Ositusta ja sen sovittelua Dos., OikN Pertti Välimäki

Dispositio 1. Negatiivinen opo; KKO 2007:59 2. Perheyrityksen osakkeiden arvo ja lunastuslauseke; KKO 2008:74 3. Osituksen sovittelun perusoppeja; KKO 2008:40 4. Sovitteluvaatimuksen tyyppivirheet 5. Sivuomaisuus sovitteluharkinnassa KKO 2008:74 6. Avioehtosopimuksen ulkopuoliset seikat sovitteluharkinnassa HHO 16.8.2007

KKO 2007:59: Osituslaskelman keskeiset kohdat I (pj ja KäO) Varat: Velat: M Muut 146 500 Ky:n yhtiöosuus 0 Yht. 146 500 Muut 10 800 Ky:n negat opo 123 000 Yht. 133 800 Ao-säästö: 12 700 Tasinko: Varat Velat V Ao-säästö: 6 700 -> 3 000

Negatiivinen opo 1. Osakeyhtiössä varojen jako mahdollista vain OYL 13 luvun rajoissa: 1. Yleensä vain voitto ja vapaan oman pääoman (opo) rahastoista ja vain tilinpäätöksen mukaisesti (OYL 13:1 ja 3) 2. Jako ei saa johtaa maksukyvyttömyyteen (OYL 13:2) 3. Sidottu opo periaatteessa koskematon 4. Laittomasti jaettu palautettava (OYL 13:4) 5. Suojataan yhtiön velkojia: osakkaat eivät vastaa yhtiön veloista 6. Opon negatiivisuus laitonta 2. Henkilöyhtiössä varojen jakaminen lähtökohtaisesti vapaata 1. Rajoituksia vain yhtiösopimuksella 2. Vastuunalaiset henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista 3. Negatiivinen opo ei ole laitonta

Negatiivinen opo Negatiivisen opon merkitys henkilöyhtiössä 1. Pääperiaate: 1. Merkitystä vain yhtiön sisäsuhteissa eli yhtiömiesten välisessä suhteessa 2. Osoittaa palautus- tai tasoitusvelvollisuuden yhtiömiesten kesken 3. Ei osoita palautusvelvoitetta suhteessa yhtiöön 2. Poikkeus: - EVL 18.2 : negatiivinen opo rajoittaa korkojen vähennysoikeutta: estetään läpilainaus täydellä korkojen vähennysoikeudella

KKO 2007:59 negatiivinen opo Syntyy yhtiön kirjanpidossa, kun yksityisotot eli yhtiön varojen jako ylittää oman pääoman määrän Yhtiömiehen vastuuta yhtiön veloista se ei osoita Vaan vastuun osoittaa se, kuinka paljon yhtiön velat ylittävät yhtiön varat, jos ylittävät -> Yhtiömiehen velkavastuun arvioimiseksi on toimitettava yhtiön laskennallinen likvidaatio

Osituslaskelman keskeiset kohdat II (KKO) Varat: Velat: M Muut 146 500 Ky:n yhtiöosuus 0 Yht. 146 500 Muut 10 800 Vastuu Ky:n vel 70 000 Yht. 80 800 Ao-säästö: 65 700 Tasinko: Varat Velat V Ao-säästö: 6 700 -> 29 500

Lunastuslauseke ja perheyrityksen osakkeiden arvo KKO 2008:74 Lunastuslauseke: Jos muu kuin osakas saa yhtiön osakkeita muuten kuin perhe- jäämistöoikeudellisin saannoin, saaja on velvollinen tarjoamaan ne osakkaiden lunastettaviksi 16,82 /osake M omistaa osakkeita Oy X:ssä 68,7 % osakekannasta Lunastusarvo: 24 500 Substanssiarvon mukaan 825 000

