HKL:n toiminta ja kehitysajatukset uusien palveluiden tehtäväkentällä Liikennelabra seminaari Ville Lehmuskoski, toimitusjohtaja 24.11.2017
HKL toimii poikkeuksellisen kasvavalla kentällä Kantakaupunki kasvaa Nykytila Vuosi 2020 Vuosi 2035 perus Vuosi 2035 todennäköisin Vuosi 2035 max Asukkaat 185 000 +32 000 + 84 000 + 91 000 + 94 000 Työpaikat 229 000 +13 000 + 86 000 + 107 000 + 109 000
Helsingin kaupunkistrategia - Helsingin tavoitteena on olla Euroopan kiehtovimpia sijaintipaikkoja uutta luovalle startup-toiminnalle ja houkuttelevin osaamiskeskittymä yrityksille ja yksilöille, jotka haluavat tehdä maailmasta paremman paikan. - Helsinki on riittävän iso, jotta siellä voi kehittää ja testata systeemisesti merkittäviä innovaatioita, ja riittävän pieni, jotta se on myös käytännössä mahdollista. - Helsinki on samaan aikaan luotettava ja luova, spontaani ja järjestäytynyt. Kaupunkilaisten ja yritysten luomat jakamistalouden uudet toimintamallit monimuotoistavat kaupunkia yhteisöllisesti ja
Helsingin kaupunkistrategia - Helsingin tavoitteena on olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. - Helsinki on maailman edistyksellisin julkisen sektorin ekosysteemi. - Helsinki kehittää digitaalisia ratkaisuja, jotka tekevät helpoksi seurata ja osallistua itseä kiinnostaviin ja koskeviin asioihin riippumatta siitä, ovatko ne kaupungin vai muiden tekemiä. - Helsingin toimintamalli perustuu mahdollisimman suureen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. - Helsinki on maailman johtava kaupunki julkisen tiedon avaamisessa ja sen hyödyntämisessä.
Helsingin kaupunkistrategia - Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa vakavasti ja torjuu ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti. Helsinki asettaa tavoitteeksi 60 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja aikaistaa hiilineutraalisuustavoitteen vuodesta 2050 vuoteen 2035. Helsinki varautuu valtion mahdolliseen päätökseen hiilen käytön kieltämisestä energiatuotannossa. Tähän Helsinki tarvitsee valtion johdonmukaista tukea korvaavan energiajärjestelmän osan kehittämiseksi. Hiilineutraalisuustavoite määritellään tavalla, joka vastaa yleistä käytäntöä Suomessa. - Liikenteen päästövähennyksiä toteutetaan koko Helsingin liikennejärjestelmässä niin pyöräilyn ja kävelyn suosiota lisäämällä kuin sähköautojen, sähköbussien ja raidejoukkoliikenteen osuutta nostamalla. Helsingissä luodaan edellytykset sähköautojen määrän voimakkaalle kasvulle Jan mahdollistamalla Vapaavuori: Pysyäkseen sähköautojen paikallaan on juostava julkisen kovaa latausinfran rakentaminen markkinaehtoisesti. Uusiutuvaa energiaa lisätään niin pienessä kuin suuremmassa mittakaavassa.
Helsingin kaupunkistrategia - Helsingissä suunnitellaan liikenneinvestoinnit ja maankäyttö aina yhdessä. Liikenneinvestoinneilla huolehditaan koko liikennejärjestelmän toimivuudesta. Kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan. Samalla huolehditaan kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä ja elinkeinoelämän edellyttämän liikenteen kilpailukyky turvataan. - Yleiskaavan toteuttamisen suunnittelu aloitetaan Vihdintien bulevardista. Alueen pikaratikan suunnittelu etenee päätösvaiheeseen valtuustokauden aikana. - Tuusulanväylän bulevardin suunnittelua viedään eteenpäin. - Malmin pikaratikan toteuttamisen edellytykset selvitetään. - Keskustan raitiotieverkko ja Kalasataman raitiotiesuunnitelman toteutus etenee.
HKL & uudet liikkumisen palvelut (1) HKL:n näkökulmasta uudet liikkumisen palvelut mahdollistavat kaupungin kehittämisen ja kehittymisen niin, että auton omistaminen ei ole välttämättömyys. Liikenne sujuu ja kaikilla väestöryhmillä on mahdollisuus liikkua tarpeidensa mukaan. Pyöräily, kävely ja kevyet sähköiset liikkumisvälineet täydentävät joukkoliikennettä tarjoamalla ratkaisun viimeisen kilometrin ongelmaan täydentämällä joukkoliikennettä. Liikkumisen uudet palvelut ovat myös joukkoliikenteen kehittymisen kannalta positiivinen asia (henkilöautoriippumattomuus) ja ne lisäävät joukkoliikenteen käyttöä ja joukkoliikennemyönteisyyttä. Uudet palvelut mahdollistavat myös joukkoliikenneinfran kehittämisen niin, että sitä käytetään hyödyksi entistä tehokkaammin tukemassa liikkumisen kokonaisuutta ja erilaisia tarpeita.
Kaupunkipyörät uutena liikkumisen palveluna Kaupunkipyörät ovat alusta asti olleet osana joukkoliikenteen Reittiopasta. Tämä on mahdollistanut kaupunkipyörien menestyksen osana joukkoliikenteettä (ei jäänyt erillispalveluksi kuten monessa muussa kaupungissa) Kaupunkipyörien liittäminen osaksi MaaSia: hanke käynnistynyt MaaS Finlandin kanssa niin, että kaudella 2018 pilotoidaan kaupunkipyöriä osana Whim-palvelun palvelupakettia Kaupunkipyöräpalvelun mahdollinen laajentaminen ja digipalveluiden kehittäminen 14 % kaupunkipyörän käyttäjistä olisi ilman kaupunkipyörää tehnyt automatkan Helsingissä kenties maailman korkein kaupunkipyörien käyttöaste!
HKL & uudet liikkumisen palvelut (2) Liityntäpysäköintialueet Liityntäpysäköintialueiden täyttöasteen reaaliaikatiedon ja uusien tunnistautumis- ja maksujärjestelmien kehittäminen sekä alueiden avaaminen yhteiskäyttöautoille ja pyörille. Sähköautojen latauspalveluiden kehittäminen osana liityntäpysäköintiä. Liityntäpysäköinnin lisäpalvelut (nettikaupan jakelu, autopesu ja -huolto, ) Pyöräpysäköinnin kehittäminen liityntäpysäköintialueilla & pyöräkeskustoiminnan kehittäminen. Metro- ja juna-asemien palvelukehitys Muutamia muita mahdollisuuksia kehitettäviksi palveluiksi Kaupunkipyöräinfon kehittäminen (yhteistyössä HSL:n kanssa) Liityntäpysäköinnin ajantasaiset informaatiopalvelut (mm. täyttöaste, sähköautojen latauspisteet) Metroasemien navigointi Joukkoliikennevälineiden täyttöasteet / vapaat paikat Automaattiratikka?