LAPSIPERHEIDEN ETUJÄRJESTÖ R.Y. - BARNFAMILJERNAS INTRESSEORGANISATION R.F. - JÄSENLEHTI 01/2014 Lapsiperheet Barnfamiljer 01/2014 http://www.lape.fi Lapen uusi hallitus esittelyssä, sivut 5 6 Näin selätät uhmaiän, sivu 11 Maria Kaisa Aula: Onko meillä perhepolitiikkaa? sivut 9 10
Sisällys: Tavoitteena vaikuttaa valtion budjettiin 4 Lapen uusi hallitus esittäytyy 5 Anna Kaivosoja kannustaa mukaan Lapen toimintaan 7 Lape-uutisia. Kolumni 8 Maria Kaisa Aulan haastattelu 9 Näin pärjäät uhmaikäisen kanssa 11 Yhteistyökumppanit Lastentossut.fi Lapsenvahti.fi Vekaravintti http://www.vekaravintti.fi (Tuusula, kauppa ja verkkokauppa) Hallituksen yhteystiedot: PUHEENJOHTAJA Roberta Fabritius Mäntsälä 044 540 2727 rfabritius@gmail.com HALLITUSJÄSENET Minna Mustonen Jyväskylä 040 839 7371 minnamustonen1@gmail.com Eeva Salakari Kontiolahti 050 349 4407 eeva.salakari@gmail.com Anna Kaivosoja Vantaa anna.lajunen@helsinki.fi Lehden toimitus: PÄÄTOIMITTAJA Pekka Aittakumpu 040 670 6032 pekka.aittakumpu@gmail.com Lapsiperheet Barnfamiljer 01/14 Elina Seitz Salo 041 437 2423 elina.seitz@hotmail.com Tiina Tähtinen Ristiina 040 412 0420 taehtiina@gmail.com Kaarina Torkkola Haapajärvi kaarina.torkkola@haapajarvi.fi KOTISIVUT www.lape.fi TAITTO Edward Stewart stewart.eddie@gmail.com on Lapsiperheiden Etujärjestön julkaisema, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Lehdessä käsitellään lapsiperheitä koskevia yhteiskunnallisia asioita ja pyritään vahvistamaan vanhempien asemaa lastensa ensisijaisina kasvattajina. Pinjata www.pinjata.fi Lelutalo www.lelutalo.fi Art Of Music www.artofmusic.fi (Espoo) Taidekehystämö Hyvärinen www.taidehyvarinen.fi Condiana http://www.condiana.fi (verkkokauppa) Leikkien.fi http://www.leikkien.fi (verkkokauppa) Yhteistyökumppanit tarjoavat alennuksia tuotteistaan ja palveluistaan Lapen jäsenille. Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme www.lape.fi/ jasenyys/jasenedut 2 Lapsiperheet lape.fi
PÄÄKIRJOITUS Vuoden teemana Vapaus valita Kotihoidontuen puolittaminen asettaa perheet entistäkin eriarvoisempaan asemaan. Lapsiperheiden Etujärjestön vuosikokouksen valitsema teema tälle vuodelle sisältää paljon. Vapaus valita tarkoittaa sitä, että perheiden tulee voida kasvattaa perhettään nykyistä vapaammin ilman pelkoa toimeentulosta ja vanhemmilla tulee olla jatkossakin vapaus valita lapsilleen kotihoito. Vapaus valita sisältää myös mahdollisuuden valita laadukas päivähoito, joka tukee lapsen turvallista kasvua ja kehitystä. Kielitoimiston sanakirja määrittelee vapauden seuraavanlaisesti: Oikeus, valta, lupa, mahdollisuus tehdä jotakin vapaasti, esteettä. Tällä hetkellä kotihoidontukijärjestelmä on melko joustava ja perheillä on vapaus päättää, miten lastenhoito järjestetään parhaiten perheen omassa tilanteessa. Myös isovanhempi voi hoitaa lasta vanhempien ollessa töissä tai opiskelemassa. Kotihoidontuen puolittamista perustellaan usein niin, että sen myötä annetaan isille mahdollisuus. Nyt lakiin tehtävät muutokset rajoittavat kuitenkin niidenkin perheiden mahdollisuutta valita kotihoito, joissa isä hoitaa lapsiaan kotona. Jatkossa koti-isänkin on jaettava tukiaika äidin kanssa. Pienen kotihoidontuen korvamerkitsemisestä isälle ei voida puhua mahdollisuuden antamisena myöskään niissä perheissä, joissa äiti jää kotihoitajaksi taloudellisista syistä tai on ilman vakituista työpaikkaa. Kotihoidontuen puolittaminen on vapauden rajoittamista ja asettaa perheet entistäkin eriarvoisempaan asemaan. Lapsiperheiden Etujärjestön tavoitteena on vaikuttaa kotihoidontuen uudistukseen niin, ettei kenenkään vapautta rajoiteta. Tavoitteena on vaikuttaa myös päivähoidon ryhmäkokoihin niin, että lastenhoito päiväkodeissa olisi yhä laadukkaampaa, jotta perheet voisivat turvallisin mielin valita lapsilleen päivähoidon. Tuemme vanhempien parempaa mahdollisuutta osa-aikatyöhön ja otamme tarkasteluun kotivanhempien eläkeasiat. Perheille tulee