LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MOUHIJÄRVEN MAISEMAKYLIEN WÄHÄTIISALAN ASEMAKAAVA A_048 KUVA 1: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTASUUNNITTELU 21.8.2014, päivitetty 20.10.2015 ja 19.1.2018
SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA... 2 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 Vireille tulo... 2 Vt11 Tiisalantien alikulku ja rinnakkaisväylä... 4 Suunnittelualue... 4 Vaikutusalue... 4 Selvitykset... 5 Nykytilanne ja voimassa olevat kaavat... 5 2.6.1. Maakuntakaava... 6 2.6.2. Kaupunkirakennesuunnitelma... 6 2.6.3. Yleiskaava... 9 2.6.4. Asemakaavat... 11 Maanomistus... 11 Tavoitteet... 11 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 12 Osalliset... 12 Tiedottaminen... 12 Viranomaisyhteistyö... 12 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 13 5. KAAVAPROSESSIN KULKU, OSALLISTUMINEN ERI VAIHEISSA JA AIKATAULU... 13 Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 13 Suunnittelun kulku ja alustava aikataulu... 13 5.2.1. Kaavaluonnos... 13 5.2.2. Kaavaehdotus... 13 5.2.3. Kaavan hyväksyminen... 14 5.2.4. Alustava aikataulu... 14 6. YHTEYSTIEDOT... 15
1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sisältää suunnitelman kaavoitusprosessissa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioimisesta. OAS:n tarkoituksena on antaa selkeä käsitys kaavan tarkoituksesta ja tavoitteista ja selvittää miten ja milloin osalliset voivat vaikuttaa kaavoitusprosessiin ja mistä he saavat tietoa kaavoituksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) päivitetään tarpeen mukaan koko suunnittelutyön ajan ja on nähtävillä kaupungin www-sivuilla (sastamalankaupunki.fi) sekä yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla Sastamalan kaupungintalolla Aarnontie 2 A, 2.kerros. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET VIREILLE TULO Tiisalan asemakaava on mukana käynnistettävänä asemakaavahankkeena Sastamalan kaupungin 2014 2015 kaavoitusohjelmassa. Sastamalan kaupungilla ei ole ollut tarjolla tontteja Mouhijärven Häijään seudulla vaikka kysyntää olisikin ollut. Kaupungin harjoittaman aktiivisen maanhankintatoiminnan ansiosta kaupunki on saanut ostettua Häijään ja Uotsolan väliltä maata n. 60 ha. Sastamalan kaupunki on tilannut Terhi Kupilalta kaupungin omistamalle alueelle diplomityön, joka on valmis ja hyväksytty Tampereen teknillisessä yliopistossa toukokuussa 2014. Diplomityön nimenä on Maisema, asumisvisio ja suunnittelukäsikirja; Asuinaluesuunnitelma Mouhijärvelle. KUVA 2: Havainnekuva diplomityössä esitetystä tulevaisuuden visiosta 2
Työn tehtävänantona oli tarjota kokonaisvaltaisia idealuonnoksia kaavoituksen tueksi koskien Tiisalan alueen asemakaavaa. Tarkoitus oli tutkia uusien pientalojen rakentamismahdollisuuksia ja mahdollisuuksia luoda houkutteleva ja nykyaikainen kylä osaksi olemassa olevaa kyläkudelmaa. Uusi rakentaminen on soviteltava maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja luontokohteiden kanssa sopusointuun. Terhi Kupilan diplomityössä on pohdittu taitavasti ja monipuolisesti maaseutuasumista ja se on laadittu varsin laajalle alueelle ja tulee toimimaan hyvänä apuna kaavoitukselle. Diplomityössä asuinrakentaminen on sijoitettu neljään eri kokonaisuuteen, neljään kylään. Työtä on esitelty kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetyssä informaatiotilaisuudessa 23.6.2014. Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.6.2014 on päätetty että Kupilan työn pohjalta käynnistetään Tiisalan alueen 1. vaiheen asemakaavoitus ja että alueen nimeksi tulee Mouhijärven maisemakylät. Nyt on siis tarkoitus kaavoittaa vain osa niistä kaupungin hankkimista maista, joille diplomityö on laadittu. Diplomityössä asemakaavan suunnittelualueelle esitetty asuinrakentaminen sijoittuu pääosin Wähätiisala nimiselle tilalle. Siitä kaavoitushankkeen nimi. Loppuosa maa-alueesta jätetään kaavoitettaviksi tulevaisuudessa kun tarvetta ilmenee ja 1. vaihe on pääosin toteutunut. KUVA 3: Suunnittelualue