NUMERO 1/2012 MITEN SUOMALAINEN KORKEAKOULUTUS TUKEE SUOMEEN INTEGROITUMISTA? Tuloksia International Student Barometer -selvityksestä International Student Barometer (ISB) mittaa kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyyttä International Student Barometer -kyselyä on tehty eri maiden korkeakouluissa opiskeleville kansainvälisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille vuodesta 2005. ISB on Internetpohjainen kysely, jolla kartoitetaan kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritason vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden päätöksentekoa, odotuksia, käsityksiä ja kokemuksia kansainvälisestä opintojaksostaan. Suomi osallistui kyselyyn ensimmäistä kertaa syksyllä 2010. Selvityksen teki International Graduate Insight Group Ltd (www.i-graduate. org), Suomen osuuden koordinoi ja rahoitti CIMO. Kyselyyn osallistui 23 suomalaista yliopistoa ja ammattikorkeakoulua, joiden kansainvälisistä opiskelijoista siihen vastasi 6 441. Kyselyyn vastasi samaan aikaan liki 158 000 kansainvälistä opiskelijaa eri maiden korkeakouluista: Alankomaista, Britanniasta, Hongkongista, Irlannista, Italiasta, Kanadasta, Luxemburgista, Ruotsista, Saksasta ja Yhdysvalloista. Opiskelijoiden vastauksista syntyi barometri, jossa kyetään vertaamaan Suomessa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyyttä muiden maiden kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyyteen näissä kokonaisuuksissa: saapuminen, Suomi osallistui kyselyyn ensimmäistä kertaa syksyllä 2010. opiskelu, eläminen, tukipalvelut ja yleinen tyytyväisyys. Korkeakouluille opiskelijoiden antama palaute on tärkeää opetuksen, tutkimuksen ja opiskelijapalveluiden kehittämisessä. Tehdyn ISB-tutkimuksen erityistä antia on ensimmäistä kertaa syntynyt kansainvälisesti vertailu kelpoinen näkemys suomalaisista korkeakouluista ja Suomesta kansainvälisten opiskelijoiden silmin. Tässä Faktaa express -julkaisussa keskitytään siihen, mitä ISB-selvitys kertoo suomalaisesta korkeakoulutuksesta opiskelijoiden integroitumisen kannalta. Tuloksia täydennetään poiminnoilla vastauksista kyselyn avoimiin kysymyksiin. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus /// Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete /// Centre for International Mobility
FAKTAA EXPRESS 12/2011 MITEN SUOMALAINEN KORKEAKOULUTUS TUKEE SUOMEEN INTEGROITUMISTA? s. 2 Maksuttomuus ja koulutusjärjestelmän maine houkuttelevat ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen. Suomi saa hyvän yleisarvosanan ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden silmissä Valtaosa eli 89 % kyselyyn vastanneista ulkomaalaisista opiskelijoista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä opiskeluunsa Suomessa. Taulukosta 1 näkyy, että Suomen eri kokonaisuuksista saamat yleisarviot vastaavat ISB-kyselyyn osallistuneiden korkeakoulujen tulosten keskiarvoa. Pääosiot, joissa ISB-selvityksen Suomi tyytyväisyyttä mitattiin tulosten keskiarvo (% opiskelijoista) Opiskelu ylipäänsä 86 % 85 % Eläminen ja asuminen ylipäänsä 86 % 86 % Tukipalvelut ylipäänsä 88 % 89 % Uusien opiskelijoiden 85 % 86 % vastaanotto ylipäänsä Yleinen tyytyväisyys 88 % 89 % Taulukko 1: Opiskelijoiden tyytyväisyys opiskeluun Suomessa Päätöksenteko millaiset asiat ovat merkittäviä, kun opiskelupaikkaa valitaan? OPISKelIJOIta PYYdettIIN arvioimaan opiskelupaikan valintaan liittyvien asioiden tärkeyttä. Ulkomaille opiskelemaan hakeutuvat painottavat oppilaitosta valitessaan opetuksen laatua, tutkinnon mainetta, oppilaitoksen mainetta ja tutkimuksen laatua. Suomalaisiin korkeakouluihin päätyneet painottavat asioita hieman eri tavalla: merkittävimmiksi nousivat opetuksen laatu, koulutuksen maksuttomuus, koulutusjärjestelmän maine ja tutkimuksen laatu. Koulutuksen maksuttomuus ja Suomen koulutusjärjestelmän maine ovat siis keskimääräistä merkittävämpiä tekijöitä, kun opiskelija valitsee suomalaisen korkeakoulun. Suomeen integroitumisen kannalta on kiinnostavaa, että tänne tullaan myös työpaikan toivossa: opiskelijat eivät tähtää vain tutkintoon tai vaihto-opiskelujaksoon, vaan toivovat löytävänsä Suomesta työtä valmistumisensa jälkeen. Suomalaisen korkeakoulun valinneista tutkintoopiskelijoista 78 % piti tärkeänä mahdollisuutta kokopäiväiseen työskentelyyn opintojen jälkeen ja 74 % mahdollisuutta pysyvän oleskeluluvan hankkimiseen Suomesta.
