LARSMO LUOTO ÄNDRING AV DETALJPLAN HANNULA HANNULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLANEBESKRIVNING ASEMAKAAVASELOSTUS FÖRSLAG 17.9.2015 EHDOTUS 17.9.2015.
LARSMO KOMMUN LUODON KUNTA ÄNDRING AV DETALJPLAN HANNULA HANNULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLANEBESKRIVNING Detaljplaneändringen rör kvarter 8, tomt 4 i kvarter 4 och tomt 3 i kvarter 5 jämte anslutande gatu- och rekreationsområde i Hannula, i Larsmo kommun. Detaljplanebeskrivningen rör detaljplanen som Larsmo kommunfullmäktige godkänt den..2015 ASEMAKAAVASELOSTUS Asemakaavan muutos koskee korttelia 8, tonttia 4 korttelissa 4 sekä tonttia 3 korttelissa 5 sekä niihin liittyviä tie- ja viheraluetta. Asemakaavaselostus koskee Luodon kunnanvaltuuston..2015 hyväksymää asemakaavaa. Planeområdets läge och namn Det ca 2,53 ha stora planområdet befinner sig på Larsmo centrumområde längs Granitvägen. Detaljplanens namn är ändring av detaljplan Hannula. Asemakaava-alueen sijainti ja nimi Noin 2,53 hehtaarin suuruinen asemakaava-alue sijaitsee Graniittitien varrella Luodon keskustaalueella. Asemakaavan nimi on Hannulan asemakaavan muutos. Planens utarbetare Planen utarbetas av Arkitekt Ab Rajaniemi och som ansvarig person fungerar tekn.dr., arkitekt SAFA Juho Rajaniemi. Byggnadsingenjör AnneMo Kaitfors fungerar som planerare. Som Larsmo kommuns ansvarsperson fungerar markanvändningsingenjör Thomas Käldström. Kaavan laatija Kaavan laatija on Arkkitehti Oy Rajaniemi, jossa vastaavana henkilönä toimii tekn.tri. arkkitehti SAFA Juho Rajaniemi. Kaavasuunnittelijana toimii rakennusinsinööri AnneMo Kaitfors. Luodon kunnan vastuuhenkilönä toimii maankäyttöinsinööri Tomas Käldström. 2
INNEHÅLLSFÖRTECKNING SISÄLLYSLUETTELO 1. SAMMANDRAG 1.1 Detaljplanens skeden 1.2 Detaljplanen 1.3 Genomförande av detaljplanen 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Asemakaavan vaiheet 1.2 Asemakaava 1.3 Asemakaavan toteutus 2. UTGÅNGSPUNKTER 2.1 Utredning om förhållandena på planområdet 2.1.1 Allmän redogörelse 2.1.2 Naturomgivningen 2.1.3 Bebyggd miljö 2.1.4 Kommunalteknik 2.1.5 Markägoförhållanden 2.1.6 Baskartan 2.2 Planeringssituation 2.2.1 Riksomfattande målsättningar för områdesanvändning 2.2.2 Landskapsplan 2.2.3 Generalplan 2.2.4 Tidigare detaljplan 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 2.1.2 Luonnonympäristö 2.1.3 Rakennettu ympäristö 2.1.4 Tekniset verkostot 2.1.5 Maanomistus 2.1.6 Pohjakartta 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet 2.2.2 Maakuntakaava 2.2.3 Yleiskaava 2.2.4 Aiemmat asemakaavat 3. OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN 3.1 Behovet av detaljplaneändring 3.2 Planeringstart och beslut 3.3. Deltagande och samråd 3.3.1 Intressenter 3.3.2 Anmälan om anhängiggörande 3.3.3 Deltagande och samarbete 3.3.4 Myndighetssamarbete 3.4 Mål för detaljplaneändring 3.4.1 Allmänna mål 3
3.4.2 Utgångsmaterialets givna mål 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 3.2 Suunnittelun käynnistäminen 3.3. Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset 3.3.2 Vireilletulo 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 3.3.4 Viranomaisyhteistyö 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Yleiset tavoitteet 3.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4. REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEN 4.1 Planens struktur 4.2 Målsättningarnas uppfyllande 4.3 Planens konsekvenser 4.4 Planbeteckningar och -bestämmelser 4.5 Namn 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.3 Kaavan vaikutukset 4.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset 4.5 Nimistö 5. GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN 5.1 Genomförande och tidsschema 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus BILAGOR Bilaga 1. Detaljplanens uppföljningsblankett (ej med i förslagskedet) Bilaga 2. Program för deltagande och bedömning LIITTEET Liite 1. Asemakaavan seurantalomake (ei mukana ehdotusvaiheessa) Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4