suhteessa diplomityöhön 26.2.2015 järjestetyssä Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun ja Pirkanmaan ELY-keskuksen välisessä työneuvottelussa ELY-keskus esitti, että Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavasuunnittelun tulisi edetä Wähätiisalan asemakaavoituksen edellä. Asemakaava-luonnos voi olla kuitenkin nähtävillä yhtä aikaa yleiskaavaehdotuksen kanssa, mutta asema-kaavaehdotuksen tulisi odottaa osayleiskaavan hyväksymistä. Samassa neuvottelussa ELY-keskus oli sitä mieltä, että aluetta ei voine liittää liikenneverkkoon ennen Uotsolan ja Häijään välisen rinnakkaisväylän toteutumista. Alueen yhteys vanhaan asemakaava-alueeseen tulisi osoittaa kaavassa katualueena. Edellä mainituista seikoista johtuen asemakaavan valmistelua ei ole kiirehditty. Uotsola Häijää rinnakkaisväylän tiesuunnitelma valmistui keväällä 1017 ja tuli 3
lainvoimaiseksi 13.6.2017. Marraskuussa 2017 ELY-keskuksen kanssa käydyssä kehittämiskeskustelussa on todettu, että Maakuntakaava 2040:n tultua voimaan kesäkuussa 2017, Wähätiisalan kaava-suunnitelma on maakuntakaavan mukainen. Samoin kaava on esillä olleen Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavaehdotuksen mukainen. Näin ollen Wähätiisalan asemakaavaa voidaan viedä eteenpäin ennen kuin Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavaa on hyväksytty. VT11 TIISALANTIEN ALIKULKU JA RINNAKKAISVÄYLÄ Kaava-alueen pohjoisosaan Tiisalantien kohdalle on suunniteltu Häijään ja Uotsolan välille rakennettavaa valtatie 11:n rinnakkaisväylää ja pyörätietä, joka mahdollistaisi nykyistä turvallisemman ja sujuvamman liikenteen taajamien välille. Samalla rinnakkaisväylä tukisi kaupungin suunnitelmia taajamien yhdistämisestä nauhamaiseksi kokonaisuudeksi. Rinnakkaisväylää varten on tehty selvityksiä ja suunnitelmia vuodesta 2009 alkaen. Uotsola Häijää rinnakkaisväylän tiesuunnitelma valmistui keväällä 1017 ja tuli lainvoimaiseksi 13.6.2017. SUUNNITTELUALUE KUVA 4: Ortoilmakuva suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä. Kuvaan on havainnollistettu rinnakkaisväylän reitti. Saikkalanjoen varresta on kaadettu metsää kuvan ottamisen jälkeen. Suunnittelualue sijaitsee Sastamalan Mouhijärvellä Häijään ja Uotsolan taajamien välillä Tiisalantien ja valtatie 12 risteyksen kohdalla valtatien eteläpuolella. Saikkalanjoki toimii suunnittelualueen etelärajana. Nyt kaavoitettavan alueen pinta-ala on alustavien hahmotelmien mukaan n. 33 ha. VAIKUTUSALUE Kaavan vaikutukset ovat itse suunnittelualuetta laajemmat kuten esim. vaikutukset liikenteeseen ja palveluiden saatavuuteen. Koko kaupungin osalle tulevat esim. yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Asemakaavan ratkaisujen vaikutukset pyritään selvittämään ja tunnistamaan koko siltä 4
alueelta, jolla kaavalla voidaan katsoa olevan vaikutuksia. Vaikutusaluetta on etenkin Uotsola ja Häijää. SELVITYKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Mouhijärvellä on meneillään Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan sekä Häijään liikealueen asemakaavan laatiminen, joiden yhteydessä on tehty lukuisia myös tätä suunnittelualuetta koskevia selvityksiä mm. rakennetun kulttuuriympäristön selvityksiä, arkeologisia selvityksiä sekä liikenne-, melu-, maisema- ja luontoselvityksiä. Rinnakkaisväylää varten on suunnitellun kevyenliikenteen väylän osalle tehty tarkempi muinaisjäännösinventointi. Asemakaava-alueelle on laadittu asemakaavaa varten luontoselvitys, Vähä-Tiisalan rakennetun ympäristön inventointi sekä arkeologinen tarkkuusinventointi. KUVA 5: Vähä-Tiisalan tilakeskus, joka on arvokas rakennetun kulttuurin kohde. NYKYTILANNE JA VOIMASSA OLEVAT KAAVAT Alue sijaitsee etelään Saikkalanjokea kohti viettävällä rinteellä. Pohjoisosa alueesta, valtatien läheisyydessä, on kumpuilevaa peltoa, jolla sijaitsee metsäsaarekkeita. Sen eteläpuolella on jyrkkää metsäistä rinnettä ja Saikkalanjoen varrella on kapea tasaisempi vyöhyke, jolla on pieni pelto ja metsää. Alueelle tehdyissä luontoselvityksissä alueelta on löydetty kaksi aluetta, joilla sijaitsee lehtoa ja noro. Lehdot ja norot ovat metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 5