Lunastusarvo vai todellinen arvo 1. Varovainen ja muodollinen linja: KäO 1. M saa käyvän arvon vain: 1. Jos muut osakkaat eivät käytä lunastusoikeuttaan tai 2. Jos yhtiö lopetetaan likvidoimalla yritys 2. Nämä vaihtoehdot ovat epätodennäköisiä -> lunastusarvo 2. Realistinen linja: (pj) HO: 1. Todennäköistä luovutusarvoa ei voida määrittää niin, että se vastaisi osakkeiden todellista arvoa 2. Koska substanssiarvon mukainen arvo oli monikymmenkertainen lunastusarvoon nähden, se osoitti todellisen arvon: -> substanssiarvon mukainen arvo

KKO 2008:74 Omaisuuden ositusarvo on käypä arvo 1. Todennäköinen luovutushinta vapailla markkinoilla (=kauppa-arvomenetelmä) arvomenetelmä) 2. Jos omaisuudelle ei ole vapaita markkinoita, otetaan huomioon omistajan muut mahdollisuudet käyttää oikeuksiaan (= hyödyn arviointimenetelmä) 1. Lunastuslauseke on poistettavissa 2. Jo olemassa olevien voittovarojen hyödyntäminen omaksi hyväksi 3. Voittovarojen lisääminen myymällä liiketoiminta -> subtanssiarvon mukainen arvo

Erittelyä I. Arvonmäärityksen normi: I. Ositusarvo on omaisuuden käypä arvo (tai todellinen arvo) II. Käyvän arvon määritysmenetelmät: I. Kauppa-arvomenetelmä arvomenetelmä eli todennäköisen luovutushinnan määrittely II. Hyödyn arviointimenetelmä

Suhde aikaisempiin ratkaisuihin KKO 1994:6: Lakiin perustuva, julkisoikeudellinen, kova luovutuskielto: apteekkiliike ei luovutettavissa Käypä arvo vain se, mitä apteekkari sai liikkeen lopettaessaan eli kaluston arvo Luovutuskiellolla täysi vaikutus KKO 2008:74 Yksityisoikeudellinen, suhteellinen ja pehmeä kielto -> Ei linjan muutosta

Substanssiarvo, tuottoarvo vai mikä arvo KKO 2007:59 ja KKO 2008:74 Kummassakin yhtiö arvo määritettiin substanssiarvomenetelmällä Tuottoarvoa ei voitu edes miettiä, koska asianosaiset eivät sitä vaatineet eivätkä sitä todistelleet Tuottoarvo on aina mahdollinen

KKO 2007:59:n ja 2008:74:n ratkaisumetodi? 1. Ongelmallinen ilmiö puretaan osiin 1. Oikeusvaikutukset oikeuden haltijaan nähden eritellään 2. Kysyen millainen todellinen oikeusasema haltijalla on yleisen varallisuusoikeuden kannalta 2. Oikeusaseman arviointi aviovarallisuusoikeuden kannalta Muita: optiot, sijoitusvakuutukset, rahoitusinstrumentit

Osituksen sovittelu Kohde: Osituslaskelman viimeinen rivi 1. Laskelma on tehtävä aina, myös silloin kun kaikki on vo-omaisuutta omaisuutta 2. Sovittelulla ei kajota viimeistä riviä edeltäviin toimiin 3. Eikä sen jälkeisiin osituksen vaiheisiin

Sovittelun edellytykset Normaalein säännöin toimitettava ositus johtaa: 1. Kohtuuttomaan lopputulokseen tai 2. Siihen, että toinen saa perusteettomasti taloudellista etu Edellytykset ovat abstrakteja ja deskriptiivisiä normatiivisesti heikkoja Niille annetaan sisältö harkintakriteereillä

Harkintakriteerit Sovittelua harkittaessa on erityisesti otettava huomioon: 1. Puolison toiminta yhteisen talouden hyväksi 2. omaisuuden kartuttamiseksi 3. omaisuuden säilyttämiseksi 4. Ja muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskeva seikat

Edellytysnormi on kolmiportainen I. Harkintakriteereiden punninta II. Kohtuuttomuus III. Sovittelu

KKO 2008:40 V Omakotitalo 360 000 Auto 10 000 Saatava X Ky(46 000) 0 370 000 Velat 100 000 Ao-säästö 270 000 M X Ky (konk) 0 Vast Ky:n veloista 2,5 M Ao-säästö 0 Tasinko -> 135 000

