Sosiaalialan osaajat 2015 Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke (SOTENNA) Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopisto 1
SOTENNA-projekti Lapin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistuumin toteuttama tutkimusprojekti. Toteutettiin vuosina 2003-2006. Kolme päätoimista tutkijaa: Matti Vuorensyrjä (Jyväskylä), Merja Borgman ja Tarja Kemppainen (Lappi). Projektin johtajina Anneli Pohjola (LaY) ja Mikko Mäntysaari (Jy). 2
ESR-rahoitteinen hanke Rahoittajina opetusministeriö (ESR-tuella), STM, Kuntaliitto. Ohjausryhmässä mukana kouluttajien ja ammattiliittojen edustus. Yhteistyötahoja mm. SuPer, KTV, Tehy ja Talentia, Sosiaali- ja terveysalan ennakoinnin yhteistyöryhmä (STM/Stakes), Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (KOSKE), Kuntien eläkevakuutus (Keva). 3
Sosiaalialan koulutusratkaisut Sosiaalialan keskiasteen koulutus koottiin yhteen 1980-luvulla. 1990-luvulla tästä kehittyi ammattikorkeakoulututkinto. Lähihoitajatutkinnosta tuli sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen perustutkinto. Sosiaalityön koulutus kiinteytyi ja yhtenäistyi pääaineistumisen myötä 1990-luvun kuluessa. 4
Tutkimustehtävä: Tehtävänä ennakoida kolmen keskeisen koulutusammatin tulevaisuutta: toisen asteen ammatillisen koulutuksen (lähihoitajat) ammattikorkeakoulutuksen (amk-sosionomit) yliopistokoulutuksen (sosiaalityö, VTM,YTM). Mikä on sosiaalialan koulutusten sisältöjen ja osaamisen kehityssuunta? Mikä on koulutuksen oikea mitoitus? 6
Aineistot ja menetelmät Empiiriset menetelmät Kyselytutkimukset sosiaalityöntekijöille, sosionomeille ja lähihoitajille. aikasarjat Ennakointimenetelmät asiantuntijahaastattelut delfi ennakkosarjat 7
Väestörakenteen muutoksia Vuonna 2030 yli 74 vuotiaita on 13,8 % suomalaisista (noin joka seitsemäs). Samaan aikaan nuorisoikäluokan (15-19 v) koko supistuu tämänhetkisestä 65 010 henkilöstä vuoden 2015 lukuun 59 670 henkeen. 10
15-64 vuotiaiden osuus koko väestöstä 1980-2040 11
Perusolettamuksia Taloudellinen kasvu jatkuu verrattain vakaana, mutta hidastuu jonkin verran ennakointijakson loppua kohti Työvoima alkaa supistua, työllinen työvoima kuitenkin hitaammin kuin työtön työvoima Sosiaali- ja terveyspalvelujen työllisen työvoiman osuus koko työllisestä työvoimasta kasvaa 13
Palveluja ei ole ilman työvoimaa Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta on universaaleissa, kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti ja samanlaatuisina tarjottavissa palveluissa. Sosiaalialalle koulutettu työvoima on keskeinen tekijä pohdittaessa koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Nämä palvelut ovat työvoimaintensiivisiä. Niitä ei ole, ellei ole sitä perushoidon ja perushoivan työvoimaa, joka ne tuottaa. 12
Sosiaaliala on tärkeä työllistäjä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut työllistävät yhdessä yli 14,4 % työllisestä työvoimasta, eli noin 324 000 työntekijää. Sosiaalipalvelujen toimialalla työskentelee yli 7 % työllisestä työvoimasta (vuoden 2003 tilanne). Nuorisoikäluokkien supistuessa kilpailu hyvästä työvoimasta kiihtyy. Miten käy sosiaalialan? 14
Sosiaali- ja terveyspalveluiden työvoimaosuudet 1975-2015 15
Työvoiman ennakointimenetelmä korvauskysyntä 1. poistuma ammattien muk. 2. poistuma koulutuksen muk. lähtötila koulutustarjonta kasvukysyntä 2015 muut tarjontatekijät 17
Koulutuksen aloittavien virta työvoimaan Opintoihin hakeutuvat Tutkinnon suorittaneet Työllinen työvoima Koulutuksen aloittaneet Työelämään hakeutuvat Työtön työvoima Keskeyttäneet Työvoiman ulkopuolella 18
taustaoletuksia... Koulutustaso sosiaalipalvelujen toimialalla kasvaa Eläkepoistuma kiihtyy ennakointijakson kuluessa voimakkaasti Ikääntyneimmän väestönosan osuus koko väestöstä kasvaa. Kasvu alkaa kuitenkin kiihtyä vasta ennakointijakson jälkeen 19