myös turvata tasavertaiset lastensaantiedellytykset, ja tässä lapsilisä on olennainen tuki perheille. Lapsilisän leikkaaminen ja useat muut kehysriihen päätökset osuvat ankarasti tavallisiin lapsiperheisiin. Huonojen talousnäkymien ohella lapsilisään kajoaminen luo lapsiperheille yhden epävarmuustekijän lisää perhettä perustaessa. Hyvällä syyllä voi sanoa, että Suomen hallituksen harjoittama perhepolitiikka on pahasti ristiriidassa sekä perheiden todellisuuden että perus- ja ihmisoikeussäännösten kanssa. Se on ristiriidassa jopa hallitusohjelman kanssa, jossa luvataan muun muassa edistää syntyvyyttä kestävyysvajeen vähentämiseksi ja lisätä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. Lapsiperheiden Etujärjestössä teemme tänäkin vuonna töitä sen eteen, että perheitä ei syrjäytettäisi ja eriarvoistettaisi. Yhteiskunta ei ole rakentunut niin, että olisimme samanlaisia ja kulkisimme samanlaisia koulu- ja urapolkuja. Kaikilla ei ole luonnostaan samanlaisia mahdollisuuksia, eikä yhteiskunnan rakenteilla pidä ainakaan lisätä eriarvoisuutta ja rajoittaa entisestään kansalaisten mahdollisuuksia. Yhteiskunnan perustehtäviin kuuluu se, että heikompia tuetaan siten, että jokainen voi tavoitella itse hyvänä pitämiään päämääriä. Tasa-arvoiset mahdollisuudet ja vapaus valita tulee turvata kaikille kansalaisille. Se on perusoikeutemme. Muutos on mahdollista, se vaatii vain tahtoa ja tekijöitä. Toimintatarmoa ja lämmintä kesää toivottaen, Roberta Fabritius puheenjohtaja Lapsiperheiden Etujärjestö ry Lapsiperheet lape.fi 3
Lapsiperheiden Etujärjestön vuosikokous: Tavoitteena vaikuttaa valtion budjettiin Tulevan syksyn budjettiriihessä päätetään lapsiperheille tärkeistä asioista. Lapsiperheiden Etujärjestön tavoitteena on vaikuttaa valtion budjettiin lapsiperhemyönteisesti. Näin todettiin 29. maaliskuuta Lapen vuosikokouksessa Tampereella, jossa järjestölle muun muassa valittiin uusi hallitus. Vuosikokouksessa järjestön puheenjohtajuutta valittiin jatkamaan Roberta Fabritius Mäntsälästä. Muiksi hallitusjäseniksi valit tiin Eeva Salakari Kontionlahdelta, Tiina Tähtinen Ristiinasta, Elina Seitz Salosta, Minna Mustonen Jyväskylästä ja Anna Kaivosoja Vantaalta sekä vara jäseneksi Kaarina Torkkola Haapajärveltä. Vuosikokouksessa todettiin, että kulunut vuosi oli Lapelle vauhdikkaampi kuin miesmuistiin. Jyväskylässä perustettiin uusi paikallisjaosto. Lapselle syli -kansalaisaloitekampanja päivähoidon laadun parantamiseksi innoitti niin ammattijärjestöläisiä kuin lapelaisiakin keräämään allekirjoituksia. Kotihoidontuen lakiuudistus puolestaan vei lapelaiset syksyllä Helsingin Senaatintorille kertomaan päättäjille järjestön mielipiteen, ja samalla ministerille ojennettiin yli 20 000 allekirjoitusta sisältävä adressi Kotihoidontuki perheiden päätettäväksi. Lape oli aiheen puit teis sa mukana myös videokannanotossa Miksei ne kysy lapsilta? Näkyvyyttä mediassa Vuoden aikana Lape kirjoitti useita kannanottoja hallituksen esittämistä lapsiperheitä koskevista uudistuksista ja säästötoimista. Järjestö teki myös lausunnon äitiysneuvolaoppaaseen sekä kannanoton varhaiskasvatuslain työryhmälle. Lape sai äänensä kuuluviin myös useissa tv- ja radiohaastatteluissa. Salossa järjestetty mielenilmaus paikallisen synnytysosaton säilyttämisen puolesta toi järjestölle runsaasti medianäkyvyyttä. Mikkelissä oltiin mukana järjestöjen yhteistapahtumassa Lapsen oikeuksien päivänä. Vuonna 2013 Lape vaikutti Ku luttajaliiton Kuluttajaparlamentissa yhdessä 50 muun sosiaali- ja terveysjärjestön kanssa. Lape osallistui erityisesti lapsiperheiden kotiapua käsittelevän kannanoton työstämiseen. Lape oli mukana myös Väestöliitossa ja Kelan asiakasraadissa. Lape syntyi kotiäitien ryhmästä Vuosikokouksessa innostut tiin muiste lemaan Lapen historiaa sen perustamisesta, 2001 lähtien. Kaikki sai alkunsa kotiäitien ryhmästä, ja järjestö on muotoutunut eri vaiheiden kautta nykyiseksi. Varsinkin