GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI 1 (kaiv. rek. nro, 6099/1), HEIMONVUORI 2 (kaiv. rek. nro 6099/2) ja HEIMONVUORI 3 (kaiv. rek. nro, 6556/1) SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTUTKIMUKSISTA VUOSINA 1996-1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 17.12.1998 Tekijät Jari Mäkinen, Jari.Makinen@gsf.fi Heikki Forss, Heikki.Forss@gsf.fi Geologian tutkimuskeskus, PL 1237 70211 KUOPIO Raportin nimi Raportin laji M06 Toimeksiantaja Tutkimustyöselostus Leppävirran kunnassa valtausalueella Heimonvuori 1 (6099/1) ja Heimonvuori 2 (6099/2) ja Heimovuori 3 (6556/1) suoritetuista malminetsintätutkimuksista vuosina 1996-1998 Tiivistelmä Heimonvuoren nikkelimalmiaihe sijaitsee Leppävirran kunnassa n. 6 km kuntakeskuksesta luoteeseen. Aihe liittyy gabro-peridotiitti-intruusioon. Tutkimuksessa tehtiin kymmenen kairareikää (yht. 741 m) Poka-kalustolla. Merkittäviä kiisuuntumia ei tavattu ja nikkelipitoisuus kivissä jäi alhaiseksi. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Leppävirta, Heimonvuori, nikkeli, kairaus, geologinen kartoitus, geofysikaaliset mittaukset Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Itä-Suomen lääni, Leppävirran kunta, Särkiniemi, Heimonvuori Karttalehdet 3241 11D Muut tiedot Arkistosarjan nimi M-raporttisarja Arkistotunnus M06/3241/-98/2/10 Kokonaissivumäärä 11 Kieli Hinta Julkisuus Suomi
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 17.12.1998 Authors Jari Mäkinen, Jari.Makinen@gsf fi Heikki Forss, Heikki.Forss@gsffi Geological Survey of Finland PO Box 1237 70211 KUOPIO Type of report M06 Commissioned by Title of report Tutkimustyöselostus Leppävirran kunnassa valtausalueella Heimonvuori 1 (6099/1), Heimonvuori 2 (6099/2) ja Heimonvuori 3 (6556/1) suoritetuista malminetsintätutkimuksista vuosina 1996-1998 Abstract The Heimonvuori nickel exploration target is located m Leppävirta rural conununity, about 6 km SW from the city. The target is hosted by a gabbro-peridotite inturusion. In this study ten drill holes were made, altogether 741 m. Drilling did. not show economic values of nikel The best one meter intersection contained 0.37 % Ni. Keywords Leppävirta, Heimonvuori nickel, diamond drilling, geological mapping, geophysics Geographical area Finland, East-Finland province, Leppävirta rural municipality, Särkiniemi, Heimonvuori Map sheet 3241 11D Other information Report serial Archive eode M M06/3241/-98/2/1 0 Pages Language Price Confidentiality 11 Finnish
1 JOHDANTO Tutkimuskohde sijaitsee karttalehdella 3241 11D Leppävirran kunnassa Särkiniemessä n. 6 km kuntakeskuksesta luoteeseen. Kairauskohteet ovat neljä erillistä geofysikaalista anomaliaa (Kuva 1, Liite 3), jotka sijaitsevat n. 100-600 m etäisyydellä Särkiniemen kärkeen kulkevasta metsäautotiestä. Maasto on melko jyrkkäpiirteistä ja lohkareista. Runsaasti kiviä sisältävän, hiekkaisen ja paikoitellen tiiviin moreenipeitteen paksuus vaihtelee välillä 5-11 m. Paljastumat esiintyvät paljastumaryhminä. SUORITETUT TUTKIMUKSET Geologinen kartoitus Geologista kartoitusta tehtiin alueella v. 1996 n. 4 km 2 alueella (19 havaintoa) ja v. 1998 tehtiin lisähavaintoja 7 kpl. Kartoitus liittyi sekä kohteessa tehtävään malminetsintätyöhön että Suonenjoen karttalehdellä (3241) tapahtuvaan systemaattiseen kartoitukseen. Geofysikaaliset tutkimukset Poka-kairaus Geologian tutkimuskeskus suoritti Poka-kairausta kahdessa vaiheessa: 18-21.3 1996 ja 28.5. - 8.8.1997. Kohteeseen kairattiin kymmenen reikää, yhteensä 740 m. Kemialliset analyysit Seitsemästätoista 0.5-1 m:n mittaisesta kairansydännäytteestä tehtiin osittaisuutosanalyysi (sulfidifaasi + liukenevat silikaatit). Kairansydämet halkaistiin timanttisahalla, jonka jälkeen puolikkaat murskattiin ja jauhettiin mangaaniteräslaitteistolla (menetelmä 33). Jauhe uutettiin 90 C kuningasvesiliuokseen (511), jonka jälkeen liuoksista analysoitiin ICP-AES-menetelmällä (51 1P) seuraavat alkuaineet: Ag, Al, As, B, Be, Ba, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, La, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Sc, Si, Sr, Th, Ti, V, Y