VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 3/2013

Valojuova 3/13 VALOJUOVA Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 3/2013 1

TEEMA: Jääkäriprikaati 2015 Tässä lehdessä: Päätoimittajan kynästä 3 Komentajan terveiset 4 Ilmatorjuntakilta 50-vuotta 6 Jääkäriprikaati 2015 8 ROVITPSTO:n komentaja esittäytyy 10 ROVITPSTO 2015 12 Lapin sotilassoittokunta 16 Lapin aluetoimisto 18 Huoltokeskus 2 20 Sodankylä - Lapin tähtikunta 22 EX-rykmenttiläisen kynästä 24 Valojuovassa 10 vuotta sitten 28 Lapin maakuntakomppanian harjoitus 30 Henkilöstöasioita 32 Tapahtumia meiltä ja muualta 34 Aliupseerikurssit - Sotilaspoliisilinja 42 - Ohjuslinja 46 - Johtokeskuslinja 48 - Tulevia tapahtumia 51 Lapin ilmatorjuntarykmentin ja Lapin ilmatorjuntakillan lehti Osoite: Lapin Ilmatorjuntarykmentti Someroharjuntie, 96960 ROVANIEMI puh. 0299 800 Kotisivut: www.puolustusvoimat.fi /lapitr Sähköposti: kirjaamo.lapinilmatorjuntarykmentti@mil.fi Toimituskunta: päätoimittaja, everstiluutnantti Teijo Oksanen AUK:n varapäällikkö yliluutnantti Ilkka Oikarinen tiedotussihteeri Jaana Vienola (taitto) Kuvat: Jaana Vienola sekä erikseen mainitut Aliupseerikurssin linjakuvat: Studio Saraste, Rovaniemi Painosmäärä: 750 kpl, Tornion Kirjapaino 13. vuosikerta Kansikuva: ylikersantti Tommi Keränen JÄÄKÄRIPRIKAATI 2015 KOKOONPANO KOMENTAJA ESIKUNTA APULAISKOMENTAJA HUOLTOKESKUS LAPIN SOTILASSOITTOKUNTA LAPIN ALUETOIMISTO LAPIN JÄÄKÄRIPATALJOONA ROVANIEMEN ILMATORJUNTAPATTERISTO Joukkoyksiköillä on johdossaan yhteensä enintään 9 perusyksikköä Prikaatin komentaja, apulaiskomentaja, esikunta sekä Lapin Jääkäripataljoona ja Huoltokeskus 1 ovat Sodankylässä. Lapin aluetoimisto, Lapin sotilassoittokunta, Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo ja Huoltokeskus 2 ovat Rovaniemellä. 2

Valojuova 3/13 Päätoimittajan kynästä Arvoisat Valojuovalehden lukijat, V uosi 2013 alkaa olla kohta paketissa ja kirjattavissa rykmentin vuosiraporttiin. Aselajimme viimeisen itsenäisen joukko-osaston viimeinen toimintavuosi on alkamassa. Vuosi sitten tehdyt puolustusvoimauudistuksen suunnitelmat alkavat muuttua pikkuhiljaa lihaksiksi ja remontin ääniksi. Syksyn aikana rykmenttiin siirtyi henkilöstöä lakkautettavista soittokunnista sekä Pohjois-Karjalan prikaatista. Samoihin aikoihin aloitettiin Rykmenttisalin remontointi Lapin sotilassoittokunnan harjoitus- ja monitoimisaliksi. Lisäksi edellä mainittu rykmentin puolustusvoimauudistuskäsky on jalkautunut Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston, Lapin aluetoimiston, Huoltokeskus 2:n ja Lapin sotilassoittokunnan yksityiskohtaisiksi toimeenpanokäskyiksi. On siis tullut aika alkaa kääntämään rykmenttiä kohti uutta Jääkäriprikaatin kokoonpanoa. Ensimmäisenä perustettava Jääkäriprikaatin organisaatiolaatikko eli Lapin sotilassoittokunta aloittaa toimintansa vuoden 2014 alusta. Samasta päivämäärästä lukien rykmentin komentaja on vahvistanut 4.Ilmatorjuntapatterin uudeksi nimeksi 2.Jääkärikomppania. Henkilöstösiirtojen ja nimenmuutosten ohessa täytyy päivittää myös erilaisia normeja ja toimintaohjeita uuden jääkäriprikaatin mukaisiksi. Tavoitteena on saada nämä asiakirjat vahvistetuiksi ennen toiminnan alkamista 1.1.2015. Tässä muutoksen vauhdissa ja hurmoksessa tulee myös välillä pohtia, mitä on tullut tehtyä matkan varrella. Tästä hyvänä esimerkkinä on käynnissä oleva rykmentin historiikki. Tässä kohtaa haluankin kiittää työhön lupautuneita henkilöitä, vaikka kirjoitustyöt ovat osaltaan vielä luonnosvaiheessa. Kirjan valmistuminen vuoden 2015 alkuun on vielä selvästi näköpiirissä. Toinen historiaa käsittelevä asia on uuden Jääkäriprikaatin perinteistä tehty esitys Maavoimien esikunnalle ja edelleen päätettäväksi Pääesikunnalle. Toivottavasti päätös perinteistä tulee keväällä, jotta niistä voidaan sitten kirjoittaa seuraavassa Valojuovalehden numerossa. Tämän numeron teemana on Jääkäriprikaati 2015 (JPR2015). Tavoitteena on valaista millaiselta uusi, kahdella paikkakunnalla toimiva, JPR2015 tulee näyttämään. Kokonaisuutena prikaati tulee olemaan Lapin alueen ainoa maavoimien joukko-osasto, jonka tehtävänä on tuottaa maavoimien alueellisia joukkoja Pohjois-Suomen olosuhteisiin, ilmatorjuntajoukkoja kaikille puolustushaaroille sekä Rajavartiolaitoksen joukkoja. Lisäksi prikaati tulee olemaan arktisen koulutuksen osaamiskeskus ja ilmatorjuntaohjusjärjestelmän (90M) valtakunnallinen pääkoulutuspaikka. Teeman pääkirjoittajana on Jääkäriprikaatin komentaja ja muiden teemakirjoittajien painotus on JPR2015:n Rovaniemellä sijaitsevien yksiköiden esittelyssä. Teemakirjoitusten lisäksi on myös saatu tervehdys Sodankylän kunnasta. Omalta osaltani uusi Jääkäriprikaati on konkretisoitunut erilaisten suunnitelmien, käskyjen ja kokousten myötä. Lisäksi asia näkyi myös syksyn kutsunnoissa, joissa minulla oli kunnia olla mukana lautakunnan puheenjohtajana yhden päivän aikana. Uudet palveluspaikkojen nimet Jääkäriprikaati Sodankylä tai Jääkäriprikaati Rovaniemi tuli kirjattua aika monen asevelvollisen palveluspaikaksi. Toivotan mukavia lukuhetkiä kaamokseen sekä hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille! Everstiluutnantti Teijo Oksanen Esikuntapäällikkö JÄÄKÄRI MARK ANTTURI 3