1. SAMMANDRAG TIIVISTELMÄ 1.1 Detaljplanens skeden 9.3.2015 76 beslöt kommunstyrelsen att ge planeringssektionen i uppdrag att bereda en ändring av Hannula detaljplan. 17.6.2015 21 beslöt planeringssektionen anta Arkitekt Ab Rajaniemi som utarbetare av detaljplanen. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt till allmänt påseende under tiden 29.6 15.7.2015. 1.1 Kaavoitusprosessin vaiheet 9.3.2015 76 kunnanhallitus päätti antaa kaavoitusjaokselle tehtäväksi valmistella Hannulan asemakaavan muutos. 17.6.2015 21 kaavoitusosasto valitsi Arkkitehti Oy Rajaniemen kaavan laatijaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 29.6 15.7.2015. 1.2 Detaljplanen Det ca 2,53 hektar stora detaljplaneområdet ligger längs Granitvägen i Hannula, ca 800 m från Larsmo centrum. Planområdets gränsdragning syns på pärmbilden. På området finns tre befintliga radhus byggda år 2012. Genom detaljplaneändringen höjs byggrätten för de tre AR-tomterna från 600 m² till 1200 m². 1.2 Asemakaava Noin 2,53 hehtaarin suuruinen asemakaava-alue sijaitsee Hannulassa Graniittitien varrella noin 800:n metrin päässä Luodon keskustasta. Kaava-alueen rajaus on esitetty kansikuvassa. Alueella sijaitsee kolme vuonna 2012 rakennettua rivitaloa. Asemakaavan muutoksella korotetaan kolmen AR-tontin rakennusoikeutta 600 m²:stä 1200 m²:iin. 1.3 Genomförande av detaljplanen Planens genomförande kan tänkas börja år 2016. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuksen odotetaan alkavan vuonna 2016. 5
2. UTGÅNGSPUNKTER LÄHTÖKOHDAT 2.1 Utredning om förhållandena på planområdet 2.1.1 Allmän redogörelse Planeområdet är ca 2,53 ha stort till ytan med små höjdskillander. Vägområde och kommunalteknik är redan utbyggt på området. En tomt är bebyggd är bebyggd med tre radhus. 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue on noin 2,53 hehtaarin kokoinen, eikä alueella ole suuria korkeusvaihteluita. Alueella on jo valmiiksi rakennettu tiestö ja kunnallistekniikka. Yksi tonteista on rakennettu. Sillä sijaitsee kolme rivitaloa. 2.1.2 Naturomgivningen De obebyggda tomterna består av blandskog och åkermark. 2.1.2 Luonnonympäristö Rakentamattomat tontit ovat sekametsää ja peltomaata. 2.1.3 Bebyggd miljö På området finns inga registrerade fornminnen. På området finns tre radhus byggda år 2012. På området finns inga skyddsvärda byggnader. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella ei ole muinaismuistoja. Alueella sijaitsee kolme vuonna 2012 rakennettua omakotitaloa. Alueella ei ole suojelunarvoisia kohteita. 2.1.4 Kommunalteknik Kommunaltekniken är utbyggd på området. 2.1.4 Tekniset verkostot Alueella on valmiiksi rakennettu kunnallistekniikka. 2.1.5 Markägoförhållanden Hela planeområdet ägs av Larsmo kommun. 6
2.1.5 Maanomistus Luodon kunta omistaa koko kaava-alueen. 2.1.6 Baskartan I planeringen har kommunens baskarta använts. Baskartan är uppgjord år 2012 och kompletterad år 2014 samt 2015. Baskartans koordinatsystem är GK23 och höjdsystemet är N60. Baskartan är godkänd den 1.9.2015. 2.1.6 Pohjakartta Suunnittelussa on käytetty kunnan pohjakarttaa. Se on laadittu vuonna 2012 ja täydennetty vuonna 2014 ja 2015. Pohjakartan koordinaatistojärjestelmä on GK23 ja korkeusjärjestelmä N60. Pohjakartta on hyväksytty 1.9.2015. 2.2 Planeringssituation 2.2.1 Riksomfattande målsättningar för områdesanvändning Enligt Markanvändnings- och bygglagen 24 skall de statliga myndigheterna i sin verksamhet beakta de riksomfattande målen för områdesanvändningen, främja möjligheterna att uppnå dem och bedöma vilka konsekvenser myndigheternas åtgärder har för regionstrukturen och områdesanvändningen. Vid planering på landskapsnivå och annan områdesplanering skall de riksomfattande målen för områdesanvändningen beaktas så att möjligheterna att uppnå dem främjas. De riksomfattande målen för områdesanvändningen utgör en del av markanvändnings- och bygglagens system för planering av områdesanvändningen. I de riksomfattande särskilda målen nämns bland annat: Vid planeringen av områdesanvändningen skall man sörja för ett tillräckligt utbud av tomtmark för byggandet av bostäder och arbetsplatser. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (24 ) valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden erityistavoitteissa määrätään muun muassa seuraavaa: Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. 2.2.2 Landskapsplan I Österbottens landskapsplan 2030, fastställd av miljöministeriet 21.12.2010, anges området som bebyggt område med en enhetlig samhällsstruktur i Jakobstad, vilket innebär att Jakobstads ställning som ett regioncentrum i landskapet bör främjas. Vid områdesplanering skall stadsregionens nuvarande struktur vara utgångspunkt samtidigt som möjligheterna att utveckla produktions- och affärsverksamheterna säkerställs. 7
I Österbottens landskapsplan 2030 anges en del av området som viktigt grundvattenområde som lämpar sig för vattentäkt. Anläggningar och funktioner som medför risk för att grundvattnen förorenas eller förändras skall placeras på tillräckligt långt avstånd från viktiga och för vattentäkt lämpliga grundvattenområden 2.2.2 Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030 (ympäristöministeriön vahvistama 21.12.2010) alue on osa Pietarsaaren yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, jolla Pietarsaaren asemaa maakunnan aluekeskuksena tulee edistää. Alueidenkäytön suunnittelussa on pidettävä lähtökohtana kaupunkiseudun nykyistä rakennetta ja turvattava tuotanto- ja liiketoimintojen kehittämismahdollisuudet. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030 osa alueesta on merkitty merkinnällä, jolla osoitetaan tärkeä vedenottoon soveltuva pohjavesialue. Laitokset ja toiminnot, jotka aiheuttavat vaaran pohjaveden pilaantumiselle tai muutoksille, tulee sijoittaa riittävän kauaksi tärkeistä pohjavesialueista ja vedenottoon soveltuvista paikoista. Bild 1. Del ur Österbottens landskapsplan 2030. Kuva 1. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030. 2.2.3 Generalplan På området finns en delgeneralplan godkänd 6.3.2013. I delgeneralplanen anvisas områdesreserveringar för boende och trafik samt för fritidsbruk, grönområden och andra funktioner. Inga enskilda byggrätter anvisas i planen. I delgeneralplanen anvisas planeområdet som bostadsområde dominerad av småhus samt en mindre del som område för närrekreation. 2.2.3 Yleiskaava Alueella on 6.3.2013 hyväksytty osayleiskaava. Osayleiskaavassa osoitetaan aluevarauksia asumiselle, liikenteelle, vapaa-ajankäyttöön, viheralueille ja muille toiminnoille. Yksittäisiä rakennusoikeuksia ei esitetä. Osayleiskaavassa kaava-alue esitetään pientalovaltaisena asuinalueena. Pieni osa alueesta on lähivirkistysaluetta. 8
Bild 2. Del ur delgeneralplan, godkänd 6.3.2013. Kuva 2. Ote osayleiskaavasta, hyväksytty 6.3.2013. 2.2.4 Tidigare detaljplan På området finns en detaljplan godkänd 15.6.2007. På planeområdet anvisas kvarter 8 som kvartersområde för radhus och andra kopplade bostadshus (AR). Tomt 4 i kvarter 4 och tomt 3 i kvarter 5 anvisas som kvartersområde för fristående småhus (AO). Byggrätten för AR-tomterna är 600 m² våningsyta/tomt. Byggrätten för AO-tomterna är 350 m² våningsyta/tomt. Området norr om tomt 3 i kvarter 5 anvisas som område för närrekreation (VL). 2.2.4 Aiemmat asemakaavat Alueella on 15.6.2007 hyväksytty asemakaava. Asemakaavassa kortteli 8 on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Tontti 4 korttelissa 4 ja tontti 3 korttelissa 5 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeus on AR-tonteilla 600 m² kerrosalaa/tontti. Rakennusoikeus AO-tonteilla on 350 m² kerrosalaa/tontti. Kortteli 5:n tontti 3:n pohjoispuolella oleva osa on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Bild 3. Del ur detaljplan, godkänd 15.6.2007. Kuva 3. Ote asemakaavasta, hyväksytty 15.6.2007. 9