uusille jäsenille tällainen historiakatsaus avartaa näkökulmaa työskentelyyn järjestössä. Järjestössä alkuajoista saakka mukana ollut Matti Sillanpää piti tilastoihin pohjautuvan ja syvällisen esitelmän valtion kestävyysvajeesta, sen vaikutuksista lapsiperheisiin ja laskennallisista ongelmakohdista. Materiaali on hyvää rakennusainetta aihetta käsitteleviin keskusteluihin ja kannanottoihin. Matti Sillanpään valtion kestävyysvajetta käsittelevästä esityksestä saa hyvää pohjaa esimerkiksi keskusteluihin ja kannanottoihin. Yhteishenki järjestön voimavarana Kokouksessa todettiin, että myös tulevasta toimintavuodesta tulee työntäyteinen: kevään kehysriihen ja tulevan syksyn budjettiriihen ratkaisuilla on pitkäkantoisia vaikutuksia lapsiperheiden elämään. Lapen tehtävä on vaikuttaa näihin ratkaisuihin. Vuosikokouskeskusteluissa pureuduttiin myös vaikuttamistyön pitkäjänteisyyden, sin nik kyyden ja sitoutumisen haasteeseen. Lape tarvitsee hyvää ja kannustavaa yhteishenkeä. Verkko- ja puhelinyhteyksien lisäksi vuosittaiset tapaamiset ovat yhteishengelle oiva kasvualusta. Eräs kokoustaja kertoikin vuosikokoustapaamisen vaikuttaneen voimakkaasti hänen motivaatioonsa jatkaa järjestötyötä. Minna Mustonen 4 Lapsiperheet lape.fi
Lapen uusi hallitus esittäytyy Lapen vuosikokous valitsi järjestön hallitukseen seuraavat kuusi henkilöä sekä Anna Kaivosojan, jonka haastattelu on sivulla 7. Kaarina Torkkola Roberta Fabritius Minna Mustonen Hallituksen puheenjohtajaksi toiselle kaudelle valittu mäntsäläläinen Roberta Fabritius on toiminut pitkään Lapessa erilaisissa tehtävissä. Robertan perheeseen kuuluu aviomies ja kuusi 1 12-vuotiasta lasta. Hän hoitaa puheenjohtajan tehtävää kotonaan kotiäidin työn ohessa. Tavoitteeni on tänä vuonna erityisesti edistää ja pitää esillä vuoden teeman Vapaus valita aihepiiriin kuuluvia asioita. Myös yhdistyksen sisäinen kehittäminen kuuluu henkilökohtaisiin päätavoitteisiini tänä vuonna. Haapajärvinen Kaarina Torkkola aloitti toiminnan Lapessa 2000-luvun alussa. Matti Vanhasen hallitusten aikana vaikuttaminen tuotti tulosta: Vuonna 2004 kotihoidontukea laajennettiin niin, että peruskoulun aloittavan lapsen vanhempien oli mahdollista saada osittaista hoitorahaa kahden ensimmäisen kouluvuoden ajan. Vuonna 2005 kotihoidontukea parannettiin nostamalla kotihoidontuen hoitorahaa jopa 42 euroa kuukaudessa. Lastensuojelulakiin tuli vuonna 2007 kirjaus, että kotipalveluja voi antaa myös perheille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Tällä hetkellä Kaarina pitää tärkeänä yhteistyön kehittämistä Väestöliiton ja sen jäsenjärjestöjen kanssa. Paikallisesti hän toimii alueellisessa ALVA-järjestöyhteistyössä Lapen edustajana. Hallituksen varapuheenjohtaja, jyväskyläläinen Minna Mustonen tuli Lapen toimintaan mukaan vuonna 2013. Minnan perheeseen kuuluu aviomies ja viisi lasta. Minna on työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta kotiäitinä. Uuden hallituskauden keskeiksi asioiksi Minna näkee muun muassa vaikuttamisen kotihoidontuen ja sosiaalihuoltolain uudistukseen sekä kehysbudjetin lapsiperheitä Lapsiperheet lape.fi 5
,, Kipinä vaikuttamiseen syntyi, kun hän oli kuullut useilta äideiltä lukuisista lapsiperheisiin liittyvistä epäkohdista alueellaan. Elina Seitz koskeviin säästöesityksiin ja päivähoidon laadun parantamiseen. Minna pitää tärkeänä myös sitä, että Lapen sisäisen toiminnan kehittämistä jatketaan. Salolainen Elina Seitz on ollut mukana Lapessa vuodesta 2005. Elinan sydäntä lähellä ovat erityisesti lastensuojelu, lapsiperheiden palvelut ja ennaltaehkäisevä työ. Niiden puolesta hän on laittanut liikkeelle adresseja, kirjoittanut mielipidekirjoituksia, perustanut keskustelupalstoja, osallistunut mielenilmauksiin ja niin edelleen. Kannanotot, lapsiperheiden edunvalvojana toimiminen sekä erilaiset edustukset ovat mielestäni Lapen merkittävimpiä tehtäviä. Tärkeää on yrittää vaikuttaa päätöksentekoon niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla, ja pitää esillä lapsiperheiden näkökulmaa ja ääntä, Elina toteaa. Eeva Salakari Kontiolahdelta tuli mukaan Lapen toimintaan ja aloitti Pohjois-Karjalan aluevastaavana vuonna 2012. Kipinä vaikuttamiseen syntyi, kun hän oli kuullut useilta äideiltä lukuisista lapsiperheisiin liittyvistä epäkohdista alueellaan. Myös oma historiani äitinä tuki haluani puuttua näihin epäkohtiin, sillä itselläni ei ole ollut mahdollisuutta olla kotiäitinä kotihoidontuen riittämättömyyden vuoksi. Eeva on kahden erityislapsen työssäkäyvä yksinhuoltaja ja kokee erityisen tärkeäksi parantaa erityislapsiperheiden asemaa. Tällä toisella hallituskaudellaan Eeva aikoo aloittaa myös perehtymisen lastensuojelun tilanteeseen Suomessa. Ristiinalainen Tiina Tähtinen on kuuden lapsen äiti ja neljän lapsen yksinhuoltaja. Kaksi hänen luonaan asuvista lapsista on erityislapsia. Tiinan mielestä tällä hetkellä olisi tärkeintä saada päättäjät ymmärtämään, että lapsiperheiltä leikkaaminen on lyhytnäköistä. Lapsiperheiden lisääntyvä köyhyys ja eriarvoisuuden kasvaminen on huolestuttavaa. Köyhissä lapsiperheissä, joissa raha on tiukalla, voivat vanhemmat helposti uupua. Myös Tiinan sydäntä lähellä ovat erityislapset ja heidän asioidensa parantaminen. Pekka Aittakumpu Eeva Salakari Tiina Tähtinen 6 Lapsiperheet lape.fi
Äänessä uusi hallituksen jäsen Anna Kaivosoja kannustaa mukaan Lapen toimintaan Anna Kaivosoja aloitti uutena Lapen hallituksen jäsenenä huhtikuun vuosikokouksessa. Hän tuli Lapen toimintaan mukaan vuonna 2013 ja pääsi heti vaikuttamaan. Anna on huolissaan lapsiperheiden eriarvoistumisesta ja kannustaa kaikkia kiinnostuneita lähtemään rohkeasti järjestötyöhön. nna Kaivosojan Lape-ura alkoi A helmikuisena iltana television ääressä. Näin nykyisen Lapen puheenjohtajan Roberta Fabritiuksen esiintymisen Ylen teemaillassa Äidit töihin!. Hänen olemuksensa ja mielipiteensä vakuuttivat minut ja ryntäsin välittömästi googlettamaan, mikä oli tämä järjestö, josta en ollut aiemmin kuullut. Tutkin Lapen nettisivuja, ja koska olin ollut jo jonkin aikaa vanhempainvapaalla ja äitiysvapaan aikana saanut opiskelunikin päätökseen, arvelin että voisin kaivata jotakin mielekästä toimintaa lapsenhoidon lisäksi. Anna otti yhteyttä Lapen silloiseen puheenjohtajaan Kaarina Torkkolaan. Minut toivotettiin saman tien tervetulleeksi joukkoon. Pari päivää myöhemmin olin jo sekä Lapen jäsen että yhdistyksen tuore jäsensihteeri. Järjestötyö palkitsee Jäsensihteerinä Anna muun muassa huolehtii yhdistyksen jäsenrekisterin ylläpidosta ja päivittämisestä. Anna on myös kirjoittanut Lapen nettisivuille blogi- ja mielipidekirjoituksia. Nyt hän on hallituksen edustajana Lapen lehtityöryhmässä, joka kehittää Lapsiperheet-lehteä. Toiminta Lapessa on ollut Annalle monin tavoin antoisaa. Samanhenkisten ihmisten kanssa toimiminen on palkitsevaa itsessään. Järjestötoiminnan noviisina on myös ollut äärimmäisen kiinnostavaa päästä kurkistamaan järjestötyöhön ja toimintaan mukaan näinkin laajalla skaalalla. Anna haluaa kannustaa kaikkia mukaan järjestö- ja vapaaehtoistyöhön. Varsinkin pienemmillä järjestöillä kuten Lapella on aina pulaa auttavista käsistä. Monessa suuressa pitkälle organisoituneessa järjestössä mukaan liittyvän ihmisen ainoaksi panokseksi jää vuosittainen jäsenmaksu. Lapessa jokainen voi halutessaan osallistua ja tulla mukaan vaikuttamaan. Tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä Annan perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi pieni lapsi. Hän toteaa, että äitiyden myötä maailmaa katselee eri tavalla kuin aiemmin. Huomaa paljon hyvää, mutta myös epäkohtia. Järjestötoiminta on oma tapani yrittää tehdä jotakin näiden epäkohtien korjaamiseksi. Olen erityisen huolissani lapsiperheiden eriarvoistumisesta ja kasvavasta pahoinvoinnista, joita nykypolitiikka mielestäni enemmän edistää kuin korjaa. Anna muistuttaa, että ennaltaehkäisevä työ on monissa tutkimuksissa todistettu sekä inhimillisimmäksi että kustannustehokkaimmaksi keinoksi hoitaa pahoinvoivia perheitä ja lapsia. Siitä huolimatta tämä ei tällä hetkellä näy poliittisessa päätöksenteossamme. Perheissä ollaan tiukoilla Suomalaisten lapsiperheiden nykytilanteesta Anna arvioi, että perheellinen keskituloinen palkansaaja alkaa olla jo aika tiukoilla. Suomessa on kuitenkin ainakin toistaiseksi turvallista elää ja kasvaa. Enemmistöllä menee hyvin, mutta heikommassa asemassa olevat perheet ja lapset voivat entistä huonommin. Anna pelkää tilanteen pahenevan, jos lapsiperheisiin liittyvän poliittisen päätöksenteon painopistettä ei muuteta ennaltaehkäisyn suuntaan. Teksti: Pekka Aittakumpu Kuva: Anna Kaivosojalta Lapsiperheet lape.fi 7
LAPE-UUTISIA Aluetoiminta uudistuu Lapen hallitus on jakanut aluetoiminnan pienempiin alueisiin. Etelä-, Itä- ja Keski-Suomeen on valittu yhteyshenkilö, mutta Pohjois- ja Länsi-Suomesta henkilö vielä puuttuu. Uudistuksella on tarkoitus keventää aluetoiminnan yhteyshenkilön tehtävää ja mahdollistaa entistä paremmin alueellinen yhteistyö aluevastaavien välillä. Lape mukana järjestöjen yhteistyössä Lapen edustajia on mukana Kulut tajaparlamentissa, Väestöliitossa sekä Kelan asiakasraadissa. Väestöliiton jäsenjärjestönä Lape osallistuu kaksi kertaa vuodessa liiton kokouksiin, joissa muun muassa hyväksytään liiton toimintasuunnitelma. Kuluttajaparlamentti on Ku lut tajaliiton koordinoima järjestöjen vaikuttamisfoorumi, jonka kannanotot muodostetaan eduskunnan täysistunnossa. Lapsiperheiden asiakasraadin tarkoituksena on kehittää Kelan sidosryhmätyöskentelyä ja tuoda asiakkaiden näkökulmia Kelan perhe-etuuksien kehittämistyöhön. Lapen uusi hallitus linjasi, että järjestöyhteistyötä kehitetään mahdollisuuksien mukaan eri yhdistysten kanssa paikallisesti. Lapea kehitetään työryhmissä Edellisellä kaudella hallituksen sisällä käynnistettyä työryhmätyöskentelyä jatketaan. Ryhmiin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet lapelaiset. Varainhankintatyöryhmän vastuuhenkilönä toimii Minna Mustonen, lehti työryhmän vastuuhenkilönä Anna Kaivosoja, tehtävien kuvaukset ja hallinnon rakenne -työryhmän vastuuhenkilönä Roberta Fabritius, lasten päivähoito -työryhmän vastuuhenkilönä Kaarina Torkkola ja lastensuojelutyöryhmän vastuuhenkilönä Elina Seitz. Sisäinen tiedonkulku on tärkeää Sujuva tiedonkulku on Lapen toiminnan kannalta elintärkeää. Sen vuoksi tiedottamisessa noudatetaan sovittuja käytäntöjä. Lapen hallitus on linjannut, että yhdistyksen nimissä kannanottaminen tai virallinen tiedottaminen, esimerkiksi paikallisissa asioissa, hyväksytetään vähintään puheenjohtajalla tai sihteerillä tai heillä molemmilla sekä lisäksi yhdellä muulla hallitusjäsenellä. KOLUMNI Lehti lapsiperheiden parhaaksi Aloitin Lapsiperheet-lehden päätoimittajana tämän vuoden huh tikuun alussa. Ansiotyössäni työskentelen kristillisen viikkolehden toimitussihteerinä ja lastenlehden päätoimittajana. Tämän lehden myötä Lapsi perheet -lehden jakelu on uudistunut. Lapen hallitus päätti, että lehteä ei enää julkaista painettuna, vaan se tarjotaan pdf-muodossa. Hallituksen ni meämä lehtityöryhmä jatkaa lehden kehittämistä. Olen iloinen, että sain mahdollisuuden osallistua Lapsiperheet-lehden tekemiseen. Toivon, että voisin osaltani olla edistämässä lapsiperheiden hyvinvointia tätäkin kautta. Näen, että Lapsiperheet-lehti on ennen kaikkea etujärjestön jäsenten tiedotuskanava. Sen keskeisin tehtävä on tiedottaa jäsenistölle ajankohtaisista Lapen ja lapsiperheiden asioista. Lehti on myös kannanottaja, joka kertoo etujärjestön kannan. Lukijoiden saamiseksi lehden mark kinointi on tärkeää. Laadukas ja painava sisältö on parasta markkinointia, sillä sana mielenkiintoisista jutuista leviää nopeasti. Olisi myös hyvä, jos jäsenistö kertoisi lehdestä ystävilleen ja tuttavilleen. Hyvää mainostamista on esimerkiksi lehden linkin jakaminen sosiaalisessa mediassa. Jäsenistö voi osallistua lehden tuot tamiseen lähettämällä juttuideoita ja juttuja. Lapsiperheet-lehti on kaikkien lapelaisten yhteinen lehti. On tärkeää, että ideat ja myös käytännön apu tulevat lapsiperhe-elämän keskeltä. Toivon, että lehti innoittaisi ja rohkaisisi toimimaan lapsiperheiden parhaaksi. Tehdään se yhdessä! Pekka Aittakumpu Päätoimittaja 8 Lapsiperheet lape.fi