Komentajan katsaus Arvoisat Valojuovan lukijat, V uonna 2013 rykmentin tehtävänä oli toteuttaa normaalit maavoimien joukkoosaston perustehtävät sekä toimeenpanna puolustusvoimauudistuksen vuoden 2013 toimenpiteet. Keskeisiä tehtäviä oli kouluttaa varusmiehistä käsketyt sodanajan ilmatorjuntajoukot sekä luoda edellytykset vuoden 2014 uusien sodanajan yksiköiden koulutukselle ja uuden Lapin sotilassoittokunnan toiminnalle. Lisäksi tehtävien ja uudistuksen toteuttamista tuettiin viestinnällä ja henkilöstö pidettiin ajan tasalla uudistuksen etenemisestä. Kuluvan vuoden viimeiset tehtävät päättyvät joulukuun aikana ja vuosiraportin laatiminen on alkanut. Vuoden aikana on saatu jo tuloksia. Niiden perusteella rykmentille sekä varusmies- ja reserviläiskoulutukselle asetetut tavoitteet saavutetaan ja osin myös ylitetään. Olen yrittänyt seurata rykmentin eri tehtäviä ja tapahtumia mahdollisimman paljon livenä ja paikan päällä. Omien havaintojeni ja myös muilta saadun palautteen perusteella, rykmentin, henkilökunnan ja varusmiesten toiminta ja tulokset ovat olleet hyviä. Olen ollut hyvin tyytyväinen. Totta kai aina on jotain korjattavaa ja parannettavaa. On kuitenkin muistettava, että tämä toimintavuosi on ollut erilainen ja varsin kiireinen puolustusvoimauudistuksen toimeenpanosta johtuen. Vuosiraportit ja ylemmät esikunnat kertovat aikanaan lopulliset totuudet, mutta tällä hetkellä en ole huolissani. Myös henkilökunnan työilmapiiri- ja varusmiesten palautekyselyjen tulokset on otettu vakavasti. Tulokset on pyritty analysoimaan oikein sekä korjaamaan havaitut virheet ja toimintatavat. Lehden teemana on Jääkäriprikaati 2015. Lapin ilmatorjuntarykmentti ja sen suunnitteluryhmät ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Jääkäriprikaatin ja sen vastaavien suunnitteluryhmien kanssa. Kaikkien tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset uuden Jääkäriprikaatin ja sen henkilöstön tehtäville, toiminnalle, hengelle ja tuloksille. Tehtävät ja tavoitteet ovat selvät ja niihin on sitouduttu. Rykmentti on laatinut viime ja tämän vuoden aikana tarvittavat käskyt ja suunnitelmat tulevan vuoden uudistuksen toimeenpanemiseksi. Kaikkia asioita tai yksityiskohtia ei ehkä ole huomattu. Joka tapauksessa jatkamme uudistuksen käytännön toimeenpanoa. Asiat, joita ei ole havaittu, ratkaistaan työn edetessä ja mennään eteenpäin. Samaan aikaan on toteutettava tärkeät perustehtävät ja ensi vuoden lopussa on lakkautettava myös rykmentin esikunta ja rykmentti itsenäisenä joukko-osastona. En mene tarkemmin uudistuksen toimeenpanon yksityiskohtiin Lapin ilmatorjuntarykmentissä, koska esikuntapäällikkö ja rykmentin johtoryhmän jäsenet ovat kirjoittaneet niistä tarkemmin tässä lehdessä. Totean kuitenkin, että vuonna 2014 toteutetaan edelleen rykmentin perustehtävät, koska toiminta jatkuu Someroharjulla vuoden 2014 jälkeenkin ja toimeenpannaan puolustusvoimauudistus lopullisesti käskyjen mukaisesti. Uudistusta ja uusien organisaatioiden toiminnan aloittamista tuetaan tehostetulla viestinnällä. Tulemme kertomaan uudistuksen toimeenpanosta Valojuovan sivuilla myös jatkossa. Oma henkilöstö pidetään ajan tasalla uudistuksen etenemisestä. Tulevia, lähteviä ja erityisesti irtisanomisuhan alaisia henkilöitä tuetaan muutoksessa ohjeiden ja käytettävissä olevien etujen mukaisesti sekä omin toimenpitein. Koko henkilöstön työilmapiiristä, työhyvinvoinnista ja jaksamisesta pidetään huolta organisaation kaikilla tasoilla. Tarvittaessa tehtäviä priorisoidaan tai niiden tavoitetasoja lasketaan. Samalla toivon, että rykmentin hyvä henki, tekemisen korkea taso ja hyvät tulokset siirtyvät henkilöstön mukana uusiin tehtäviin ja organisaatioihin. Kiitän kaikkia rykmenttiläisiä vuonna 2013 tehdystä hyvästä työstä ja tuloksista. Mielestäni rykmentin laatimat käskyt ja suunnitelmat ovat hyvässä valmiudessa ensi vuotta varten. Niillä kyllä pärjätään ja loput tehdään ensi vuonna työn edetessä! Valojuova on myös aliupseerikoulusta valmistuneiden ryhmänjohtajien lehti, joka jää muistoksi hienosta aliupseerikoulun ajasta. Saapumiserän 2/13 aliupseerikoulusta valmistuneet ryhmänjohtajat. Onnittelen teitä aliupseerikoulun suorittamisesta ja toivotan teille menestystä ryhmänjohtajan tärkeässä kouluttaja- ja johtajatehtävässä. Toivotan rykmenttiläisille, Lapin ilmatorjuntakillan jäsenille, yhteistyökumppaneille ja kaikille Valojuovan lukijoille oikein hyvää ja rauhaisaa joulua sekä hyvää uutta vuotta 2014! Everstiluutnantti Arto Ikonen Rykmentin komentaja 4

Valojuova 3/13 5

Killan kuulumisia Lapin Ilmatorjuntakilta ry 50 vuotta Tuomo Suhonen Rovaniemen Someroharjulla juhlittiin lauantaina lokakuun 26. päivänä varuskunnan Sotilaskodissa 50-vuotiasta Lapin Ilmatorjuntakiltaa, joka toimii nykyisin Ilmatorjuntayhdistyksen Lapin osastona. Lapin sotilassoittokunnan esittämän Rautapatterin marssin (säv. Rauno Haahti) jälkeen killan puheenjohtaja Heikki Haapala toivotti juhlaväen tervetulleeksi ja lähetti seppelpartion talvi- ja jatkosodan muistomerkille. Toisena marssina sai noin satapäinen yleisö kuulla killan kunniamarssin kantaesityksenä. Sen oli Rauno Haahti viime keväänä säveltänyt - jo seuraavaksi aamuksi - puheenjohtajan tiedusteltua tätä edellisenä iltana. Aiemmin pitkään puheenjohtajana toiminut Aarre Seppälä esitteli killan alkuaikoja ja toimintaa vuosien varrelta: 60-luvulla maanpuolustusaate, perinteet ja veteraanit eivät olleet yleisesti ottaen korkeassa kurssissa. Siitä huolimatta Kokkolan seudulla, Pohjanmaan ilmatorjuntapatteriston kotipaikalla heräsi tarve saada koottua kantahenkilökunta ja maanpuolustushenkiset reserviläiset vaalimaan isänmaallisia aatteellisia arvoja yhteiseen yhdistykseen. Niinpä marraskuun kolmantena päivänä 1963 pidettiin yhdistyksen perustava kokous. Seppälä korosti harjoitetun yhteistoiminnan merkitystä joukko-osaston ja lähikiltojen kanssa. Erityisen tiivistä se ollut Lapin ilmatorjuntaupseerien kanssa, mikä johti siihen että it-upseerit sulautuivat kiltaan jokunen vuosi sitten. Ilmatorjuntayhdistyksen puheenjohtaja Heikki Bergqvist keskittyi juhlapuheessaan myös vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Vapaaehtoinen sitoutuu juuri häntä kiinnostavaan toimintaan, eikä massamainen metritavarakoulutus motivoi reserviläistä. Tärkeänä pidetään myös yhdessäoloa ystävien seurassa ja yhdessä tekemistä. Tunteehan yksilö kuuluvansa joukkoon voidessaan sanoa olevansa esimerkiksi Lapin ilmatorjuntakillan jäsen. Varsinkin nuorten rekrytoinnissa pitäisi onnistua pitämällä heitä kiinnostavaa toimintaa. Tässä meitä voi auttaa ilmatorjunnan merkittävä tekninen kehittyminen ja uudet materiaalihankkeet. Yhteiskunnan kannalta voidaan vapaaehtoisjärjestöissä oleva osaaminen ja joukkovoima käyttää yhteisten päämäärien toteuttamiseksi näin haluttaessa. Vapaaehtoisuus onkin oikein hyödynnettynä pienen kansakunnan suuri voimavara, jota ei kannata aliarvioida. Tilaisuuden isänmaallista tunnelmaa kohottivat myös Lapin Lauluveikkojen esitykset, sekä soittokunnan loppuhuipentumana Nuijamiesten marssi. 50-vuotisjuhlan juontajana toimi Risto Laakso. 6