3. OLIKA SKEDEN I PLANERINGEN ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Behovet av detaljplaneändring Detaljplanens beredning har uppkommit av kommunens behov av ökad byggrätt på AR-tomterna. 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelu on lähtenyt kunnan tarpeesta saada lisää rakennusoikeutta AR-tonteille. 3.2 Planeringstart och beslut 17.6.2015 21 beslöt planeringssektionen påbörja ändring av detaljplan Hannula. Planeringsarbetet inleddes i juni 2015. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaavoitusosasto päätti 17.6.2015 21, aloittaa Hannulan asemakaavan muutoksen suunnittelun. Kaavoitustyö aloitettiin kesäkuussa 2015. 3.3. Deltagande och samråd 3.3.1 Intressenter Enligt MBL 62 är intressenter markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen. Intressenter har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen uttala sin åsikt i saken. Intressenter är alla som känner sig delaktiga, bland annat invånarna på området, markägare och grannar. Myndigheter är NTM-centralen i Södra Österbotten, Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk samt social- och hälsovårdsverkets hälsoinspektion i Jakobstad. 3.3. Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset MRL 62 :n mukaisesti osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on ollut mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, kaavoituksen vaikutuksien arvioimiseen sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Tämän asemakaavan osallisia ovat esimerkiksi maanomistajat ja naapurit, Luodon kylän yhteisalueita hallinnoiva osakaskunta sekä alueella toimivat yritykset. Viranomaisia ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Keskipohjanmaan ja Pietarsaaren seudun pelastuslaitos, Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston terveystarkastaja sekä Pietarsaaren kaupunki. 3.3.2 Anmälan om anhängiggörande Detaljplanens utarbetande har kungjorts den 28.6.2015 och informerats i tidningar, på kommunens hemsida, www.larsmo.fi, och på kommunens officiella anslagstavla i kommungården. 3.3.2 Vireilletulo Kaavoitustyö on käynnistynyt 28.6.2015 ja siitä on ilmoitettu lehdissä, kunnan kotisivuilla www.luoto.fi ja kunnantalon virallisella ilmoitustaululla. 10
3.3.3 Deltagande och samarbete Planförslaget läggs fram offentligt efter att det färdigställts enligt MBL 65 och MBF 27. I detta skede har intressenterna och kommunmedlemmarna möjlighet att lämna en skriftlig anmärkning inom given tidsperiod. Samtidigt begärs myndigheternas utlåtande. Information om framläggande av plan informeras i tidningar, på kommunens hemsida, www.larsmo.fi, och på kommunens officiella anslagstavla i kommungården. Kommunfullmäktige godkänner kommunstyrelsens förslag till detaljplan. Godkännandet informeras enligt MBF i tidningar och på den offentliga informationstavlan. Besvär i kommunens beslut som gäller godkännandet söks hos Vasa förvaltningsdomstol, så som har stiftats i kommunlagen. Ytterligare har intressenter enligt MBL 64 möjlighet att innan ett planförslag läggs fram föreslå Österbottens Närings-, trafik och miljöcentralen samråd huruvida programmet för deltagande och bedömning är tillräckligt. 3.3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavaehdotuksen valmistuttua se asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, kaavoituksen vaikutuksien arvioimiseen sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Samalla pyydetään asiaan kuuluvat viranomaislausunnot. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kunnan kotisivuilla www.larsmo.fi sekä Luodon kunnan virallisella ilmoitustaululla kunnantalolla. Asemakaava annetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kunnanhallituksen esityksestä. Hyväksymisestä ilmoitetaan MRA:n mukaisesti sanomalehdissä ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa on säädetty. Lisäksi osallisilla on MRL 64 :n mukaan mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 3.3.4 Myndighetssamarbete Vid behov ordnas ett myndighetssamråd. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu järjestetään tarpeen vaatiessa. 3.4 Mål för detaljplaneändring 3.4.1 Allmänna mål Larsmo kommun har som målsättningen med planen är att öka byggrätten på AR-tomterna i kvarter 8. 3.4.2 Utgångsmaterialets givna mål De riksomfattande målsättningarna för områdesanvändningen är att bl.a. erbjuda en tillräcklig tomtreserv samt att nya märkbara bostadsområden inte placeras lösryckt från den befintliga samhällsstrukturen. I Österbottens landskapsplan anges området som bebyggt område med en enhetlig samhällsstruktur i Jakobstad, vilket innebär att Jakobstads ställning som ett regioncentrum i landskapet bör främjas. Vid områdesplanering skall stadsregionens nuvarande struktur vara utgångspunkt samtidigt som möjligheterna att utveckla produktions- och affärsverksamheterna säkerställs. I Österbottens landskapsplan anges området som viktigt grundvattenområde som lämpar sig för vattentäkt. Anläggningar och funktioner som medför risk för att grundvattnen förorenas eller förändras skall placeras på tillräckligt långt avstånd från viktiga och för vattentäkt lämpliga grundvattenområden. 11
3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Yleiset tavoitteet Luodon kunnan tavoitteena on asemakaavan muutoksella kasvattaa rakennusoikeutta AR-tonteilla korttelissa 8. 3.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnallisia alueidenkäytöntavoitteita on muun muassa se, että tarjolla on riittävästi tonttimaata ja se, ettei uusia huomattavan suuria asuinalueita sijoiteta erilleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on osa Pietarsaaren yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, jolla Pietarsaaren asemaa maakunnan aluekeskuksena tulee edistää. Alueidenkäytön suunnittelussa on pidettävä lähtökohtana kaupunkiseudun nykyistä rakennetta ja turvattava tuotanto- ja liiketoimintojen kehittämismahdollisuudet. Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030 osa alueesta on merkitty merkinnällä, jolla osoitetaan että se on tärkeä vedenottoon soveltuva pohjavesialue. Laitokset ja toiminnot, jotka aiheuttavat vaaran pohjaveden pilaantumiselle tai muutoksille, tulee sijoittaa riittävän kauaksi tärkeistä pohjavesialueista ja vedenottoon soveltuvista paikoista. 12
4. REDOGÖRELSE FÖR DETALJPLANEN ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Planens struktur Planeområdets kvartersbeteckningar behålls enligt gällande detaljplan. Genom ändringen höjs byggrätten för AR-tomterna. De riktgivande byggnadsytorna är justerade. Detaljplanen består av tre AR-tomter, två AOtomter samt anslutande gatu- och rekreationsområde. Områdesreserveringar: Yta (ha) byggrätt(k-m 2 ) Kvartersområde för fristående småhus (AO) 0,4665 700 Kvartersområde för radhus och andra kopplade bostadshus. (RA) 1,7684 3600 Område för närrekreation (VL) 0,1362 Gator 0,1617 TOTALT 2,5328 4300 Tabell 1. Detaljplaneområdets ytor och byggrätter Uppskattningsvist ökar invånarmängden på planeområdet med 53 personer beräknat med 8 nya invånare på AO-tomterna och 45 nya invånare på AR-tomterna. 30.3.2011 26 beslöt kommunfullmäktige att precisera planbestämmelserna till detaljplan Hannula som godkändes 15.6.2007, så att endast en bostad får byggas per byggnadsplats på tomt 4 i kvarter 4 och tomt 3 i kvarter 5 på kvartersområde för småhus (AO). Fast inga ändringar görs i detaljplanen på AO-området tas tomterna i fråga med i detaljplaneändringen så att egnahemhus med två lägenheter kan byggas på tomterna utan risk för misstolkningar. 4.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alueen korttelimerkinnät säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Muutoksella korotetaan AR-tonttien rakennusoikeutta. Ohjeellisia rakennusaloja on korjattu. Asemakaava koostuu kolmesta ARtontista, kahdesta AO-tontista sekä niihin liittyvistä katu- ja lähivirkistysalueista. Aluevaraukset: Ala (ha) rak.oik.(k-m 2 ) Erillispientalojen korttelialue (AO) 0,466 700 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. (RA) 1,7684 3600 Lähivirkistysalue (VL) 0,1362 Katu-alue 0,1617 YHTEENSÄ 2,5328 4300 Taulukko 1. Asemakaava-alueen alat ja rakennusoikeudet. Alueen asukasluku kasvaa noin 53:llä henkilöllä, joista noin kahdeksan uutta asukasta sijoittuu AO-tonteille ja 45 uutta asukasta AR-tonteille. 13
