liite 1 Kihniön kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Luonnos 2.6.2014
1 1. Oppilashuoltopalveluiden kokonaisuus 1.1 Kokonaistarve Oppilashuoltohenkilöstön esimiehet tekevät yhteistyössä rehtorin kanssa keväällä arvion esi- ja perusopetuksen oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista seuraavaa lukuvuotta varten. Arviossa huomioidaan koulun oppilasmäärän lisäksi mm. tehostetun ja erityisen tuen oppilaat sekä kunnan erityispiirteet. Kihniön yhtenäiskoulussa on 183 oppilasta, joista 22 on esioppilaita. Oppilashuollon palveluiden piiriin oppilasta kuuluu n. 15 %, joista noin puolet on tehostetun ja erityisen tuen oppilaita. 1.2 Käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Kihniön kunta järjestää kouluterveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut sekä koulukuraattori- ja yhteistyössä Parkanon kaupungin kanssa koulupsykologipalvelut. Lukuvuonna 2013-2014 kouluterveydenhoitajan palveluita on koulun käytettävissä 2 päivää viikossa ja lääkäripalveluita tarvittaessa. Koulukuraattori on koululla kolme päivää viikossa. Koulupsykologipalveluita on Kihniössä käytössä yksi päivä viikossa. Tällä hetkellä palveluiden tarve erityisesti koulukuraattori- ja psykologi-palveluissa on suurempi kuin käytettävissä olevat palvelut. Tulevaisuudessa näyttää siltä, että kyseisten palvelujen tarve edelleen kasvaa, joten niihin tulee saada lisää resursseja. 1.3 Toteuttamisessa tarvittava yhteistyö Kihniön oppilashuollon ohjausryhmä tekee oppilashuoltopalveluiden kehittämis- ja arviointityötä. Yhteistyötä tehdään kaikilla oppilashuoltotyön toteuttamisen tasoilla. 2. Yhteisöllinen oppilashuolto 2.1 Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat tehtävät suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön hyvinvoinnin, turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden edistämistä suunnittelee, miten oppilaiden ja yhteisön hyvinvointiin liittyvien kyselyiden ja laadunarviointien tuloksia sekä laajojen terveystarkastusten yhteenvetoja käsitellään koulussa suunnittelee, miten vanhempien kasvatustyötä tuetaan sekä kodin ja koulun yhteistyötä vahvistetaan käsittelee lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyökumppaneiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyöhön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä
2 kokoonpano ryhmää johtaa rehtori ryhmään kuuluu opettajaedustajien lisäksi ainakin oppilashuoltohenkilöstö, osa-aikaisen erityisopetuksen edustaja ryhmään kutsutaan säännöllisesti oppilaskunnan ja huoltajien edustajia ryhmään voidaan tarvittaessa kutsua koulun henkilöstön muita edustajia ja lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä viranomaisia ja toimijoita kokoontuminen säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa 2.2 Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset Tarkastus tehdään kolmen vuoden välein (Terveydenhuoltolaki 16 ). Ympäristöterveydenhuollon edustaja organisoi tarkastuksen, jossa ovat mukana ympäristöterveydenhuollon edustaja, rehtori, kouluterveydenhoitaja- ja/tai lääkäri, työterveyshuollon edustaja, työsuojelun edustaja ja kiinteistönhoitaja. Kouluterveyskyselyjen (THL) tuloksia kouluympäristön osalta tulee hyödyntää tarkastuksessa. Tarkastuksen tulokset kirjataan, ja rehtori yhteistyössä tarkastusryhmän kanssa seuraa sovittujen korjaus- ja muutostoimenpiteiden toteutumista. 2.3 Järjestyssäännöt Järjestyssääntöjen tarkoituksena on varmistaa opetukseen osallistuvan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 29 1 mom.) huolehtia siitä, että oppilas suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyy asiallisesti (POL 35 2 mom.) Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä (POL 29 4 mom.) Järjestyssäännöillä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä asianmukaisesta käyttäytymisestä tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä koulun omaisuuden käsittelystä koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella (POL 29 5 mom.) Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan tai perusopetuslain tai siihen liittyvien säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen toimintaan (esim. koulun ulkopuolinen toiminta kuten retket, leirikoulut ja kerhot) (POL 29 6 mom.)
