Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28
Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin 3 % nykyiseen määräystasoon verrattuna Sama rakenne kuin aikaisemmin 212 Tiukennetaan n. 2 % Siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun ja lämmitysmuodon huomioimiseen 2
Rakentamismääräykset kiristyvät Rakennusosien U- arvot C3 1976 C3 1978 C3 1985 C3 23 C3 27 Ehdotus C3 21 Ulkoseinä,4,29,28,25,24,14 Yläpohja,35,23,22,16,15,9 Alapohja,4,4,36,25,24,14/,11 Ikkuna 2,1 2,1 2,1 1,4 1,4 1 Ovet,7,7,7 1,4 1,4,7 Muut laskennan lähtöarvot n5-luku 6 6 6 4 4 2 LTO:n vuosihyötysuhde 3% 3% 5% Vaipan lämpöhäviön jousto 1 % 2 % 3 % 3
Esimerkki lämpöhäviön tasauksesta Vertailulämpöhäviö on määritetty rakentamismääräysten vertailuarvoilla. Vertailulämpöhäviö on 1. Suunnitteluratkaisussa on määräysten vertailuarvoa suurempi ikkunapinta-ala. Lämpöhäviön lisäys on tasattu parantamalla tiiviyttä, yläpohjan lämmöneristystä ja ilmanvaihdon LTO:a. Suunnitteluratkaisun lämpöhäviö =1. ilmanvaihto 26 ilmanvaihto 21 vuotoilma 4 vuotoilma 8 vaippa 66 vaippa 75 4
Määräaikainen poikkeus hirsiseinälle Hirsiseinälle (paksuus vähintään 18 mm) ehdotetaan omaa lämmönläpäisykertoimen vertailuarvoa,4 W/m 2 K Ehdotuksella otetaan huomioon perinteisen hirsirakentamisen turvaaminen Lievennys olisi voimassa vuonna 212 tehtävään määräysrakenteen kokonaisuudistukseen asti 5
Uudet vaatimukset luovat teollisuudelle uusia mahdollisuuksia Rakenneratkaisujen toimivuus selvitettävä: Kosteustekninen toimivuus Lämmöneristyskyky kylmäsillat Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettava Kustannustehokkuutta on haettava Energiatehokkuuden vaatimusten osoittamiseen tulee panostaa 6
Ehdotusten kustannukset ja kannattavuus Matalaenergiarakentamisesta saatujen kokemusten mukaan rakennuskustannukset nousevat määräysten kiristyksen johdosta keskimäärin noin 2-6 % Takaisinmaksuaika on noin 5-15 vuotta nykyisillä energianhinnoilla Suunnitteluratkaisujen kannattavuus vaihtelee ratkaisujen ja rakennustyypin mukaan Energiatehokkaampien ratkaisujen tullessa normaalikäytännöksi kustannukset todennäköisesti laskisivat Lämpöhäviöiden tasaus ja jouston lisääminen mahdollistavat joustavan suunnittelun ja vaihtoehtoisten kustannustehokkaiden ratkaisujen valinnan 7
Uudet rakentamismääräysehdotukset lausunnoille 17.6 - annettaneen 28 lopulla Ehdotukset: C3 Rakennusten lämmöneristys, määräykset 21 D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 21 D3 Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 21 Lausuntoaika päättyi 29.8, lausuntoja saatiin noin 7 tiukennuksen taso pääosin hyvä kritiikkiä: tiukka aikataulu, jotkut tiukennukset liian suuria, syntyykö kosteusongelmia? Lausuntopalautteen ja rakenteiden toimivuutta koskevan selvityksen perusteella saatetaan tehdä tarkistuksia tiukennusten tasoon ja voimaantuloaikatauluun 8
Energiatehokkuus ja korjausrakentaminen Ilmasto- ja energiastrategia (käsittelyssä eduskunnassa) Normiohjaus ei keskeisessä roolissa korjausrakentamisessa Kunnilla ja viranomaisilla on jo laaja toimivalta edellyttää energiatehokkuutta tiettyjen korjaustoimenpiteiden yhteydessä Taloudellinen ohjaus: energia-avustukset, kotitalousvähennys Informaatio-ohjaus, koulutus ja tutkimus Valtioneuvoston periaatepäätös korjausrakentamisesta 18.9.28 Yksi päätavoitteista rakennuskannan energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen 9
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu direktiiviehdotus annettu13.11.28 Selkeyttää, voimistaa ja laajentaa aiempaa direktiiviä Joitakin poimintoja: Rakennusten energiatehokkuutta ilmoitettaessa esitettävä lukuarvo CO 2 -päästöille ja primäärienergian käytölle Korjausrakentamiselle energiatehokkuusvaatimukset, joita noudatettava merkittävien korjausten yhteydessä Kansalliset suunnitelmat ja tavoitteet asetettava CO2- päästöiltään ja primäärienergiankulutukseltaan matalien tai nollatasoisten rakennusten edistämiselle Energiatodistuksille lisää painoarvoa Laadunvalvontamenettelyjä otettava käyttöön Uudisrakentamista ja korjausrakentamista koskevat energiatehokkuusvaatimukset tulisi olla voimassa viimeistään vuoden 212 lopussa, julkisten rakennusten osalta jo vuoden 21 lopussa 1