Kunnanhallitus 185 25.03.2008 Valtuusto 32 03.04.2008 KANSALAIS- JA KUNTALAISALOITTEET VUODELTA 2007 833/01/016/2008 KHALL 185 Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloite on käsiteltävä aloitteessa tarkoitetun asian vaatimassa järjestyksessä. Aloite on ohjattava sen viranomaisen käsiteltäväksi, jolle se kunnassa kuuluu. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa valtuustolle tiedoksi seuraavien kansalais-/kuntalaisaloitteiden käsittelytilanteen: Ruukin vastaanottokeskuksen asukkaat Kuntaan on saapunut kuntalaisaloite 31.5.2007, jossa Ruukin vastaanottokeskuksen asukkaat (11) pyytävät kunnanhallitusta tutustumaan epäkohtiin vastaanottokeskuksessa. Suurimpina huolenaiheina todetaan mielekäs tekeminen sekä kontaktien luominen paikallisiin ihmisiin. Kunnanhallitus merkitsi 18.6.2007 (401 ) kuntalaisaloitteen lisäasiana tiedoksi. Kunnanhallitus päätti lähettää aloitteen vastaanottokeskuksen johtaja Harri Nevalalle työstettäväksi. Hallitus käsittelee aloitteen saamansa palautteen pohjalta elokuussa. Asia jätetty käsittelemättä, koska toiminta vastaanottokeskuksessa on loppunut. Siikajoen kunnan ruokahuollon järjestäminen Kuntalaisaloitteen adresseineen Siikajoen ruokahuollon järjestämisestä ovat jättäneet kunnanjohtajalle 17.4.2007 Sandra Tokola ja Arja Kangas. Kansalaisadressien allekirjoittajat (tällä hetkellä 435 nimeä) ovat sitä mieltä, että ruuan valmistusta koulujen omissa keittiöissä ei saa lopettaa.
Allekirjoittaneet ovat huolestuneita koulujen keittiöiden lakkauttamissuunnitelmista. Toivotaan, että kunnan päättäjät eivät kiirehdi näinkin suurten ratkaisujen tekemisessä, koska keskittämiseen tarvittavat investoinnit ovat suuria, todellisten säästöjen arviointi on vaikeaa, ruuan kuljettaminen kilometrien päähän maksaa myös ja ruuan jäähdyttäminen ja uudelleen lämmittäminen vaikuttaa monella tavalla ruuan laatuun. Siikajoen kunnassa tuotetut ateriat kestävät hintansa puolesta hyvin suomalaisen vertailun. Kuntalaiset arvostavat edelleen omilla kouluilla tehtyä ruokaa ja pitävät sitä erittäin tärkeänä ja säilyttämisen arvoisena kunnan tuottamana palveluna. Ruuasta nauttivat koululaisten lisäksi mm. päivähoidossa olevat lapset ja ateriapalvelun tilanneet vanhukset. Asioiden tiedottamista moititaan myös. Luohuan koulutoimikunta on kokouksessaan 19.4.2007 käsitellyt Luohuan koulun valmistuskeittiön toiminta-aikaa. Toimikunta esittää, että keittiön toiminta jatkuu toistaiseksi itsenäisenä yksikkönä kuten muissakin kunnan kouluissa. Keittiö muutetaan esityksen mukaan jakelukeittiöksi vasta kun keskitetty ruoanjakelu käynnistyy koko kunnan alueella. Toimikunta totesi, että koska koulujen lukuvuosi 2007-2008 on kouluilla lähes valmiiksi suunniteltu, hallittu kouluruokailun muutos on mahdollista aikaisintaan syksyllä 2008. Kunnanhallitus merkitsi 07.05.2008 298 aloitteen ja kirjeen tiedoksi. Hallitus lähetti ne Mäkelänrinteen keittiön suunnittelutoimikunnalle, jonka tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida suunnittelutyössään kirjeissä esitetyt näkökohdat. 