Peruslaskelman mukainen kysyntä Tutkintoryhmä, ammattiryhmä Ylempi korkeakoulututkinto (YTM, VTM, sosiaalitieteet), sosiaalihuoltajatutkinto Sosionomitutkinto (AMK), sosiaalialan opistotutkinnot Lähihoitajatutkinto, lähihoitajakoulutusta edeltäneet tutkinnot Sosiaalityöntekijät (24461) kunnallisessa henkilörekisterissä ammattikohtainen tarkastelu Korvauskysyntä: eläkepoistu ma Korvauskysyntä: kuolleisuusp oistuma Kasvukysyntä Yhteensä 2893 176 1067 4136 4539 194 8683 13416 31297 1604 13405 46304 1622 101 749 2472 21
Osuudet terveyspalvelujen, sosiaalipalvelujen, sos- ja terv. hallinnon sekä muiden toimialojen koko työllisestä työvoimasta 2003 ja 2015 2003** Terveyspalvelut (851) Sosiaalipalvelut (853) sos-terv hallinto (75122) Muut toimialat Lähihoitajatutkinto, lähihoitajakoulutusta edeltänyt tutkinto Sosionomitutkinto (AMK), sosiaalialan opistotutkinto Ylempi korkeakoulututkinto (YTM, VTM), sosiaalitieteet, sosiaalihuoltajatutkinto 17,70 % 30,68 % 5,12 % 0,83 % 0,42 % 5,73 % 4,73 % 0,24 % 0,56 % 1,34 % 7,68 % 0,23 % Muut koulutukset 81,32 % 62,25 % 82,47 % 98,7 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 2015 Terveyspalvelut (851) Sosiaalipalvelut (853) Sos ja tervhallinto (75122) Muut toimialat Lähihoitajatutkinto, lähihoitajakoulutusta edeltänyt tutkinto Sosionomitutkinto (AMK), sosiaalialan opistotutkinto Ylempi korkeakoulututkinto (YTM, VTM), sosiaalitieteet, sosiaalihuoltajatutkinto 15,52 % 34,14 %* 5,92 % 0,83 % 0,63 %* 7,88 %* 6,12 % 0,37 %* 0,59 % 1,46 % 8,55 % 0,21 % Muut koulutukset 83,26 % 56,52 % 79,41 % 98,59 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 22
tulkintaa Yliopistollisen YTM/VTM -tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä on vähäinen. Lähihoitajien suhteellinen sosiaalipainotteisuus lisääntyy hieman. Muun kuin sosiaalialan koulutuksen saaneiden osuus laskee tulevina vuosina, ollen v. 2015 vain n. 57 %. 23
Lähihoitajat 2015 Tuloksia Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeesta Matti Vuorensyrjä 19.9.2006 33
Tutkimuksen merkitys Lähihoitajatutkinto on sosiaali- ja terveysalan yhteinen perustutkinto. Ensimmäiset lähihoitajat tulivat työmarkkinoille vuonna 1994. Vuonna 2003 lähihoitajia ja lähihoitajakoulutusta edeltäviä perushoidon ja perushoivan tutkintoja suorittaneita oli työvoimassa noin 102 000 henkilöä. 34
Kysyntäarvio Lähihoitajien osalta rakenteellisen peruslaskelman kysyntäarvio noin 6000 tutkinnon suorittanutta vuosittain. Kysyntäarvio on mm. vaihtoehtolaskelmien perusteella varovainen, ennemmin kuin rohkea. Tutkinnon on viime vuosina suorittanut vuosittain noin 5700 opiskelijaa 35
Työmarkkina-asema Lähihoitajien työttömyysaste on alentunut. Vuonna 2003 se oli jo alempi kuin työttömyysaste keskimäärin. Työttömyysjaksot tutkinnon suorittamisen jälkeen verrattain lyhyitä 36
Sijoittuminen omalle alalle sosiaali- ja terveyspalveluihin parantunut Polttopisteessä vanhustyö: yli 90 % tämän koulutusohjelman suorittaneista sijoittuu vanhustyön tehtäväalueelle. Kuitenkin vanhustyön tehtäväalueella toimivista alle puolet on suorittanut lähihoitajatutkinnossaan vanhustyön koulutusohjelman 37
Ansiotulokehitys Ansiotulokehityksessä lähihoitajat ja lähihoitajakoulutusta edeltäneen tutkinnon suorittaneet eivät näytä jääneen merkittävästi jälkeen keskimääräisestä kehityksestä, eivätkä keskeisistä vertailuryhmistä, mutta eivät ole myöskään merkittävästi saavuttaneet muita palkansaajaryhmiä Alueellisesti kysyntä on suurinta Uudenmaan maakunnassa ja etelän kasvukolmiossa 38
