Eläkeasiamiesten kesäpäivä 4.6.2013 Tampere-talo
Olen nuori ja kaunis ja onnellinen vaikka tarkemmin katsoen en ole enää niin varsin nuori enkä ehkä niin kauniskaan mutta keväässä tässä olen kuitenkin niin mahdottoman onnellinen että silmäni loistavat tähtien lailla ja ihoni kukkii kuin kesäinen niitty ja hiukseni heilimöivät ja kanssasi juuri nyt keväässä tässä olen nuori ja kaunis ja onnellinen ilman eilisen muistoja huomisen huolta Maria Ahlstedt 4.6.2013 2
Ohjelma Tilaisuuden vetäjänä koulutuspäällikkö Minna Koskela 10.00 10.30 Kahvitarjoilu 10.30 11.00 Tilaisuuden avaus, Asiakkuusjohtaja Jorma Rautakoski 11.00 12.00 Ajankohtaista työssä jatkamisesta Eläkejohtaja Helena Reinikainen 12.00 13.00 Lounas 13.00 13.30 Katsaus eläkeasiamiestoiminnan historiaan Asiakaspäällikkö Eva Lahti 13.30 14.00 Eläkeasiamiestoiminta tänään Kouluttaja Birgitta Moisala 14.00 15.00 Verbaalia tykitystä ajankohtaisista asioista Näyttelijä Ulla Tapaninen 15.00 17.30 Buffet ja kevyttä klassista 4.6.2013 3
Eläkeasiamiesten kesäpäivä 4.6.2013, Tampere-talo Jorma Rautakoski Asiakkuusjohtaja 4.6.2013 4
Keva Jäsenyhteisöjä (1.1.2013) 934 - kaupungit 107 - kunnat 213 - kuntayhtymät 153 - osakeyhtiöt 440 - yhdistykset 11 - säätiöt 10 Henkilöasiakkaita (2011) n. 1,3 milj. Vakuutettuja (KuEL) 509 000 Muita vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL) 184 000 Eläkkeensaajia (KuEL) 349 000 Muita eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL) 297 000 Eläke- ja etuuspäätökset yli 70 000 kpl Vakinainen henkilöstö (31.12.2012) 519 KuEL (2012) palkkasumma (2011) 15,4 mrd maksutulo 4,8 mrd maksettavat eläkkeet 3,8 mrd VaEL (2011) maksettavat eläkkeet 3,7 mrd Sijoitukset ennakkotietoja (29.1.2013) - rahaston arvo 34,4 mrd - pääomapainotettu reaalituotto (v. 1988 2012) 3,7 % - pääomapainottamaton reaalituotto 5,3 %
Kuntien toimintaympäristö muuttuu Kunnallistalouden tiukat vuodet jatkuvat Palvelutarpeiden kasvua rytmittää väestörakenteen muutos Kuntarakenne uudistuu ja kuntien määrä tulee vähenemään Kuntien palvelurakenne uudistuu mm. liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen osa kunnallisista palveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta kuntien välinen yhteistyö lisääntyy palvelutuotannossa palvelutuotannon järjestelyillä haetaan kustannustehokkuutta ja laatua Lähivuosina kunta-alan palveluksesta siirtyy suuri määrä työntekijöitä eläkkeelle 4.6.2013 6
Toimintaympäristön muutosta kuvaavat indeksit Vuosi 2000 = 100 Lähteet: (*) Tilastokeskus; (**) KT Kuntatyönantajat 4.6.2013 7
Tarkista suunnitellun yhtiön omistuspohja 4.6.2013 8
4.6.2013 9
Keskeisiä linjauksia strategiassa Kuntatyönantajilta perittävä maksu pidetään mahdollisimman vakaana ja ennustettavana Sijoitustoiminnalla pyritään tukemaan mahdollisimman tehokkaasti maksuvakautusta Keva osallistuu aktiivisesti yleisen työeläketurvan kehittämiseen Työssä jatkamista tuetaan Keva on edelleen koko työeläkesektorin nopein ja tehokkain toimija (vaikka vastuukenttä laajentunut melkoisesti) 4.6.2013 10
Eläkepolitiikka muutoksessa Eläkeuudistusta valmistellaan voimaan tulevaksi vuoden 2017 alusta uudistus pohjautuu 2005-uudistuksessa tehtyihin linjauksiin Eläkeuudistuksen yksi keskeinen tavoite on eläkkeelle siirtymisiän nostaminen Suuri tarve pidentää työuria niin alusta, keskeltä kuin lopusta 4.6.2013 11
Laadukkaat palvelut työntekijöille ja työnantajille Keva neuvoo eläkeasioissa, käsittelee eläkehakemukset, tekee eläkepäätökset, maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet sekä tarjoaa ammatillisen kuntoutuksen palveluja Keva rekisteröi palvelussuhteet ja perii eläkemaksut Kaari-palveluilla Keva tukee työhyvinvointia ja työssä jatkamista kunta-alalla. Kaari-palvelut tarjoavat työnantajille työntekijöiden työhyvinvointia edistäviä palveluita työntekijöille heikentynyttä työkykyä tukevia ratkaisuja koko organisaation käyttöön käytännön työvälineitä, tietoa ja koulutusta Keva tarjoaa laajan valikoiman asiantuntijapalveluja esim. kuntien muutostilanteisiin Asiointipalveluja työnantajille (Asta-palvelut) Kaari-palveluilla Keva tukee työhyvinvointia ja työssä jatkamista kunta-alalla 4.6.2013 12
Sähköiset palvelut ovat käytettyjä www.keva.fi sivuilla on vuosittain lähes miljoona käyntiä www.keva.fi/elaketietosi -> Omat eläketietosi verkkopalvelu henkilöasiakkaille noin 5 840 käyntiä viikossa / noin 23 400 käyntiä kuukaudessa eläkkeeseen oikeuttavien julkisen ja yksityisen alan palvelussuhteiden tarkastelu ja tietojen muutokset tulevan vanhuuseläkkeen määrä eri ikävaihtoehdoissa tilinumeromuutokset Sähköiset asiointipalvelut työnantajille eli Asta-palvelut: https://asta.keva.fi eläkkeisiin, eläkemaksuihin ja tilastoihin liittyviä sähköisiä palveluita Vanhuuseläkehakemukset verkon kautta Kevaan 50 % kunta-alan vanhuuseläkehakemuksista sähköisiä 33 % kaikkien alojen vanhuuseläkehakemuksista sähköisiä 4.6.2013 9
4.6.2013 14
Asta-palveluita ovat Eläkehakemuspalvelu: kuntatyönantajien eläkeasiamiehet voivat lähettää eläkehakemuksia tämän palvelun kautta Maksuosuustiedot: voi katsella ja tulostaa Kevan maksuosuuslaskuihin liittyviä liitteitä Ansioiden tarkistuslistat: tarkistetaan palvelussuhderekisteriin välittyneitä ansiotietoja Palvelussuhderekisterin verkkosivuilta saa reaaliaikaisen yhteyden Kevan palvelussuhderekisteriin tietojen lisäämistä, tarkistamista ja korjaamista varten Tilastopalvelun tilastot: työnantaja saa omaa henkilöstöään ja sen eläkkeelle siirtymistä koskevia tilastoja. Lisäksi palvelussa on alueellisia ja valtakunnallisia vertailutietoja sekä koko kunta-alaa koskevia tilastoja 4.6.2013 15
Työnantaja Pääkäyttäjä Vero Kela Keva Tulli ym. Arvonlisävero Kausiveroilmoittaja Tilinhoitajayhteisö Tuloveroilmoittaja Työnantajasuoritukset Vuosiilmoittaminen ym. Korvaushakemukset Päivähoitotiedot Kuntoutuskurssijärjestelmä Opintotukikuukaudet Soky ym. Eläkeasiamiehen palvelut Henkilöstöhallinnon palvelut Taloussuunnittelusta vastaavan palvelut Ilmoitusliikenteen palvelut ym. Katsotunniste 4.6.2013 16
Eläkeasiamiehet kunta-alalla Kunta-alan jäsenyhteisöissä laaja eläkeasiamiesten verkosto Eläkeasiamiehet auttavat eläkeasioissa Eläkeasiamiehen avustuksella voi hakea eläkettä Asta-palveluissa asiamiehillä käytössä oma hakemuspalvelu Nopeuttaa eläkkeen hakemista, sillä hakemuksessa tällöin kaikki tarvittava mukana Keva tarjoaa eläkeasiamiehille säännöllistä koulutusta Eläkeasiamiesten tyytyväisyys Kevan palveluihin kysely Osallistu ja vaikuta! 4.6.2013 17
Kiitokset! 4.6.2013 18
Ajankohtaista työssä jatkamisesta Eläkeasiamiesten kesäpäivä 4.6.2013 Eläkejohtaja Helena Reinikainen
Lehdistä poimittua viikolla 22 Eläkeiän nousu oli harhaa - HS Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen ei toimi Talouselämä Työuran loppupäähän tarvitaan työnantajan asennemuutosta Demokraatti Paineet eläkeiän nostoon kasvavat Kauppalehti Eläkepäätökset ovat jo ovella HS Työura ei pitene pykälillä Aamulehti Tilastoharha herätti uuden keskustelun eläkkeistä Suomenmaa Ay-johtajat huolissaan julkisen sektorin eläkkeistä Verkkouutiset, Nykypäivä Nykynuorilla ei ole varaa jäädä eläkkeelle - Verkkouutiset, Nykypäivä 4.6.2013 20
Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla Kunnat Valtio 1821242730333639424548515457606366 Ev.lut. kirkko Yksityinen sektori 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 4.6.2013 21
KuEL-vakuutetut iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2011 4.6.2013 22
Kunta-alan eläkepoistumaennuste 2012 2030 Vuosina 2012-2020 eläkkeelle siirtyy arviolta 150 000 kuntatyöntekijää (KuEL- ja VaELvakuutetut). 4.6.2013 23
Kevan strategiatyö
