(2) Markkinoiden kehitys

Samankaltaiset tiedostot
Kotieläintuotanto rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Kansainvälinen viljamarkkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala Eero Isomaa,MTK Johtokunta

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi MTT ja VATT

Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen

Turvallisuus meillä ja muualla

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Miksi ruoan hinta on noussut?

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuuus globaalitaloudessa. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Csaba Jansik Luomupäivät 2018 Pori,

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

A8-0321/78

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kääntyykö Venäjä itään?

NURMISEMINAARI Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Suomen maatalous ja maankuivatus sadan vuoden ajalta

YmpäristöAgro I ja II

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suomalaisen lihaketjun kannattavuus ja kansainvälinen kilpailukyky Jyrki Niemi MTT

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Matti Paavonen 1

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö

Suomen talouden näkymät

Lihasektorin hintarakenteet

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, maatalous vuoteen 2020

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy

SSO:n kasvinviljelyseminaari Somero Pertti Hemmilä

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Transkriptio:

EU:n maatalouden tulevaisuus, Suomi osana EU:ta Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi

Suomalaisen nautakarjatalouden tulevaisuuteen vaikuttavat (1) Politiikan kehitys - Kansainvälinen kauppapolitiikka (WTO) - EU:n maatalouspolitiikka ja kansallisen politiikan mahdollisuudet - EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikka (2) Markkinoiden kehitys - Ruoan maailmanlaajuinen kysyntä ja tarjonta - Ruoan ja sen tuotantopanosten hintakehitys - Vähittäiskaupan rakennemuutos - Kuluttajien muuttuvat preferenssit

Maatalouspolitiikan kalenteri 2007-2013 EU:n nykyinen ohjelmakausi muutokset esim. ympäristötukeen 2007 Ratkaisu 141-tuen jatkosta vuoteen 2013 2008 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus - ohran interventiosta luovutaan vuonna 2011 - maitokiintiöistä luovutaan vuoteen 2015 mennessä 2010-2013 CAP 2020-uudistuksen valmistelu 2010-2013 LFA-tukijärjestelmän uudistus 2013 Neuvottelut 141-tuen jatkosta 2014 Keskustelut 142-tuen jatkosta 2014-2020 CAP 2013-uudistuksen toimeenpano

Komission ajatukset CAPuudistuksen tavoitteista

EU:n maatalouspolitiikan rakenne EU:n yhteinen maatalouspolitiikka 1. Pilari (73 % rahoituksesta) 2. Pilari (27 %) Suorat tuet Markkina- ja tilatuet Tuotantoon sitomaton tilatuki ja tuotantoon sidotut tuet Markkinatuet Interventiotoiminta, varastointi ja tarjonnan säätely Maaseudun kehittämistuet Maatalouden ympäristötuki Epäedullisten alueiden tuki Rakenne- ja investointituet Maaseudun kehittämis- ja yrityshankkeet Leadertoiminta

CAP-uudistuksessa Suomen maatalouden kannalta oleellista! (1) EU:n rahoittamien tukien kokonaistaso (2) Maatalouspolitiikan eri pilareiden välinen painotus maaseudun kehittämisrahoitus (eli II pilarin tuet) vielä auki ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen jatkuvuus (3) Tuotantosidonnaisten tukien tulevaisuus tuotantosidonnaisen tuen merkitys on Suomessa suuri erityisesti kotimaisen naudanlihan tarjonnassa (4) Ehdot maataloustukien viherryttämiseksi Soveltuvatko viherryttämisen yleiseurooppalaiset ehdot Suomen erityisoloihin? (5) Sokerin kiintiöjärjestelmä 6

Milj. 2,000 Maatalouden tuki Suomessa vuosina 2005 2011, milj. euroa 1,750 1,500 619 611 572 555 552 587 561 1,250 293 294 1,000 315 330 350 358 372 750 421 420 421 421 420 419 422 500 250 515 541 551 557 555 545 541 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 70% Kansallinen tuki Ympäristötuki LFA-tuki CAP-tuki EU:n rahoitusosuus 40 % ja kansallinen 60%

