Monolanniemen ranta-asemakaavan muutos

Monolanniemen ranta-asemakaavan muutos Kohdealueen sijainti Ranta-asemakaavamuutoksen selostus Ins.tsto Heikki Rautiainen Joensuu 4.4.2016

2 SISÄLLYSLUETTELO PÄÄKOHDITTAIN 1. Perus- ja tunnistetiedot 3 2. Tiivistelmä 5 3. Lähtökohdat 5 4. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 7 5. Asemakaavan kuvaus 10 6. Asemakaavan toteutus 11 7. Lähdeluettelo 12 8. Liitteet 12 9. Kaavoittajan vastineet 12

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kylä: Monolanniemi Lieksan kaupunki Lieksa Kiinteistöt: 422-415-198-10-14 Kaavan nimi: Laatija: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan yhteyshenkilöt: Monolanniemen ranta-asemakaavan muutos Ins.tsto Heikki Rautiainen Heikki Rautiainen, DI Santalankatu 5, 80230 Joensuu puh. 0400 678069 ht.rautiainen@gmail.com Lieksan kaupunki Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Pielisentie 3, 81700 Lieksa Anna-Maria Latosaari maankäyttöpäällikkö puh. 0401044840 anna.latosaari@lieksa.fi Reino Hirvonen kaavasuunnittelija puh 0401044714 reino.hirvonen@lieksa.fi Vireilletulo: Hyväksyminen: Ranta-asemakaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaavamuutoksen kohde sijaitsee Pielisen rannalla Monolanniemessä n. 5 km etäisyydellä Lieksan keskustasta. Kohteen sijainti on kuvattu tämän rantaasemakaavamuutoksen selostuksen kannessa.

4 1.3 Kaavan tarkoitus Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa muutosalue on osin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), osin loma-asuntojen korttelialuetta (RA), osin erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja osin yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET). Kaavamuutoksella on tutkittu mahdollisuutta muuttaa kaavaa siten, että kohdealueen maaja metsätalousvaltaiselle alueelle muodostettaisiin kaksi loma-asuntojen korttelialuetta (RA) (molemmissa yksi rakennuspaikka) ja kortteli 1 muutettaisiin kokonaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Lisäksi nykyisen maa- ja metsätalousvaltaisen alueen eteläosaan muodostettaisiin uusi retkeily- ja ulkoilualue (VR) sekä uusi maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Näillä em. muutoksilla kaavan sisältö tulisi vastaamaan muutosalueiden nykyistä jo vakiintunutta maankäyttöä. Kaavamuutoksella on myös ratkaistava osaltaan ns. Sibeliuksen aittaa koskevat detaljikaavatasoiset suojelulliset toimenpiteet. Tämä mainittu rakennus kuuluu maakuntakaavan mukaisiin maakunnallisesti merkittävien rakennetun ympäristön kulttuurikohteiden joukkoon, mutta voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaan siihen ei kohdennu minkäänlaisia kaavamääräyksiä. Aitan alue lähiympäristöineen muodostettaisiin puistoalueeksi (VP) ja aitta saisi suojelumerkinnän (sr). 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.4.1 Valtakunnalliset selvitykset - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) ja VN:n päätös 13.11.2008 - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu; Suomen Ympäristö 780 (2005) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita (2007) 1.4.2 Maakunnalliset selvitykset Tätä kaavoitusta osittain sivuavia P-K:n maakuntaliiton julkaisuja: Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan vaihe 1. on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010.

5 Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty 3.6.2013 maakuntavaltuustossa ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaiheen 5.3.2014. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2015. Maakuntahallitus on tehnyt 22.4.2013 periaatepäätöksen maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä. 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö. Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia Maakuntaohjelma POKAT 2017 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessi Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 mukainen ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta on ollut Lieksan Lehdessä 2.4.2015 sekä ilmoitustaululla ajalla 7.4. 8.5.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kaavaluonnos selostuksineen on pidetty nähtävillä 7.4. 8.5.2015 välisenä aikana. Samalla on suoritettu valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). Kaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 7.4. 8.5.2016 välisen ajan, jolloin kaavaehdotuksesta on myös pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa xx.xx.xxxx. Kuopion hallinto-oikeus on xx.xx.xxxx todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 2.2 Ranta-asemakaavan muutoksen perustelut Kaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta muuttaa kaavaa niin, että kaavan sisältö tulisi vastaamaan myös muutosalueiden osalta niiden nykyistä maankäyttöä. Lisäksi kaavamuutoksella haetaan detaljikaavatason ratkaisua ns. Sibeliuksen aitan suojelukysymykseen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavamuutoksen hyväksymisen myötä kaava olisi jo pitkälti toteutunut.