Keva valmistelee uutta strategiaa Oraganisaatiomuutos syksyllä 2012 Eläkepalvelut Työkyky- ja työssäjatkamisstrategia työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaiseminen ammatillinen kuntoutus tutkimus ja työelämän kehittäminen Uuden strategian valmistelutyö alkoi syksyllä 2012 toimintaympäristökuvauksella Talven aikana valmisteltiin missio, visio ja arvot Uusien luottamushenkilöiden aloitettua strategiatyö käynnistyi varsinaisesti Hallituksen strategiaseminaari 4.6. ja strategia hyväksytään juhannusviikolla 4.6.2013 25
Strategiset päälinjaukset Aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Kestävän ja tasapainoisen eläkerahoituksen turvaaja Nykyaikaisten työeläkepalvelujen tarjoaja Kustannustehokas julkisen alan työeläketoimija 4.6.2013 26
Esimerkkejä jatkamisen tukemiseen liittyvistä teemoista Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön parantaminen edelleen Jatkamisen tukemiseen liittyvän viestinnän vaikuttavuuden parantaminen Osittaisen työkyvyn hyödyntäminen edelleen Kevan keskeinen näkökulma Koko julkisen sektorin huomioiminen toiminnassa Henkilöstövoimavarojen palveluihin ja talouteen liittyvien vaikutusten korostaminen Palvelujen vaikuttavuuden parantaminen Asiakaskeskeisyys, asiakkaiden tarpeiden selvittäminen 4.6.2013 27
Verkkoaivoriihi työssä työurien pidentämisestä ja eläkkeelle siirtymisestä Keva keräsi toukokuun lopussa 2013 ideoita yhteistyössä Fountain Parkin kanssa. Mukana on Kevan keskeisiä sidosryhmiä, Kevan oma henkilöstö ja päätöksentekoelimet sekä myös vakuutettuasiakkaat. Pääkysymys on se, millä keinoin työurat julkisella sektorilla pitenevät. Noin 5000 henkilöä vastasi kyselyyn. Tulokset julkistetaan syksyn 2013 aikana 4.6.2013 28
Työssä jatkamistoiminta
Keskustele työhyvinvoinnista Kevan Kaari-foorumissa Kaari-foorumi on työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen teemoihin keskittyvä keskusteluryhmä LinkedInverkkopalvelussa Kaari-foorumin tarkoituksena on edistää verkottumista ja avointa keskustelua sekä tiedon ja kokemusten vaihtoa Ryhmä on suljettu eli keskustelut näkyvät vain ryhmään hyväksytyille jäsenille Ryhmään liittyminen edellyttää LinkedIn-profiilin luomista, sen luominen käy nopeasti www.linkedin.com sivulla Voit liittyä ryhmään LinkedInissä kohdassa Groups ja hakusanalla Kevan Kaari-foorumi, lähetä pyyntö ryhmään liittymisestä klikkaamalla Join Group -painiketta 4.6.2013 30
Työssä jatkamisen mittarit Omaan eläkeikään tai sen yli jatkaminen Vähintään 63-vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä Eläkkeelle siirtymisiän odote 25-vuotiaalle työntekijälle 4.6.2013 31
Omaan eläkeikäänsä tai sen yli jatkaneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä % 60 56 50 40 38 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut. 4.6.2013 32
Vähintään 63-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä 60 % 50 48 40 30 20 22 25 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut. 4.6.2013 33
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus % 1,2 1,07 1,0 1,02 0,97 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut. 4.6.2013 34
Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä 45 40 35 % 39 30 25 25 20 18 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut. 4.6.2013 35
Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle kuntatyöntekijälle 62 v. 61 60,5 60 59,4 59 58,2 58 57 56 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut. 4.6.2013 36
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet ikäryhmittäin 4.6.2013 37
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan 4.6.2013 38
KuEL-työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus 1991 2011 4.6.2013 39
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työssäkäynti 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuonna 2000 osaeläkkeelle siirtyneet Vuonna 2005 osaeläkkeelle siirtyneet Kunta-alan ansioiden ja kunnallisen työ- tai virkasuhteen olemassaolo eläkkeellesiirtymisvuoden mukaan niillä henkilöillä, joilla KuEL-osatyökyvyttömyyseläke tai KuEL-osakuntoutustuki oli alkanut ensimmäisenä eläkkeenä vuonna 2000 (n=683) tai vuonna 2005 (n=1 183). 4.6.2013 40