Avioliiton ja varojen historiaa 1. V perinyt osakkeita 1984, jotka vo2 2. Avioliitto 1988-2001; 4 lasta 3. Kumpikin työskennellyt X Ky:ssä, jota M johti ja jossa M päätti 4. V varat käytetty Ky:hyn 5. X Ky asetettiin konkurssiin 2001; ylivelkainen 2,5 M

V:n keinot 1. Ositettavat varat vo2 1. Pj ja KäO hyväksyivät 100 000 osalta 2. HO ja KKO hylkäsivät 2. Osituksen sovittelu 1. Pj, KäO ja HO hylkäsivät 2. KKO hyväksyi: 1. Sovittelua vastaan: tasavertainen toiminta perheen hyväksi 2. Puolesta: V:n vo2-varat varat menetetty X Ky:ssä M:n syystä - Tämä painoi eniten

V:n paras keino AL 103.2 :n tasinkoprivilegi V oli X Ky:n velkoja M vastuussa myös V:n saatavasta V olisi voinut hakea M:n konkurssiin, jonka jälkeen ei olisi ollut velvollinen maksamaan tasinkoa AL 103.2 on yksinkertainen säännös: I M:n konkurssi (oikeustosiseikka oikeustosiseikka) II -> V:llä ei velvollisuutta maksaa tasinkoa (oikeusseuraamus)

Sovittelukeinot 1. Tasingon alentaminen 2. Sivuomaisuudesta vo-omaisuuttaomaisuutta 3. Avioehdon nojalla vo-omaisuuttaomaisuutta olevasta ao-omaisuuttaomaisuutta

Sovittelukeinot Puolittamista supistettaessa keinojen ei tarvitse seurata edellytyksiä Vaikka ensisijaisena perusteena sivuomaisuuden omistaminen, keinona kannattaa vaatia 1. Sekä sivuomaisuudesta vo:ta 2. Että tasingon alentamista Koska tasingon alentaminen voi olla helpompaa

Harkintakaavio 1. Ositus- tai erottelulaskelman laatiminen 2. Kuuluko tapaus sovittelukeinojen piiriin 3. Omaisuuskohtainen harkinta 4. Kokonaisharkinta 1. Puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi 2. Puolisoiden taloudellinen asema ja tarveperuste 3. Avioehtosopimuksen ulkopuoliset seikat 5. Ylittääkö kohtuuttomuus sovittelukynnyksen 6. Paljonko sovitellaan 7. Millä tavalla sovitellaan: mikä keino 8. Lasketaan soviteltu tasinko: uusi osituslaskelma

Tavalliset virheet sovittelua vaadittaessa 1. Ylimalkainen kohtuuttomuusväite 1. Ei vedota yhteenkään harkintakriteeriin 2. Vedotaan seikkaan joka ei sovi harkintakriteereihin 2. Kohtuuttomuutta perustellaan vain yhdellä seikalla 1. Esim. vain siihen, että puolisolla on sivuomaisuutta 3. Kohtuuttomuutta perustellaan usealla seikalla mutta ei kajota kokonaisharkintaa 4. Vertailukohdaksi ei esitetä osituslaskelmaa

KKO 2007:59 Isältä perimäni Ky joutuu taloudellisiin vaikeuksiin a. Peruste ei liity puolisoiden taloudellisiin väleihin b. Jää lainsäädäntökritiikiksi Harkintakriteereiden kautta edettäessä fokus olisi siirtynyt puolisoita koskevaksi

KKO 2008:74 normaaliositus M Kotitila 390 000 Muut kiinteistöt 262 000 X oy 825 000 Y oy 10 000 Saatava 33 000 Muu 27 000 Yht. 1 547 200 Tasinko: V Talletus 800 Yht. 800 -> 773 200