13.06.2007 jätti Sandra Tokola lisänimilistan kuntalaisaloitteeseen. Nopeusrajoituksen asettaminen Niitynmaantien ja Varessäikän sataman väliselle tieosuudelle (40 km/h) Varessäikän satamaan menevän tien varren asukkaat ovat lähettäneet 16.4.2007 kirjeen, jossa he pyytävät, että tielle asetettaisiin nopeusrajoitus 40 km/h. Tie ei ole Tiehallinnon maantie, vaan se on satamaan menevä tie, jota kunta ylläpitää. Tie on kapea asfalttitie, jossa nopeus saattaa herkästi kohota liian kovaksi. Tällähetkellä tiellä ei ole mitään nopeusrajoitusta. Tekninen lautakunta päätti9.5.2007 53, että Varessäikäntien nopeusrajoitukseksi asetetaan 50 km/h. Bio energian käyttöönoton selvittäminen Siikajoen kylän kaukolämpöverkossa/ari-pekka Toppila (29.3.2007 Aloitteentekijä ryhtyy rakentamaan uutta nautakasvattamoa, josta tulee lietettä n. 15.000 kuutiota. Rakennuskohde on n. 800-1.000
metrin päässä Keskikylän koulusta. Kunnanhallitus päätti 16.4.2007 249 lähettää Toppiloiden kuntalaisaloitteen teknisen lautakunnan valmisteluun. Tekninen lautakunta totesi 13.6.2007 71, että kunta ei tällähetkellä voi hyödyntää bioenergiaa. Varsinkin kesäaikana lämmön myynti on varsin alhaisella tasolla Siikajoen kylällä. Lautakunta totesi, että Siikajoen kylällä on tällähetkellä kotimaisilla polttoaineilla toimiva lämpökeskus, jonka käyttöikää on huomattava määrä jäljellä. Aloitteessa esitetty asia vaatii investointeja polttotekniikkaan ja lämmön jakeluverkkoon. Kunnanhallitus merkitsi 06.08.2007 435 päätöksen tiedoksi ja saattoi sen tiedoksi myös valtuustolle. Valtuusto merkitsi tiedoksi 29.8.2007 118. Nopeusrajoituksen alentaminen MT 807 (19.3.2007) Aloitteen allekirjoittajat vaativat nykyisen 80 km/h nopeusrajoituksen jatkaminen Revonlahdelle päin. Perusteena on että alueelle on tullut uutta asutusta ja enemmän risteävää liikennettä, lasten tienylitykset kasvaneet, liikennenäkyvyys ei ole hyvä johtuen maaston korkeuseroista ja jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden määrä on kasvanut. Tekninen lautakunta esittää 26.3.2007 39 kunnanhallitukselle, että kunta esittää Tiehallinnolle 80 km/h nopeusrajoitusalueen jatkamista Revonlahdelle päin mt 807:lla. Tekninen lautakunta esitti 80 km/h nopeusrajoituksen jatkamista karttaliitteen mukaisesti. Kunnanhallitus päätti 2.4.2007 218 esittää Tiehallinnolle, että Ruukin kylän keskustasta 60 km/h nopeusrajoitusta jatketaan Arvion talon kohdalle saakka ja loppuosan nopeusrajoitus (ennen Revonlahden 60 km:n rajoitusaluetta) on koko matkalta niin kesällä kuin talvella 80 km/h. Juhani Yrjänä esitti, että 60 km/h nopeusrajoitusta jatketaan Arvion talon kohdalle saakka, 80 km/h päättyy Pyykkösen talon kohdalla ja sen jälkeen alkaa 100 km/h. Mikko Karhumaa kannatti Juhani Yrjänän esitystä. Päivi Eskola kannatti kunnanjohtajan esitystä. Koska oli kaksi kannatettua esitystä, oli suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki äänestystapaesityksen: Ne, jotka kannattavat kunnanjohtajan esitystä vastaavat "jaa" ja ne, jotka kannattavat Yrjänän esitystä vastaavat "ei". Menettely hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 "jaa" ääntä ja 6 "ei" ääntä. Puheenjohtaja