Kuntatyöntekijöiden arvio työnantajansa suhtautumisesta työssä jatkamiseen Kevan Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimus Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työnantajani suhtautuu myönteisesti työssä jatkamiseen yli eläkeiän 2009 2010 60 55 29 32 12 13 2011 60 29 11 2012 64 27 9 Työnantajani suhtautuu myönteisesti työntekijöihin jotka jatkavat työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta 2009 2010 2011 51 51 55 34 32 29 15 17 15 2012 54 32 14 4.6.2013 41
Yleiskuva työhyvinvoinnista kunta-alalla 2012 Kevan Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksen mukaan Tilanne hyvä Siltä väliltä Tilanteessa kehitettävää 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osaaminen 85 10 5 Henkinen työkyky 84 10 5 Fyysinen työkyky 77 15 8 Työn jatkuvuus 76 11 13 Työyhteisön ilmapiiri 65 23 12 Perheen ja työn yhteensovittaminen 65 19 17 Työnantajan suhtautuminen jatkamiseen yli eläkeiän 64 27 9 Vaikutusmahdollisuudet työhön 63 25 12 Lähiesimiehen toiminta 59 22 19 Työnantajan suhtautuminen osatyökykyisiin 54 32 14 Riittävästi aikaa saada työt tehdyksi 50 25 25 Työn fyysinen kuormittavuus 50 18 32 Työnantajan työhyvinvointitoiminta 45 31 24 Tiedonkulku työpaikalla 45 30 25 Työntekijöiden riittävyys 43 20 36 Työn henkinen kuormittavuus 26 24 50 4.6.2013 42
Esimerkki siitä, missä kunnat voisivat parantaa toimintatapojaan: Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja 95 4 Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen 42 55 Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia 66 31 Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan 84 11 Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi kyllä ei en osaa sanoa 4.6.2013 43 51 47
Onnistuneesti työhön ammatillisella kuntoutuksella Julkisen sektorin työntekijöiden ja työnantajien näkemyksiä työhön paluun haasteista ja ratkaisukeinoista Pirjo Saari
Tutkimusasetelma ja aineistot Seuranta-asetelma Ensimmäinen teemahaastattelu tehtiin kuntoutusjakson päättyessä maalis-huhtikuussa 2012 Seurantahaastattelu oli puoli vuotta myöhemmin Aineisto 1 Haastatteluaineistossa on työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen käyneitä yhteensä 16 kunta-alan (13), kirkon (1), valtion (2) työntekijää ikähaitari 29 55 vuotta diagnooseina mm. tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä mielenterveyshäiriöitä Haastatteluiden pohjalta tehtiin sähköinen kysely 45:lle henkilöstöhallintoon syyskuussa 2012 Aineisto 2 4.6.2013 45
Työntekijät kokevat, että esimiehen tuki on liian vähäinen kuntoutusprosessissa Jokainen ovi pitää itse aukaista eikä kukaan ole sinusta kiinnostunut. Eikä mitään palavereita ole sovittu yhtään mihinkään. Soittelin tuonne rekrypuolelle ja jätin yhteystietoja sinne mutta ei mitään kuulunut mistään. Koitin sanoa esimiehellekin sitä, et josko hän voisi soittaa että kun tuntee päällikkötason ihmisiä et hänhän olisi ollut oikea taho neuvottelemaan sijoituspaikoista, mutta ei mitään. Aulapalveluista sitten sain sähköpostin, että ei ole sijoitusmahdollisuuksia, kun asia ei ole edennyt heidän ohjauksessaan, niin minulle tuli mieleen, että olenko ollut liian päällekäypäinen? 4.6.2013 46
Työnantajat: Mielenterveyskuntoutujan työhön paluun tukeminen haasteellisempaa Vastuualueiden uudelleen miettiminen Asiakastyöskentely (julkisella sektorilla paljon asiakastyötä) Parityöskentely Työhön paluun ajoitus, toistuva masennus Motivaatio-ongelmat, itsetunto-ongelmat Kummeksuttu sairaus vaatii työyhteisöltä enemmän Varhaisen puuttumisen vaikeus 4.6.2013 47
Ei yhteyttä sairauslomalla Haastattelija: Otettiinko työpaikalta sairausloman aikana yhteyttä? Ei. Vaikka lähetin viestiä, niin ei sieltä edes vastattu, kun ne huomasivat, että jäänkin pidemmäksi aikaa. Ensiksi tuli kyllä nättejä viestejä, että koita jaksaa, mutta kun sairausloma jatkui, niin ei tullut enää vastausta. Sieltä ei saisi olla pois, pitäisi olla työntekijä joka tekee aina töitä, ei valita eikä ole sairauslomalla. Sitten ei enää hyväksytä, kun tulee pitkiä sairauslomia. 4.6.2013 48
