SELMA - Tulevaisuuden senioriasumisen liiketoimintamallit - Asiakastarpeet senioriasumisen kehittämisen lähtökohtana
- Tutkimuksen tavoite ja toteutus - Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa asiakaslähtöisen senioriasumisliiketoiminnan edellytyksistä ja mahdollisuuksista tulevaisuuden Suomessa. Toteutus Tutkimuksessa tarkastellaan tiloja, palveluja ja senioriasumisen ympäristöä laajasti. Tilojen tarkastelu fyysisinä, sosiaalisina ja virtuaalisina paikkoina mahdollistaa uudenlaisten senioriasumis-konseptien ja palvelumuotojen kehittämisen. Tämän tarkastelun pohjalta luodaan edellytyksiä erilaisten asiakastarpeiden segmentoinnille ja segmentointiin perustuvien liiketoimintamallien kehittämiselle senioriasumisen toiminta-kentässä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tarkoitus Tutkimuksella pyritään löytämään vastauksia siihen, miten tulevaisuuden seniorit asuvat 10 20 vuoden päästä.
- Tutkimuksessa mukana olevat osapuolet - Tutkimuksessa mukana olevat organisaatiot Casatino Oy Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola (Henki-Tapiola) Mediverkko Oy Rakennustoimisto Pohjola Oy Vantaan teollisuuskiinteistöt Oy VVO-yhtymä Oyj Tutkimusyksiköt Teknillinen korkeakoulu, Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Taideteollinen korkeakoulu Georgia State University, Department of Real Estate
- Nykyiset asumis- ja palvelumuodot - Virallinen kolmijako: Kotipalvelu Palveluasuminen Laitoshoito Lisäksi: Senioritalot tyytymättömyyttä palvelun laatuun kallis asumismuoto epäinhimillinen asumismuoto kalliita, palvelujen vähäisyys Kotipalvelut lähes poikkeuksetta kunnan järjestämiä Tuki- ja oheispalvelujen puute suuri palvelujen kehittäminen on kaikkien intressi!
- Asumis- ja tukipalvelujen tuottamisen tulevaisuuden teemoja - Senioriasumisen perimmäinen tarkoitus ja tarve Asumismuodon ja asuinympäristön tulee tukea jokapäiväisiä toimintoja ja mahdollistaa sosiaalinen kanssakäyminen Eritasoisen asumisen ja palvelujen keskittäminen Age-in-place Kehämalli, eli palvelujen keskittäminen Itsenäinen asuminen > kotipalvelut > kotisairaanhoito > palveluasuminen Tilojen ominaisuuksien myös tuettava ideologiaa Virkistys- ja elämyspalvelut nousevat merkittävään osaan Paikallisten yksityisten toimijoiden hyödyntäminen Palvelujen organisointi (esim. palvelukoordinaattorit ja -ohjaajat) Yhteistilojen sijoittelu ja hyödyntäminen Ihmisten palvelutietoisuutta tulee parantaa Palvelusetelin käytön lisääntyminen Tietotekniikan hyödyntäminen palveluneuvonnassa ja palvelujen hankinnassa
Tutkimuksen rakenne ja tuotokset Kuusi työpakettia 1. Nykyisten konseptien 6. Senioriasumisen liiketoimintakonseptiaihiot selvittäminen 2. Asukkaan suhde asumisympäristöön SELMA 5. Senioriasumisympäristöjen käytettävyysmenetelmä 3. Asukassegmenttien muodostaminen 4. Tulevaisuuden senioriasumisympäristöt
Senioriasumisen palveluympäristöt Lähipalvelujen puute on yksi merkittävimpiä puutteita ikääntyneiden asuinympäristössä Erityisesti on tarvetta kehittää ikääntyvien asuinympäristön palveluverkostoja, jotka ovat keskeisiä ikääntyvien itsenäisen selviämisen ja toimintakyvyn ylläpidon kannalta Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli korostaa, mitkä tekijät ovat keskeisiä toimivan palveluympäristön rakentamisessa ikääntyville, kuinka palvelujen tulee sijaita suhteessa ikääntyvän asuntoon ja miten palveluverkostoja voidaan rikastuttaa kehittämällä niitä asiakastarpeiden pohjalta Yhteenvetona voidaan todeta, että suurimman osan peruspalveluista tulisi sijaita kävelyetäisyyden päässä ikääntyvän asunnosta. Yksittäisen palvelun puuttuminen ei välttämättä aiheuta tyytymättömyyttä kokonaisuutta kohtaan. Post S. & Tyvimaa T: Senioriasumisen palveluympäristöjen kehittäminen asiakasnäkökulmasta - Kysely- ja haastattelututkimus Tampereella ja Lahdessa
Suomalaisten senioritalojen palvelumalleja Tämän osatutkimuksen perusteella jaettiin senioritalot kolmeen pääryhmään palveluverkoston muodostumisen perusteella. Jokainen pääryhmä jaettiin kolmeen alaryhmään palvelujen laajuuden perusteella. Senioritaloon tuodut palvelut muodostavat itsenäisen kokonaisuuden, jota täydentävät asuinympäristön palvelut Senioritalon palveluympäristö perustuu palvelutalon palveluympäristön hyödyntämiseen Senioritalon palveluverkosto rakentuu puhtaasti asuinympäristön palvelujen varaan Post S. & Tyvimaa T: Itsenäisesti asuville ikääntyneille suunnatut asumisratkaisut Eri mallien maksuperusteet ja ansaintamallit