totesi Yrjänän esityksen tulleen päätökseksi. Tiehallinto on tehnyt päätöksen 21.8.2007 (5104/2007/30/2). Oulun tiepiiri jatkaa tiekohtaista 80 km/h -nopeusrajoitusta maanteillä 807 Siikajoella Ruukin kylässä. Tiepiiri ei muuta voimassa olevaa 60 km/h - nopeusrajoitusta. Nopeusrajoituksen 80 km/h jatkamisella parannetaan liittymien liikenneturvallisuutta. Vaatimus liikuntasalimaksujen poistamisesta Kuntaan on jätetty 13.03.2007 kunnanvaltuustolle osoitettu kuntalaisaloite liikuntasalimaksujen poistamisesta. Aloitteessa on 38 allekirjoittajaa. Vaatimusta perustellaan mm. sillä, että liikuntasalin käyttäjistä valtaosa on parhaassa työiässä olevia henkilöitä, jotka vapaaehtoisella mielekkäällä liikunnalla ennaltaehkäisevät monien kansaamme vaivaavien sairauksien ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntymistä. Liikuntasalivuoroja käytettäessä, käyttäjät ovat itse huolehtinee ovien avaamisen ja lukitsemisen vuoron päätyttyä, valojen sammuttamisen ja roskien poisviennin. Maksujen pelätään vähentävän liikunnan harrastajien määrää ja vaikuttavan mielialaan. Sivistyslautakunta on luovuttanut aloitteen hallituksen käsiteltäväksi. Vuoden 2007 talousarviossa liikuntatoimen tulot ovat 5.000 euroa, josta liikuntasalimaksut ovat n. 2.000 euroa. Kunnanhallitus esitti 2.4.2007 226 kunnanvaltuustolle, että liikuntasalien käytöstä perittävät vuokrat ja salimaksut peritään sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi 24.4.2007 67 kunnanhallituksen esityksen. Katuvalaistuksen järjestäminen Siikajoen Ylipäähän Revonlahdentielle Sanna Savikoski on tehnyt 26.02.2007 seuraavanlaisen aloitteen: "Teen aloitteen katuvalaistuksen järjestämisestä Siikajoen Ylipäähän Revonlahdentielle. Katuvalaistus on tarpeen, kun Siikajoen Ylipäässä Revonlahdentiellä koululaiset polkevat pyörillä kouluun ja samaan aikaan tiellä liikkuu raskasta liikennettä kuten sora- ja betoniautoja. Erityisesti tänä talvena tietä ei myöskään ole aurattu aamuisin riittävän aikaisin, joten koululaiset joutuvat hakemaan mahdollisimman vähälumista paikkaa autojen renkaiden tekemistä urista ja jopa tien keskeltä. Turvallisuus paranisi oleellisesti katuvalaistuksen myötä. Esitän, että katuvalaistus järjestetään Ylipäähän (joen
pohjoispuolelle) Revonlahden tielle vähintään sille matkalle, jolta koululaiset eivät kuulu kuljetuksen piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa noin kolmen kilometrin matkaa Ouluntien risteyksestä Revonlahdelle päin." Kunnanhallitus päätti 19.3.2007 190 lähettää aloitteen tekniselle toimelle valmisteltavaksi. Aloitteessa esitetty valaistus on Tiehallinnon maantie 8110. Aloitteessa on tuotu esille, että tietä käyttävät koululaiset koulutienä ja tiellä on raskasta ajoneuvoliikennettä, kuten sora- ja betoniautoja. Aloitteessa tien kunnossapidon taso tuodaan esille, mm. talvella tie on luminen ja urainen. Turvallisuus paranisi aloitteen mukaan oleellisesti tievalaistuksen myötä. Valaistusta esitetään noin kolmen kilometrin matkalle Siikajoen kylältä pohjoispuolen tietä Revonlahdelle päin. Maanteiden valaistuksissa kunnalla on ollut se linja, että valaistuksen rakentajana toimii