Valojuova 3/13 Juhlassa palkittiin seuraavat henkilöt: Kilta kutsui kunniapuheenjohtajakseen Aarre Seppälän Kunniajäseniksi: Rauno Haahti ja Taisto Turpeinen ITY Ansiomitali: Risto Laakso ja Kari Vainio Hopeinen levyke: Jukka Siltanen Kuparinen levyke: Kari Alatalo, Eero Pajula, Heikki Viitanen ja Rovaniemen Sotilaskotiyhdistys ITY standaari: Pekka Lemmetty ja Tuomo Suhonen Lapin Ilmatorjuntakillan standaari: Markku Lainas, Ahti Lappi, Esko Oikarinen ja Lapin Kivituote Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiomitali: Tapani Koivula, Martti Remsu ja Pasi Ruokanen Kiltapuukko: Pekka Laitila Juhlan juontaja Risto Laakso haastatteli Rauno Haahtea, kuinka sävellykset syntyvät minä nyt en osaa oikein sanoa ne tulee vaan tuonne pääkoppaan jostain tuolta ylhäältä, vastasi Haahti. Juhlassa olivat myös Porin prikaatin komentaja eversti Juha Pyykönen (kuvassa oikealla) ja hänen vieressään Ilmatorjuntayhdistyksen puheenjohtaja Heikki Bergqvist. Kuvassa selin kameraan Lapin ilmatorjuntarykmentin komentaja everstiluutnantti Arto Ikonen. Killan puheenjohtaja Heikki Haapala lähetti seppelpartion matkaan. Vas. Pasi Ruokanen ja oikealla Kari Vainio. Ilmatorjuntayhdistyksen puheenjohtaja Heikki Bergqvist piti juhlapuheen. 7

Jääkäriprikaati 2015 Jääkäriprikaati 2015 - asevelvollisten koulutuskeskus ja Lapin maakunnan toimija Jääkäriprikaatin komentaja eversti Petteri Koskinen 8

Valojuova 3/13 Hyvät lukijat - rykmenttiläiset, olen varma, että ymmärrämme puolustusvoimauudistuksen tarpeen ja välttämättömyyden. Vain kokonaisvaltainen uudistus mahdollistaa toimivan kokonaisuuden aikaansaamisen. Puolustusvoimauudistuksen perusta on vahvistettu valtioneuvoston selonteossa sekä laki-, asetus- ja säädösmuutoksissa. Uudistuksessa 1.1.2015 perustettava Jääkäriprikaati (kirjoituksessa Jääkäriprikaati 2015) on joukko-osasto, joka muodostuu yhdistettäessä ja uudelleen organisoitaessa Jääkäriprikaati ja Lapin ilmatorjuntarykmentti. Vastaavasti Jääkäriprikaatin 2015 organisaation kokoonpano ja henkilöstökokoonpano ovat vahvistetut ja toimeenpano on käsketty. Jääkäriprikaati 2015 perustaminen on johdonmukainen ja vaiheittainen kokonaisuus. Valmistelua on toteutettu ja jatketaan Jääkäriprikaatin ja Lapin ilmatorjuntarykmentin yhteisissä suunnitteluryhmissä. Suunnittelun myötä kyetään toiminta ja joukot uudelleen organisoimaan Sodankylään ja Rovaniemelle. Ensimmäiset kokoonpanomuutokset tehdään vuoden 2014 alussa. Tällöin perustetaan uusi Lapin sotilassoittokunta Lapin ilmatorjuntarykmenttiin sekä organisoidaan Jääkäriprikaatin ja Lapin ilmatorjuntarykmentin perusyksiköitä vastaamaan uudistuksen joukkotuotantotehtäviä. Kokonaisuuden organisointi toteutetaan vuoden 2015 vaihteessa siten, että tehtäviin kyetään täysimääräisesti 1.1.2015 alkaen. Jääkäriprikaati 2015 kokoonpano on esitetty kuvassa 1. Jääkäriprikaati 2015 ydintehtävä on asevelvollisten koulutus. Prikaati kouluttaa taistelukykyisiä jalkaväkija ilmatorjuntajoukkoja. Jääkäriprikaati 2015 on myös arktisen sodankäynnin ja ilmatorjuntakoulutuksen valtakunnallinen osaamiskeskus. Siten Jääkäriprikaati 2015 osaamisvahvuudet ja erityispiirteet rakentuvat molemmista yhdistettävistä joukko-osastoista. Uusina tehtävinä Jääkäriprikaati 2015 ottaa vastaan alueellisia tehtäviä vastaten muun muassa viranomaisyhteistoiminnan valmistelusta ja virka-avusta Lapin maakunnan maa-alueella. Jääkäriprikaati 2015 kokonaisvaltaisella kehittämisellä mahdollistetaan prikaatin edellytykset täyttää nykyistä laajemmat tehtävät joukkoyksiköillä Sodankylässä ja Rovaniemellä sekä Lapin maakunnan alueella. Koulutuksen korkea laatu varmistetaan kouluttajahenkilöstön osaamisen ja lukumäärän nostolla 2,5 kouluttajaan peruskoulutuskauden joukkuetta kohden. Laajemmin käyttöön saatavat alueet ja tilat mahdollistavat aiempaa joustavammat ja kustannustehokkaammat toiminta- ja koulutusjärjestelyt. Vastaavasti prikaatin tukipalveluita kytketään tiiviimmin osaksi puolustusvoimien kokonaisuutta. Ilmatorjuntakoulutuksessa vahvistetaan valtakunnallisia kärkiosaamisalueita. Arktisen sodankäynnin erityisosaamista hyödynnetään ja kehitetään edelleen Lapin olosuhteisiin. Lisäksi arktista koulutus-osaamista tarjotaan ja rakennetaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti yhteensopivaksi. Perustamisen toteutusvaiheessa vuonna 2014 tehtäviä toteutetaan Jääkäriprikaatin ja Lapin ilmatorjuntarykmentin henkilöstöllä aiempaa laajemmalla pohjalla. Tavoitteina ovat rinnakkainen johtaminen, tavoitesuuntautunut työskentely ja riittävän ajantasainen tiedon kulku. Tämän myötä Jääkäriprikaati 2015 perustamisen tilannekuva välittyy suunnittelun ja päätöksien lähtökohdaksi ja vastaavasti tietoisuus tavoitteiden ja päätöksien perusteista muodostuu jokaiselle. Johtamis- ja yhteistyöprosessin onnistuminen on lähtökohtaisesti kaikkien tekijöiden yhteinen tulos. Muutos tehdään yhdessä. Jääkäriprikaati 2015:n haastavin valmistelutehtävä ovat uudistetut ja yhteen sovitetut toiminnot. Uudistumistarve perustuu puolustusvoimien toimintojen uudelleen järjestämiseen sekä Jääkäriprikaati 2015:n kokoonpanoon ja toimintaan kahdella paikkakunnalla. Uuden toimintatavan luomisen mahdollistavat henkilöstön sitoutuminen tulevaan, asiantuntijuus toimeenpanossa sekä vuorovaikutteinen yhteistoiminta. Kannustan painottamaan uudistuksien mahdollisuuksia ja niiden hyödyntämistä toimintaedellytyksiemme turvaamiseksi. Henkilöstön merkitys uudistuksessa on ratkaiseva. Jääkäriprikaati 2015 toimintakyky vahvistuu tosiasiallisesti vain tulevan henkilöstönsä osaamisen myötä. Jääkäriprikaati 2015 tehtäviin suunniteltua henkilöstöä ja kadetteja on perehdytetty tavoitteena henkilökohtaisten siirtovalmiuksien nostaminen. Jääkäriprikaatia ja Lapin ilmatorjuntarykmenttiä on jo vahvistettu uudella henkilöstöllä kuluvana vuonna. Lapin ilmatorjuntarykmentin edellä mainittuihin kokoonpanomuutoksiin liittyy tehtävään määräyksiä vuonna 2014. Lähinnä suunnittelutehtäviin esitetään määrättäväksi Jääkäriprikaatiin henkilöstöä myös osin kesällä 2014. Selkeä pääosa Jääkäriprikaati 2015 henkilöstöstä esitetään määrättäviksi tehtäviinsä 1.1.2015. Jääkäriprikaatissa ja Lapin ilmatorjuntarykmentissä vallitsee erinomainen vire ja tekemisen meininki. Jääkäriprikaatin 2015 perustamisen voima ovat henkilöstön valmius ja kyky uudistua sekä asevelvollisten maanpuolustustahto ja sitoutuminen palvelukseen. Puolustusvoimain komentajan vahvistama kokoonpano on sivulla 2. 9