Maria Kaisa Aulan työtä lapsiasiavaltuutettuna on jatkanut 1. toukokuuta alkaen Tuomas Kurttila. Maria Kaisa Aula: Onko Suomessa lapsi- ja perhepolitiikkaa? Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014 Eriarvoistuva lapsuus julkistettiin 25. huhtikuuta. Kirja on tähän mennessä kokonaisvaltaisin tilastoaineistoon perustuva katsaus suomalaisten lasten hyvinvointiin. Äskettäin lapsiasiavaltuutetun tehtävät jättänyt Maria Kaisa Aula kertoo, että vuosikirjan keskeisimpiä tuloksia on toteamus, että hyvin suurella enemmistöllä suomalaisista lapsista menee hyvin: heidän arkensa toimii, heillä on harrastuksia ja hyvät suhteet vanhempiinsa. Kuitenkin pienellä osalla lapsista, ehkä noin joka kymmenennellä, on sellaisia hyvinvoinnin haasteita, joita pitäisi kyetä paremmin ehkäisemään ja vähentämään. Aulan mukaan yhteiskunnan palvelut eivät nykyisellään tue lapsuuden eriarvoistumisen vähentämistä. Suomalaiset lapset kärsivät sekä taloudellisesta vähäosaisuudesta että hoivaköyhyydestä. Hoivaköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsella ei ole aikuisia, jotka tukisivat häntä, eikä kotikasvatusta ja lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Palveluita parannettava Yhteiskunnan palveluiden sektoroituminen aiheuttaa haasteita. Palvelut ovat eriytyneet esimerkiksi sosiaali-, terveys-, koulu- ja vapaa-ajanpalveluihin, niin että lapsen kokonaisvaltainen kohtaaminen jää usein toteutumatta. Pitäisi miettiä, miten palveluja voitaisiin järjestää lapsi- ja perhelähtöisesti. Niissä toimivien osaamista lapsen Lapsiperheet lape.fi 9
ja nuoren kohtaamisessa pitäisi myös parantaa. Ei auta, vaikka lapsen lähellä olisi minkälaisia terveydenhoitajia, kuraattoreita ja lääkäreitä, jos he eivät kohtaa lasta kokonaisvaltaisesti. Jos yksi ammattilainen hoitaa yhtä siivua ja toinen toista, tuen vaikutus kärsii. Aulan mielestä lapsen vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa tämän hyvinvoinnista. Vanhemmilla on kuitenkin oikeus saada tukea tehtäväänsä kunnilta ja valtiolta viimekätinen vastuu on julkisella vallalla. Lasten hyvinvointi on aikuisten yhteinen tehtävä.,, välinpitämättömyyttä, odotetaan että Perhepolitiikka hukassa? Aula toteaa, että perusasennoituminen lapsiin ja lapsuuteen on Suomessa myönteinen. Kaikkien mielestä lapset ovat tärkeitä; käytännön ratkaisuissa se ei näy näin kirkkaasti. Maassamme on tiettyä asiat sujuvat ilman, että niihin tarvitsee erityisesti panostaa. Myös siinä näyttää olevan parantamisen varaa, että lasten ja vanhempien välistä kohtaamista arvostettaisiin ihan oikeasti. Voi kysyä, onko meillä lapsi- ja perhepolitiikkaa vai onko vain satunnaisia päätöksiä, jotka koskevat lapsia ja perheitä. Päättäjät tarvitsevat koulutusta Lapsiasiavaltuutetun työ perustuu YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Sopimuksen tärkein tavoite on taata kaikille lapsille perusoikeudet: terveys, koulutus, tasa-arvo ja turva. Aulan mukaan lapsen oikeuksien sopimus on otettu Suomessa kohtuullisen hyvin huomioon, jos tilannetta verrataan maailmanlaajuisesti. Parantamisen varaa on lapsen edun ja parhaan huomioon ottamisessa eri päätöksenteossa sekä siinä, että ymmärrettäisiin lapsen edun tarkoittavan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu niin hengellinen ja psyykkinen kuin sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi. Aula arvioi, että suomalaiset viranomaiset eivät ole kovin hyviä ajattelemaan lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia päätöksissään ja ratkaisuissaan. Tässä on paljon koulutuksen ja ajattelutapojen muuttamisen tarvetta. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous lisäsi toukokuun alussa kirkkojärjestykseensä lapsivaikutusten arvioinnin. Kirkollisten viranomaisten on jatkossa päätöstensä valmistelussa huomioitava päätösten vaikutukset lapsiin. Toivotaan, että tämä osaltaan näyt tää suuntaa myös muille yhteiskunnan päätöksentekijöille, sanoo Aula, joka kirkolliskokousedustajana oli tekemässä päätöstä. Parantamisen varaa on lapsen edun ja parhaan huomioon ottamisessa eri päätöksenteossa Etuuksien leikkaukset kirpaisevat Aula toteaa, että lapsiperheiden etuisuuksilla on suuri merkitys lasten hyvinvointiin. Kotihoidontuen jyvittämistä lapsen vanhempien kesken ja lapsilisän leikkausta hän pitää huonoina päätöksinä. Kotihoidontuki ja lapsilisät ovat osaltaan olleet tasoittamassa perheiden välisiä toimeentuloeroja. Niiden arvo on kuitenkin laskenut merkittävästi esimerkiksi 90-luvun tilanteesta. On arvioitu, että etuuksien heikennykset tulevat näkymään niin, että pienituloisten perheiden määrä lähtee taas kasvuun, kun se viime vuosina on tasaantunut ja jopa vähentynyt. Kotiapu saatava takaisin Kotiapua saavien lapsiperheiden määrä on vähentynyt viidennekseen 20 vuodessa. Vuonna 2010 kotiapua sai enää 1,5 prosenttia lapsiperheistä. Aulan mielestä valtion tulisi lähiaikoina toteutettavan sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä vahvistaa kuntien velvollisuutta antaa lapsiperheille kotiapua. Tämä koskee myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten perheitä. Kyse on yleisestä vanhempien jaksamisen tuesta erilaisissa elämäntilanteissa. Kotiapua pitäisi tarjota perheille neuvolan, päivähoidon ja jopa koulun kautta. Sen tulisi olla osa yleisiä palveluita eikä yksin lastensuojelun osanen. Innostava, raskas työ Aula toimi lapsiasiavaltuutettuna 2005 2014. Tämän vuoden Vapunpäivänä valtuutetun tehtävässä aloitti Tuomas Kurttila. Aula koki lapsiasiavaltuutetun työn sisällöllisesti hyvin antoisana ja innostavana. Koin, että työtä arvostettiin eri yhteistyöverkostoissa. Ilmoittaessaan jättävänsä tehtävänsä Aula arvosteli lapsiasiavaltuutetun toimiston vähäisiä henkilöresursseja. Hänen mielestään valtuutetun on erittäin vaikea toteuttaa tehtäväänsä resurssivajauksen vuoksi. Työ olikin myös varsin rasittavaa ja kuormittavaa. Siihen kohdistui paljon kysyntää ja sellaisia odotuksia, joita toimiston pienellä henkilömäärällä oli vaikea täyttää. Aula toivoo, että kansanedustajat kiinnittävät asiaan huomiota, kun valtion budjetista keskustellaan joulun alla. Teksti: Pekka Aittakumpu Kuva: Johanna Lumijärvi 10 Lapsiperheet lape.fi
Kehityspsykologian professori: Uhmaikä on tahtoikä Uhmaikä koettelee vanhempien kärsivällisyyttä. Mitä uhmaikä tarkemmin ottaen tarkoittaa? Entä onko sillä lapsen kehitykselle jokin tarkoitus? Kehityspsykologian professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopistosta kertoo, että uhmaikä tarkoittaa kehitysvaihetta, jossa lapsi opettelee omaa tahtomista ja tätä kautta itsenäistymistä. Aunolan mukaan uhmaikää voidaankin kutsua myös tahtoiäksi. Uhmaikä esiintyy tyypillisesti 2 4 vuoden iässä. Ikävaiheelle on yleistä, että lapsi tuo voimakkaasti esiin omaa tahtoaan ja itsenäisyyttään. Hän voi esimerkiksi toistuvasti reagoida vanhempien ehdotuksiin ei-sanalla ja haluaa tehdä ja päättää itse, Aunola kertoo. Lähtökohta omantunnon kehittymiselle Aunolan mukaan uhmaiässä lapsi myös hakee rajoja toiminnalleen. Hän kokeilee, mihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Lapsi ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa osaa säädellä tahtomistaan ja tahtomisen ilmaisua, minkä vuoksi seurauksena voi olla esimerkiksi raivokohtauksia. Aunola kertoo, että saadessaan harjoitella tahtomista turvallisessa ympäristössä, lapsi oppii rajoittamaan voimakkaita ilmaisujaan ja rauhoittamaan itseään. Uhmaikä paitsi auttaa lasta kasvamaan omaksi yksilöksi myös