30.3.2011 26 kunnanhallitus päätti tarkentaa 15.6.2007 hyväksyttyä Hannulan asemakaavaa, siten että ainoastaan yksi asuintalo voidaan rakentaa tontin 4 rakennuspaikalle korttelissa 4 ja tontille 3 korttelissa 5 erillispientalojen korttelialueella (AO). Vaikka asemakaavaan ei tehdäkään muutoksia AO-alueella, otetaan kyseiset tontit mukaan asemakaavaan, jotta kahden asunnon omakotitaloja voi rakentaa ilman riskiä väärintulkitsemisesta. 4.2 Målsättningarnas uppfyllande Enligt de riksomfattande målen för områdesanvändning har man genom detaljplanen ökat byggrätten som är koncentrerat till den befintliga strukturen. Enligt de allmänna målen har byggrätten för AR-tomterna höjts. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan asemakaavalla on kasvatettu tonttitarjontaa jo olemassa olevassa rakenteessa. Yleisten tavoitteiden mukaisesti AR-tonttien rakennusoikeutta on korotettu. 4.3 Planens konsekvenser Planen förtätar och kompletterar området. Kompletteringsbyggande är ekologiskt och ekonomiskt förnuftigt. Uppskattningsvist bosätter sig ca 53 nya invånare längs Granitvägen, vilket betyder en ökning av ca 80 fordon per dygn. Beräkningarna är gjorda enligt Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa utgiven av miljöministeriet 2008. Korsningens kapacitet är tillräcklig för denna ökning. Planens konsekvenser för den byggda miljön är relativt små eftersom området redan planerats för byggande. Förverkligandet av planen kommer att marginellt öka behovet av dagvård, skolplatser och äldreomsorg. Kommunalekonomiskt kommer planens genomförande öka kommunens inkomster för en lång tid framöver då nya invånare flyttar till området. 4.3 Kaavan vaikutukset Asemakaava tiivistää ja täydentää aluetta. Täydennysrakentaminen on ekologisesti ja taloudellisesti järkevää. Noin 53 uutta asukasta tulee käyttämään Graniittitietä, joka tarkoittaa liikenteen kasvavan noin 80 ajoneuvon verran vuorokaudessa. Laskelmat on tehty ympäristöministeriön 2008 julkaistun Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -oppaan mukaan. Risteyksen kapasiteetti riittää välittämään tämän liikennemäärän lisäyksen. Asemakaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on suhteellisen pieni, koska suuri osa alueesta on ennestään rakennettua aluetta. Asemakaavan toteuttaminen tulee kasvattamaan päivähoidon, koulupaikkojen ja vanhustenhuollon tarvetta marginaalisesti. Kunnallistaloudellisesti asemakaavan toteutus tulee lisäämään kunnan tuloja pitkällä aikavälillä uusien asukkaiden muuttaessa alueelle. 14
4.4 Planbeteckningar och -bestämmelser Som planbeteckningar har använts beteckningar som ingår i Miljöministeriets förordning samt av Larsmo kommun redan använda planbeteckningar. 4.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkintöinä on käytetty ympäristöministeriön asetuksen mukaisia ja Luodon kunnan aiemmissa kaavoissa käytettyjä kaavamerkintöjä. 4.5 Namn På plankartan finns inga nya namn, men de finska gatunamnen har tillagts. 4.5 Nimistö Kaavassa ei ole uutta nimistöä, mutta siihen on lisätty suomenkieliset katunimet. 15
5. GENOMFÖRANDE AV DETALJPLANEN ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Genomförande och tidschema I genomförandet av detaljplanen deltar både den privata och offentliga sektorn. Planens genomförande kan tänkas börja år 2016. 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutuksessa ovat mukana sekä yksityinen että julkinen sektori. Asemakaavan toteuttaminen aloitettaneen vuonna 2016. I Jakobstad / Pietarsaaressa, 17.9.2015 Juho Rajaniemi teknologie doktor, arkitekt SAFA tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA planens utarbetare, kaavan laatija 16