ROVITPSTO:n komentaja esittäytyy Everstiluutnantti Tero Ylitalo Tervehdys kaikille Valojuovan lukijoille A loitin Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston komentajana 1.9.2013, joten tätä luettaessa monien teidän kanssa on jo päästy käytännön yhteistyön kimppuun. Esittäytymismielessä kuitenkin pari sanaa omista taustoistani. Olen siis everstiluutnantti Tero Ylitalo ja vuosimallia 1968. Juuret ovat alun perin Etelä- Pohjanmaalla, mutta suurin osa kouluvuosista kului Satakunnassa. Ja senkin jälkeen on tullut sen verran asuinpaikkaa vaihdeltua, ettei mikään murre ole häiriöksi asti päässyt tarttumaan. Varusmiespalvelukseni aloitin kesäkuussa 1988 Turussa Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentissä. Palveluksen jälkeinen kesä kului Turussa vänrikkinä, jonka jälkeen aloitin Kadettikoulun. Valmistuttuani elokuussa 1992 aloitin työskentelyn kouluttajana Parolannummella Panssari-ilmatorjuntapatterissa. Koulutuskalustoina yksikössä olivat 23ITK61, JOKE87 sekä ilmatorjuntapanssarivaunut SU-57 ja ITPSV90 Marksman. Sotilasuran alkumetreille osui myös vuonna 1993 käyty ITO90-kurssi, jolla haettiin lähinnä valmiuksia toimia kyseisen yksikön SApäällikkönä. Aikanaan tehtävät vaihtuivat saman yksikön varapäällikön ja myöhemmin päällikön tehtäviin. Syksyllä 1998 siirryin Maanpuolustuskorkeakouluun kadettien ilmatorjuntaopettajaksi. Parin vuoden opettajatehtävän ja sitä seuranneiden esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssien jälkeen tie vei vuonna 2002 Mikkeliin. Itäisen maanpuolustusalueen esikunnan operatiivisella osastolla majurille löytyi erilaista tekemistä, kuten ilmapuolustusasioita, toiminnan ja resurssien suunnittelua ja seurantaa, maavoimien organisaatiomuutoksen valmistelua sekä monia muita asioita. Vuonna 2004 sain mahdollisuuden palvella reilut kuusi kuukautta kriisinhallintaoperaatiossa Kosovossa. Tehtävä oli KFOR: n johtoesikunnan psykologisen sodankäynnin osastolla ja on pakko myöntää, että tehtävä oli varsin avartava ja opettavainen kokemus enimmäkseen rautaan ja ampumiseen tottuneelle sotilaalle. Kesällä 2006 oli jälleen siirto edessä ja alkoi parin vuoden jakso Pääesikunnan operatiivisella ja suunnitteluosastoilla. Tehtäväkenttään liittyi ilmapuolustusasioita, operatiivista suunnittelua ja erityisesti informaatiosodankäynnin kehittämistä. Syyskuussa 2008 siirryin Puolustusministeriöön ja sotilaan univormu vaihtui väliaikaisesti siviilipukuun eli aloitin työskentelyn yleissihteerin tehtävässä Turvallisuus- ja puolustusasiain komiteassa. Omalla toimikaudella komitean suurimpina projekteina olivat Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS2010) päivitystyö sekä valtionhallinnon valmiusharjoitukset. Paljon tehtiin myös pienempiä juttuja ja noiden kolmen vuoden aikana olikin ensiluokkainen mahdollisuus perehtyä turvallisuus- ja varautumisasioihin kaikkien yhteiskunnan toimialojen ja toimijoiden laajuudessa. Loppukesällä 2011 vaihdoin päälle taas maastopuvun ja siirryin osastoesiupseeriksi Naton operaatioesikuntaan Belgian Monsiin. Siellä tekeminen keskittyi Naton kumppanimaille suunnatun suorituskykyjen evaluointi- ja palauteohjelman (OCC E&F) toimeenpanoon ja kehittämiseen. Pariin vuoteen mahtui välillä haastaviakin hetkiä erilaisten kansallisten erityispiirteiden parissa, mutta vastaavasti myös hienoja mahdollisuuksia tutustua vieraisiin maihin, kulttuureihin ja toimintatapoihin. Tutuksi tuli sotilaiden toiminta ja suorituskyvyt niin Itävällan alpeilla, Jordanian autiomaassa kuin Kazakhstanin arollakin. Kuin yhdessä hujauksessa paluu Suomeen oli edessä ja matka jatkui Rovaniemelle, jossa nyt ollaan. Mukana pohjoiseen muutti myös vaimoni Kati, joten vapaa-aikanakin tulee varmaan tutustuttua Rovaniemeen ja Lappiin aikaisempaa perusteellisemmin. Oli hienoa tulla tällaiseen tehtävään ja joukkoon. Ja nyt ensimmäisten kuukausien kokemuksella tunne on vain vahvistunut. Rovaniemen ilmatorjuntapatteristolla on maine, jota voi ja pitääkin ylpeänä vaalia. Rehti tekemisen meininki, osaavat ja aktiiviset kouluttajat sekä motivoituneet ja parhaansa yrittävät varusmiehet ovat tähän joukkoon monessa yhteydessä liitettyjä ominaisuuksia. Ne luovatkin mainiot edellytykset hyville tuloksille, joihin tässä joukossa on vuosien varrella totuttu. Käynnissä oleva puolustusvoimauudistus etenee ja muutos tulee näkymään konkreettisesti myös Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa. Yksiköissä tapahtuu muutoksia, tehtäviä ja henkilöstöä vaihtuu sekä joitakin totuttuja toimintamalleja joudutaan pohtimaan ja toteuttamaan uusilla tavoilla. Kaiken muutoksen keskellä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että patteriston keskeinen perustehtävä säilyy ennallaan. Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo antaa tulevaisuudessakin laadukasta koulutusta asevelvollisille ja tuottaa korkeatasoisia joukkoja joukkotuotantovelvoitteidensa mukaisesti. Kaikesta muutoksestakin kyllä selviydymme tämän ydintehtävän ohella, toisiamme työssämme oikealla tavalla tukien. Haluan osaltani toivottaa kaikille Valojuovan lukijoille rauhallista joulua ja voimia tulevaan vuoteen. 10

Valojuova 3/13 ROVITPSTO:n lippu vaihtuu komentajalta toiselle merkkinä vastuun vaihtumisesta. Kuvassa vasemmalla majuri Tero Repo ja oikealla everstiluutnantti Tero Ylitalo. Takana lippu-upseeri luutnantti Vilho Rantanen. 11

ROVITPSTO 2015 Everstiluutnantti Tero Ylitalo Johdanto P uolustusvoimauudistuksesta ja erityisesti Lapin ilmatorjuntarykmenttiä sekä Jääkäriprikaatia koskevista muutoksista on kerrottu paljon tässäkin lehdessä, joten näihin kantaviin perusteisiin ei tässä yhteydessä palata. Osana näitä muutoksia on Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston tulevaisuus. Nimi säilyy ja joitakin samoja tehtäviä säilyy, mutta moni asioita muuttuu niin patteriston sisällä kuin ulkoisissakin liittymäpinnoissa. Kaiken muutoksen keskellä on hyvä pitää mielessä, että patteriston keskeinen perustehtävä säilyy ennallaan. ROVITPSTO antaa tulevaisuudessakin laadukasta koulutusta asevelvollisille ja tuottaa korkeatasoisia joukkoja joukkotuotantovelvoitteidensa mukaisesti. ROVITPSTO 2015 tulee muodostumaan esikunnasta ja kolmesta, erilaisen tehtäväkentän omaavasta perusyksiköstä. Seuraavien kappaleiden myötä on tarkoitus antaa lukijalle tiivistetty kuva erityisesti siitä, miltä uusi patteristo näyttää ja mitä siellä tehdään. 12