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutoksen kohdealueet ovat jo tällä hetkellä pitkälti toteutetut kaavaehdotuksen osoittamalla tavalla. 3.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualueen eteläosan metsäalue on jo tällä hetkellä retkeilytoiminnan piirissä, johon käyttöön kohde sopiikin erinomaisen hyvin niin topografiansa kuin myös puustonsa ja rantamaisemiensa vuoksi. Näiden em. ympäristöarvojen vuoksi VR- ja MY-aluevarausten muodostamista alueen eteläosaan on pidettävä perusteltuna. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen kaikki kuusi rakennuspaikkaa ovat rakennettuja, ja ne ovat kaavamuutosehdotuksen mukaisessa käyttötarkoituksessa. Kaikki rakennuspaikat ovat myös jo valmiin ajoyhteyden piirissä. Suunnittelualueen eteläosassa välittömästi korttelin 1 eteläpuolella sijaitsee Sibeliuksen aitan nimellä tunnettu ja maakuntakaavaankin maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä mukaan otettu ns. Sibeliuksen aitta. Tämän nyt hyvin huonokuntoisen rakennuksen suojeluun liittyvien toimentoimenpiteiden puitteet ratkaistaan tällä kaavamuutoksella. Alueen liikenne tukeutuu yhdystien 15880 kautta keskustan palveluihin. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen korttelin 1 rakennuspaikat ovat yksityisessä omistuksessa, mutta muilta osin suunnittelualue on kokonaan Lieksan kaupungin omistuksessa. Kaavaluonnoksen mukaiset uudet lomarakennuspaikat ovat yksityisessä hallinnassa. 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on VN hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008. 3.2.2 Maakuntakaava Kts edeltä kohta 1.4.2. sivulla 4.

7 3.2.3 Yleiskaava Suunnittelualue ei ole yleiskaavojen piirissä. 3.2.4 Voimassa oleva ranta-asemakaava Voimassa oleva ranta-asemakaava on hyväksytty 07.03.2000. 3.2.5 Rakennusjärjestys Lieksan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.3.2012. 3.2.6 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty mittakaavaan 1:2000 tulostettua ajantasaista 4.4.2016 päivättyä maankäyttö- ja rakennuslain sekä JHS-suosituksen 185 vaatimusten mukaista pohjakarttaa. 3.2.7 Rakennuskiellot Alueella ei ole MRL:n 53 mukaista rakennuskieltoa. 3.2.8 Muut selvitykset Suunnittelualueelta ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia muita erillisiä selvityksiä, kuin ns. Sibeliuksen aittaa koskeva Tekninen kuntoselvitys (12.03.2015). 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavamuutoksen tarve Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksella on tarkoitus muuttaa kohdealueen nykyinen ranta-asemakaava vastaamaan muutosalueen nykyistä maankäyttöä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Tämä kaavoitushanke on mukana kaavoituskatsauksessa 2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavahankkeen osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta.

8 Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen välittömässä vaikutuspiirissä olevan alueen maanomistajia ja myös niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisimpinä osallistujina on pidettävä tässä hankkeessa kaavoitettavan alueen omistajien lisäksi muutosalueen vuokraoikeuksien haltijoita sekä hankkeen vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen omistajia, Pohjois-Karjalan Maakuntaliittoa ja Pohjois- Karjalan ELY keskusta ja Museovirastoa. 4.3.2 Vireilletulo Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä on laadittu myös asemakaavaluonnos sekä kaavaselostusluonnos. Kaavamuutoksen vireille tulosta on kuulutettu kuten kunnalliset kuulutukset kunnassa kuulutetaan. Kuulutus on ollut Lieksan Lehdessä 2.4.2016. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitain aikarajoja on esitetty. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n sekä -asetuksen 26 ja 35 :ien tarkoittama viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY -keskuksessa. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. 4.4.1.2 Maakuntakaava Kts kohta 1.6.2. sivulla 4.