Onnistunut työhön paluun prosessi voi olla varsin pitkä Siinä kohtaa mä en nähny et mä en oo pelkästään antava osapuoli vaan olen myös saava osapuoli. Että se ei ole multa vaan pois. Mutta itseään on helppo jäädä sääliin ja katkeroitua ja siitä on vaikea nousta pois, koska se on niin kokonaisvaltainen olotila. Se on pitkä prosessi hyväksyä tilanne sellaisena yksi tie sulkeutuu tässä. 4.6.2013 49
Työnantajien mukaan esimiehen vähäinen tuki johtuu vaihtoehtojen vähäisyydestä Uudelleensijoittamisen hankaluus: avustavia tehtäviä ja räätälöintimahdollisuuksia vähemmän Tiukat tulostavoitteet ja tehokkuusvaatimukset: Kyse ei ole pahasta tahdosta vaan mahdottomaksi koetusta tehtävästä Palaute muulta työyksiköltä Esimies ei välttämättä tietoinen roolistaan työkyvyn tukijana Työntekijöiden vaatimukset voivat olla kohtuuttomia 4.6.2013 50
Miten työhön paluun haasteita voidaan työnantajien mukaan ratkaista? Työhön paluuta haittaava tekijä Esimiesten ja työpaikan asenteet, vähäinen tuki Pitkittynyt sairastelu Rakenteelliset tekijät - uud.sijoittamisen vaikeus Motivaatio -ei halua kouluttautua -ei halua vaihtaa yksikköä Yhteinen ymmärrys eri toimijoiden kesken Ratkaisu Toimivat työkyvyn tukemiseen tarkoitetut mallit, koulutus, vierivalmennus/työyhteisövalmennus, kustannuksista viestiminen Henkilöstöhallinto mukaan prosessiin, henkilöstöhallintoon sijoitettu koordinaattori, kustannuksista viestiminen, keskitetty työkokeilumääräraha (henk. hallintoon) Siirtymäajan palkkaratkaisut, koulutustarjonnan lisääminen, työkokeilu ennen koulutusta Työkyvyn tukemiseen tarkoitetut mallit, koulutus, 30-60-90 4.6.2013 51
Tutkimushanke 2013
Tutkimushanke 60 ja risat Tutkitaan lähellä eläkeikää olevien työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen liittyviä suunnitelmia. Hanke toteutetaan vuoden 2013 aikana. Tutkimuksessa on kolme osaa: 1. Etnografinen tutkimus, jossa seurataan julkisen sektorin ammattilaisten yhtä työpäivää ja keskustellaan/haastatellaan työstä ja eläkkeelle siirtymisestä. 2. Kyselytutkimus, jossa selvitetään eläkkeelle siirtymiseen liittyvää päätöksentekoa ja sitä, minkälainen puheenaihe eläkkeelle siirtyminen on työpaikalla. 3. Tilastotutkimus, jossa selvitetään miten eri ammattiryhmät ovat siirtyneet eläkkeelle. 4.6.2013 53
Työkyvyttömyyskustannuksista
Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset Työkyvyttömyyseläkkeet maksavat kunnallisessa eläkejärjestelmässä kokonaisuudessa noin 440 miljoonaa euroa. Esimerkki työkyvyttömyyskustannuksista isossa kaupungissa: Sairauspoissaolojen kustannukset 25,1 milj. euroa. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 3,9 milj. euroa Työtapaturmamaksut 1,2 milj. euroa VaEL-työkyvyttömyyseläkemaksut 0,5 milj. euroa Työterveyshuollon kustannukset 1,8 milj. euroa YHTEENSÄ: 32,4 milj. euroa Kustannusten osuus palkkasummasta 5,9 %. 4.6.2013 55
Työkyvyttömyyskustannuksia koskevia tuloksia suurten kaupunkien osalta Kustannukset koko kunta-alaa koskien noin 2 mrd euroa ½ suoria ja ½ epäsuoria kustannuksia Suorat kustannukset suurissa kaupungeissa 6,7 % palkkasummasta Kun mukaan otetaan epäsuorat kustannukset, osuus on 13,6 % palkkasummasta Sairauspoissaolojen osuus suurissa kaupungeissa 4,5 % palkkasummasta Yli 60 päivää vuodessa sairastavat muodostavat kustannuksista kolmanneksen Työterveyshuoltoon käytetään suurissa kaupungeissa keskimäärin 0,4 % palkkasummasta Lähde: Kevan Kaari-laskuri 4.6.2013 56
Keskustelu eläkeiästä pyörii numeroiden ympärillä, koska sitä käyvät ekonomistit. Oikeasti kyse on siitä, ovatko työnpaikat sellaisia, että siellä halutaan pitää kuusikymppiset töissä ja haluavatko he tehdä töitä. - Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma 4.6.2013 57