Alueen pohjoisosassa lähellä valtatietä on Vähä-Tiisalan tilakeskus. Tilan asuinrakennukset ovat vuosilta 1835 ja 1885. Pihapiirissä on lisäksi mm. hirsirakenteinen navetta (1896) sekä talli, sikala (1914) ja talousrakennus (1935). Tilakeskus on arvioitu vuoden 2012 Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan rakennetun ympäristön selvityksessä kuuluvaksi arvoluokkaan 1. Arvoluokan kohteiden säilymistä voidaan pitää erityisen tärkeänä. Alueella ei ole muita rakennuksia. 2.6.1. Maakuntakaava Maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 29.5.2017 ( 71) määrätä maankäyttöja rakennuslain 201 :n nojalla Pirkanmaan maakuntavaltuuston 27.3.2017 ( 6) hyväksymän Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava kuulutettiin voimaan 8.6.2017. Voimaan tullessaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on kumonnut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, turvetuotantoa koskevan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan, liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan sekä lisäksi entisen Kiikoisten kunnan alueen osalta Satakunnan maakuntakaavan. Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä on tullut Hämeenlinnan hallintooikeuteen kaikkiaan 12 valitusta. Yksikään valituksista ei koske Wähätiisalan asemakaavan suunnittelualuetta. Maakuntakaava 2040:ssä kaava-alueella on merkintä taajamatoimintojen alue ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lisäksi alueen halki on merkitty viheryhteys ja suunnittelualueen etelärajalla sijaitsevalle Saikkalanjoelle on merkitty melontareitti. Taajamatoimintojen alue merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden palvelujen, työpaikkojen sekä muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä sisältää niihin liittyvät pääväyliä pienemmät liikennealueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikallisesti merkittävät ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat teollisuusalueet sekä paikallisesti merkittävät virkistyksen ja suojelun alueet ja ulkoilureitit. Taajamatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Aluetta tulee suunnitella asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneena alueena. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn avulla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Alueen kytkeytyvyys seudullisille virkistysalueille ja ulkoilureiteille tulee ottaa huomioon. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen koon alarajat ovat seuraavat: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Mouhijärvi-Häijään alueella 7 000 k-m². Keskustahakuisen kaupan eli päivittäistavarakaupan ja muun erikoistavaran kaupan osalta koon alaraja on Mouhijärvi-Häijään alueella 5 000 k-m², kuitenkin siten, että pelkän päivittäistavarakaupan koon alaraja on 3 000 k-m². Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja toteutus on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Mam). Suunnittelumääräys: 6
Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. KUVA 6: Ote maakuntakaavasta 2040. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti rajattu violetilla. Viheryhteys merkinnällä osoitetaan taajamiin liittyvät olemassa olevat tai tavoitteelliset viheryhteydet, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta seudullisten viheralueiden ja ulkoilureittien muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. 7
Melontareitti merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ohjeelliset melontareitit. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava melonnan edellytykset. 2.6.2. Kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalan kaupunginvaltuusto on keväällä 2014 hyväksynyt ohjeellisena noudatettavaksi kaupunkirakennesuunnitelman, joka on hyvin yleispiirteinen strateginen maankäyttösuunnitelma. Siinä suunnittelualueelle on merkitty kehittämisaluetta, jolla taajamatointoja asemakaavallisesti laajennetaan. Lisäksi suunnittelualueen pohjoisreunalle on merkitty asumiskatu ja kevyenliikenteen kehittämisväylä. KUVA 7: Ote kaupunkirakennesuunnitelmasta vuodelta 2014 ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti Mouhijärven aluekeskustan merkinnän sijainti on viitteellinen ja kuvaa tavoitetta kehittää Uotsolaa ja Häijäätä yhtenä alueena. 8