9 Ote maakuntakaavasta Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa Lieksan keskustan taajamaseudun kehittämiskohdealueelle (tkk) ja Pielisen rantojen kehittämisen kohdealueelle (rk). Lisäksi maakuntakaavan suunnittelumääräysten (ma/km) mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon ja vaalittava alueella olevaa maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (ns. Sibeliuksen aitta). 4.4.1.3 Yleiskaavoitus Suunnittelualue ei ole yleiskaavojen piirissä. 4.4.1.4 Asemakaavoitus Alueen voimassa oleva ranta-asemakaava on hyväksytty 07.03.2000. Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaan muutosalue on osin loma-asuntojen korttelialuetta (RA), osin erillispientalojen korttelialuetta (AO), osin yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET) ja muilta osin maa- ja metsätalousvaltaista-aluetta (M). Ote voimassa olevasta rata-asemakaavakartasta

10 4.5. RANTA-ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaihtoehdot 0. Tilanne ennallaan; eli kaavamuutosta ei tehdä. 1. Ranta-asemakaavaa muutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti. 4.5.2 Vaikutusten selvittäminen ja valinta Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa tarpeellisilta osin MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Ranta-asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat muuten hyvin vähäiset, mutta on selvää, että liikenne korttelin 1 itäreunalla tulee kesäaikana kasvamaan oleellisesti nykyisestä Sibeliuksen aitan kunnostamisen myötä. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat hyvin vähäiset. Suunnittelualueesta kortteli n:o 1 on valmiin vesi- ja viemärijohtoverkoston piirissä. Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat hyvin vähäiset. 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat päivätyt 05.03.2015 Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Lieksan Lehdessä 2.4.2015, ja kuulutus on ollut nähtävänä teknisen viraston ilmoitustaululla ajalla 7.4.-8.5.2015. Samaan aikaan on suoritettu ns. valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). Kaavan muutosehdotus on asetettu julkisesti nähtäville 7.4.-8.5.2016 väliseksi ajaksi, ja kaavaehdotuksesta on pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa xx.xx.xxxx xx. Kuopion hallinto-oikeus on xx.xx.xxxx todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi.

11 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutosaluetta on yhteensä x,xxxx ha, joka muodostuu erillispientalojen korttelialueista (AO), loma-asuntojen korttelialueista (RA), retkeily- ja ulkoilualueesta (VR), lähivirkistysalueesta (VL), maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta, jolla ympäristöarvoja (MY) sekä maa- ja metsätalousalueesta (M). 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Erillispientalojen korttelialueen (AO) pinta-ala on x.xxxx ha, rakennusoikeus on xxxx kem² ja kerrosluku I 1/2. Loma-asuntojen korttelialueiden (RA) pinta-ala on x.xxxx ha, rakennusoikeus xxx kem2 ja kerrosluku I. Lähivirkistysalueen (VL) pinta-ala on x.xxxx ha. Retkeily- ja ulkoilualueen (VR) pinta-ala on x.xxxx ha. Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, jolla ympäristöarvoja (MY) pinta-ala on x.xxxx ha. Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen pinta-ala on xxxx ha. Nyt kyseessä olevan ns. kantatilan rantaviivan määrä on 1.41 km, jonka rantaviivan määrästä ns. muunnetun rantaviivan pituudeksi muodostuu 0.86 km. Tämän kaavamuutosratkaisun myötä ko. kantakiinteistön ns. muunnetusta rantaviivasta tulisi rakennuspaikkoihin käytetyksi 0.42 km, eli 49 %, ja rakennuspaikkamääräksi 7.0 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. Rakennuspaikkamäärää voidaan pitää korkeahkona, mutta kun otetaan huomioon, että tällä kaavamuutoksella ei oikeasti muodosteta yhtään uutta rakennuspaikkaa. Kun myös ympäristön kannalta tärkeä niemialue ei jää vain rakentamiselta vapaaksi, vaan kaikilta muilta osiltaan oikeasti kansalaisten retkeily- ja virkistysalueeksi, voidaan mitoitusratkaisun katsoa olevan linjassa Pielisen ranta-alueilla Lieksassa jo voimassa olevien rantaosayleiskaavojen mitoitusten kanssa. 5.1.2 Palvelut Palvelut sijaitsevat Lieksan keskustassa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on jo pääosin rakentunut, joten mahdolliset lisärakentamistarpeet jäävät hyvin vähäisiksi. 5.3 Aluevaraukset Kts edeltä kohta 5.1.1. Alueen luonteen vuoksi ei tässä yhteydessä ole tarpeen tehdä aluevarauksia alueen rakennusten sähköistystä varten. Tähän asiaan liittyvät myöhemmin mahdollisesti esille tulevat aluevaraustarpeet ratkaistaan tarvittaessa erikseen.