tienpitäjä eli Tiehallinto, kunta on ollut mukana rahoituksessa 50 %:lla ja käyttökustannukset ovat jääneet pienemmillä teillä kunnalle. Alustava kustannusarvio 3 km:n valaistusmatkalle on 60 000 alv 0 %. Ko. tien alkupäässä on valaistusta tällä hetkellä n. 200 metrin matkalla ja kysymyksessä olisi valaistuksen jatkaminen, jonka kustannukset riippuu valaistavasta matkasta. Tekninen lautakunta päätti 13.2.2008 7esittää kunnanhallitukselle, että hanke esitetään Oulun Tiepiirille siten, että hankkeen toteuttajana on Tiepiiri ja kunta osallistuu hankkeen rakentamiskustannuksiin. Kunnanhallitus hyväksyy 10.3.2008 159 teknisen lautakunnan päätöksen asiassa mutta huomauttaa, että lopullinen päätös tievalaistuksen mahdollisesta toteuttamisesta tehdään sen jälkeen, kun hankkeen kustannusvaikutukset ovat tiedossa. Aiemmin vastaavalla tavalla toteutettujen tievalaistusten käyttökustannukset ovat jääneet täysin kunnan vastuulle. Päivähoitomaksujen hyvityskäytännön palauttaminen entisen Ruukin kunnan käytäntöön/johanna Alatalo ja Sirpa Heiskari 07.02.2007 Aloitteessa pyydetään kunnanhallitusta käsittelemään lasten päivähoitomaksujen hyvityskäytännön palauttamista entisen Ruukin kunnan käytäntöön, jolloin lasten ollessa lomalla ei tarvinnut maksaa päivähoitomaksuja. Lapsiperheillä ei ole varaa maksaa käyttämättömistä hoitopäivistä. Hyvityskäytännön palauttaminen kannustaisi myös siihen, että lapset hoidettaisiin kotona lomien aikana eikä vietäisi päivähoitoon. Vanhempien ollessa lomalla hoitajienkin lomat järjestyisivät paremmin eli hoitolasten ollessa vähempänä. Asiasta on tehty valituskirjelmä perusturvalautakuntaan, jonka ovat allekirjoittaneet useat kuntalaiset, joita asia koskee. Kirjelmä ollut
käsiteltävänä 18.1.2007 kokouksessa. Liitteenä kirjelmä allekirjoituksineen. Kaikki allekirjoittaneet tukevat tätä kunta-aloitetta. Pyydämme ystävällisesti ottamaan tämän asian uudelleen käsittelyyn. Toivomme puolestamme suotuisaa päätöstä. Siikajoella 7.2.2007 Johanna Alatalo Sirpa Heiskari" Kunta-aloitteessa mainittu vanhempien kirje annettiin perusturvalautakunnalle tiedoksi 18.1.2007 ja asian varsinainen käsittely oli 8.2.2007 pidetyssä kokouksessa. Perusturvalautakunta päätti muuttaa aikaisempaa hyvityskäytäntöä koskevaa päätöstä siten, että päivähoitomaksujen harkinnanvarainen hyvityskäytäntö otetaan käyttöön vuonna 2007 joulukuun osalta. Perusturvalautakunta totesi 15.3.2007 36, että päivähoitomaksujen hyvityskäytäntö on käsitelty uudelleen perusturvalautakunnan kokouksessa 8.2.2007. Vuonna 2007 hyvityskäytäntö on päätetty ottaa käyttöön joulukuun 2007 osalta. Perusturvalautakunta totesi lisäksi, että vuoden 2008 osalta päivähoitomaksujen hyvityskäytäntö tullaan käsittelemään asianomaisen vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kunnanhallitus merkitsi 2.4.2007 223 perusturvalautakunnan päätöksen hyväksyen tiedoksi ja lähetti asian kunnanvaltuuston päätettäväksi. Valtuusto päätti 24.4.2007 66 hyväksyä päivähoitomaksujen hyvityskäytännön perusturvalautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Avustuksen maksaminen korkeakouluopiskelijoille, jotka