2.6.3. Yleiskaava Mouhijärven Uotsola(itäosa)-Häijää-Salmi osayleiskaavassa vuodelta 2002 suunnittelualue ei sijaitse kaavan oikeusvaikutteisella osa-alueella. Kaavassa suunnittelualueella on merkinnät M, MA, MY-1, AT ja sk/28. M. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva ja haja-asutusluonteinen pientalojen rakentaminen rakennusjärjestyksen mukaisesti. Ranta-alueelle rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 72 mukaista menettelyä. MA. Maisemallisesti arvokas peltoalue. Maatalousalue, johon liittyy erityisiä kulttuuri- ja maisema-arvoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Ranta-alueelle rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 72 mukaista menettelyä. MY-1. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen osa, jolla on erityisiä maiseman- ja/tai luonnonsuojelullisia ympäristöarvoja. AT. Kyläalue. Alue on varattu maa- ja metsätalouden sekä pientalojen rakentamiseen rakennusjärjestyksen mukaisesti. Alueelle voidaan myös rakentaa ympäristöön soveltuvia työtiloja. Ranta-alueelle rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 72 mukaista menettelyä. sk/28. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä, jonka säilyttäminen ja kunnostaminen ympäristöineen on toivottavaa. Numero viittaa selostuksen rakennusinventointi numeroon eli Vähä- Tiisalaan. KUVA 8: Ote vuoden 2002 osayleiskaavasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti. 9
Mouhijärvi-Häijää-Salmi oikeusvaikutteinen osayleiskaava, ehdotus Alueelle on vireillä Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaava, joka on ollut ehdotuksena nähtävillä 18.9. 18.10.2013. Yleiskaava-alueeseen kuuluu Mouhijärven, Siilijärven, Sorvijärven, Jännin, Lamminjärven, Kankarin, Tupurlanjärven ja Saikkalanjoen rantaalueet. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja ranta-alueella sitä käytetään rakennuslupien myöntämisen perusteena. KUVA 9: Ote osayleiskaavaehdotuksesta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti Osayleiskaavaehdotuksessa suunnittelualueella on merkinnät AP-1, MA, V-1, sr12 ja luo50. AP-1. Pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavaa laadittaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen kumpuilevaan peltomaisemaan ja maisemakuvaan sekä alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Tiet ja rakennukset tulee sijoittaa mahdollisimman maastonmukaisesti. Rakennukset tulee sijoittaa maisemaan istuviksi ryhmiksi, joita reunustavat istutettavat tai olemassa olevat puut ja/tai kasvillisuus. Asemakaavassa tulee huomioida vesistön ja sen rantavyöhykkeen virkistyskäyttömahdollisuudet. 10
11 Sastamalan kaupunki MA. Maisemallisesti arvokas peltoalue. Merkinnällä on osoitettu peltoalueita, joihin erityisesti liittyy sekä kulttuurihistoriallisia että maisemallisia arvoja. Alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Alueen oleviin talouskeskuksiin liittyvä täydennys- ja korjausrakentaminen on sallittua. Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti maisemaan, kyläkuvaan ja paikalliseen rakennusperintöön eikä niillä saa sulkea avoimia näkymiä. Rakennuksen kerrosala saa olla enintään 300 m2. Rakennusvalvontaviranomainen voi erityisistä syistä myöntää luvan myös suuremmalle rakennukselle, mikäli se soveltuu alueen rakennusperintöön eikä turmele maisemaa tai kyläkuvaa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä rakennuksen maisemalliset vaikutukset rakennusluvan hakemisen yhteydessä, mikäli lupaa haetaan enimmäiskerrosalaa suuremmalle rakennukselle. Tavoitteena on säilyttää alueen pellot ja nurminiityt avoimena maisematilana. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa ei saa heikentää alueen ympäristöä eikä luontoarvoja. Alueen ranta-alueella ei sallita rakentamista (MRL 43.2 ). Rantarakennusoikeus on siirretty kantatilan kaavassa osoitetuille rantarakennuspaikoille. V-1. Virkistysalue. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle häiriötä ja joka mahdollistaa alueen säilymisen mahdollisimman luonnontilaisena. Alueen erityisiä luontoarvoja ei saa heikentää. sr12. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, rakennus tai rakennusryhmä Kohde on merkittävä osa kulttuurihistoriallista ympäristöä ja sen arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Korjaus- ja täydennysrakentaminen on sovitettava pihapiiriin, ympäröivään rakennuskantaan ja maisemaan ympäristön perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen. Rakennuksen purkamiseen tulee hakea maankäyttö- ja rakennuslain 127 :n mukainen lupa. Purkamislupa on tarpeen myös huomattavan talousrakennuksen purkamiseen. Merkintään liittyvä numeroindeksi viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevaan Rakennetun ympäristön selvitykseen (2012), jossa kohde nro 12 on Vähä-Tiisala. luo 50. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on varmistettava luontoarvojen säilyminen. Noroja ei saa muuttaa niin, että sen luonnontilaisuus vaarantuu (vesilaki luku 2 11 ). Norojen välittömät ympäristöt tulisi jättää käsittelemättä. (Metsälaki) Numero viittaa yleiskaavaselostukseen liitettyyn "Uotsola-Häijää-Salmi luontoselvitys 2011" kohdenumeroihin. Suunnittelualueen pohjoisosaan on merkitty ohjeelliset tie-, joukko- ja kevyenliikenteen yhteystarpeet. Alueiden toteutus tulee tutkia yksityiskohtaisen maankäytön suunnittelun yhteydessä. 2.6.4. Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. MAANOMISTUS Suurimman osan suunnittelualueesta omistaa Sastamalan kaupunki. Osa maa-alueesta kuuluu yksityiselle maanomistajalle ja lisäksi osa alueesta kuuluu Porin Tampereen maantiehen ja Tiisalan kylän yhteiseen vesialueeseen. TAVOITTEET Asemakaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalojen rakentamismahdollisuuksia maisemallisesti haastavalla paikalla ja edistää Uotsolan ja Häijään rakenteellista
yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. 12 Sastamalan kaupunki Tavoitteena on tutkia uuden asuinrakentamisen sovittamista maisemaan ja turvata suunnittelualueen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden säilyminen. Lisäksi on tarkoitus edistää uuden liikenteellisen yhteyden rakentamista Uotsolan ja Häijään välille. Uudella yhteydellä saadaan paikallisliikenne ja kevytliikenne erotettua valtatien pitkänmatkan liikenteestä ja lisätään merkittävällä tavalla liikenneturvallisuutta. 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 edellyttää vuorovaikutusta kaavaa valmistettaessa. Kaavoitusmenettely tulee järjestää siten, että kaikki suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, voivat osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. OSALLISET Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: Viranomaiset: maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen naapurialueiden maanomistajat kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät kuntalaiset Sastamalan kaupungin ydinprosessit Ympäristöterveydenhuolto Sastamalan vesi Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Muut osalliset: Caruna Oy Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. TIEDOTTAMINEN Asemakaavan käynnistämisestä, vireille tulosta ja kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä virallisissa kaupungin päättämissä lehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). Kaavoituksen eri vaiheisiin voi tutustua myös Internetissä www.sastamalankaupunki.fi VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos lähetetään viranomaisille tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten. Kaavoituksen aloitusvaiheessa järjestetään tarvittaessa MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu.