ja Zn. Osa jauheesta uutetiin n. 20 C kuningasvesiliuokseen (521U) ja liuoksesta analysoitiin GFAASmenetelmällä alkuaineet: Au ja Pd.. Kokokivianalyysejä tehtiin XRF-menetelmällä (175X) paljastumilta kerätyistä palanäytteistä (2 kpl.). Analyysiä varten näytteet murskattiin mangaaniteräslaitteistolla, jonka jälkeen murske jauhettiin volframikarbidi-jauhinastiassa. Jauheesta tehtiin puriste ja siitä tehtiin XRF-menetelmällä seuraavien alkuaineiden määritykset: Al, As, Ba, Bi, Ca, Ce, Cl, Cr, Cu, Fe, Ga, K, La, Mg, Mn, Mo, Na, Nb, Ni, P, Pb, Rb, S, Sb, Sc, Si, Sn, Sr, Th, Ti, U, V, Y, Zn ja Zr. Mineralogiset tutkimukset Mikroskooppitutkimuksia varten tehtiin kiillotettuja ohuthieitä 27 kpl GTK:n Kuopion hielaboratoriossa. Oliviinin koostumus määritettiin 6 hieestä Espoon mikroanalyysilaboratoriossa. Geofysikaaliset tutkimukset Magneettiset mittaukset Peridotiittisten ja magneettikiisupitoisten osien paikallistamiseksi mitattiin magneettikentän totaalikomponetti2.3 km 2 :n systemaattisellamittausalueella.mittaustehtiin huhti-toukokuussa ja elo-syyskuussa
2 1996 käyttäen 10 m:n pisteväliä ja 25 m:n linjaväliä. Mittaukset teki GTK Scintrex MP-2 ja Envi-mag protonimagnetometreilla. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maa-asemamittausten perusteella. Slingram-mittaukset Mahdollisten johteiden paikannusta varten mitattiin slingrain-menetelmällä heinä-elokussa 1996 systemaattisesti sama 2.3 km 2 alue kuin magneettisessa mittauksessakin. Mittauksessa käytettiin 20 m:n pisteväliäja50m:n linjaväliä,60m:n kelaväliä ja yhtä taajuutta, f=3.600hz. Mittaukset teki GTKja laitteistona oli GTK:ssa rakennettu slingram (malli NP). Gravimetriset mittaukset Emäksisten muodostumien rajaamiseksi käytettiin gravimetrista menetelmää. Mittaukset teki GTK Worden (690, maa-alueet) ja Scintrex CG-3 Autograv (vesialue ja runkomittaus) gravimetreilla huhti- ja loka-marraskuussa 1996. Painovoimamittauksella mitattiin sama systemaattinen alue kuin magneettisella ja sähköisellä menetelmälläkin, yhteensä 2.3 km 2. Mittauksessa käytettiin 20 m:n pisteväliä ja 1 00 m:n linjaväliä. Mittaukset on sidottu valtakunnalliseen tasoon geodeettisen laitoksen I luokan painovoimaverkon pisteellä 620010 (Kuopio) j a korkeus on sidottu N6O-j ärjestelmään. Runkomittaukset (gravimetrin runkoarvot ja korkeuden vaakitus)tehtiin linjoituksen mukaisesti, linjat 500m:n välein ja paalut 50m välein linjoilla. Runkolinjojen välillä korkeudet mitattiin letkuvaa'alla RRKM-20.
3 KOHTEEN GEOLOGIA Ympäristön kallioperä koostuu vaihtelevasti migmatoituneista kiillegneisseistä. Niistä mitattu venymä kaatuu melko jyrkästi kaakkoon. Kookkaimmassa muodostumassa (I) on pyrokseenigabroja, oliviinipyrokseniitteja sekä plagioperidotiitteja, joissa plagioklaasin määrä nousee jopa 20 %:iin. Plagioklaasin määrän perusteella voidaan suppilomaisessa muodostumassa hahmotella heikko kerroksellisuus, joka kaatuu jyrkästi etelään tai kaakkoon. Stratigrafinen pohja on siten muodostuman pohjoissivustalla. Kiisuja esiintyy satunnaisesti plagioperidotiiteissa ja pyrokseenigabroissa. Suurin yksittäinen nikkelipitoisuus oli 0.37 % ja sulfidifaasin Ni 4.59 %. Kohde II on jyrkästi etelään kaatuva piippumainen muodostuma, jossa on gabroja ja pyrokseniitteja. IImuodostuman voimakas magneettinen anomalia aiheutuu gabron sulkeumina olevista runsaasti magnetiittia sisältävistä osueista. Muut tutkitut magneettiset anomaliat johtuvat kiillegneississä olevasta magneettikiisusta (III) sekä amfiboliitista (IV). TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN Kairasydämet on varastoitu GTK:n Lopen arkistoon ja raportit sekä ''Liittyy''-aineiston kartat, kairausprofiilikuvat, kairausraportit ja analyysilistat Espoon arkistoon. Liittyy-aineistoa on myös Kuopiossa (mm. hieet ja datalevykkeet). AIHEEN ARVIOINTI Kivissä ei tavattu merkittäviä kiisuuntumia ja kivien arvometallipitoisuudet olivat alhaisia. Tutkimusten perusteella kohteeseen ei liity taloudellisesti merkittäviä malmiutumia. Näin ollen valtauksesta luovuttiin vuoden 1997 lopussa. Jari Mäkinen erikoistutkija Heikki Forss geofyysikko