EU:n maatalouden tulevaisuus, Suomi osana EU:ta Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi
Suomalaisen nautakarjatalouden tulevaisuuteen vaikuttavat (1) Politiikan kehitys - Kansainvälinen kauppapolitiikka (WTO) - EU:n maatalouspolitiikka ja kansallisen politiikan mahdollisuudet - EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikka (2) Markkinoiden kehitys - Ruoan maailmanlaajuinen kysyntä ja tarjonta - Ruoan ja sen tuotantopanosten hintakehitys - Vähittäiskaupan rakennemuutos - Kuluttajien muuttuvat preferenssit
Maatalouspolitiikan kalenteri 2007-2013 EU:n nykyinen ohjelmakausi muutokset esim. ympäristötukeen 2007 Ratkaisu 141-tuen jatkosta vuoteen 2013 2008 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus - ohran interventiosta luovutaan vuonna 2011 - maitokiintiöistä luovutaan vuoteen 2015 mennessä 2010-2013 CAP 2020-uudistuksen valmistelu 2010-2013 LFA-tukijärjestelmän uudistus 2013 Neuvottelut 141-tuen jatkosta 2014 Keskustelut 142-tuen jatkosta 2014-2020 CAP 2013-uudistuksen toimeenpano
Komission ajatukset CAPuudistuksen tavoitteista
EU:n maatalouspolitiikan rakenne EU:n yhteinen maatalouspolitiikka 1. Pilari (73 % rahoituksesta) 2. Pilari (27 %) Suorat tuet Markkina- ja tilatuet Tuotantoon sitomaton tilatuki ja tuotantoon sidotut tuet Markkinatuet Interventiotoiminta, varastointi ja tarjonnan säätely Maaseudun kehittämistuet Maatalouden ympäristötuki Epäedullisten alueiden tuki Rakenne- ja investointituet Maaseudun kehittämis- ja yrityshankkeet Leadertoiminta
CAP-uudistuksessa Suomen maatalouden kannalta oleellista! (1) EU:n rahoittamien tukien kokonaistaso (2) Maatalouspolitiikan eri pilareiden välinen painotus maaseudun kehittämisrahoitus (eli II pilarin tuet) vielä auki ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen jatkuvuus (3) Tuotantosidonnaisten tukien tulevaisuus tuotantosidonnaisen tuen merkitys on Suomessa suuri erityisesti kotimaisen naudanlihan tarjonnassa (4) Ehdot maataloustukien viherryttämiseksi Soveltuvatko viherryttämisen yleiseurooppalaiset ehdot Suomen erityisoloihin? (5) Sokerin kiintiöjärjestelmä 6
Milj. 2,000 Maatalouden tuki Suomessa vuosina 2005 2011, milj. euroa 1,750 1,500 619 611 572 555 552 587 561 1,250 293 294 1,000 315 330 350 358 372 750 421 420 421 421 420 419 422 500 250 515 541 551 557 555 545 541 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 70% Kansallinen tuki Ympäristötuki LFA-tuki CAP-tuki EU:n rahoitusosuus 40 % ja kansallinen 60%
Tuotantosidonnaisten tukien tulevaisuus? Suomi sai CAPn terveystarkastuksessa vuonna 2008 luvan maksaa 10% CAP-tuesta tuotantosidonnaisena vuoteen 2013 saakka tuotantosidonnaisen CAP-tuen merkitys on Suomessa suuri erityisesti kotimaisen naudanlihan tarjonnassa, koska emolehmäpalkkioiden irrottaminen tuotannosta katkaisisi emolehmien määrän kasvun, mikä nopeuttaisi naudanlihantuotannon vähenemistä merkitystä myös Etelä-Suomen maidontuotannolle komission esityksessä mahdollisuus tuotantosidonnaisiin tukiin säilyy edelleen MTT Agrifood Research Finland 23.4.2013 8
Tuotantosidonnaisten CAP-tukien osuus (%) nautakarjatilojen katetuotosta vuosina 2009-2011 200 % 180 160 140 2009 120 100 2010 80 60 2011 40 20 0 lihakarjatila emolehmätila lypsykarjatila MTT Agrifood Research Finland 23.4.2013 9
Maataloustukien viherryttäminen? Komission esittämät viherryttämistoimet: (1) Viljelyn monipuolistaminen: yli kolmen hehtaarin maatalousmaalla olisi viljeltävä vähintään kolmea eri kasvia (2) Pysyvän nurmialan säilyttäminen (2014) (3) Ekologisen alan vähimmäismäärä: seitsemän prosenttia tukikelpoisesta maatalousmaasta ns. ekologisiin tarkoituksiin (esim. suojakaistoja, kesantoa tai metsitystä), MTT Agrifood Research Finland 23.4.2013 10
MTT Agrifood Research Finland CAP-uudistuksen vaikutukset tuotantoon Suomessa näillä näkymin CAP 2013-uudistuksesta tuskin seuraa erityisen dramaattisia muutoksia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle. maataloustuotannon pysyy Suomessa keskimäärin nykyisellä tasolla vuoteen 2020, mikäli maataloustuotteiden hintakehitys vastaa vähintään tuotantopanosten hintakehitystä ja maatalouden kansallinen tukijärjestelmä säilyy ennallaan CAP-tukien tasossa tai muodossa tapahtuvat muutosten heijastuminen Suomen kansallisiin tukiin? viljan- ja naudanlihan tuotanto ovat herkimpiä CAPtukien tason ja muodon muutoksille
RAKENNEMUUTOS EI OLE HIDASTUMASSA JATKOSSAKAAN Maatilojen lukumäärä 2011 ja ennuste 2020 VUOSI NYT ENNUSTE 2000 2012 2020 Lypsykarjatilat 22 561 9 800 5 000 Nautakarjatilat 6 077 3 630 1 500 Sikatilat 4 380 1 770 1 000 Siipikarjatilat 1 349 590 300 MTT/Jyrki Niemi