Valojuova 3/13 Ilmatorjuntapatteri Vuoden 2015 alusta alkaen Rovaniemen ilmatorjuntapatteristossa koulutetaan ilmatorjuntajoukkoja yhdessä perusyksikössä. Ilmatorjuntapatterin varusmiesvahvuus tulee olemaan, saapumiserästä riippuen, 250-300 varusmiestä. Hieman pelkistetysti voidaan todeta, että nykyiset, useammalle perusyksikölle jakautuvat ilmatorjunnalliset joukkotuotantovelvoitteet säilyvät ennallaan ja ainoa muutos on hallinnon siirtyminen yhden päällikön vastuulle. Aivan näin ei asia kuitenkaan ole, mutta totta toinen puoli, niin kuin sanotaan. Tosiasia on kuitenkin se, että tulevan ilmatorjuntapatterin päällikkö on paljon vartijana. Hänen voidaankin sanoa olevan eräänlainen pienoispatteriston komentaja, jos asiaa nykytilaan vertaillaan. Yksikköön muodostetaan kaksi erillistä koulutusosastoa. Ensimmäisen muodostaa aliupseerikurssi ja toisen joukkotuotanto-osasto. Yksikössä tullaan kouluttamaan ilmatorjuntaohjuspattereita (90M), ilmatorjunnan johtoportaita (06) ja ilmatorjunnan tutkajaoksia (87M). Yksikön tehtäväkenttään kuuluvat myös edellä mainittujen yksikkötyyppien kertausharjoitusten järjestäminen tai vaihtoehtoisesti operatiivisten käyttäjien järjestämien harjoitusten tukeminen. Yksikkötyyppien koulutus toteutetaan niin sanottua vuorotteluperiaatetta käyttäen. Kun aliupseerikurssilla koulutetaan johtoportaan (06) johtajia, on samaan aikaan joukkotuotanto-osastolla käynnissä ilmatorjuntaohjuspatterin (90M) erikois- ja joukkotuotantokausien koulutus. Seuraavan saapumiserän osalta roolit luonnollisesti vaihtuvat. JÄÄKÄRI MARK ANTTURI 13

Ilmatorjuntaohjuspattereita koulutetaan kaikkien puolustushaarojen ja toimintaympäristöjen tarpeisiin. Ilmatorjuntapatteri on puolustusvoimauudistuksen loppuun saattamisen jälkeen ainoa perusyksikkö Suomessa, joka antaa koulutusta ilmatorjuntaohjusjärjestelmälle 90M. Yksikössä annetaan koulutusta muun muassa seuraaville ilmatorjunnan järjestelmille: JONE, YVI1M/ ITLKI06, MOSTKA87M, ITO90M, ITO90MMOS, ITO90MVALE, 23ITK61, 12,7ITKK96. Lisäksi yksikössä koulutetaan ilmatorjunnan huoltojaoksia, joilla on kalustonaan muun muassa ensihoito- ja muonitusryhmien erikoisvälineistöä sekä annetaan koulutus ilmatorjunnan uusitulle radiokalustolle. Tehtäväkenttä on siis kohtuullisen laaja. Tästä johtuen yksikön henkilökunnan tuleekin olla monipuolisia osaajia. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan perustettavassa ilmatorjuntapatterissa työskentelee 25 kantahenkilökuntaan kuuluvaa. Perustamissuunnitelmassa esitetyn tavoitteen mukaisesti jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tulee hallita vähintään yksi johtoportaaseen (06) kuuluva järjestelmä (JONE, YVI1M/ITLKI06, MOSTKA87M) sekä ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 90M. Lisäksi jokaisen on hankittava koulutus 23ITK61- ja 12,7ITKK96-asejärjetelmille. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi Rovaniemen ilmatorjuntapatteristo järjestää henkilöstölleen koulutustapahtumia ja kursseja sekä etsii aktiivisesti mahdollisuuksia kouluttaa henkilöstöään valtakunnallisilla kursseilla lähivuosien aikana. Yksikön perustamisessa ja koulutuksen käynnistämisessä on toki omat haasteensa, koska organisaatio poikkeaa tähän asti totutuista malleista. Keskeisenä tavoitteena on pitää koulutuksen taso ja laatu nykyisellä korkealla tasollaan myös tulevina vuosina, ja siinä aiomme myös onnistua. 2. Jääkärikomppania Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoon perustetaan jo vuoden 2014 alussa Maavoimien taistelutapa 2015 mukaista koulutusta antava jääkärikomppania. Koulutus aloitetaan portaittain siten, että perustamisvuonna yksikkö kouluttaa kaksi jääkärijoukkuetta. Vuoden 2015 keväällä koulutetaan jääkärijoukkue ja komentojoukkue sekä syksyllä jääkärijoukkue ja huoltojoukkue. Tämän jälkeen yksikkö tuottaa kokonaisen komppanian kahdessa saapumiserässä, pois lukien kranaatinheitinjoukkueen, joka tuotetaan Sodankylässä. Varusmiesvahvuus tulee olemaan tuolloin 140-170 varusmiestä. Henkilökunta siirtyy yksikköön porrastetusti siten, että pääosa henkilöstöstä tulee yksikköön vuoden 2015 alussa. Erilaisista taustoista tulevat kouluttajat perehtyvät uusiin tehtäviin tarvittaessa jo ennen siirtoaan yksikköön. Portaittain kasvava joukkotuotanto mahdollistaa henkilökunnan perehdyttämisen myös koulutuksen edetessä. Hajautetun jääkärikomppanian taistelutapa, kalusto ja henkilöstö on monipuolinen kokonaisuus. Komppaniassa palveleva varusmies saa monipuolisen ja fyysisesti sekä henkisesti vaativan koulutuksen. Jokainen taistelija saa hyvät yleistiedot ja -taidot jalkaväen eri tehtävistä sekä syventävät tiedot omasta erityistehtävästään. Yksikön monipuolisissa tehtävissä löytyy kiinnostavia tehtäviä monenlaisille osaajille. Komppanian taistelu on tilanteen mukaan laadittu kokonaisuus, joka sisältää hyökkäyksiä, puolustusta, viivytystä ja tuliylläkköjä. Periaatteena on: ISKE - TUHOA - ISKE UUDELLEEN JOSSAIN MUUALLA. Jääkärijoukkue tuottaa vastustajalle tappioita epäsuorantulen, sulutteiden ja panssarintorjunta-aseiden yhteisvaikutuksella. Joukkue on varustettu laajalla valikoimalla optiikkaa (punapistetähtäimiä, kiväärikaukoputkia ja pimeänäkölaitteita), miina- ja sinkokalustoa sekä viestivälineitä. Aseistukseen kuuluu rynnäkkökiväärien lisäksi kevyitä konekivääreitä ja ilmatorjuntakonekivääreitä. Komppanian komentojoukkueen henkilöstöön kuuluu tiedustelijoita, tarkka-ampujia, viestimiehiä ja panssarintorjuntamiehiä. Viestimiehet rakentavat komppanian viestiverkon, jonka ylläpito mahdollistaa komppanian päällikön reaaliaikaiseen paikkatietoon perustuvan johtamisen MATI-taistelunjohtojärjestelmällä. Tiedustelijat selvittävät vihollisen määrän, laadun ja suuntautumisen pysyen itse salassa. Ohjusryhmä tuhoaa vastustajan panssarivaunuja moderneilla NLAW-panssarintorjuntaohjuksilla. Tarkka-ampujat taistelevat pitkän kantaman päästä aseistuksenaan tarkkuuskiväärit. Huoltojoukkue täydentää komppanian taisteluvälinemateriaalin sekä muonitustäydennykset ja muut huoltotarpeet. Huoltojoukkueen ensihoitopaikalla kyetään antamaan lääkäritasoista ensiapua. Hajautetun jääkärikomppanian henkilöstöltä vaaditaan kykyä oma-aloitteiseen toimintaan. Tehtävä on kyettävä toteuttamaan yllättävissäkin tilanteissa sekä puutteellisilla resursseilla. Taistelijoiden on säilytettävä toimintakykynsä ja kyettävä jatkamaan taistelusuunnitelman toteuttamista saarrettuna vastustajan syvyydessä. Esikunta- ja huoltokomppania Rovaniemen ilmatorjuntapatteristoon perustetaan vuoden 2014 syyskuun alusta Esikunta- ja huoltokomppania. Täysimittainen koulutus yksikössä käynnistyy vuoden 2015 alussa. Keskimääräinen varusmiesvahvuus EHK:n osalta tulee olemaan 220-300. Esikunta- ja huoltokomppaniassa tullaan kouluttamaan täydennys- ja kuljetusjoukkueita, ensihoitojoukkueen evakuointiryhmiä, huoltopalvelujoukkueita, 14