Senioriasumisen liiketoimintamallit Tässä tutkimusosiossa selvitettiin, millaisilla liiketoimintamalleilla senioriasumisliiketoimintaa harjoitetaan, mitkä ovat nykyisten mallien heikkoudet, ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia senioriasumisliiketoiminnassa tulevaisuudessa on. Tapaustutkimuksessa selvitetyistä senioriasumisen nykyisistä liiketoimintamalleista ilmeni neljä kehitettävää osa-aluetta: asiakastarpeiden selvittämisen menetelmät, asiakassegmentointi, arvon tuoton rahoittaminen ja verkostoitumisen kehittäminen. Huuskonen, A. & Puhto, J: Senioriasumisen liiketoimintamallit liiketoimintamallin teoreettinen viitekehys
Ikääntyneiden asumispalvelut ja -ratkaisut kuntien näkökulmasta Tämän erikoistyön tarkoituksena oli löytää muuttuvan toimintaympäristön ja kehittyvän kunnallisen järjestelmän kautta yritysten toiminnalle muodostuvia reunaehtoja ja toimintamahdollisuuksia ikääntyneille suunnatuissa asumisratkaisuissa. Lisäksi selvitettiin kuntien asumispalvelujen nykyisiä malleja ja toimintaan liittyviä tulevaisuuden näkymiä. Asumispalvelujen haasteena on valinnan mahdollisuuksien ja joustavuuden lisääminen, laitoshoidon vähentäminen, yhteistyön kehittäminen ja esteettömyyden parantaminen. Siltaloppi, J & Puhto, J: Ikääntyneille suunnatut asumisratkaisut Suomen viidessä suurimmassa kunnassa
Seniori-ikäisten tarpeet asumisessa Tämän erikoistyön tavoitteena oli kartoittaa kirjallisuudessa esitettyjä seniori-ikäisten asumisen tarpeita, niiden luokitteluja sekä vaikutuksia senioriasumisen liiketoimintaverkostoon. Tulosten perusteella pyrittiin löytämään tarvepohjaisia asiakassegmenttejä hyödynnettäväksi Suomen senioriasumisen liiketoimintaverkostoon. Raportissa senioreiden tarpeet asumisessa jaettiin fyysisiin, sosiaalisiin ja psyykkisiin tarpeisiin, joita tarkasteltiin kodin, elinympäristön ja palveluiden näkökulmista. Senioreiden asumisen tarpeissa havaittiin seitsemän keskeistä teemaa, jotka ovat ominaisia valtaosalle senioreita. Tuokko, K. & Puhto, J: Tarveperusteinen asiakassegmentointi senioriasumisliiketoiminnassa
Ikääntyvien preferenssit asuntoa valittaessa Suomalaisten ikääntyvien preferenssejä sekä asunnon valintaan vaikuttavia tekijöitä tutkittiin eri näkökulmista sekä vertailtiin kansainvälisiin tuloksiin. Valintaan vaikuttavat tekijät jaoteltiin push ja pull faktoreihin sen mukaan miten ne valintaprosessissa vaikuttavat. Tutkimuksen aineisto kerättiin erilaisista senioreille suunnatuista kohteista. Näin tutkimukseen osallistuneiden senioreiden joukko muodostui mahdollisimman heterogeeniseksi. Tästä tutkimusosiosta julkaistaan useita artikkeleja, jotka tulevat olemaan osa väitöstutkimusta.
Senioriasumisliiketoiminnan kannattavuus Suomalaista senioriasumisen sijoitusliiketoimintaa tutkittiin tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa selvitettiin onko senioriasuntoihin sijoittaminen kannattavaa liiketoimintaa ja mitkä osatekijät vaikuttavat sijoituksen kannattavuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin myös senioriasumisen riskejä ja muutostarpeita sijoittajan näkökulmasta. Saatuja tuloksia verrattiin suomalaisten sijoittajien näkemyksiin senioriasumisen liiketoiminnasta ja sen tulevaisuudesta. Tästä tutkimusosiosta julkaistaan useita artikkeleja, jotka tulevat olemaan osa väitöstutkimusta.
Senioritalon käytettävyyden mittaaminen Tämä osatutkimus tarkasteli senioriasumisen fyysistä tilaa käytettävyys -näkökulmasta. Ikääntyessä toimintakyky ja selviytyminen arkisissa asioissa heikkenevät, siksi seniorien asumista pitää tarkastella myös käytettävyyden näkökulmasta, ei pelkästään toiminnallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa senioriasumisen käytettävyyden arviointia varten kehitettiin käytettävyyskävely -metodi, jota testattiin Loppukiri -senioritalokohteessa Helsingin Arabianrannassa. Aalto, L. & Puhto, J: Käytettävyysmittarin kehittäminen senioritalojen käytettävyyden arviointiin
Näkökulmia käyttäjälähtöiseen esteettömään asumiseen Tässä osuudessa tarkasteltiin asumista käyttökokemuksen ja ekologisen havaintopsykologian näkökulmista. Esteettömyyden perustana on fyysinen yhteensopivuus käyttäjän ja ympäristön välillä ja ympäristön tarjoutuminen käyttäjälle. Ympäristön eri osiot nähdään modulaarisina komponentteina, joista voidaan kustomoida yksilöllinen kokonaisuus esimerkiksi elämäntilanteen ja/tai tavan mukaan. Osaksi ratkaisua on otettava, ei vain funktionaalisuus ja käytettävyys, vaan myös käyttäjän identiteetti ja elämäntapa. Jacobson, S. Discovering the Accessibility potential in the Environment
Lisätietoja: Tutkimuspäällikkö: Jukka Puhto (DI) +358 (0)50 568 0031 jukka.puhto@tkk.fi Väitöskirjatutkija (TKK): Arto Huuskonen (DI) +358 (0)50 512 4368 arto.huuskonen@tkk.fi Väitöskirjatutkija (TTY): Tanja Tyvimaa (DI) +358 (0)40 865 5324 tanja.tyvimaa@tut.fi