pitävät kirjansa Siikajoella, vaikka opiskelevat ja asuvat toisella paikkakunnalla 12.1.2007 Yhteiskuntatieteiden yo Mikko Nikkilä on lähettänyt Siikajoen kunnalle seuraavan aloitteen: " Aloite avustuksen maksamisesta korkeakouluopiskelijoille, jotka pitävät kirjansa Siikajoella, vaikka opiskelevat ja asuvat muilla paikkakunnilla. Uuden Siikajoen kunnan olisi kehitettävä tapoja pitää lukion jälkeen Siikajoelta pois muuttavien opiskelijoiden kirjat kotikunnassa, vaikka he lähtisivät opiskelemaan muille paikkakunnille. Kunnille maksettavien valtionosuuksien perusteina käytetään kunnassa asuvien ihmisten lukumäärää, vaikka he tilapäisesti asuisivatkin muualla. Mielestäni Siikajoen kunnan tulisi kannustaa muualle lähteviä opiskelijoita säilyttämään vakinaisen osoitteensa Siikajoella ja näin vaikuttamaan Siikajoen asukaslukuun ja maksettavien valtionosuuksien määrään. Säilyttämällä
henkikirjansa Siikajoen kunnassa säilyisi myös jonkinlainen side kotikuntaan, jolla voisi olla merkitystä opiskelujen jälkeistä asuinpaikkaa valittaessa. Kunnan olisi myös turvattava koulutetun työvoiman saantimahdollisuudet väestön ikääntyessä ja suurten ikäluokkien jäädessä piakkoin eläkkeelle". Siikajoen sivistyslautakunta päätti 12.2.2007 16 esittää kunnanhallitukselle/-valtuustolle, että korkeakouluopiskelijoille/ muille opiskelijoille ei suositella maksettavaksi avustusta, vaikka he pitävät kirjansa Siikajoella. Jos kunnanhallitus/-valtuusto haluaa muutoin tukea opiskelijoiden kunnassa kirjoilla olemista, perustelujen tulee olla kunnallispoliittisia/kuntastrategian mukaisia (esim. opiskelijan jääminen pysyvästi kunnan asukkaaksi), ei valtionosuuksiin perustuvia. Kunnanhallitus päätti 19.2.2007 111 esittää sivistyslautakunnan esityksen valtuuston hyväksyttäväksi. Valtuusto hyväksyi 28.2.2008 13 kunnanhallituksen esityksen. Aloite oikotiemahdollisuudesta (16.10.2006) Ruukin Yrityspuistossa toimivat yritykset ovat lähettäneet Ruukin kunnanhallitukselle osoitetun kirjelmän, jossa pyytävät selvittämään mahdollisuudet oikotien tekemiseksi Ruukista Oulun suuntaan. Kunnanhallitus merkitsi 8.1.2007 16 kirjelmän ja sen sisältämän aloitteen tiedoksi. Kunnanhallitus päätti pyytää teknisen toimiston selvityksen oikotien rakentamismahdollisuuksista. Tekninen lautakunta totesi 26.9.2007 98, että hankkeen toteuttaminen Tiehallinnon toimesta nykyisellä rahoitustasolla on Tiejohtajan mukaan mahdoton. Tekninen lautakunta totesi, että VR:n kaksoisraidetyömaan yhteydessä VR rakentaa huoltotiereitistöä ja siinä yhteydessä tulisi selvittää, onko radan huoltotietä mahdollisuus rakentaa maantie tasoiseksi tieksi välillä Ruukin kylä - Liminka. Kunnanhallitus päätti 15.10.2007 553 hyväksyä teknisen lautakunnan selvityksen oikotiealoitteessa. Kunnanhallitus korosti, että aloite sinänsä on mielenkiintoinen mutta sen toteuttaminen kunnan varoin ei ole näillä näkymin mahdollista. Myöskään EU -rahoituksen saaminen tämäntyyppisiin hankkeisiin ei ole todennäköistä, koska kyseessä pitäisi olla vahvasti elinkeinoja tukeva (mm. matkailu) tieosuus, joka parantaisi merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiä. EU -rahoituksen lisäksi hankkeeseen pitäisi osoittaa kunnan rahaa ja mahdollisesti myös yksityistä rahaa. Kunnanhallitus totesi vielä, että maanteiden rakentaminen ei kuulu kunnan toimialaan, eikä myöskään niiden kunnossapito ja korjaukset. Teknisen lautakunnan päätös annettiin tiedoksi aloitteen tekijöille ja