Valojuova 3/13 komentojoukkueita ja sotilaspoliisijoukkueita. Yksikön vahvuuteen tulevat kuulumaan varuskunnan sotilaskuljettajakurssilaiset, vahvuuden ollessa noin 60 varusmiestä. Lisäksi yksikön vastuulla on ilmavoimien Rovaniemellä palvelevien erikoiskoulutettujen sekä varuskunnallisiin tehtäviin sijoitettujen varusmiesten yleinen sotilaskoulutus ja hallinto. Esikunta- ja huoltokomppania tuottaa ilmavoimien tarpeisiin huoltokomppanioita, joiden tehtävänä on huoltaa tukikohtia kaikkine huollon toimialoineen. Täydennys- ja kuljetusjoukkue vastaa nimensä mukaisesti huollon toimialojen täydennyksistä, sekä mahdollisten ajoneuvorikkojen sattuessa evakuoinnista. Huoltopalvelujoukkueen repertuaariin kuuluu puolestaan tukikohdan henkilöstö muonittaminen. Ensihoitojoukkueen tärkeimpänä tehtävänä tukikohdan alueella on antaa henkeä pelastavaa ensiapua loukkaantuneille. Komentojoukkue vastaa yksikön hallinnosta ja lähettitoiminnasta, sekä komentopaikan perustamisesta ja suojaamisesta, joka hoidetaan vartiomiesten toimesta. Huollon aliupseerikoulutukseen valitut tullaan komentamaan pääsääntöisesti Kainuun prikaatin Kajaaniin. Sotilaspoliisijohtajaksi valittujen osalta aliupseerikoulu käydään Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston ilmatorjuntapatterissa, josta löytyy myös ilmatorjunnan aliupseerikurssi. Ilmavoimien varusmiesjohtajat ja erikoiskoulutettu miehistö koulutetaan Tikkakoskella keskitetyn haun kautta. Yksikön koulutuksen suunnittelussa ja käynnistämisessä on varmasti omat haasteensa, koska kyseessä on uusi yksikkötyyppi ja vastaavia kokonaisia huoltoyksiköitä ei ole aiemmin Rovaniemellä tuotettu. Henkilökunnan osalta osaamiskartoitus on tehty ja sen perusteella on kartoitettu uusia osaamistarpeita. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 aikana esikunta- ja huoltokomppaniaan siirtyvää henkilökuntaa jatkokoulutetaan ja kurssitetaan aktiivisesti, jotta laadukkaaseen koulutukseen on olemassa edellytykset heti vuoden 2015 alusta alkaen. Lopuksi Edellä kuvatun paketin rakentaminen edellyttää vielä monenlaisia isoja ja pieniä toimenpiteitä, ennen kuin lopullinen maali häämöttää. Mutta tavoite on kirkas ja suunnitelma selvä, joten maalinauha saadaan kyllä kunnialla katkeamaan. Moni Valojuovan lukija liittyy tähän käynnissä olevaan muutosprosessiin osallistujan, ohjaajan, tukijan tai jonkin muun roolin kautta. Patteriston kannalta kaikki panokset on tärkeitä ja yhdessä saamme varmasti rakennettua toimivan kokonaisuuden. Patteriston perusyksiköiden nimistä on vahvistettu vain 2. Jääkärikomppania. Muut ovat vielä työnimiä. Yhteistyöterveisin ROVITPSTO 15

Lapin Sotilassoittokunta Lapin sotilassoittokunnan päällikkö musiikkimajuri Juha Tiensuu Lappilainen sotilasmusiikki muutoksessa Kun edellisen kerran Puolustusvoimien soittokuntaorganisaatiota alettiin muuttaa 1960- luvulla, tuli vakavasti harkittavaksi varuskuntasoittokunnan perustaminen Rovaniemelle. Eräs tärkeimmistä syistä soittokunnan perustamiselle oli se, että kaupunkiin siirrettiin kaksi tärkeää joukko-osastoa. Soittokunnan nimeksi tuli Rovaniemen Varuskuntasoittokunta ja se aloitti toimintansa 1.9.1969. Näin tehtiin sotilasmusiikin kannalta merkittävä päätös, olihan tällä päätöksellä saatu sotilasmusiikki ulotettua koko maan alueelle. Puolustusvoimien sotilasmusiikkialaa on kehitetty etupainotteisesti puolustusvoimauudistustyö huomioiden. Seitsemän sotilassoittokuntaa lakkautetaan vuoden 2013 loppuun mennessä ja jäljelle jääviä viittä sotilassoittokuntaa kehitetään merkittävästi. Soittokuntien keskittäminen avaintoiminta-alueille mahdollistaa niiden kustannustehokkaan toiminnan ja toiminnallisen kehittämisen. Vaikka sotilassoittokuntien lukumäärä vähenee, toimintaympäristön ja toimintakulttuurin muutoksella tavoitellaan näkyvämpää vaikuttavuutta suhteutettuna nykyiseen tilanteeseen. Muutoksen myötä sotilasmusiikin rooli puolustusvoimien maineenhallinnan tekijänä kasvaa. Työpaikkoina sotilassoittokunnista saadaan houkuttelevampia ja kiinnostuksen myötä myös rekrytoinnin odotetaan helpottuvan. Sotilasmusiikkia maan huipulta Lapin sotilassoittokunnan arvostus on tällä hetkellä erittäin korkealla lappilaisen yleisön keskuudessa. Siitä ovat todisteina usein täydet konserttisalit ja positiivinen palaute niin esimiehiltä kuin yleisöltäkin. Arvostus tulee seremoniallisuudesta, monipuolisuudesta ja kansanomaisuudesta. Orkesteri on viime vuosina panostanut voimakkaasti muun muassa lappilaiseen ja saamelaiseen musiikkiin. Lapin sotilassoittokunta onkin mielletty hyvin lappilaiseksi orkesteriksi. Pohjois-Suomen joukko-osastojen komentajat ovat hyvin ymmärtäneet soittokunnan pitämien konserttien PRarvon ja ovat mielellään olleet konserteissa isäntinä. He ovat kutsuneet konsertteihin joukko-osastonsa omia yhteistyökumppaneita. Puolustusvoimien omat tilaisuudet ja tarpeet ovat myös tulevaisuudessa tärkeimmässä roolissa, mutta sotilasmusiikin rooli on tulevaisuudessa muutakin kuin pelkkiä säveliä. Se on kaupunkikulttuurin elävöittäjä, puhallinmusiikin kansallinen kärkiosaaja, kansallistunteen nostattaja ja puolustusvoimien pehmeiden arvojen viestinviejä. Sotilassoittokuntien kehittyminen perustuu suurelta osin konserttitoimintaan puhallinmusiikin ja orkesteritoiminnan eri muotoina. Se on myös erikoistumista, jonka eräänä tärkeänä tehtävänä on nostaa puhallinmusiikki tasavertaiseksi musiikkikulttuurin muodoksi. Lisäksi kehittymistä leimaa halu löytää uutta yleisöä ja yhteistyökumppaneita. Kokoonpanoltaan uudistunut ja suurempi Lapin sotilassoittokunta on vuoden 2014 alusta Pohjois-Suomen ainoa ammattipuhallinorkesteri. Sen tehtäviin kuuluvat puolustusvoimien tilaisuuksien lisäksi vahva ja innovatiivinen vaikuttaminen Lapin alueen musiikkikulttuurissa, opetustoiminta, äänitejulkaisut sekä konsertit ja mielenkiintoiset kantaesitykset huippusolistein ja kapellimestarivierailijoiden kera. Kaikki tämä tekee Lapin sotilassoittokunnasta omaleimaisen ja aktiivisen toimija kulttuurisesti rikkaassa Pohjois-Suomessa. Uuden Lapin sotilassoittokunnan kirjavahvuus tulee olemaan 2+30. Sotilasmusiikin kaksijakoinen tehtävä Suomessa sotilasmusiikilla on kaksijakoinen tehtävä. Yhtäältä osana suomalaista musiikkikulttuuria se tarjoaa ja kehittää monipuolista puhallinmusiikkia. Toisaalta sen tärkein tehtävä on maanpuolustustyön tukeminen moni-ilmeisin keinoin. Nykyisin sotilasmusiikki liikuttaa ajatuksia ja herättää tunteita. Maanpuolustustahto on asian ydin, jota sotilasmusiikin tulee pyrkiä vahvistamaan. Sotilasmusiikki on suositumpaa kuin koskaan ja se tavoittaa tuhansia kuulijoita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Puolustusvoimat onkin linjannut, että sotilasmusiikki kuuluu koko kansalle. Sotilassoittokuntien on seurattava vääjäämättä puolustusvoimissa ja yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä. Valtioneuvoston selvityksen pohjalta tehdyt poliittiset päätökset sekä puolustusvoimien omat ratkaisut näyttelevät merkittävää osaa myös soittokuntien tulevaisuuden osalta. Tärkein kysymys kehitettävien soittokuntien tulevaisuudessa onkin, miten sotilas- 16