Järjestyssäännöt valmistellaan lukuvuoden alussa opettajainkokouksessa. Valmistelussa toimitaan yhteistyössä koulun henkilökunnan, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Koulun oppilaskuntaa kuullaan valmistelussa. (POL 3 3 mom, 47 a 1 ja 3 mom.) Järjestyssäännöt, jotka ovat osa opetussuunnitelman oppilashuolto-suunnitelmaa, hyväksyy rehtori. Koulun järjestyssäännöt on kirjattu koulun lukuvuositiedotteeseen. Järjestyssäännöt eivät saa olla perusopetuslain tai minkään muun säädöksen (laki, asetus tms.) vastaisia, eikä niillä voida kaventaa oppilaan perusoikeuksia. (liite 2) 3 2.4 Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. (POL 26 ) Koulu tiedottaa huoltajille, miten oppilaan poissaoloista ilmoitetaan koululle. Tavoitteena on, että aiheettomiin poissaoloihin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti. Opetusryhmästä vastuussa oleva luokanopettaja tai luokanvalvoja seuraa säännöllisesti oppilaiden poissaoloja. 2.5 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Koulun oppilaat ja henkilökunta perehdytetään lukuvuosittain turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. Koulutapaturma on perusopetuksen oppilaille koulussa tai koulumatkalla sattunut äkillinen, ulkoisen ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma. Koulutapaturmina korvataan myös sellaiset vammat, jotka ovat syntyneet opintokäynnillä, opintoretkellä, leirikoulussa, kerhossa tai välittömällä matkalla niihin, mikäli ne sisältyvät koulun toimintasuunnitelmaan. Tarkat toimintaohjeet tapaturman sattuessa löytyvät koulun pelastussuunnitelmasta (liite 3). Tapaturmasta ilmoitetaan viipymättä oppilaan huoltajalle. 2.6 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Tupakointi on kielletty kaikkien perusopetusta antavien koulujen sisä- ja ulkotiloissa. (Tupakkalaki 12 ) Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonkin hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. (POL 29 2 mom.) Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 :n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. (POL 36 d 1, katso myös 2 4 mom.)
Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 :n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. (POL 36 e 1, katso myös 2 5 mom.) Edellä 36 d ja 36 e :ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käytännön ohjeistus on kirjattuna koulun kriisisuunnitelmaan. (POL 36 f 1, katso myös 2 mom.) Edellä 29 :n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. Toimenpiteiden käytännön ohjeistus on kirjattuna koulun kriisisuunnitelmaan. (POL 36 g 2, katso myös 1, 3 4 mom.) 4 2.7 Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Kuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan. (POL 32 4 mom.) Ohjattu toiminta voi olla osallistumista tukiopetukseen, kerhotoimintaan tai muuhun ohjattuun toimintaan ja se tapahtuu koulun toiminta-alueella. Em. koskee oppilaita, joilla on ns. kuljetusetuus. Kuljetuksessa olevien esioppilaiden turvallisuutta lisää se, että joku esiopetuksen henkilökunnasta saattaa oppilaat takseihin. Aamuisin esikouluun voi tulla puoli tuntia ennen koulupäivän alkamista, jolloin avustaja on jo paikalla. 2.8 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Koulun toimenpidesuunnitelma on kirjattu kriisisuunnitelmaan (liite 4). (POL 29 2 mom.)