antaa raamit yhteiskuntaan sosiaalistumiselle. Kehitysvaihe toimii lähtökohtana omantunnon kehittymiselle. Rutiinit auttavat Miten vanhempi tulee toimeen uhmaiän kanssa? Sitä helpottavat johdonmukaiset rajat ja rutiinit: kun esimerkiksi joka ilta nukkumaanmenorutiinit ovat täsmälleen samat, lapsi oppii, että nukkumaan menoon liittyvät tietyt säännöt, joihin ei voi itse vaikuttaa. Aunola korostaa, että vanhempi on vastuussa lapsen riittävästä unensaannista ja terveellisestä ravinnosta. Tämän vuoksi nämä ovat asioita, joista päättää vanhempi, ei lapsi. Lapselle tilaa harjoitella Uhmaa kasvattaa se, jos lapsen ei anneta lainkaan harjoitella omaa tahtomista ja vaikuttamista. On hyvä antaa harjoitusmahdollisuuksia asioissa, joissa on neuvottelunvaraa. Lapsen voi esimerkiksi antaa valita, laittaako hän päälleen punaisen vai sinisen paidan tai juoko mieluummin maitoa vai piimää. Aunola painottaa, että lapsen on hyvä saada kokemus siitä, että hänellä on omaa päätäntävaltaa. Vanhemman tehtävä on kuitenkin katsoa, mitkä ovat asioita joissa lapsen voi turvallisesti antaa päättää itse. Rajat lisäävät turvallisuutta On tärkeää, että uhmaikäinen lapsi voi kokea olonsa turvalliseksi. Uhmaikä voi pahentua, jos lapsi kokee turvattomuutta. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun lapselle annetaan päätösvaltaa asioista, joita hän ei ole riittävän kypsä päättämään. Jos rajat puuttuvat, lapsi jää yksin itselleen liian isojen asioiden kanssa. Aunola painottaa, että tässä on kuitenkin myös lapsikohtaisia eroja: toiset sopeutuvat paremmin muuttuviin olosuhteisiin, kun taas toisille rutiinit ja säännöt ovat luonnostaan tärkeämpiä. Pysy itse rauhallisena! Aunola muistuttaa, että lasta rauhoittaa, kun vanhempi pysyy rauhallisena lapsen kiukun edessä. Jos vanhempi jatkuvasti ja säännönmukaisesti itse menettää hermonsa, ei lapsi saa mallia siitä, kuinka voimakkaita kielteisiä tunteita voi käsitellä menettämättä hermojaan. Jokainen tietysti joskus menettää hermonsa eikä tästä kannata kantaa huonoa omaatuntoa. Uhmakohtauksen yllättäessä on hyvä palauttaa mieleen, kuka perheessä on kehittyvä lapsi, kuka aikuinen. On myös hyvä muistaa, että lapsi ei ole tuhma, vaan on kasvamassa omaksi, tahtovaksi, itsemääräytyväksi itsekseen. Tahtomisesta ei tulisi rangaista. Teksti: Pekka Aittakumpu Lapsiperheet lape.fi 11
Aluevastaavat Jos oma alueesi puuttuu listalta ja olisit itse kiinnostunut ryhtymään aluevastaavaksi, ota yhteyttä puheenjohtajaan, rfabritius@gmail.com. Aluevastaava, muistathan ilmoittaa meille muuttuneet yhteystietosi! ESPOO Janne Kylli 040 090 4414 janne.kylli@kolumbus.fi HAAPAJÄRVI Kaarina Torkkkola 040 836 7320 kaarina.torkkola@haapajarvi.fi HELSINKI Reetta Holmberg 045 131 6563 reettanen@gmail.com Jaana Gardemeister 040 092 7455 jaana.gardemeister@gmail.com JYVÄSKYLÄ, KORPILAHTI Minna Mustonen 040 839 7371 minnamustonen1@gmail.com Mari Josefsson 050 411 9178 mari.josefsson@gmail.com KOTKA Saila Silfvast 040 727 2492 saila.silfvast@gmail.com KUOPIO Laura Hiltunen 040 564 8578 ljkallio@hotmail.com Katja Koivistoinen 0400 808 329 koivistoinen.katja@gmail.com MÄNTSÄLÄ Roberta Fabritius 044 540 2727 rfabritius@gmail.com MIKKELI, RISTIINA Tiina Tähtinen 040 412 0420 taehtiina@gmail.com NURMIJÄRVI Virpi Korhonen 0400 697 973 virpi.m.korhonen@helsinki.fi OULU Pekka Aittakumpu 040 670 6032 pekka.aittakumpu@gmail.com PIETARSAARI Anna-Maria Pokela 050 353 8911 ansku.pokela@multi.fi POHJOIS-KARJALA Eeva Salakari 050 349 4407 eeva.salakari@gmail.com RAAHE Anna Pärkkä 044 022 7711 parkka@suomi24.fi SALO Elina Seitz 0414372423 elina.seitz@hotmail.com TYRNÄVÄ Johanna Harmainen johanna.harmainen@gmail.com VANTAA Johanna Happonen 050 532 4546 johanna.happonen@netti.fi Sanna Hamström 050 595 7410 sannahamstrom@gmail.com VIHTI Anja Kadziolka 050 363 4758 anja.kadziolka@gmail.com Ruotsinkielisten yhteyshenkilö Henrietta Janhonen 0500 887 383 henrietta.janhonen@hotmail.com