Valojuova 3/13 musiikki lunastaa paikkansa puolustusvoimissa ja kansan sydämissä nyt ja tulevaisuudessa, sekä miten se saadaan kuulumaan koko kansalle? Sotilasmusiikin tarvitsijoita on nykyisin enemmän kuin soittokuntia ja tulevaisuudessa esiintymisten priorisointi nousee aivan uuteen merkitykseen. Lapin sotilassoittokunnan erityisenä haasteena tulevaisuudessa onkin soittotoiminta-alueen laajuus, joka ulottuu Utsjoelta Pyhäjärvelle (Pohjois-Pohjanmaa) saakka. Yksi historian suurimmista muutoksista suomalaisessa sotilasmusiikkiorganisaatiossa on loppusuoralla. Kun projekti on saatettu kuluvana vuonna kunnialla loppuun ja soittokuntien toimintaedellytykset tulevaisuudessa turvattu kaikilta osin, eli saavutettu uusi asento, voimme kansalaisina jäädä luottavaisin mielin odottamaan ja seuraamaan uuden sotilasmusiikkiorganisaation mukaisten sotilassoittokuntien toiminnan käynnistymistä sekä mielenkiinnolla seuraamaan ja kuuntelemaan niiden tulevaa musiikkitarjontaa. 17

Lapin Aluetoimisto 2015 Everstiluutnantti Pekka Helasterä Aluetoimiston pääll OPSEKTORI Sektjoht ASEVELVSEKTORI Sektjoht Osastoesiups Osastoups Osastoesiups Osastoups Tstosiht Tstosiht Tstosiht Puolustusvoimauudistus muuttaa puolustusvoimien aluehallinto-organisaatiota ja sen myötä myös aluehallintojakoa 1.1.2015 lukien. Nykyiset neljä sotilaslääniä ja niiden esikunnat lakkautetaan ja niiden nykyisiä tehtäviä siirretään sekä joukko-osastoille että Maavoimien esikunnalle. Uudistuksen yhteydessä myös kaikki nykyiset 19 aluetoimistoa lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan 12 uutta aluetoimistoa. Puolustusvoimien aluetoimistot ovat melko uusia organisaatioita, sillä ne on perustettu vuoden 2008 alussa asevelvollisuusasioiden ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen sekä sodan ajan valmistelujen hoitamiseksi ja yhteyden pitämiseksi alueen reserviin. Kolme aluetoimistoa toimi tuolloin osana alueellisia sotilasläänin esikuntia, kuten Lapin aluetoimisto Lapin sotilasläänin esikunnassa. Loput 16 aluetoimistoa kuuluivat maavoimien joukko-osastojen kokoonpanoihin. Puolustusvoimien alueorganisaatio on toiminut nykyisessä muodossaan vuoden 2010 alusta alkaen, jolloin kolme alueellista sotilaslääniä, muun muassa Lapin sotilaslääni ja sen esikunta, lakkautettiin. Muutos tapahtui siis vain kaksi vuotta edellisen muutoksen jälkeen. Tällä hetkellä maa on jaettu asetuksella neljän sotilasläänin ja 19 aluetoimiston toimialueeseen. Pohjois-Suomen sotilaslääni on jaettu neljän aluetoimiston toimialueeseen: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi sekä Ylä-Lappi. Nykyisessä kokoonpanossa on toimittu siis noin neljä vuotta. Muutokset alueorganisaatiossa ovat siis olleet melkoisen nopeita. Vuoden 2015 alusta alkaen perustettavat aluetoimiston muodostetaan jo olemassa olevien aluetoimistojen perustalle. Aluetoimistojen vastuualueet, henkilöstömäärät ja joillakin aluetoimistoilla myös nimi ja fyysinen sijainti muuttuvat nykyisestä. Tehtävät varsinkin asevelvollisuusasioiden osalta säilyvät pääpiirtein nykyisellään. Pohjois-Suomessa muutos tarkoittaa sitä, että uusina aluetoimistoina pohjoisessa aloittavat vuoden 2015 alusta alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto Oulussa sekä Lapin aluetoimisto Rovaniemellä. 18

Valojuova 3/13 Puolustusvoimauudistuksessa perustettavat aluetoimistot kuuluvat hallinnollisesti johonkin maavoimien joukko-osastoon, kuten Lapin aluetoimisto omana organisaationa Jääkäriprikaatiin. Lapin aluetoimiston päällikön hallinnollisena esimiehenä tulee toimimaan Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja. Asevelvollisuusasioissa aluetoimistot tulevat olemaan kuitenkin Maavoimien esikunnan alaisia. Asetelma saattaa vaikuttaa hieman monimutkaiselta, mutta aluetoimiston näkökulmasta muutos voi olla jopa selkeämpi kuin nykyään. Hallinnollisesta johtosuhteesta huolimatta yksikään aluetoimisto ei kuitenkaan sijoitu samalle paikkakunnalle niin sanotun emojoukko-osaston esikunnan kanssa. Ne tulevat toimimaan pääosin maakunnallisten väestökeskusten lähellä. Siitä syystä Lapin aluetoimisto tulee sijoittumaan Rovaniemelle eli käytännössä samoihin tiloihin, joissa nykyinen Lapin aluetoimisto toimii. Lapin osalta tuleva muutos tarkoittaa varsinkin vastuualueen osalta paluuta entiseen. Lapin aluetoimiston toimialue asevelvollisuusasioissa tulee olemaan koko Lapin maakunta eli sama, joka oli Lapin sotilasläänillä vuoteen 2008 saakka. Tehtävät asevelvollisuusasioita lukuun ottamatta sekä kokoonpano ovat toki erilaiset. Lapin aluetoimistolla tulee olemaan myös operatiivisia vastuita eli poikkeusolojen suunnittelutehtäviä, mutta ne ovat hieman erilaiset nykyiseen verrattuna. Aluetoimisto vastaa jatkossakin yhteydenpidosta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Lapin koulutus- ja tukiyksikköön. Lisäksi tehtäviin tulee kuulumaan niin vapaaehtoisten harjoitusten kuin reservin kertausharjoitusten järjestäminen sekä tietysti maanpuolustustyön tekeminen omalta osaltaan. Muiden kuin asevelvollisuusalan tehtävien osalta vastuut Jääkäriprikaatin ja aluetoimiston kesken ovat vielä osin vahvistamatta. Merkittävänä asiana muutoksessa tulee olemaan henkilöstömäärän väheneminen. Muutama vuosi sitten Lapin sotilasläänin esikunnassa palveli lähes 100 ihmistä. Vuonna 2008 esikunnan kokoonpanoon kuului 21 henkilöä ja tällä hetkellä Lapin aluetoimiston kokoonpanossa on 14 tehtävää. Vuoden 2015 alusta tehtäviä on enää 10, joten muutos on ollut merkittävä. Aluetoimiston organisaatioon tulee kuulumaan päällikön lisäksi asevelvollisuussektori ja operatiivinen sektori, kuten tälläkin hetkellä. Asevelvollisuussektorin henkilöstömäärä tulee olemaan kolme sotilasta sekä kolme siviiliä ja operatiivisen sektorin vahvuus kolme sotilasta. Aluetoimiston henkilöstö tulee myös vaihtumaan jonkin verran. Tämän hetken suunnitelman mukaan nykyisestä Lapin aluetoimiston henkilöstöstä kuusi jatkaa aluetoimistossa vuoden 2015 alusta alkaen. Lapin ilmatorjuntarykmentistä tulee kaksi sotilasta ja Jääkäriprikaatista yksi. Ylä-Lapin aluetoimistosta ei sen sijaan tule ketään Lapin aluetoimistoon. Suunnittelun tässä vaiheessa nimiä ei ole syytä vielä kirjoittaa, koska tehtävään määräyksiä ei ole olemassa. Ne annetaan vuoden 2014 kuluessa. Lapin aluetoimiston osalta muutoksen valmistelut ovat edenneet yhteistoiminnassa Ylä-Lapin aluetoimiston kanssa. Muutosta helpottaa se, että Lapin aluetoimisto toimii jatkossakin nykyisissä tiloissa Someroharjulla. Keskeisin asia muutoksessa on tiedon välittäminen asevelvollisuusasioissa Ylä-Lapin ja nykyisen Lapin aluetoimiston välillä. Muutoksen aikana on huolehdittava siitä, että asevelvollisten asioiden hoitaminen jatkuu keskeytymättä vuodenvaihteen 2015 yli. Tähän on varauduttu hyvällä suunnittelulla ja jatkuvalla yhteydenpidolla nykyisten aluetoimistojen kesken. Lapin aluetoimiston asevelvollisuussektorin henkilöstö kävi tutustumassa elokuussa 2013 Ylä-Lapin aluetoimiston kutsuntatilaisuuksiin muun muassa Sodankylässä. Perehtyminen jatkuu syksyn 2014 aikana. Pääosa aluetoimiston yhteistyöosapuolista ovat puolustusvoimien ulkopuolisia tahoja. Tästä johtuen muutoksesta tiedottaminen ajoissa on hyvin tärkeää. Tätä työtä tekevät molemmat aluetoimistot koko ajan omilla vastuualueillaan. Perinteet ovat puolustusvoimissa edelleen tärkeitä. Tämän hetken tiedon mukaan tuleva Lapin aluetoimisto vaalii nykyisten aluetoimistojen, Lapin sotilasläänin esikunnan sekä Rovaniemen ja Kemin sotilaspiirien perinteitä. Perinnepäivä on 24.2 ja kunniamarssina Martti Parantaisen Asemies. Lisäksi voidaan mainita, että jokaisella aluetoimistoilla on oma pöytästandardi. Someroharjulla on jo nyt esillä sotilasläänin ja sotilaspiirien perinnemateriaalia, jota tarpeen mukaan täydennetään. Puolustusvoimauudistus on aluetoimiston näkökulmasta tarkoituksen mukainen. Aluetoimistojen ja niiden päälliköiden asema ja rooli selkiytyy nykyisestä. Tärkeintä on kuitenkin se, että asevelvollisten asioiden hoitaminen jatkuu muutoksen yli katkeamatta. 19

