen mindfulness Luontokehomielitietoisuus; läsnäoleminen, maadoitus tässä ja nyt; aistihavainnot, hengitys (mindfulness/gestalt-terapia) fiksoitunut/jäykkä minäkuva avautuu kontaktissa (natural beeing) Kehomieli saa mitä tarvitsee; mikä ravitsee