Eläkeasiamiesten kesäpäivä 4.6.2013 Katsaus eläkeasiamiestoiminnan historiaan Tampere-talo Eva Lahti
Työeläkevakuutetut 2011 eläkelain mukaan Kunta-alan työntekijät 2011 - KuEL-vakuutettuja 514 000, joista työ- ja virkasuhteisia 489 000-20 % kokonaistyövoimasta - 77 % naisia 1819000 514000 161000 29000 KuEL VaEL muut julkiset yksityinen - keski-ikä yli 45 vuotta - 55 % työskentelee sosiaali- ja terveysalan palveluissa - suurimmat ammattiryhmät: perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat, opettajat, lastentarhatyöntekijät, siivoojat - 13 % eläkkeelle 2015 mennessä Vakuutettujen lukumäärän kehitys 2003-2011 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0-45 % eläkkeelle 2025 mennessä työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut VaEL-vakuutetut 4.6.2013 59
Henkilöstörekisterin tavoitteet Vuoden 1980 lopussa päätettiin perustaa kunnallishallinnon henkilöstörekisteri Tavoitteena eläketurvaote kuntatyöntekijöille Tavoitteena joustava, nopea eläkekäsittely Eläkepoistumaennusteet Kevalle ja työnantajille Erilaiset maksuosuuslaskelmat Lopulliset maksuosuudet määräytyvät rekisteritietojen perusteella Tilastolliset tavoitteet eri viranomaisille 4.6.2013 60
Eläkeasiamiestoiminnan historiaa Eläkelaitos esitti vuonna 1987, että jokainen jäsenyhteisö nimeäisi eläkeasiamiehen, perusteluna oli kasvava palvelutarve ja palvelutason parantaminen Joissakin kaupungeissa oli jo ollut eläkeneuvojia Vuonna 1989 eläkeasiamiehiä oli noin 1500 Eläkeasiamiehistä lähes puolet hoiti myös ilmoitusliikennettä Eläkeasiamiehen tehtäviä hoidetaan yleensä oman työn ohella, työtehtävien määrä vaihtelee kunnittain 4.6.2013 61
Eläkeasiamiehen toimenkuva Kevan ajatuksena oli, että eläkeasioissa työ jaetaan: 1. henkilöstörekisterin ilmoitusliikenteeseen ja vastaavien teknisten asioiden hoitamiseen ja 2. eläketurvaa koskevaan neuvontaan 4.6.2013 62
Neuvontatehtävät olisivat muun muassa: Antaa vakuutetuille tarvittaessa perustietoa kunnallisesta eläketurvasta Huolehtia, että eläkkeelle siirtyvät saavat tarpeelliset tiedot eri eläke-etuuksista, mahdollisesta painotetusta eläkeiästä Avustaa vakuutettuja tarvittaessa eläkehakemuksen täyttämisessä ja mahdollisen valituksen laatimisessa Olla tavattavissa eläketurvaa koskevia henkilökohtaisia keskusteluja varten 4.6.2013 63
Kevan palvelut eläkeasiamiehille Koulutuspäiviä Tiedotustilaisuuksia ja tiedotteita Ensimmäinen KVTEL-lehti ilmestyi 1983 Yhteisiä eläkkeelle valmennustilaisuuksia Otteita vuoden 1990 palvelukuvauksesta, jossa haastateltiin henkilökohtaisesti joitakin eläkeasiamiehiä: Eniten eläkeasiamiehiltä tiedusteltiin oikeutta saada jokin tietty eläke. Samoin kysyttiin eläkkeen suuruuteen vaikuttavia seikkoja ja eläkeiän määräytymistä. Entä tänään? 4.6.2013 64
Jatkuva ilmoitusliikenne Aloitettiin 1984 Vaati uusia tietoja palkkahallintojärjestelmiin KVTEL:n piirissä oli 399 640 henkilöä Toimintayksiköitä 30 078 kpl Tavoitteena, että palvelussuhdeilmoituksista mahdollisimman moni tulisi koneellisesti Suuri koulutus- ja infokierros kunnissa, johon osallistuivat palkanlaskija ja henkilöstöpäällikkö Jo alkuvuosina 80 % ilmoituksista tuli konekielisenä 4.6.2013 65
Arkistotyö alkoi 1986 Tähtäin rekisteriote kuntatyöntekijöille Sitä ennen piti selvittää kunkin henkilön työhistoria myös ennen vuotta 1984 Jäsenyhteisön piti käydä läpi arkistonsa ja ilmoittaa puuttuvat tiedot ennen kuin otteet voitiin lähettää työntekijöille Useat eläkeasiamiehet ovat osallistuneet tähän arkistotyöhön Lisäksi Kevan arkistossa oli 733210 lomaketta päättyneistä palvelussuhteista, jotka piti tallentaa palvelussuhderekisteriin Kun arkistotyö oli saatu valmiiksi, kuntatyöntekijöille lähetettiin rekisteriotteet työsuhdetiedoista, siinä ei ollut vielä eläkeikätietoja eikä eläkkeen määrää Tarkoitus oli, että henkilö tarkistaa tiedot ja ilmoittaa,jos otteelta puuttuu tietoja 4.6.2013 66