Avaimet tulevaisuuden lukkoon Perushoidon ja perushoivan ammattilaisten ansiotulokehitys ei voi jäädä jälkeen yleisestä ansiotulokehityksestä. Rekrytointiongelmien välttäminen edellyttäisi päinvastoin keskimääräistä ainakin jonkin verran myönteisempää ansiotulokehitystä 39
Sosionomi (amk) 2015 Tuloksia Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeesta Mikko Mäntysaari (Merja Borgmanin osuuden perustalta) 26
Sosionomi (amk) Amk-opintoja on voinut suorittaa vsta 1991 lähtien. Vuonna 2003 amk-opiskelijoita oli yhteensä 36 802. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla opiskeli kaikista 23 prosenttia. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla tavoiteajassa tutkintonsa suoritti 87,5 % opiskelijoista. Koulutus on mitoitettu 210 op laajuiseksi ja se kestää 3,5 vuotta. 27
sosionomi (amk) tutkinnon suoritti vuosina 1992-2004 yhteensä 9 902 henkilöä. jatkotutkinnon suorittaneita oli v. 2004 yhteensä 15 henkilöä. Vuosittain nuorisoasteen koulutuksen aloittaa noin 1500 opiskelijaa ja aikuiskoulutuksen 300-500 opiskelijaa. 28
Sosionomien aseman ennakointi vaikeaa Sosionomitutkinnon (AMK) ja sosiaalialan opistotutkintojen yhdistetyn ryhmän osalta ennakointilaskelmissa on merkittävää epävarmuutta. Kyse ei ole laskennallisista ongelmista sinänsä, vaan siitä, että koko tämä koulutetun työvoiman ryhmä on kasvanut ja tullut työmarkkinoille erittäin kiivaassa tahdissa aivan viime vuosina ja sijoittunut lyhyessä ajassa moniin eri ammattitehtäviin ja monille eri toimialoille. 29
Sosionomitutkinnon (AMK) ja sosiaalialan opistotutkintoja suorittaneet: työllisen työvoiman kysyntäkasvu 2004 2015 toimialoittain Terveyspalvelut (851) Sosiaalipalvelut (853) Terveydenhuollon ja sosiaaliturvan hallinto (75122) Muut toimialat yhteensä Yhteensä Toimialajakauma ja toimialoilla työskentelevien määrät vuonna 2003* 4,5 % 61,1 % 4,3 % 30,0 % 100,0 % 685 9200 655 4525 15065 Toimialajakauma ja toimialoilla työskentelevien määrät vuonna 2015 4,8 % 61,2 % 4,1 % 29,9 % 100,0 % 1151 14539 963 7094 23748 Toimialakohtainen kysyntämuutos vuodesta 2003 vuoteen 2015: suhteessa vuoden 2003 tasoon ja absoluuttisesti 68,0 % 58,0 % 47,0 % 56,8 % 57,6 % 466 5339 308 2569 8683 30
Sosionomien virta työmarkkinoille 31
Sosionomien sijoittuminen työmarkkinoille Sosionomeista varsin moni (jopa n. 30 %) sijoittuu muulle kuin sosiaali- ja terveysalalle. Tässä laskelmassa ei ennakoida muualle sijoittuvien osuuden juurikaan muuttuvan. Edellisessä kuvassa 63 % opintonsa aloittaneista sijoittui työlliseen työvoimaan. 32
Sosiaalityöntekijät 2015 Tuloksia Sosiaalialan osaamis-, työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeesta Mikko Mäntysaari Tarja Kemppainen 40
Sosiaalityöntekijät kunnissa, ennuste 41
Sosiaalityöntekijöden määrällinen ennakointi vuoteen 2015 Kysyntämuutos yhteensä 3014 ennakointijaksolla eläkkeelle jää 1978 ja kuolee 123 henkilöä, yht. 2101 kasvukysyntä (uudet työpaikat, ennakointi) 913 Tarjontamuutos yhteensä 1630 koulutustarjonta (valmistuneita) + 1800 muut tarjontatekijät -170 Vajaus -1384 (vuositasolla 115 sostt). 42
Sosiaalityöntekijöitä koskeva ennakointi Palkan, työmäärien ja työn raskauden suhteen ikuisuusongelma ratkaistava. Sosiaalityön koulutusta ja ammattinimikettä koskeva tilastointi on erittäin puutteellista. Uudistus tulisi tehdä takautuvasti mikäli mahdollista. Sosiaalityön aloituspaikkoja tulisi kasvattaa riittävästi, ehkä noin 100 paikalla vuodessa. Nykyisin valmistuu noin 150 maisteria. 43
Yleiset johtopäätökset Lähihoitajakoulutuksen volyymia tulee kasvattaa jonkin verran. (n. 6000 valmistuvaan vuodessa) Sosionomien kohdalla oikea koulutusvolyymi on nuorisoasteen koulutuksen taso (n. 1500 valmistuvaa vuodessa). Sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä on kasvatettava tuntuvasti. (Noin 250 valmistuvaan vuodessa.) 44