12 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan laadinnan yhteydessä MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaikutuksia on arvioitu koko kaavoitustyön ajan. Tämän kaavamuutoksen vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, liikenneverkkoon ja tekniseen huoltoon, rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin ovat hyvin vähäiset lukuun ottamatta liikenteen lisääntymisen aiheuttamaa haittavaikutusta korttelin 1 asukkaille (kts edeltä kohta 4.5.2 sivulla 10). 5.5 Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset Kts Ranta-asemakaavakartta. 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan edelleen toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. 7. LÄHDELUETTELO Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton nettisivut Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen nettisivut 8. LIITTEET ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE (liitetään kaavaehdotukseen) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA TEKNINEN KUNTOSELVITYS 12.03.2015 VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) 9. KAAVOITTAJAN VASTINEET (valmisteluvaiheen lausuntoihin ja muutosehdotuksiin) Laatimisvaiheen kuulemisen aikana tästä ranta-asemakaavan muutoshankkeesta antoivat lausuntonsa Pielisen museo, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Museovirasto ja Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy. Muistutuksia/ muutosesityksiä antoivat Surpeenvaaran kyläyhdistys, Lieksan luonnonystävät ry sekä alueen kaikki yksityiset maanomistajat yhdessä ja lisäksi maanomistajat Leena ja Tapani Huovinen myös erikseen. ELY-keskuksen lausuntoa lukuun ottamatta lausunnoissa on esitetty lähinnä vain täsmennysehdotuksia esillä olleeseen kaavaluonnokseen, jotka ehdotukset on voitu ottaa pääosin huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. ELY-keskuksen lausunnossa olennaisin

13 muutosvaatimus on uusien lomarakennuspaikkojen vastustaminen, joita ei siis tulisi sisällyttää kaavaehdotukseen. Kaavaehdotuksessa tätä vaatimusta ei ole voitu ottaa huomioon (perustelut kaavaselostuksen kohdassa 5.1.1/ mitoitus). Muistutuksissa/ muutosesityksissä keskeisin aihealue on ollut vaatimus uuden tieyhteyden ja pysäköintimahdollisuuden järjestämistä kaava-alueelle, koska ulkopuolisen liikenteen oletetaan lisääntyvän oleellisesti tällä alueella Sibeliuksen aitan kunnostamisen myötä, jolloin myös liikennehaitat nykyisellä tiejärjestelyllä muodostuvat kohtuuttomiksi tonttien omistajille. Vaatimus on perusteltu, jonka vuoksi nyt laadittu kaavaehdotus antaa ratkaisumahdollisuuden uuden tieyhteyden rakentamiselle ja pysäköinnin järjestämiselle. Korttelin 1 osalta on esitetty vaatimuksia huomattavista lisäyksistä rakennusoikeuksien määriin, joita on pidettävä perusteltuna lähinnä vain rakennuspaikan 4 osalta sen nykyisen jo käytetyn rakennusoikeusmäärän ja rantasaunan rakentamismahdollisuuden vuoksi. Muiden rakennuspaikkojen osalta rakennusoikeusmäärien tulisi kuitenkin jäädä Pielisen rantaosayleiskaavoissa (Lieksa) noudatetulle tasolle tai enintään hieman sen yläpuolelle. Tässä yhteydessä ei ole tarpeen kommentoida muita muistutuksissa esitettyjä muutos- tai lisäysehdotuksia, kuin että niihin sisältyy runsaasti myös sellaisia ehdotuksia, jotka eivät kuulu kaavoituksella ratkaistavissa olevien asioiden piiriin. Joensuussa 08.06.2015 Ins.tsto Heikki Rautiainen Heikki Rautiainen DI