13 Sastamalan kaupunki Ehdotus lähetetään tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten viranomaisille. Saadun palautteen perusteella laaditaan vastineraportti ja pidetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutuksia arvioidaan ainakin seuraavien ominaisuuksien osalta: Vaikutukset ihmisten toimintaedellytyksiin ja -olosuhteisiin Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset yhdyskunnan toimintaedellytyksiin ja -olosuhteisiin Vaikutukset liikenteeseen Vaikutusten arviointi tarkentuu suunnittelutyön edetessä. Vaikutusta arvioidaan laskennallisen menetelmin, asiantuntija-arvioin sekä erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä hyödyntämällä. 5. KAAVAPROSESSIN KULKU, OSALLISTUMINEN ERI VAIHEISSA JA AIKATAULU KAAVAN VIREILLETULO SEKÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sastamalan tekninen lautakunta päättää asemakaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamisesta julkisesti nähtäviksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä Sastamalan kaupungin maankäytön ilmoitustaululla kaupungintalon 2. kerroksessa (Aarnontie 2 A, 38200 Sastamala) sekä internetissä osoitteessa www.sastamalankaupunki.fi Osalliset voivat esittää suullisia ja kirjallisia mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Pirkanmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. SUUNNITTELUN KULKU JA ALUSTAVA AIKATAULU 5.2.1. Kaavaluonnos Vireilletulon sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville laiton jälkeen suunnittelualueelle tehdään perusselvitykset ja laaditaan luonnosvaihtoehtoja. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan ja niiden perusteella laaditaan kaavaluonnos. Tekninen lautakunta hyväksyy luonnoksen laitettavaksi nähtäville. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville kaupungin maankäytön ilmoitustaululle ja internetiin vähintään 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaluonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Kaavaluonnos lähetetään tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten eri viranomaisille. Tarvittaessa järjestetään viranomaistyöneuvottelu. 5.2.2. Kaavaehdotus Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä ja vaikutusten arviointeja. Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville kaupungin maankäytön ilmoitustaululle ja internetiin vähintään 30 päivän ajaksi. Osalliset voivat tänä aikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen.
Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot eri viranomaisilta. Sastamalan kaupunki Saadut muistutukset ja lausunnot käsitellään ja niihin laaditaan vastineet. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kaupungin perusteltu vastine jätettyyn muistutukseen. Tarvittaessa järjestetään neuvotteluja ja kaavaehdotusta tarkistetaan saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Mikäli tarpeellista kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, jolloin osallisilla on jälleen mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallinen muistutus ja viranomaisilla on mahdollisuus antaa lausunto. 5.2.3. Kaavan hyväksyminen Mikäli Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaava on hyväksytty ennen kuin tämä Mouhijärven maisemakylien Wähätiisalan asemakaava menee hyväksymiskäsittelyyn, kaupunginhallitus tekee hyväksymispäätöksen, muutoin hyväksymispäätöksen tekee kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä on 30 päivää aikaa valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli valituksia ei tule, kaava kuulutetaan voimaan edellä mainitun 30 päivän valitusajan kuluttua. 5.2.4. Alustava aikataulu TYÖVAIHE SUORITUS, TIEDOTTAMIEN, OSALLISTUMINEN AJANKOHTA Kaavoituksen käynnistäminen Selvitykset ja suunnittelu Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksyminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tekniseen lautakuntaan. Vireilletulosta kuuluttaminen ja OAS nähtäville. Tiedoksi ja lausuntoa varten eri viranomaisille. Viranomaisneuvottelu tarvittaessa. Selvityksien laadinta. Vaihtoehtojen laadinta. Vaikutusten arviointi ja vertailu. Laaditaan kaavaluonnos. Kaavaluonnos tekniseen lautakuntaan. Luonnos nähtäville min. 30 vrk ajaksi. Luonnoksesta voi jättää mielipiteitä nähtävilläoloaikana. Tiedoksi ja lausuntoa varten eri viranomaisille. Tarkistetaan ja täydennetään kaavaa sekä laaditaan tarvittaessa lisäselvityksiä. Laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotus tekniseen lautakuntaan. Kaavaehdotus kaupunginhallitukseen. Ehdotus nähtäville min 30 vrk ajaksi. Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisia muistutuksia nähtävilläoloaikana. Tiedoksi ja lausuntoa varten eri viranomaisille Viranomaisneuvottelu tarvittaessa. Tarkistetaan ja täydennetään kaavaa saadun palautteen perusteella. Mahdollinen toinen tekla ja hallitus sekä nähtävilläpito. Kaava kaupunginvaltuuston tai -hallituksen hyväksymiskäsittelyyn. 14 kesä 2014 syksy 2014 - talvi 2015 kevät - syksy 2015 syksy 2017 talvi 2017 talvi 2018 kevät 2018
Valitusaika 30 vrk Kaava kuulutetaan voimaan. Aikataulu voi muuttua suunnittelun edistyessä. Suunnitteluaineisto on koko kaavaprosessin ajan nähtävillä Sastamalan kaupungin wwwsivuilla osoitteessa: www.sastamalankaupunki.fi 6. YHTEYSTIEDOT Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö Suunnittelutiimi Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa, p. 040 506 2520 sähköposti: timo.silomaa@sastamala.fi Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, p. 0500 776 138 merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Suunnitteluavustaja Merja Juntunen, p. 040 826 8417 merja.juntunen@sastamala.fi 15