Tuotantosidonnaisten tukien tulevaisuus? Suomi sai CAPn terveystarkastuksessa vuonna 2008 luvan maksaa 10% CAP-tuesta tuotantosidonnaisena vuoteen 2013 saakka tuotantosidonnaisen CAP-tuen merkitys on Suomessa suuri erityisesti kotimaisen naudanlihan tarjonnassa, koska emolehmäpalkkioiden irrottaminen tuotannosta katkaisisi emolehmien määrän kasvun, mikä nopeuttaisi naudanlihantuotannon vähenemistä merkitystä myös Etelä-Suomen maidontuotannolle komission esityksessä mahdollisuus tuotantosidonnaisiin tukiin säilyy edelleen MTT Agrifood Research Finland 23.4.2013 8

Tuotantosidonnaisten CAP-tukien osuus (%) nautakarjatilojen katetuotosta vuosina 2009-2011 200 % 180 160 140 2009 120 100 2010 80 60 2011 40 20 0 lihakarjatila emolehmätila lypsykarjatila MTT Agrifood Research Finland 23.4.2013 9

Maataloustukien viherryttäminen? Komission esittämät viherryttämistoimet: (1) Viljelyn monipuolistaminen: yli kolmen hehtaarin maatalousmaalla olisi viljeltävä vähintään kolmea eri kasvia (2) Pysyvän nurmialan säilyttäminen (2014) (3) Ekologisen alan vähimmäismäärä: seitsemän prosenttia tukikelpoisesta maatalousmaasta ns. ekologisiin tarkoituksiin (esim. suojakaistoja, kesantoa tai metsitystä), MTT Agrifood Research Finland 23.4.2013 10

MTT Agrifood Research Finland CAP-uudistuksen vaikutukset tuotantoon Suomessa näillä näkymin CAP 2013-uudistuksesta tuskin seuraa erityisen dramaattisia muutoksia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle. maataloustuotannon pysyy Suomessa keskimäärin nykyisellä tasolla vuoteen 2020, mikäli maataloustuotteiden hintakehitys vastaa vähintään tuotantopanosten hintakehitystä ja maatalouden kansallinen tukijärjestelmä säilyy ennallaan CAP-tukien tasossa tai muodossa tapahtuvat muutosten heijastuminen Suomen kansallisiin tukiin? viljan- ja naudanlihan tuotanto ovat herkimpiä CAPtukien tason ja muodon muutoksille

RAKENNEMUUTOS EI OLE HIDASTUMASSA JATKOSSAKAAN Maatilojen lukumäärä 2011 ja ennuste 2020 VUOSI NYT ENNUSTE 2000 2012 2020 Lypsykarjatilat 22 561 9 800 5 000 Nautakarjatilat 6 077 3 630 1 500 Sikatilat 4 380 1 770 1 000 Siipikarjatilat 1 349 590 300 MTT/Jyrki Niemi

Suomalaisen kotieläintalouden tulevaisuuteen vaikuttavat (1) Politiikan kehitys - Kansainvälinen kauppapolitiikka (WTO) - EU:n maatalouspolitiikka ja kansallisen politiikan mahdollisuudet - EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikka (2) Markkinoiden kehitys - Elintarvikkeiden maailmanlaajuinen kysyntä ja tarjonta - Ruoan ja sen tuotantopanosten hintakehitys - Vähittäiskaupan rakennemuutos - Kuluttajien muuttuvat preferenssit

Viime vuosina erityisesti viljan maailmanmarkkinahinnat heilahdelleet rajusti USD/1000 kg 600 500 400 300 200 100 Soijan hinta Maissin hinta Vehnän hinta 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lähde: USDA, CBOT, CBR Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2012 MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 112

myös maitotuotteiden maailmanmarkkinoilla suuria hintavaihteluita USD/1000 kg 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Canadian Dairy Information Centre V oi Maitojauhe Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2012 MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 112

Maailmanmarkkinahintavaihtelun taustalla monia tekijöitä Kauppapolitiikka Joustamattomat markkinat Öljyn hinta Kysynnän muutokset Ruoan hinta USA:n dollarin kurssi ja muut makrotekijät Sääolot ja varastot Hyödykejohdannaiset & spekulaatio