he ovat jättäneet kuntaan päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että "teknisen lautakunnan päätöksessä ei ole otettu kantaa muiden rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseen. Hankkeelle mahdolliset saatavissa olevat EU- tai kansalliset tuet tulisi selvittää. VR:n kaksoisraidetyömaan yhteydessä tulisi selvittää, onko radan huoltotietä mahdollisuus rakentaa maantieksi". Maantien rakentamisasiaa tulee tarkastella siitä näkökulmasta, kenelle Suomen maantielain mukaan maantien rakentaminen kuuluu. Kunnanhallitus on todennut, että "maanteiden rakentaminen ei kuulu kunnan toimialaan, eikä myöskään niiden kunnossapito ja korjaukset". Kunnanhallituksen kanta perustuu maantielain 10:ään, jossa todetaan, että "tienpitäjänä on valtio, joka vastaa tienpidosta ja sen kustannuksista sekä käyttää tienpitoa varten saatuja oikeuksia". Tienpitoon kuuluu maantielain 9 mukaan tien kunnossapito ja rakentaminen, jossa rakentamisella tarkoitetaan tien peruskorjausta ja uuden maantien rakentamista ja siihen liittyviä suunnittelutehtäviä. Maantien rakentamishankkeeseen tarvitaan maantielain 10 mukaisesti oikeudet, joita kunnille ei ole lakiin kirjattu, oikeudet ovat ainoastaan valtiolla. Hankkeen toteuttaja, eli tienpitäjä, on vastuussa hankkeesta alusta loppuun, taloudellisesti ja teknisesti. Hankkeen alussa tehtävässä selvittelyvaiheessa hankkeesta laaditaan mm. yleissuunnitelma, jossa on huomioitu mm. maantielaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki. Hankkeen rahoituksen selvittely luonnollisesti kuuluu alkuselvitysvaiheeseen, mm. EU- ja kansalliset tuet, joita voidaan hakea kun hanke alkaa hahmottua esim. yleissuunnitelman tasoisilla suunnitelmilla. VR:n ratasuunnittelu on ollut useita vuosia käynnissä. Hankkeesta on pidetty yleisötilaisuuksia. Jatkosuunnittelussa kunta tuo VR:n suunnitteluorganisaatiolle huoltotie asian esille oikaisuvaatimuksessa mainitulla tavalla, jossa todetaan, että "tulisi selvittää, onko radan huoltotietä mahdollisuus rakentaa maantieksi." Tekninen lautakunta totesi 11.12.2007 edellä olevaan tekstiin liittyen, että maantien rakentaminen kuuluu maantielain 9 ja 10 mukaan valtiolle. VR:n ratasuunnittelu on ollut käynnissä jo useita vuosia. Jatkosuunnittelussa kunta tuo VR:n suunnitteluorganisaatiolle esille, onko radan huoltotietä mahdollisuus rakentaa maantieksi Tiehallinnon ja VR:n yhteistyönä. Tekninen lautakunta päätti 11.12.2007 lisäksi, että - Esitetään Pohjois- Pohjanmaan liitolle tiehanke maakuntakaavaan otettavaksi - Esitetään tiehanke Tiehallinnolle erillisenä maantiehankkeena - Esitetään yhteistiehanke (huoltotie/maantie) VR:lle ja Tiehallinnolle - Aluearkkitehdille annetaan tutkittavaksi periaatetasolla, voiko tiehankkeeseen saada EU- tai kansallista rahoitusta.