Sovitteluharkinta M Irrelevanttia Rekisteröimätön avioehto Oy:n mahdolliset taloudelliset vaikeudet Sovittelun puolesta: Kotitila, Y oy ja osa X oy:n osakkeista sivuomaisuutta Vain M toiminut niiden hyväksi V Sovittelua vastaan: 11 v kodin ja lasten ja perheen talouden hyväksi Ennen lasten syntymää tulkkina X oy:ssä Nyt joutunut sosiaalitukien varaan

Lopputulos Sovittelun puolesta puhuvat seikat painavat enemmän: Normaalilla osituksella V saisi osaksi perusteettomasti taloudellista etua Kun M vaatinut sivuomaisuutta vo - omaisuudeksi, vain tätä keinoa voidaan käyttää: -> kotitila vo-omaisuudeksi omaisuudeksi -> M maksaa tasinkoa 578 000

Avioehdon ulkopuoliset seikat sovitteluharkinnassa HHO 16.8.2007 V vo1 Varat: Kiinteistöosuus 100 000 Turkish Delight 40 000 Yht. 140 000 Velat: 25 000 Säästö: 115 000 M vo1 Varat: Talletus 200 Velat: 2 000 Säästö: : 0

Avioliitto Avioliiton historia ja sovitteluvaatimus 1987-16.2.200416.2.2004 (17 v) Kolme nyt täysi-ikäistä ikäistä lasta Yhdessä kioski- ja ravintolayrittämistä Avioehtosopimus 20.1.2004: kaikki vo:ta M:n vaatimukset toimituksessa Avioehto pätemätön OikTL 30-3131 ja 33 :n Sovittelu: Sopimuksen tekimisoloissa häiriöitä Turkish Delight yhteisten ponnistusten hedelmä

Pj: KäO: Avioehtosopimuksen pätemättömyys ja sen tekemisolosuhteet M tehnyt motiivierehdyksen vallassa M ei tiennyt aes:n oikeusvaikutuksia Sopimus ei kuitenkaan pätemätön Ei pätemätön Tehty M:n aloitteesta hänen vanhan takausvelkansa uhatessa M tiennyt oikeusvaikutukset

Sovitteluharkinta 1 Puolesta: Vastaan: Pj ja KäO TD yhteisten ponnistusten hedelmä Kiinteistöosuus peritty Kokonaisharkinta: -> TD ao:ksi M on työkyvytön Pj: M:llä motiivierehdys KäO: tekemisajankohta epäilyttävä Puolesta Ei mikään Vastaan: HO 1. Kiinteistöosuus peritty 2. V:n suku rahoittanut TD:n ja sen edeltäjät -> Sopimuksen mukainen erottelu ei ole epätasapainoinen

Sovitteluharkinta 2 Pj: Pj ja KäO Motiivierehdys painavassa asemassa Sisäinen epätasapaino+ tarve+ motiivierehdys= KäO: Sovittelu Sisäinen epätasapaino+ tarve+ tekemisajankohta= Sovittelu HO Ei sisäistä epätasapainoa Tarve ja sopimuksen ulkopuoliset seikat eivät tässä asetelmassa tule harkittaviksi.

Tiivistelmä 1. Sopimuksen ulkopuoliset seikat 2. Tarve 1. Ei voida käyttää pätemättömyysperusteiden kiertämiseksi 2. Ovat täydentäviä ja toissijaisia perusteita, tulevat harkittaviksi vasta sisäisen epätasapainon toteamisen jälkeen - kokonaisharkintavaiheessa 3. Puhuvat joko sovittelun puolesta (painostusta ym), tai sitä vastaan (tietoisesti tehty) 1. Niin ikään täydentävä ja toissijainen peruste - kokonaisharkintavaiheessa

Sovittelusäännöksen 1. AL 103 b käyttökelpoisuus 1. Vaatii monipuolista ristiriitaisten seikkojen harkintaa ja punnintaa 2. Uudentyyppinen säännös 2. Normatiivinen ja systemaattinen poikkeussääntö 1. Siitä ei pidä johtaa tosiasiallista poikkeusluonnetta 2. Kun vaadittu ja edellytykset täyttyvät, sovitellaan 3. Sovitteluherkkyys ilmeisesti lisääntynyt