Markkinoiden kehitystrendit (1) Maito- ja lihatuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla - Kysyntää kasvattaa erityisesti kehittyvien talouksien kasvu (erityisesti Kiina) - Maitotuotteiden reaaliset maailmanmarkkinahinnat tulevat olemaan selvästi korkeampia kuin 2000-luvun alussa (2) Uudet markkinat luovat mahdollisuuksia - EU:n uudet jäsenmaat kasvattavat merkittävästi EU-markkinoita - Ostokyvyn noustessa kehittyvien talouksien kuluttajat alkavat kiinnostua mm. turvallisuus- ja terveysasioista (3) Kilpailu kotimarkkinoilla kiristyy - Ulkomaiset elintarvikealan toimijat työntyvät yhä voimakkaammin Suomen markkinoille - Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa - Kuluttajien valintapäätöksiä yhä vaikeampi ennakoida

Maidontuotannon kehitys EU-10 maissa vuosina 2000 2011 Lähde: Eurostat

Maidontuotannon kehitys EU-15 maissa vuosina 2000 2011 milj. kg 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Saksa Ranska Iso-Britannia Alankomaat Italia Espanja Irlanti Tanska Ruotsi Belgia Itävalta Suomi Portugali Kreikka Luxemburg Lähde: Eurostat

Maidontuotannon kehitys EU-10 maissa vuosina 2000 2011 milj. kg 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tsekin tasavalta Unkari Liettua Romania Slovakia Bulgaria Viro Latvia Slovenia Kypros Lähde: Eurostat

Johtopäätöksiä (1) Politiikan rooli muuttunut! Maatalouspolitiikan ohjaava rooli vähentynyt, markkinalähtöisyys kasvanut, kansainvälinen kauppa avautunut Ympäristö-, ilmasto- ja energia- ja maaseutupolitiikan rooli kasvamassa! Tulevaisuudessa tuetaan sitoutumista kestävään ympäristö- ja eläinystävälliseen tuotantotapaan sitoutumista kulttuurin edistämiseen ja maaseutumaiseman ylläpitoon

Johtopäätöksiä (2) Markkinat muuttuvat Markkinat integroituneet ja maailmanmarkkinat määräävät hintatason Maataloustuotteiden tarjonnan voimakkaat vaihtelut ja niiden aiheuttamat hintavaihtelut tulleet jäädäkseen Markkina- ja hintariskit kasvavat Riskien hallintaan panostettava enemmän Tarve sopimusjärjestelmien uusimiseen? Markkinoiden läpinäkyvyyden parantaminen ensiarvoisen tärkeää

Suomalaisen nautakarjaketjun kilpailukyky VAHVUUDET terveet tuotannontekijät laatuketjun hyvä hallinta tuote- ja tuotanto-osaaminen (tutkimus- ja kehitystyö) lisäarvotuotteet (funktionaaliset maitotuotteet) kuluttajien vahva luottamus ketjuun neuvotteluasema ketjussa (maitoalan yhtenäisyys) MAHDOLLISUUDET maito- ja lihatuotteiden kysynnän vahvistuminen maailmalla globalisaatio ja vienti lähialueille (erit. Venäjä) erikoistuminen + uudet palvelut (terveys- ja hyvinvointikonsepti) ruuan turvallisuuskysymysten korostuminen HEIKKOUDET epäedulliset luonnonolosuhteet pitkät etäisyydet, tuntemattomuus heikko tilarakenne korkeat tuotantokustannukset ja heikko kannattavuus pienet kotimarkkinat (markkinoiden tehottomuus) tuen suuri osuus alkutuotannon tulonmuodostuksessa UHKAT maitokiintiöjärjestelmän poisto kansallisten tukien leikkaukset vähittäiskaupan keskittyminen ja neuvotteluvoiman vähentyminen maailmanmarkkinahintojen voimakkaat vaihtelut EU-rajasuojan alentuminen

w w w. m t t. f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 020 772 004 s-posti: MTT Taloustutkimus, etunimi.sukunimi@mtt.fi www.mtt.fi/mttl Julkaisuja 111 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011