Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010



Samankaltaiset tiedostot
Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja

Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen

Maankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen peruskuivatus

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Taajamapurot kaupunkien vesiensuojelun mahdollisuutena. Sisältö. Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin. Purot vesien hoidossa

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

ristöjen hoito - Vesilinnut

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Luonnonmukainen vesirakentaminen

Maisema-arkkitehti Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus: Luonnonmukainen vesirakentaminen

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Patorakenteiden periaatekuvia

Suorat mutkiksi Kumianojan ennallistaminen. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu, 12.6.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

Seurantakriteerit ja Esimerkkihankkeet vesien kunnostamisessa. Saija Koljonen, SYKE, vesistökunnostusten neuvottelupäivä,

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Pintavesien virtausmalli

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Luonnonmukaisen vesirakentamisen pilotti

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

Helsingin pienvesiympäristöt

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

EI TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Transkriptio:

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu

Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien kaivu ja purojen perkaus (vedenjohtokyvyn parantaminen) Tarkoituksena mahdollistaa paikalliskuivatus eli peltojen kuivatussyvyys ja salaojien toiminta Poistetaan pienialaisia tulvia Uusissa peruskuivatusohjeissa korostetaan uomien monimuotoisuuden säilyttämistä Kalaston olot otettava aina huomioon perkauksissa - vesilakiuudistus korostaa ilmoitusvelvollisuutta Kosteikkoja voidaan toteuttaa peruskuivatushankkeissa, 100% valtion rahoitus Myös laskeutusaltaita, pohjakynnyksiä, eroosiosojauksia (ympäristönhoitoa edistävät toimenpiteet)

Luonnonmukainen vesirakentamisen yleisiä tavoitteita Uomien monimuotoisuuden säilyttämistä tai lisäämistä, vesien käyttö huomioidaan Uomien mutkaisuus säilytetään, hyödynnetään luontaista elpymistä Monipuoliset uomien poikkileikkaukset, kaivetaan tulvatasanteita Suojaavan rantakasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen Pienet tulva-alueet säilytetään ( suojavyöhyke- ja kosteikkotuki mahdollinen) Palautetaan tulva-alueita, rakennetaan kosteikkoja

Luonnonmukaisen vesirakentamisen toimintatavat kuivatustoiminnassa Haittojen estäminen uomien kaivussa uomarakenteen monimuotoisuus, veden laatu Kosteikot alapuolella - vedenlaatuhaittojen leviämisen esto monimuotoisuus, maisema Haittoja kompensoivat toimenpiteet, esim. kutusoraikkojen ja suojapaikkojen toteuttaminen Haittojen korjaaminen jälkikäteen omana kunnostushankkeena: kalataloudellinen kunnostus, ennallistaminen Ennallistettu Nuuksion Myllypuro

Perinteisen kaivun seurauksia Suoristaminen jyrkentää uomaa Eroosiota Uoma levenee ja mataloituu Huonot olot eliöille

Luontaista elpymistä tulisi hyödyntää, ei pelkästään nähdä se haitallisena umpeen kasvuna Leveäksi kaivettu uoma liettyy, vesikasveja Virtausuoma keskittyy vesikasvien väliin Lietettä kasautuu vesikasvien sekaan, vesikasvustosta kehittyy tulvatasanne Virtausuomasta muodostuu alivesiuoma Ihanteelliset olot kaloille

Luontaisen uomamorfologian huomioon ottaminen kaivussa ja kunnostuksissa Syvänteitä ulkokaarteissa, myös syöpymistä Lietteen kasautumista sisäkaarteissa Mutkien väliin laskeutuu karkeampaa Syvänne - soraikkorakenne Monimuotoinen eliöille

Uoman kehitys luonnontilaisesta uuteen luonnontilaan peruskuivatuksen yhteydessä A Luonnontilainen B Perinteisesti kaivettu Liettynyt ja elpynyt, perkaustarve Kaivettu tulvatasanne, mutkittelu voi jatkua tulvatasanteella

Uomien poikkileikkauksen monipuolistaminen 3-tasoinen poikkileikkaus HHW Tulva -alue Tulvatasanne Tulvatasanko NW, Kesavesi Alivesiuoma Tulvaterassi

Useampitasoisten poikkileikkausten etuja Alivesiuoma mahdollistaa vesisyvyyden eliöille pienilläkin virtaamilla Huippuvirtaamien leikkaus Sortumisen väheneminen, toimii kevennysleikkauksena Kiintoaineksen pysähtyminen suurilla virtaamilla kasvillisuuden sekaan Monimuotoisuus Viikinoja, Helsinki