FAKTAA EXPRESS 12/2011 MITEN SUOMALAINEN KORKEAKOULUTUS TUKEE SUOMEEN INTEGROITUMISTA? s. 3 Opiskelukokemus saavatko opiskelijat uran kannalta relevanttia koulutusta? TYYTYVÄISYYS OPISKELU- ISB-selvityksen Suomi KOKEMUKSEEN SUOMESSA keskiarvo Opiskeluun liittyvät tekijät (% opiskelijoista) (% opiskelijoista) Asiantuntevat opettajat 93 % 90 % Opettajien opetustaito 86 % 82 % Ohjelmien akateeminen sisältö 88 % 85 % Tutkimusaktiivisuuden taso 86 % 84 % Opettajien antama opiskelun tuki 86 % 89 % Aiheen valintaan ja kehittelyyn 85 % 83 % liittyvä neuvonta Opiskelu eri kulttuureista kotoisin 88 % 92 % olevien kanssa Opiskelutilat 87 % 94 % Teknologia 87 % 93 % Opintojen työllistävyys 75 % 66 % Uraneuvonta opetushenkilökunnalta 67 % 56 % Mahdollisuus työkokemukseen 64 % 57 % osana opintoja Mahdollisuus englannintaidon 84 % 87 % parantamiseen Tutkimusprojektin hallinta (vain tohtori- 87 % 84 % opiskelijoille suunnattu kysymys) E-kirjasto 89 % 90 % Perinteinen kirjasto 88 % 90 % Laboratoriot 90 % 93 % Kurssien käytännön järjestelyt 82 % 84 % Korkeatasoiset luennot 88 % 84 % Virtuaaliset oppimisympäristöt 89 % 90 % eli oppilaitosten tilat ja välineet: korkeatasoiset laboratoriot, tietokone- ja tietotekniikkapalvelut, luentosalit sekä perinteiset ja e-kirjastot. Lisäksi ollaan tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä mahdollisuuksiin opiskella eri kulttuureista tulevien kanssa ja parantaa englannin kielen taitoa. Myös opettajien tapa tukea opiskelua kerää kiitosta suomalaisilta opettajilta löytyy tarvittaessa aikaa myös opiskelijan henkilökohtaiseen tukemiseen. Suomalaiset korkeakoulut menestyvät sen sijaan selvästi vertailukorkeakouluja heikommin erilaisissa työelämään kytkeytyvissä osatekijöissä. Vain kaksi kolmannesta Suomessa opiskelevista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä opintojensa työllistävyyteen ja uskoo niiden avulla saavansa hyvän työpaikan, kun muissa selvitykseen osallistuneissa Suomalaiset korkeakoulut menestyvät vertailukorkeakouluja huonommin työelämään liittyvissä osatekijöissä. korkeakouluissa tyytyväisten osuus oli kolme neljännestä. Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä myös mahdollisuuksiinsa hankkia työkokemusta tai harjoittelupaikka opintojensa aikana. Sama asia Suomalaisten korkeakoulujen vahvuuksia ovat fyysiseen opiskeluympäristön liittyvät asiat. Opettajien englannin kielen taito 90 % 91 % Mahdollisuus opettaa (vain tohtori- 70 % 61 % opiskelijoille suunnattu kysymys) Taulukko 2: Tyytyväisyys opiskelukokemukseen Taulukosta 1 näkyy, että 85 % opiskelijoista on yleisesti ottaen tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä opiskeluunsa suomalaisessa korkeakoulussa. Taulukossa 2 tarkastellaan lähemmin niitä osatekijöitä, joista opiskelukokemus muodostuu. Suomalaisten korkeakoulujen vahvuusaluetta ovat fyysiseen opiskelu ympäristöön liittyvät seikat
FAKTAA EXPRESS 12/2011 MITEN SUOMALAINEN KORKEAKOULUTUS TUKEE SUOMEEN INTEGROITUMISTA? s. 4 Vaikka Suomessa opiskelevat olivat tyytyväisiä opiskeluympäristöönsä, ei siihen liittyviä asioita pidetty tärkeinä opiskelukokemuksen kannalta. Jos ulkomainen opiskelija ei saa työtä Suomesta valmistumisen jälkeen, ei ole mitään mieltä opiskella Suomessa. Yliopistojen pitäisi varmistaa se, että kansainväliset maisteriohjelmat todella työllistävät opiskelijoita. Sellaiset maisteriohjelmat, joista vain muutama valmistunut saa työtä, pitäisi lopettaa. Säästyisivät verorahat. hiertää myös vertailukorkeakouluissa, ei kuitenkaan samassa määrin kuin Suomessa: vertailukorkeakouluissa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä on 64 % opiskelijoista, Suomessa 57 %. Opiskelijoiden avoimista kommenteista näkyy, että osa-aikaisen työn saaminen opiskelujen aikana koettaisiin tärkeäksi nimenomaan Suomessa, jossa elinkustannukset ovat korkeat. Suomalaiset korkeakoulut saivat vertailukorkeakouluja heikommat arviot myös opetushenkilökunnan tuesta, joka liittyy työllistymiseen