KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen
1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan? 2
HÄIRIÖHERKKÄ JA HAAVOITTUVA NYKY- YHTEISKUNTA Kaupungistuminen Sähköistyminen Verkottuminen Digitalisoituminen Globalisaatio Epävarmuus, riskit Maantiede (Suomi) 3
YHTEISKUNNAN TOIMINTOJEN KESKINÄISRIIPPUVUUDET JA UHAT Rikollisuus, terrorismi Kansalaiset, kuluttajat Vaaralliset tartuntataudit Kansainvälisen logistiikan häiriöt ja kriisit Tietojärjestelmäuhat, kyberturvallisuus Hallinto, elinkeinoelämä Elintarvikehuolto, terveydenhuolto, joukkoviestintä Kuljetuslogistiikka, rahoitushuolto Tietojärjestelmät, tietoliikenne Energiahuolto, energiaverkot Sään ääri-ilmiöt, energiapula 4
1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan? 5
HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISEN PERUSTAVOITE Turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden, mutta monilla aloilla tarvitaan huoltovarmuusjärjestelyjä Huoltovarmuustoiminta Yhteiskunnan toiminnot Markkinaperusteinen toiminta 6
HUOLTOVARMUUDEN TAVOITTEET (VNP 539/21.8.2008, UUSI 2013) Lähtökohdat Kansainväliset markkinat, kansalliset toimenpiteet ja voimavarat Kahden- ja monenväliset huoltovarmuussopimukset Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaaminen Energian siirto- ja jakeluverkot Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kuljetuslogistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Yhteiskunnan kriittisen tuotannon turvaaminen Elintarvikehuolto Energiantuotanto Terveydenhuolto Maanpuolustusta tukeva tuotanto Vientiteollisuuden yleisten toimintaedellytysten turvaaminen Huoltovarmuuden keskinäiset riippuvuudet ja yhteistyö Lainsäädännön kehittäminen Sektorikohtainen ohjeistus 7
1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan? 8
HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO: JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTOIMINTA- JA ASIANTUNTIJAVERKOSTO (N. 1 100 OSALLISTUJAA) Huoltovarmuuskeskus Hallitus Huoltovarmuusneuvosto Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Tietoyhteiskuntasektori Finanssialan sektori Teollisuussektori Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli Kauppa- ja jakelupooli - KOVA-toimikunta Voimatalouspooli - aluetoimikunnat - kaukolämpöjaosto - kotimaisten poltto aineiden jaosto Öljypooli - maakaasujaosto Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Vesikuljetuspooli Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Tekstiili- ja jalkinepooli Graafinen pooli Joukkoviestintäpooli ICT-pooli Aluepooli - TIVA-toimikunnat Rahoitushuoltopooli Vakuutusalan pooli Kemian pooli Teknologiapooli Elektroniikkapooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli MIL-pooli Rakennuspooli - aluetoimikunnat 9 Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n. 1 900)
ICT-POOLILLA KESKEINEN ROOLI KYBERTURVALLISUUDESSA Jatkuvuuden hallinta Kyberturvallisuus Vaatimukset ja niiden hallinta 10
YHTEISKUNNAN TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN HÄIRIÖ- JA POIKKEUSTILANTEISSA Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992, Vnp huoltovarmuuden tavoitteista 2008 Materiaalinen varautuminen Varmuusvarastot Resurssivaraukset Tuotantovaraukset Valmiusinvestoinnit Tekniset varajärjestelmät Jatkuvuudenhallinta Yritysten ja niiden toimintaverkostojen häiriönsietokyky Yhteistoiminta elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä Yhteistoiminta järjestöjen kanssa 11 HUOVI-portaali ja sen työkalut VAATIMUSTENHALLINTA
KRIITTISEN ICT-INFRASTRUKTUURIN TURVAAMISKEINOJA TIETO- JA VIESTINTÄJÄRJESTELMÄT Toiminnan jatkuvuudenhallinta Lakisääteinen ja omaehtoinen (riskiperusteinen) varautuminen Toiminnan jatkuvuudenhallinnan ohjaus Jatkuvuus/varautumissuunnitelmat/ohjeet Henkilöstön toimintavalmiuden kehittäminen Henkilövaraukset Rakenteelliset ratkaisut Energiansaannin varmistaminen akustot, varavoimakoneet, polttoaineet Rakenteellinen varmistus, EMP/HPM-suojaus Laitteistojen fyysinen suojaaminen 100 80 60 40 20 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Teknologiaratkaisut Varakapasiteetit, redundanssi Kahdentaminen, vikasietoisuus Erilliset varajärjestelmät varaverkot, varakonekeskukset, varatilat Vaihtoehtoisten verkkojen käyttöönotto Huolto- ja varaosavalmius varaosavarastot, tarvikkeet, ohjelmistot Varaosatietopankit, -järjestelmät Tietoturvallisuus 12
TELEINFRASTRUKTUURIN VARMISTAMISHANKKEITA Palvelin- ja co-location-keskus yhteiskunnan kriittisten tieto- ja telejärjestelmien varmistamiseen (palvelin-, tallennus- tietoliikenneympäristöt) 13 Suomen Huoltovarmuusdata Oy Viranomaisradioverkon (VIRVE) perusparannus- ja kehitysinvestoinnit Internetin varmistaminen: 3. yhdysliikennepiste ja juurinimipalvelin Tele- ja atk-keskusten elektroninen suojaaminen (EMP/HPM) Kriittisten valokaapelireittien varmentaminen Tietoturvaloukkausten, haittaohjelmien ja palvelunestohyökkäysten havainnointi ja torjunta (CERT) yhdessä Viestintäviraston kanssa Kriittisen infrastruktuurin häiriöhallinnan valvomoyhteistyö (KRIVAT) Sähkö-tele -harjoitukset (7 pidetty) 2008-2012, uusi ketju käynnistymässä Valokuitukaapelin varmuusvarastointijärjestely Tutkimus- ja selvityshankkeita (IPLU, TYM...) Lisäksi teleoperaattorit ovat tehneet runsaasti varmentamista liiketoimintaan ja viranomaismääräyksiin perustuen
KIITOS! Yhteystiedot Huoltovarmuuskeskus Pohjoinen Makasiinikatu 7 A FI-00130 Helsinki, Finland Puh. 02950 51000 Fax 09 260 9584 www.huoltovarmuus.fi www.nesa.fi 14