5 2.9 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Opetussuunnitelman yhteydessä määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Tätä osuutta voidaan kutsua kriisisuunnitelmaksi. Kriisisuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä tarvittavien viranomaisten kanssa ja otetaan huomioon muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisitilanteita koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset. Koulun kriisisuunnitelma on liitteenä (liite 4). (POL 29 2 mom.) Käytännön ohjeistuksia oppilashuollon toteuttamiseksi on kirjattu Kihniön yhtenäiskoulun oppilashuollon käsikirjaan. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtainen oppilashuolto koostuu oppimisen ja opiskelun tukiryhmän ja monialaisen asiantuntijaryhmän toimista. Sen lisäksi tehdään yhteistyötä monien eri yhteistyötahojen kanssa. 3.1 Oppimisen ja opiskelun tukiryhmä Ryhmän tehtävä on tukea oppimista sekä tunnistaa, lieventää ja ehkäistä mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Tässä ryhmässä käytetään pedagogisia keinoja (esim. kolmiportainen tuki). Ryhmään kuuluvat rehtori (pj), opinto-ohjaaja (sihteeri) ja erityisopettaja. Muut osallistujat päätetään tapauskohtaisesti. Päätökset kirjataan. 3.2 Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen ja toimintatavat Ryhmään voivat kuulua kouluterveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, lääkäri, opinto-ohjaaja, esiopettaja / opettaja, erityisopettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen henkilö. Se henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu ryhmän kokoon, toimii puheenjohtajana ja hankkii oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen/kirjallisen luvan. Usein ryhmän kokoaa erityisopettaja tai kuraattori. Myös muut edellä mainituista ja rehtori voivat koota ryhmän. Rekisterin vastuuhenkilö vastaa, että asian käsittely kirjataan oppilaan yksilölliseen oppilashuoltokertomukseen ja että se säilytetään lain vaatimalla tavalla oppilashuoltorekisterissä. 3.3 Yhteistyö eri ryhmien ja asiantuntijoiden kesken Ryhmät voivat tehdä yhteistyötä oppilaan, huoltajien ja oppilaan hyvinvoinnista huolehtivien muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa edellyttää aina oppilaan ja/tai huoltajan kirjallista suostumusta. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus luovuttaa ilman suostumusta opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja opettajille ja rehtorille. (POL 40, LL 32 )
6 3.3.1 Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Laaja terveystarkastus tehdään 1.lk:lla, 5.lk:lla ja 8. lk:lla. Tarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja koululääkäri ja siihen kutsutaan oppilaan lisäksi myös hänen huoltajansa. Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään opettajan arvio oppilaan selviämisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa ovat terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot. Tieto siirtyy Opetushallituksen ja THL:n yhteistyönä tehdyllä lomakkeella. Terveystarkastuksen jälkeen opettaja saa tarvittaessa huoltajan tai oppilaan suostumuksella palautteen terveystarkastuksessa esiin nousseista koulutyöhön vaikuttavista asioista. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa käytetään arvioitaessa luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. Esioppilaat kuuluvat vielä neuvolapalveluiden piiriin. Neuvolaterveydenhoitaja toimittaa yhteenvedot 4- ja 5-vuotistarkastuksista esiopettajalle ja osallistuu siirtopalaveriin esikoulua edeltävänä keväänä. Kouluunmenotarkastuksen tekee kouluterveydenhoitaja kesällä ennen koulun alkua. Kouluterveydenhoitaja osallistuu myös tarvittaessa kouluun menevien siirtopalaveriin, jossa ovat mukana esiopettaja, 1.luokan opettaja ja erityisopettaja. 