ja uramahdollisuuksiin: 44 % tutkintoopiskelijoista on siihen tyytymättömiä. Esimerkiksi pitkän tähtäimen työ- ja urasuunnitteluun ei saada riittävästi tukea. Tohtoriopiskelijoilta kysyttiin lisäksi, miten tyytyväisiä he ovat tarjolla oleviin opetusmahdollisuuksiin. Suomalaiset korkeakoulut menestyivät tässä keskimääräistä heikommin, sillä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä opetusmahdollisuuksiin oli 61 % tohtoriopiskelijoista, kun vertailukorkeakouluissa tyytyväisten osuus oli 70 %. ISB-selvityksen osatekijöitä pisteytettiin myös sen mukaan, kuinka tärkeinä niitä pidettiin. Vaikka Suomessa opiskelevat olivat tyytyväisiä opiskeluympäristöönsä, ei siihen liittyviä asioita pidetty kovin tärkeinä opiskelukokemuksen kannalta. Sen sijaan edellä kuvatut työelämään liit tyvät osatekijät, joissa suomalaiset korkeakoulut menestyivät keskimääräis tä heikommin, koettiin tärkeiksi. Suosittelen omaa yliopistoani vain siinä tapauksessa, että hakijalla on varaa opiskella tekemättä töitä. Täältä voi olla mahdotonta saada työtä, jos ei ole luonnontieteellisellä tai insinöörialalla.- - - Minusta kyllä muille kuin näille työllistävien alojen opiskelijoille pitäisi antaa mahdollisuus opiskella suomen kieltä intensiivisesti tai heille pitäisi antaa lisää uraohjausta tai molempia.
FAKTAA EXPRESS 12/2011 MITEN SUOMALAINEN KORKEAKOULUTUS TUKEE SUOMEEN INTEGROITUMISTA? s. 5 Olin yllättynyt, kun kuulin, että urapalveluissa ei ole omaa alumnitietokantaa. Se on tuiki tavallinen käytäntö monissa muissa huomattavissa kauppaoppilaitoksissa eri puolilla maailmaa. Miten ulkomaalaisopiskelijoiden oletetaan löytävän työpaikkaa työmarkkinoiden kovassa kilpailussa, jos heidän ei ole mahdollista verkostoitua? Opiskelijoiden vapaamuotoiset kommentit tukevat kuvaa siitä, että opinto-ohjelmien, urapalveluiden ja työelämän välisissä yhteyksissä olisi parantamisen varaa. Urapalvelut miten opiskelijoiden odotuksiin vastataan? ISB-selVItYKSeSSä kartoitettiin myös opiskelijoiden tyytyväisyyttä korkeakoulujen urapalveluihin ja odotuksia siitä, millaista tukea niiden ylipäätään tulisi tarjota. Suomessa opiskelevista 73 % oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä oman korkeakoulunsa tilanteeseen. Suomalaiset korkeakoulut menestyvät tässä keskimääräistä heikommin, sillä vertailukorkeakouluissa tyytyväisten osuus oli 84 %. Opiskelijoiden vapaamuotoiset kommentit tukevat kuvaa siitä, että opinto-ohjelmien, urapalveluiden ja työelämän välisissä yhteyksissä olisi parantamisen varaa. Nykyistä vahvempia kytköksiä kaivataan myös opetushenkilökunnan ja työelämän välille. Uraohjaus on yhtä ajan hukkaa. Asioita katsellaan suomalaisesta näkökulmasta eikä tiedetä mitään ulkomaalaisen opiskelijan odotuksista ja toiveista. Kansainvälinen näkökulma puuttuu kokonaan. Eletään kuin kuplassa. Millaisia asioita opiskelijat sitten ura palveluilta odottavat? Vähän yli puolet Suomessa opiskelevista odottaa ohjausta ja neuvontaa urapoluista ja erilaisista vaihtoehdoista. Lähes yhtä haluttua on työnhakuun liittyvää tieto, esimerkiksi erilaiset hakemistot, osoitelistat ja uraoppaat. 46 % opiskelijoista odottaa saavansa uravalmennusta, kuten haastattelutekniikkaan perehtymistä, erilaisten taitojen hiomista työpajoissa, CV:n laatimista ja mahdollisuuksia työnantajien tapaamiseen uramessuilla ja verkostoitumistapahtumissa. Miltei yhtä moni kaipaa apua työpaikan hankinnassa sekä sopivan työ kokemuksen ja työmahdollisuuksien kartoittamisessa. Suomessa opiskelevat kansainväliset tutkinto-opiskelijat eivät niinkään odota verkostoitumista alumnien kanssa. Tämä voi osaksi johtua siitä, että suomalaisten korkeakoulujen alumnitoiminta on vielä kehittymässä ja keskittyy monessa tapauksessa rahankeruuseen. Uraohjauksen pitäisi olla muutakin kuin työpaikan löytämiseen liittyviä yhteyksiä, on kyse myös opiskelijan psykologian ymmärtämisestä. Opiskelija tarvitsee neuvoja eri vaihtoehdoista, jotka voisivat olla parempia hänelle.