Suomalaisen kotieläintalouden tulevaisuuteen vaikuttavat (1) Politiikan kehitys - Kansainvälinen kauppapolitiikka (WTO) - EU:n maatalouspolitiikka ja kansallisen politiikan mahdollisuudet - EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikka (2) Markkinoiden kehitys - Elintarvikkeiden maailmanlaajuinen kysyntä ja tarjonta - Ruoan ja sen tuotantopanosten hintakehitys - Vähittäiskaupan rakennemuutos - Kuluttajien muuttuvat preferenssit
Viime vuosina erityisesti viljan maailmanmarkkinahinnat heilahdelleet rajusti USD/1000 kg 600 500 400 300 200 100 Soijan hinta Maissin hinta Vehnän hinta 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lähde: USDA, CBOT, CBR Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2012 MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 112
myös maitotuotteiden maailmanmarkkinoilla suuria hintavaihteluita USD/1000 kg 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Canadian Dairy Information Centre V oi Maitojauhe Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2012 MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 112
Maailmanmarkkinahintavaihtelun taustalla monia tekijöitä Kauppapolitiikka Joustamattomat markkinat Öljyn hinta Kysynnän muutokset Ruoan hinta USA:n dollarin kurssi ja muut makrotekijät Sääolot ja varastot Hyödykejohdannaiset & spekulaatio
Markkinoiden kehitystrendit (1) Maito- ja lihatuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla - Kysyntää kasvattaa erityisesti kehittyvien talouksien kasvu (erityisesti Kiina) - Maitotuotteiden reaaliset maailmanmarkkinahinnat tulevat olemaan selvästi korkeampia kuin 2000-luvun alussa (2) Uudet markkinat luovat mahdollisuuksia - EU:n uudet jäsenmaat kasvattavat merkittävästi EU-markkinoita - Ostokyvyn noustessa kehittyvien talouksien kuluttajat alkavat kiinnostua mm. turvallisuus- ja terveysasioista (3) Kilpailu kotimarkkinoilla kiristyy - Ulkomaiset elintarvikealan toimijat työntyvät yhä voimakkaammin Suomen markkinoille - Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa - Kuluttajien valintapäätöksiä yhä vaikeampi ennakoida
Maidontuotannon kehitys EU-10 maissa vuosina 2000 2011 Lähde: Eurostat
Maidontuotannon kehitys EU-15 maissa vuosina 2000 2011 milj. kg 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Saksa Ranska Iso-Britannia Alankomaat Italia Espanja Irlanti Tanska Ruotsi Belgia Itävalta Suomi Portugali Kreikka Luxemburg Lähde: Eurostat
Maidontuotannon kehitys EU-10 maissa vuosina 2000 2011 milj. kg 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tsekin tasavalta Unkari Liettua Romania Slovakia Bulgaria Viro Latvia Slovenia Kypros Lähde: Eurostat
Johtopäätöksiä (1) Politiikan rooli muuttunut! Maatalouspolitiikan ohjaava rooli vähentynyt, markkinalähtöisyys kasvanut, kansainvälinen kauppa avautunut Ympäristö-, ilmasto- ja energia- ja maaseutupolitiikan rooli kasvamassa! Tulevaisuudessa tuetaan sitoutumista kestävään ympäristö- ja eläinystävälliseen tuotantotapaan sitoutumista kulttuurin edistämiseen ja maaseutumaiseman ylläpitoon
Johtopäätöksiä (2) Markkinat muuttuvat Markkinat integroituneet ja maailmanmarkkinat määräävät hintatason Maataloustuotteiden tarjonnan voimakkaat vaihtelut ja niiden aiheuttamat hintavaihtelut tulleet jäädäkseen Markkina- ja hintariskit kasvavat Riskien hallintaan panostettava enemmän Tarve sopimusjärjestelmien uusimiseen? Markkinoiden läpinäkyvyyden parantaminen ensiarvoisen tärkeää
Suomalaisen nautakarjaketjun kilpailukyky VAHVUUDET terveet tuotannontekijät laatuketjun hyvä hallinta tuote- ja tuotanto-osaaminen (tutkimus- ja kehitystyö) lisäarvotuotteet (funktionaaliset maitotuotteet) kuluttajien vahva luottamus ketjuun neuvotteluasema ketjussa (maitoalan yhtenäisyys) MAHDOLLISUUDET maito- ja lihatuotteiden kysynnän vahvistuminen maailmalla globalisaatio ja vienti lähialueille (erit. Venäjä) erikoistuminen + uudet palvelut (terveys- ja hyvinvointikonsepti) ruuan turvallisuuskysymysten korostuminen HEIKKOUDET epäedulliset luonnonolosuhteet pitkät etäisyydet, tuntemattomuus heikko tilarakenne korkeat tuotantokustannukset ja heikko kannattavuus pienet kotimarkkinat (markkinoiden tehottomuus) tuen suuri osuus alkutuotannon tulonmuodostuksessa UHKAT maitokiintiöjärjestelmän poisto kansallisten tukien leikkaukset vähittäiskaupan keskittyminen ja neuvotteluvoiman vähentyminen maailmanmarkkinahintojen voimakkaat vaihtelut EU-rajasuojan alentuminen
w w w. m t t. f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 020 772 004 s-posti: MTT Taloustutkimus, etunimi.sukunimi@mtt.fi www.mtt.fi/mttl Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011