Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Meripirtti
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa kuvaamme, miten varhaiskasvatusta käytännössä pedagogisesti toteutetaan Meripirtissä. Toiminnan suunnittelu perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, Helsinki Vasuun, lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saamaamme tietoon sekä vanhemmilta ja lapsilta saatuihin ehdotuksiin ja ajatuksiin. Toimintasuunnitelmassa kuvaamme myös yksikön kehittämiskohteet. 2
Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Ilmapiirimme on kaikkia kannustava ja myönteisen vahvistamisen kautta oppimiseen innostava. Hyödynnämme henkilökunnan monenlaisen osaamisen. Arvioimme toimintaamme säännöllisesti. Kehitämme toimintaamme arvioinnin, dokumentoinnin ja saamiemme palautteiden pohjalta. 4
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Ohjaamme ja kannustamme lapsia pitkäkestoiseen iloa tuottavaan leikkiin. Lelut ovat lasten saatavilla. Teemme havaintoja lapsen mielenkiinnon kohteista. Tekemiimme havainnointeihin perustuen ja lasten kanssa yhdessä suunnittelemme leikkiryhmiä niin, että lapsilla on mahdollisuus luoda monenlaisia vuorovaikutussuhteita, leikkiä erilaisissa kokoonpanoissa sekä olla kaikkien kaveri (leikkiparit). Käsittelemme ja sanoitamme erilaisia tunteita yhdessä lasten kanssa. 5
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Arvostamme kaikkien mielipiteitä. Kohtelemme kaikkia yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Lasten osallisuus: Luomme turvallisen ilmapiirin kuulemalla lasta, jotta hänen on mahdollisimman helppo ilmaista itseään ja tuoda esille omia mielipiteitään. Vanhempien osallisuus: Kannustamme vanhempia osallistumaan päiväkodin toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Työyhteisön osallisuus: Jokaisella on mahdollisuus osallistua työn suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä tuoda osaamisensa esille. 6
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Tutustumme perheiden eri kulttuuritaustoihin sekä kieliin aloitus-ja varhaiskasvatuskeskusteluissa. Avoin asenteemme eri kulttuureihin toimii mallina lapsille. Kutsumme vanhempia päiväkotiin kertomaan omasta kulttuuristaan. Teemme Suomi toisena kielenä suunnitelman lapselle. 7
Hyvinvointi ja turvallisuus Jokainen lapsi ja vanhempi otetaan päivittäin henkilökohtaisesti vastaan. Yhdessä sovittu selkeä päivärytmi, tutut rutiinit sekä lasten kanssa yhdessä sovitut säännöt ohjaavat lasten toimintaa ja luovat turvallisuutta päivään. Kirjaamme päivittäin lapsilistaan lasten kuulumisia ja päivän tapahtumia, joista kerromme vanhemmille hakutilanteessa. Tutustumme lasten kanssa lähiympäristöön ja harjoittelemme turvallista liikkumista kaupunkiympäristössä. 8
Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.
Oppimisympäristö Päiväkodissamme lapsi voi kysellä, ihmetellä, kokeilla ja oppia uusia asioita kannustavassa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Käytämme kaikkia tiloja sisällä ja ulkona monipuolisesti ja kekseliäästi. Hyödynnämme lähiympäristöä oppimiseen ja liikkumiseen. Lapset osallistuvat yhdessä kasvattajan kanssa toiminta- ja oppimisympäristön suunnitteluun sekä muokkaamiseen tuomalla ideoitaan siihen. Lasten työt ja leikit näkyvät oppimisympäristössämme. Oppimisympäristö on havainnollistettu kuvin. 10
Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.
Leikki Varaamme päivittäin aikaa leikille ja sen jatkamiselle. Käytämme kuvitettua toimintataulua yhdessä lasten kanssa leikin, toiminnan ja leikkikaverin valitsemiseen. Kasvattaja ohjaa lasta leikkimään kaikkien lasten kanssa, nauttimaan erilaisista leikeistä ja kokemaan iloa yhdessäolosta. Ohjaamme, sanoitamme ja olemme mukana edistämässä lasten leikkiä. 12
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Arvioimme yksikössä ja tiimeissä tavoitteiden toteutumista ja ryhmän toiminnan suunnitelmaa sovitulla aikataululla sekä arkipäivän tilanteissa. Arviointiin osallistuvat kasvattajat, lapset ja heidän vanhempansa. Lapsilta kyselemme mielipiteitä toiminnasta ja otamme palautteen huomioon. Vanhemmat arvioivat toimintaa vasukeskusteluissa ja päivittäisessä kohtaamisessa sekä vanhempainilloissa. Oppimisen alueet ovat nähtävillä päiväkodin seinällä havainnollistavana mallina johon teemme toimintaa näkyväksi kuvin, kommentein ja kertomuksin. Käytämme tätä myös arvioinnin välineenä. 14
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.
Yhteistyö ja viestintä Kerromme päivittäin vanhemmille lapsen päivästä yhdessä lapsen kanssa haku- ja tuontitilanteissa. Kirjoitamme kuukausittain tiedotteen vanhemmille ryhmän toiminnasta. Käymme lasten varhaiskasvatus- ja arviointikeskustelut vuosittain vanhempien kanssa. Järjestämme vanhempainillan vuosittain, jossa vanhemmat osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja yhteiseen keskusteluun. Teemme yhteistyötä mm. koulun, neuvolan, kiertävän erityislastentarhanopettajan, S2 lastentarhanopettajan, puheterapeutin ja kirjaston kanssa. Päiväkodissamme toimii vanhempaintoimikunta. 16
Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Päiväkodin johtaja on yhteydessä perheeseen ja kertoo tarkemmin päivähoidon aloituksesta ja antaa aloitukseen liittyvän materiaalin. Nimeämme lapselle lähikasvattajan, joka pitää aloituskeskustelun vanhempien kanssa lapsen kotona. Hän vastaanottaa ja tukee lasta sekä vanhempia hoitosuhteen alkaessa päiväkodissa. Aloituskeskustelussa sovimme pehmeästä laskusta ja teemme siitä kirjallisen suunnitelman yhdessä perheen kanssa Päiväkotiin voi tuoda oman pehmolelun ja kuvia perheestä ja läheisistä tuomaan turvaa aloitukseen. 18
Kehittämiskohteemme toimikaudella 2017-2018 Osallisuus Rohkaisemme ja kannustamme vanhempia aloituskeskustelusta lähtien osallistumaan päiväkodin toimintaan ja kertomaan ajatuksiaan sekä toiveitaan ja vaikuttamaan toiminnan suunnitteluun. Kasvattajan toiminnasta tekemien havaintojen lisäksi, kyselemme ja keskustelemme lasten kanssa heidän ajatuksistaan ja toiveistaan leikeistä, toiminnasta ja retkistä. Lapset pääsevät vaikuttamaan päiväkodin tapahtumiin sekä toiminnan suunnitteluun omilla ehdotuksillaan ja toimimalla yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Tunnekasvatus Harjoittelemme tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja niistä kertomista. Käytämme tunnetaulua ja tunnekuvia. Draaman, musiikin ja kirjojen avulla pohdimme eri tunteita ja niiden ilmenemistä ja ilmaisua. Ilmaisu Käytämme monenlaisia ilmaisun keinoja toiminnassamme (draama, tanssi, kuvallinen ilmaisu ja tulkitseminen, sanallinen, liikkuminen) sekä kannustamme lapsia omaehtoiseen ilmaisuun. 21.11.2017 Etunimi Sukunimi 19