3.3.2 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa Oppilaan tarvitseman lääkityksen sekä hoidon tukeminen koulussa sovitaan monialaisesti ja tapauskohtaisesti yhdessä huoltajien, oppilaan, kouluterveydenhuollon, koulun henkilöstön ja hoitavan tahon kanssa. Kouluterveydenhuollolla on kokonaisvastuu oppilaan terveydenhuollosta, jolloin kouluterveydenhuollon tulee olla aina tietoinen oppilaan yhteyksistä erikoissairaanhoitoon, saamastaan hoidosta sekä tehdyistä tutkimuksista. Erityisruokavaliot: Kouluterveydenhoitaja: arvioi ja varmistaa erityisruokavalioiden jatkamisen tarpeellisuuden kunkin lukuvuoden alussa huoltajalta/oppilaalta ja arvioi lääkärintodistuksen tarpeellisuuden ylläpitää listaa terveydellisistä syistä erityisruokavaliota tarvitsevista oppilaista toimittaa tiedon erityisruokavalioista ruokapalvelun tarjoajalle, ruokahuollosta vastaavalle henkilökunnalle sekä luokanopettajalle/luokanvalvojalle mahdollisimman pian lukuvuoden alettua kansallisen allergiaohjelman mukaisesti lievään allergiaan riittää itsehoito ja seuranta, mutta erityisruokavaliota koulussa ei tarvita. Koululääkäri: kartoittaa erityisruokavalion oikeellisuuden laajoissa terveystarkastuksissa ja aina tarvittaessa Luokanopettaja/luokanvalvoja: tiedottaa ruokapalvelun henkilökuntaa oppilaan eettisistä syistä johtuvista erityisruokavalioista
7 3.3.3 Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä Tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä monialainen asiantuntija ryhmä voi tehdä yhteistyötä oppilaan, huoltajien ja oppilaan hyvinvoinnista huolehtivien muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa edellyttää aina oppilaan ja / tai huoltajan kirjallista suostumusta. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus luovuttaa ilman suostumusta opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja opettajille ja rehtorille. (POL 40, LL 32 ) 3.3.4 Yhteistyö sairaalaopetuksen yhteydessä Sairaalakoulun oppilaat pysyvät aina oman koulun oppilaina. Sairaalakoulujakso on määräaikainen. Tiivis pedagoginen ja oppilashuollollinen yhteistyö oppilaan oman koulun kanssa on edellytyksenä oppilaan onnistuneelle paluulle takaisin omaan kouluun osastojakson tai avohoidollisen nivel- tai tukijakson jälkeen. Oppilashuollollista yhteistyötä tehdään oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella. 3.3.5 Yhteistyö joustavan perusopetuksen yhteydessä Opettaja, kouluterveydenhuolto sekä psykologi ja kuraattori tekevät yksilökohtaista oppilashuoltoa oppilaan ja/tai huoltajien suostumuksella yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden, poliisin, nuorisotyöntekijöiden, seurakunnan työntekijöiden ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. 3.3.6 Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä Oppilaalle, joka on erotettu määräajaksi tai jolta on evätty opetus jäljellä olevan oppitunnin tai työpäivän ajaksi, tulee opetuksen järjestäjän järjestää tarvittava oppilashuolto. (POL 36 ) Mikäli rehtori epää oppilaalta oikeuden osallistua opetukseen loppupäivän ajaksi, hän ilmoittaa asiasta huoltajalle ja sopii käytännön järjestelyistä. Oppilaalle ja huoltajalle tiedotetaan mahdollisimman pian mahdollisuudesta oppilashuoltopalveluihin. 3.3.7 Yhteistyö koulun ulkopuolisten palveluiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Asiantuntijaryhmä voi tarvittaessa oppilaan ja/tai huoltajan luvalla konsultoida tai pyytää asian käsittelyyn mukaan sosiaalitoimen, kasvatus- ja perheneuvolan, nuorisopalveluiden, terveydenhuoltopalveluiden, aamuja iltapäivätoiminnan (esiopetuksessa päivähoito) tai muiden oppilaan kanssa toimivien tahojen edustajia.