FAKTAA EXPRESS 12/2011 MITEN SUOMALAINEN KORKEAKOULUTUS TUKEE SUOMEEN INTEGROITUMISTA? s. 6 Suomea pidetään hyvänä ja turvallisena asuinmaana, yhteiskunta ja opiskeluympäristö toimivat hyvin. Integroituminen Suomeen ISB-selVItYKSen mukaan ulkomaalaiset opiskelijat ovat yleisesti ottaen yhtä tyytyväisiä asumiseen ja elämiseen Suomessa kuin vertailumaissa keskimäärin. Suomea pidetään hyvänä ja turvallisena asuinmaana, yhteiskunta ja opiskeluympäristö toimivat hyvin. Ympäristöystävällistä asennetta ja kampusten välisiä liikenneyhteyksiä kiitellään. Opiskelijat pitävät tärkeänä sitä, että he pääsevät kokemaan isäntämaansa kulttuuria: 81 % Suomessa opiskelevista ilmaisi tyytyväisyytensä tähän. Sen sijaan yhteyksien puuttumista ulkomaalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden välillä pidettiin selvänä epäkohtana. Suomi menestyi tässä vertailumaita heikommin, sillä Yhteyksien puuttuminen suomalaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden välillä koetaan ongelmaksi. Paikallisten ja muualta tulleiden opiskelijoiden ystävystyminen ei ole vertailumaissakaan mutkatonta. ulkomaalaisten näyttää täällä olevan tavallista vaikeampaa ystävystyä paikallisten opiskelijoiden kanssa, vaikka aivan mutkatonta se ei ole muuallakaan. Suomessa opiskelevista 62 % on tyytyväisiä paikallisten ystäviensä määrään, kun vastaava luku vertailumaissa oli 69 %. Aiheeseen puututtiin myös monessa vapaista kommenteista. Ulkomaalaisten opiskelijoiden vaikeudet työllistyä opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen eivät helpota työelämään ja sen kautta suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista. Vähäiset työnsaantimahdollisuudet vaikuttavat väistämättä opiskelijoiden urapolkuun, koska oman alan työkokemusta ei heille kerry. Kolme neljännestä Suomessa opiskelevista oli tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa luoda tulevaisuuden kannalta merkittäviä kontakteja opiskelun aikana. Tämä vastaa ISB-selvityksen keskiarvoa (76 %). Erityisen tyytyväisiä olivat suomalaisten korkeakoulujen vaihto-opiskelijat (85 %), mutta tutkinto-opiskelijoiden tyytyväisyys jäi reilusti pienemmäksi (70 %). Syynä saattaa olla se, että vaihto-opiskelijat muodostavat yleensä kiinteän yhteisön ja saavat siksi paljon kansainvälisiä kontakteja. Sosiaalisia tapahtumia tarvitaan enemmän, sillä opiskelijat tarvitsevat paljon kontakteja tulevaisuuden varalle, kun he etsivät työtä valmistumisen jälkeen. Ystävien saaminen on tässä maassa kuin etsisi neulaa isosta varastosta, ja kun neulan vihdoin löytää (jos on onnea), ystävät ovat todennäköisesti ulkomaalaisia. Suomalaiset seurustelevat keskenään, koska heidän on helpompi ajatella ja toimia omiensa kuin uusien ulkomaalaisten ihmisten kanssa. ISSN 2242-2951 ISSN 2242-296X (pdf) ISBN 978-957-805-477-4 ISBN 978-957-805-478-1 (pdf) Kuvat: Satu Haavisto ja Johanna Kokkonen