Pohjakynnykset Tiivistesydän, yleensä moreenia suodatinkankaan sisällä Pohjakulkeumaa pysähtyy Useat matalat soraikot helpompia tehdä, samalla taimenten kutupaikkoja

Poikasia/ 100 purometriä Suoristetun uoman monimuotoisuuden lisääminen Tulvaterasseja vaihtelevasti, mutkien kaivu Kiveys ja sora: eroosiosuoja ja monimuotoisuus kaloille, vaihtelevuus Taimenen poikastuotannolle arvaamattomia mahdollisuuksia kunnostetuissa puroissa Longinoja 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 vanhemmat poikaset 0+ poikaset 2005 2006 2007 2008 kunnostus Ari Saura/RKTL

Tulvatasanteen kaivu peruskuivatushankkeessa Kaivu aina pelkästään koneen puolelle Rantakasvillisuutta pyritään säästämään

Uoma jää alkuperäiseen leveyteen ja siitä muodostuu alivesiuoma

Havaintoja kokeilukohteesta Uoman samennushaittoja ei aiheudu kaivuaikana, kun uomaan ei kosketa Juottimenoja, Perniö 07/2007

Vertailua perinteiseen kaivuun Kun kaivetaan vastakkaista rantaa, uoma sotkeentuu Vastakkaisen rannan luiska jää helposti jyrkäksi Uoman vesileveys kasvaa Yksipuolinen, matalavetinen uoma Syöpymistä luiskan alareunassa Juottimenoja 07/2008 07/2007 09/2007

Tulvan vaikutuksia Pientä kulumista paikoissa, joissa ei kasvillisuutta Juottimenoja 08/2007 09/2007

Jos tulee lohkeamia, loivennetaan tai painetaan kauhalla

Veden korkeus alivesiuomassa Tulvatasanne kaivettava riittävän alas, jotta vesi nousee sille helposti Ongelma: suojaavan rantakasvillisuuden säästäminen Juottimenoja 08/2007 09/2007

Tulvatasanteen toiminta Lietettä alkaa kasaantua välittömästi etenkin kasvillisuuden taakse vastaa lähinnä laskeutusallasta Uusi taimettuminen alkaa nopeasti Juottimenoja 09/2007

-

Toimivuus eliöstön kannalta Taimenhavaintoja pian kaivun jälkeen Puustoa kannattaa säästää suojaksi 08/2007

Salaojat Eivät ongelma kaivun kannalta Katkaisu tulvatasanteen reunaan?

1 vuoden jälkeen kasvillisuus alkaa sitoa 07/2008

Johtopäätöksiä monimuotoisen uoman kaivusta Tulvatasanteellisen, 2 -tasoisen poikkileikkauksen kaivu on mahdollista Hyöty nähtävissä välittömästi - ei samennusta, lietteen kertyminen, kalasto säilyy Ongelmana tasanteen korkeuden määrittely ja rantakasvillisuuden suojaus Kasvillisuuden siirto kaivun aikana suositeltavaa Tulvatasanteen kylvö kauralla tai nurmella, tiivistys heti kauhalla Kynnystys ja pohjan eroosiosuojaus soralla ja kivillä myös kalastohyöty Kosteikko tai laskeutusallas tarpeen alapuolelle syöpyvässä maastossa

Kosteikot osaksi peruskuivatushanketta Syvä ja matala osa (typen ja fosforin puhdistus) Vaihteleva rannan kaltevuus: patojen kohdalla jyrkempi, muualla loiva Loivuuden etuja: tulvavirtaamien nousu ja laajeneminen, tulvan vaimennus Linnuille rantavyöhykettä Hovi, Vihti

Monivaikutteiset kosteikot - hydraulisen suunnittelun ja maisemasuunnittelun yhdistäminen Vaihtelevuus - avoimuus Lintusaaria Rantamo-Seitteli, Tuusula Virtausmalli veden tasaiseksi ohjailuksi: niemekkeet, pohjakynnykset Virrannopeuksia cm/s eri virtaamilla

Rantamo-Seitteli, Tuusula 2009

Rusutjärvestä Tuusulanjärveen laskevalle Vuohikkaanojalle kaivettiin tasanteellinen uoma kosteikon ohi, Tuusulanjärvi padottaa matalavesialueeksi (vesikasvillisuus peittää)

Tuusulanjoen perkaus tulvatasanteellisena 2009