Eläkeiän valintaoikeus Vuoden 1995 eläkemuutosten yhteydessä poistettiin ns. ammatilliset eläkeiät Niille henkilöille, joilla oli ollut työhistoriansa perusteella alempia eläkeikiä annettiin ns. vanhan eläkeikäjärjestelmän valintaoikeus Tätä varten laskettiin henkilöille eläkeikävaihtoehdot ns. vanhan järjestelmän ja uuden järjestelmän mukaan Henkilöille lähetettiin tarkat laskelmat eläkeikävaihtoehdoista ja eläkkeen määrästä Valintaoikeutettuja oli 160 000 Uudistus oli monimutkainen ja vaati myös eläkeasiamiehiltä merkittävää työpanosta Keva järjesti 200 tiedotustilaisuutta, joihin eläkeasiamiehet osallistuivat ahkerasti Valintaoikeus päättyi 31.12.1996, valintailmoituksia tuli 67 700 4.6.2013 67
Eläkepäätös ennen palvelussuhderekisteriä Eläkehakemuksen yhteydessä lähetettiin nimikirjaote ja työtodistuksia Puuttuvat palvelussuhdetiedot vietiin manuaalisesti laskentajärjestelmään Tarvittaessa niitä kysyttiin jäsenyhteisöltä Käsittelyajat olivat pitkiä Konkari -eläkeasiamiehet osasivat laskea henkilölle painotetun eläkeiän, monet jopa eläkkeen määrän, sillä eläke laskettiin neljän viimeisen vuoden palkkojen mukaan 4.6.2013 68
Sähköinen eläkehakemus Sähköiseen asiointiin siirryttäessä Keva kehitti suljetun palvelukanavan Työnantajien ekstranet-järjestelmän, nykyisen Asta-järjestelmän edeltäjän kuntien eläkeasiamiesten ja henkilöstöpäälliköiden käyttöön vuonna 2002 Tämän järjestelmän kautta jäsenyhteisö pääsee katsomaan ja päivittämään oman jäsenyhteisönsä palvelussuhdetietoja sekä katsomaan omia tilastotietojaan Sähköinen eläkehakemus otettiin käyttöön vuonna 2010 Eläkeasiamiehet ovat ottaneet erittäin hyvin käyttöön tämän palvelumuodon, tavoitteena kaikki tarvittavat tiedot kerralla Kevalle 4.6.2013 69
Kevan verkkopalvelut uudistuivat Verkkopalvelut uudistuivat 13.12.2010 ASTA-palveluissa alettiin käyttää KATSO-tunnistusta Pääkäyttäjä joka usein voi olla eläkeasiamies, huolehtii, että jäsenyhteisn työntekijällä, jolla on tarve käyttää Kevan asiointipalvelua, on henkilökohtainen KATSO-tunniste Työnantajien asiointipalvelut ovat osa www.keva.fi-sivustoa www.keva.fi 4.6.2013 70
Julkisen alan työeläkeote Keva on lähettänyt julkisen alan 18 67-vuotiaille työntekijöille paperisen työeläkeotteen postitse ajanjaksolla syyskuu 2012-maaliskuu 2013 Työeläkeote sisältää kokonaiseläketurvan tiedot Kevan työeläkeotteen lisäksi mukana on ollut saatekirje, josta selviää 31.12.2011 mennessä karttuneen eläkkeen määrä ja eläkeikä sekä yli 50-vuotiaille arvio eläkkeen määrästä henkilökohtaisessa eläkeiässä sekä 63 v, 65 v, 68 v esite Kevan Omat eläketietosi palvelusta Jatkossa otteen tiedot Kevan verkkopalvelusta www.keva.fi/elaketietosi 4.6.2013 71
4.6.2013 72
Kiitos ansiokkaasta työstäsi eläkeasiamiehenä 4.6.2013 73
Eläkeasiamiestoiminta tänään 4.6.2013 Tampere Kouluttaja Birgitta Moisala
Sisältö Eläkeasiamiesten koulutus vuonna 2012 EAM koulutukset 2013 Eläkeasiamiehen roolista Vuonna 2014 4.6.2013 75
Eläkeasiamiesten koulutus vuonna 2012 Lähiopetus oli edelleen tärkeässä osassa Vuoden 2012 alussa eläkeasiamiesten koulutuksiin otettiin mukaan videotekniikka tekniset haasteet koulutusmateriaalin soveltuvuus Vuorovaikutus aina tärkeä osa eläkeasiamieskoulutuksissa Eläkeasioiden ja erilaisten tilanteiden ymmärtäminen ja oppiminen parhaimmillaan kaksisuuntaista eläkeasiamies oppii ja toisaalta Keva saa tietoa eläkeasiamiesten kesken: kokemusten vaihtoa, vertaistukea 4.6.2013 76
EAM koulutukset, yleistä Haasteena lähi- ja videokoulutuksessa edelleen uudet/kokeneet eläkeasiamiehet sopivaa tarjontaa kaikille, myös videokoulutukseen osallistuville esitysmateriaalit ja esitysmuoto lähiopetus: monipuolinen esitysmateriaali (päivän mittainen) video: esitysmateriaalin näkyvyys (koulutus max 3 h) kysymykset, vuorovaikutus Videokoulutus oma kuulijakuntansa teknisen laadun varmentaminen (siltausten lukumäärä, paikkakuntien lkm, lähetyksen laatu ja näkyvyys) 4.6.2013 77