Kunnanhallitus hyväksyi 21.1.2008 49 teknisen lautakunnan käsittelyn ja päätöksen tiealoiteasiassa. Tiehallinnon kirje 3.3.2008/15673/2007/30/3; yrittäjien aloite oikotie Ruukista Oulun suuntaan. Tiepiirin näkemyksen mukaan nykyinen tieverkko palvelee riittävän hyvin Ruukkiin suuntautuvaa liikennettä. Uuden tieyhteyden sijaista on tarkoituksenmukaista suunnata resursseja nykyisten tieyhteyksien ylläpitoon ja kehittämiseen. Tiehallinto ei pidä esitetyn yhteyden jatkoselvityksiä tarpeellisena. Pohjois-Pohjanmaan liiton esityslista 3.3.2008: - Maakuntakaavan tarkistus- ja täydennystarpeet kartoitetaan ja tavoitteet määritellään vuoden 2008 aikana. Ruukin oikotie käsitellään tällöin yhdessä muiden tiehankkeiden kanssa, kun niiden liikennetaloudellisesta kannattavuudesta ja mahdollisista vaihtoehtoisista toteuttamistavoista on riittävästi tietoa. Maakuntakaavassa osoi tetaan vain vähintään seututieluokkaiset yhteydet, joten alemman luokan tieyhteyden suunnittelu ja toteuttaminen on mahdollista ilman maakuntakaavan tarkistamista. (Kopio tarkastetusta pöytäkirjasta tulee kuntaan myöhemmin) Monitoimihallin rakentaminen Ruukkiin Ruukin Into ry on jättänyt 11.11.2006 uuden Siikajoen kunnalle osoitetun kirjeen, jossa se esittää rakennettavaksi monitoimihallia Ruukkiin. Perusteluina hallin tarpeellisuudesta seura toteaa mm. seuraavaa: -seuran nimissä on pelattu salibandya jo 10 vuotta ja menestystä on tullut erityisesti juniorisarjoissa ja koululiikuntaliiton alaisissa kilpailuissa -lajin harrastajia on 250-300 laajalla ikäjakaumalla -kunnassa ei ole salibandyn vähimmäismittoja täyttävää salia (18x38 m), minkä vuoksi Ruukissa ei voida järjestää minkään tason virallisia otteluita -lähimmät harrastuspaikat ovat Rantsilassa, Limingassa ja Raahessa -lajia ei tunneta riittävän hyvin salin puutteen takia -kuljetusmatkat työllistävät lasten vanhempia ja vievät myös aikaa -tarkoitukseen sopivan salin puuttuminen on vakava puute kunnan tarjoamissa palveluissa, eikä se myöskään ole omiaan houkuttelemaan kuntaan uusia asukkaita ja veronmaksajia -seuran edustusjoukkueen nousu ylempiin sarjoihin edellyttää monitoimihallia -pahimmassa tapauksessa Ruukin Innon toiminta Ruukissa on pakko lopettaa, jolloin koko salibandyharrastus kuihtuu hiljalleen -kunnan imago kärsisi myös, jos syntyisi käsitys näivettyvästä kunnasta, jossa nuorison ja aikuisväestön harrastusmahdollisuuksien parantamiseen ei haluta satsata
-monitoimihalli olisi seuran mukaan monille entisille ruukkilaisille syy muuttaa takaisin -hallin yhteyteen voisi rakentaa myös ajanmukaisen kuntosalin, kirjaston, nuorisotilat sekä muita vapaa-ajan palveluita Kunnanhallitus totesi 8.1.2007 15, että Ruukin Innon kirjeessään esittämään aloitteeseen monitoimihallin rakentamiseksi on esitetty monia perusteluja. Kunnan ei kuitenkaan ole mahdollista ryhtyä toteuttamaan hallihanketta lähivuosina, koska tiedossa oleva ja hyväksytty investointiohjelma on taloudellisesti hyvin raskas. Liikuntatilan rakentaminen ilman ulkopuolista rahoitusta ei ole mahdollista ja toisaalta investoinnin aiheuttamat käyttökulut jäisivät kunnan vastuulle. Kh:n päätös: Koska kunnanjohtaja oli estynyt olemasta paikalla, toimi kokouksessa esittelijänä hänen sijaisenaan hallintopäällikkö. Kunnanhallitus päätti antaa valtuustolle tiedoksi edellä esitellyn kansalais-/kuntalaisaloitteiden käsittelytilanteen. KVALT 32 Valtuuston päätös: Valtuusto merkitsi tiedoksi.