4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, huoltajien ja muiden kumppaneiden kanssa. Opetuksen järjestäjä ja koulu tiedottaa mm. kotisivuillaan yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista. 8 4.1. Yhteistyö kotien kanssa Koulun tärkein yhteistyökumppani on oppilaan perhe ja huoltajat. Kodin ja koulun yhteiset tavoitteet ja toiminta oppilaan parhaaksi edesauttavat lapsen oppimista, kasvua ja myönteistä kehitystä koko koulupolun ajan. Ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on huoltajilla. Koulu vastaa opetuksesta ja tukee kasvua. Yhteistyöllä pystytään parhaiten tukemaan oppilaan hyvinvointia eri ikäkausina. Yhteistyössä painotetaan molemminpuolista luottamusta, avoimuutta, rehellisyyttä ja yhteydenpidon riittävän matalaa kynnystä. Pyritään siihen, että huolet tuodaan esiin ja niistä keskustellaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarvittaessa konsultoidaan yhteistyössä muita asiantuntijoita ja haetaan apua ja tukea. Yhteistyötä tehdään niin koulun toimintasuunnitteluun, opetuksen toteuttamiseen kuin arviointiin liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyön tavoitteena on edistää oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia niin kouluissa kuin kotona. Yhteistyötä tukevat oppilashuollon eri yhteistyöryhmät oppilaan koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Yhteistyön muotoja Huoltajia kuullaan koulun kasvatustavoitteiden määrittelyssä (yhteiset pelisäännöt). Huoltajille tiedotetaan opetussuunnitelman laadinnasta ja heillä on mahdollisuus kommentoida opetussuunnitelmaa. Huoltajia rohkaistaan aktiivisuuteen ja yhteistyöhön koulun kanssa oppilasta koskevissa asioissa. Käsitellään koulun järjestyssääntöjä sekä muita koulun toimintaa ohjaavia virallisia ja epävirallisia ohjeita. Huoltajilla on mahdollisuus kommentoida koulun työsuunnitelmaa ja toimintaa. Huoltajien käsityksiä koulun toiminnasta voidaan kartoittaa kyselyillä, jolloin huoltajat voivat esittää omia kehittämisehdotuksiaan ja ilmaista näkemyksiään koulun toiminnasta. Huoltajat ovat tervetulleita vierailemaan kouluun ja seuraamaan opetusta. Huoltajilta pyydetään lupa monialaisen asiantuntijaryhmän kokoonkutsumiseen lapsen asioissa. Yhteystietolomake päivitetään lukuvuoden alussa (mm. huoltajien yhteystiedot, julkaisulupa, erityisruokavaliot ja uskonnonopetukseen osallistuminen) Vanhempainilloissa käydään keskustelua koulun työsuunnitelmasta, toiminnasta, käytännöistä jne. Vanhempainvarteissa keskustellaan oppilaan koulussa edistymisestä, kasvusta ja kehityksestä. Reissuvihon avulla opettajat ja huoltajat tiedottavat oppilaaseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Koulu tiedottaa toiminnastaan ja tavoitteistaan kunnan internetsivuilla ja facebookissa. Huoltajia rohkaistaan vanhempaintoimikunnan perustamiseen.
9 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteutumisen arviointi Rehtori vastaa oppilashuoltosuunnitelman toteutumisen arvioinnista. Arviointi toteutetaan lukuvuosittain. Oppilashuollon toteutumisen arviointi tehdään lukuvuosittain keväällä. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä arvioi oppilashuollon toteutumista kevään arviointikokouksessa, jonka perusteella tarkistetaan seuraavan lukuvuoden oppilashuoltosuunnitelma. seurattavat asiat: - yhteistyö oppilaiden ja huoltajien kanssa - käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä, tarve ja yhteistyön sujuminen - koulun työrauha ja ilmapiiri seurannassa käytettävät menetelmät: - Laatu-kysely huoltajille - oppilaskunnan hallituksen arviointikokous - henkilökunnan arviointikokous - vanhempaintoimikunnan arviointikokous seurantatietoja hyödynnetään oppilashuoltosuunnitelmaa päivitettäessä syyslukukauden alussa - keskeisistä tuloksista tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja tarvittavia yhteistyötahoja
Liite 2 10
Liite 3 11
liite 4 12