Eläkeasiamiehen pätevöitymispolku Viisiosainen pätevöitymispolku eläkeasiamieheksi: - EAM 1 - Verkko-opinnot eläketurvan perusteista - EAM 2 - Perustietoa kunnallisesta eläkejärjestelmästä - EAM 3 - Ajankohtaistietoa kunnallisesta eläketurvasta - EAM 4 - Syventävä teemapäivä - EAM 5 - Pätevöitymisen perusteet Lopputehtävät Verkko-opinnot Lähiopetus/ Videoetäkoulutus Lopputehtävät Todistus 4.6.2013 78
4.6.2013 79
4.6.2013 80
Eläkeasiamiehen roolista Onko eläkeasiamiehen tiedot, taidot ja osaaminen täysin tiedostettu organisaatiossa? Kaikilla on rooli työssä jatkamisessa; entä eläkeasiamiehen rooli? Missä vaiheessa eläkeasiamies osallistuu työuran/ työssä jatkamisen suunniteluun? 4.6.2013 81
Eläkeasiamiehen rooli Asiantuntija Neuvoja, opastaja Kuuntelija, psykologi Atk-taitoinen Kustannustietoinen: talousajattelu (kustannukset työntekijä ja työnantaja) Vaihtoehtojen kartoittaja: osa-aikatyö, työaikanäkökulma; esimies katsoo, että työt tulee tehtyä Prosessiasiantuntija: opastaa työstä eläkkeelle Seula, karsija: ei heti eläkkeelle Organisaation tukija: vakanssipohja huomioitava Puolueeton, neutraali henkilö Hiljaisen tiedon haltija (miten sitä voi välittää?) Näköalapaikalla organisaatiossa: lakkautetaanko tehtävä vai otetaanko tilalle toinen jne 4.6.2013 82
Haasteita nyt ja tulevaisuudessa Mm. uusi eläkkeen käsittely- ja laskentaohjelma tuonut mukanaan haasteita, viivytyksiä, puheluita, kyselyitä Eläkehakemukset liitteineen sähköisesti Kevaan oikeat tiedot; päätös pian Mikä on tilanne lähitulevaisuudessa? esim. eläkelakien muutokset 4.6.2013 83
Tapahtumia ja EAM 2 4: syksy 2013 Tilaisuuksien varmistuttua -> voi ilmoittautua: 29.8.2013 ruotsinkielinen eläkeasiamiesten kesäpäivä EAM 2: Lähiopetus: Keva, ke 25.9. Videoneuvottelu: ke 9.10. Lähiopetus: Jyväskylä, to 7.11. EAM 3: Lähiopetus: Keva, ke 2.10. Videoneuvottelu: ke 16.10. Lähiopetus: Rovaniemi, ke 13.11. EAM 4: Lähiopetus, Tampere: ke 23.10. Sairaanhoitopiirit Lähiopetus: Keva: ti 29.10. Koulutusorganisaatiot Videoneuvottelu: ti 10.12. tai ke 11.12. 4.6.2013 84
Koulutus videoetäneuvotteluna Yhteys Kevan virtuaaliseen monipisteneuvotteluhuoneeseen (siltauspalvelusta vastaa Videra Oy). Riippuen käytössä olevasta videoneuvottelulaitteistosta, osoite vaihtelee seuraavasti: Polycom laitteisto: 194.86.30.40##0035880432654 Cisco/tandberg laitteisto: 0035880432654@194.86.30.40 Mikäli yhdistäminen ei onnistu yllä olevilla, voi huoneeseen soittaa myös IP osoitteella 194.86.30.40, jonka jälkeen annetaan konferenssi ID 32654#. Neuvotteluun ei voi liittyä ISDN-laitteilla Videokoulutuksen aikana: mahdollisissa vikatilanteissa otetaan yhteyttä Videran tukeen, p. 010-322 6298 Koulutusmateriaalin lähetämme tulostettavaksi videoetäkoulutukseen ilmoittautuneille sähköisesti ennen koulutuksen alkua 4.6.2013 85
Kysymyksiä Miten aikaisin eläkeasiamiesten koulutusten tulisi olla näkyvillä? Matkustamismahdollisuudet koulutuksiin? Onko on käytettävissä videoetäyhteys? Erityistoiveita koulutusten suhteen? koulutuspaikkakunnat aiheita Säilyvätkö eläkeasiamiehen tehtävät ja rooli muuttumattomana? 4.6.2013 86
Kysely eläkeasiamiehille ja palautetta eläkeasiamiehiltä Kysely eläkeasiamiehille: sähköisen kyselyn on tarkoitus lähteä 10.6. alkavalla viikolla Palautetta voi lähettää myös tuttuun tapaan: etunimi.sukunimi@keva.fi tai info@keva.fi 4.6.2013 87
EAM vuonna 2014 Koulutukset jatkuvat: EAM 2-4 pätevöitymispolun voi suorittaa, hyväksytty suoritus -> todistus Seuraava kevät-/kesäpäivä eläkeasiamiehille? 4.6.2013 88
4.6.2013 89
Kevan yhteystiedot Postiosoite: PL 425, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Unioninkatu 43 Aukioloaika: 8.00-16.00 Vaihde: 020 614 21 Kotisivu: www.keva.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@keva.fi tai info@keva.fi Neuvontanumerot: - suomenkielinen puh. 020 614 2837 - ruotsinkielinen puh. 020 614 2868
Kiitos ja hyvää kesää! 4.6.2013 91