HUOLTOKESKUS 2 perustaminen (JPR2015) Huoltokeskuksen päällikkö majuri Mika Niskanen JPR2015-organisaatioon perustetaan 1.1.2015 alkaen esikunnan hallinto-osaston alaisuuteen kaksi huoltokeskusta, jotka ovat suoraan hallinto-osaston apulaisosastopäällikön (oto huoltopäällikkö) johdossa: Huoltokeskus 1, Sodankylä (HKESK1) Huoltokeskus 2, Rovaniemi (HKESK2). Huollon järjestelyjen ja organisaatiomuutosten kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta puolustusvoimauudistukseen liittyen vastaa Jääkäriprikaati, jossa päävastuuhenkilönä toimii prikaatin huoltopäällikkö majuri Mika Aikio (31.8.2014 saakka). Huoltokeskus 2:n perustamisen suunnittelusta ja toteutuksesta Rovaniemellä vastaa Huoltokeskuksen päällikkö majuri Mika Niskanen apunaan huoltolaitosten johtajat sekä heidän 1. sijaisensa. Tässä vaiheessa Huoltokeskus 2:n perustamisen perustana on JPR2015 -organisaation mukainen ja vahvuinen tehtäväkokoonpano. Mahdollisesti käynnissä oleva Kunnossapito 15 -projekti saattaa vaikuttaa Huoltokeskus 2:n tehtäväkokoonpanoon ja se otetaan huomioon tehtävien päätösten perusteella. Lapin ilmatorjuntarykmentin huoltokeskus Nykyisellään LAPITR:n huoltokeskus asemoituu rykmentin organisaatiossa alla olevan kuvan mukaisesti siten, että se on hallinnollisesti suoraan esikunnan alaisuudessa. Esikuntapäällikkö toimii huoltokeskuksen päällikön hallinnollisena esimiehenä. Huolto-osaston päällikkö käskee huoltokeskuksen päällikölle huollon toimialatehtävät. Huoltokeskuksen päällikkö johtaa huoltokeskusta (vahvuus 58), johon kuuluvat Rovaniemen korjaamo (ROVKMO 25) varasto-osasto (VAROS 15) ja kuljetuskeskus (KULJKESK 17). ROVKMO (25) Korjaamon johtaja insinöörimajuri Juha Suomalainen HUOLTOKESKUS (58) Huoltokeskuksen päällikkö majuri Mika Niskanen KULJKESK (17) Kuljetuskeskuksen päällikkö kapteeni Veli-Pekka Oja Jääkäriprikaati 2015:n huoltokeskus 2 Huoltokeskus 2:een Rovaniemelle perustetaan seuraavat huoltolaitokset: Kunnossapitokeskus 2, Rovaniemi (KUPIKESK2) Materiaalikeskus 2, Rovaniemi (MATKESK2) Kuljetuskeskus 2, Rovaniemi (KULJKESK2). VAROS (15) Varastopäällikkö yliluutnantti Teppo Lankila 20

Valojuova 3/13 Huoltokeskus 2:n organisaatio ja vahvuus on alla olevan kuvan mukainen. KUNNOSSA- PITOKESKUS 2 (17) Kunnossapitokeskus 2:n päällikkö HUOLTOKESKUS 2 (42) Huoltokeskus 2:n päällikkö MATERIAALI- KESKUS 2 (13) Materiaalikeskus 2:n päällikkö KULJETUS. KESKUS 3 (11) Kuljetuskeskus 2:n päällikkö Varuskunnallinen yleishuolto Huoltokeskus 2 vastaa osana Jääkäriprikaatia Rovaniemen varuskunnan yleishuollon toteuttamisesta. Jääkäriprikaatin huollon järjestelyt kirjoitetaan vuoden 2014 aikana valtakunnallisen ohjeistuksen mukaiseksi normiksi, joka astuu voimaan 1.1.2015 alkaen. Normi sisältää JPR2015 -organisaation mukaiset huollon järjestelyt toimialoittain sekä Sodankylän ja Rovaniemen huoltolaitoksien asiakaspalveluohjeet. Muonituksen toteuttaa Leijona Cateringin varuskuntaravintola Somero. Terveydenhuollosta vastaa Sotilaslääketieteen keskuksen Rovaniemen terveysasema ja kiinteistöjen yllä- ja kunnossapidon hoitaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Rovaniemen paikallistoimisto. Huoltokeskus 2:n vastuut, toimintaympäristö ja tilajärjestelyt Huoltokeskus 2 tukee huollollisesti joukkotuotantojoukkojen (varusmiehet) ja asevelvollisten (reserviläiset) koulutusta ja tuottaa varuskunnalliset yleishuoltopalvelut. Varuskunnallisesti Huoltokeskus 2:een ja sen huoltolaitosten tuottamiin palveluihin tukeutuvat JPR:n lisäksi Lapin lennosto Puolustushallinnon rakennuslaistos Pohjois-Suomen johtamisjärjestelmäkeskus Logistiikkalaitos Varuskuntaravintola Somero/ Leijona Catering, Rovaniemen terveysasema/sotilaslääketieteen keskus sekä valtakunnallisesti myös muut joukko-osastot liittyen joukkojen harjoitustoimintaan Pohjois- Suomessa ja Rovajärven ampumakenttäalueella. Huoltokeskus 2:n huoltolaitokset toimivat nykyisissä rykmentin aikaisissa tiloissa. Huoltokeskus 2:n johto sijoitetaan vuoden 2015 aikana rakennus 20:een Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston esikunnan yhteyteen. 21