BETONIRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS

BETONIRAKENTEIDEN KORJAUS JA RAKENNUSFYSIIKKA Pätevöityskurssi 16.1.2018 Jussi Mattila Toimitusjohtaja BETONIRAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUS 1. Taustaa 2. Tutkittavat asiat 3. Tutkimusmahdollisuudet 4. Tutkimusmenetelmät käytännössä 5. Analyysi ja raportointi Jussi Mattila 1/75

Kunnon selvittämisen taustoja Jussi Mattila 2/75

Kunnon selvittämisen taustoja 1990-luvulla kunnossapito ja korjausrakentaminen tulivat uudistuotannon rinnalle Korjattavan rakenteen kunto sanelee käytettävissä olevat korjausmenetelmät Korjaussuunnittelussa tehdään kustannusvaikutuksiltaan hyvin merkittäviä valintoja Pitkäjänteinen kiinteistönpito edellyttää tietoa tulevista korjaustarpeista Jussi Mattila 3/75

Hieman terminologiaa KUNTOARVIO KUNTOTUTKIMUS - Ei mittauslaitteita - Mittauslaitteita - Ainetta rikkomaton - Ainetta rikkova Näkyviin vaurioihin perustuva arvio rakenteiden kunnosta VAURIOKARTOITUS Rakenteista tehtäviin mittauksiin perustuva arvio turmeltumisilmiöiden ja muiden ongelmien tilanteesta ENNUSTE TULEVASTA Jussi Mattila 4/75

KUNTOTUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Ovatko rakenteet korjauksen tarpeessa? (Onko kannattavaa korjata?) Millaiset korjaustavat ovat teknisesti mahdollisia? (Millaiset korjaustavat tuovat ratkaisun korjaukseen johtaneisiin ongelmiin?) Mikä korjaustapa eri vaihtoehdoista on taloudellisin? Milloin korjaus on ajankohtainen? Tilaaja tarvitsee tietoa, ei tutkimustuloksia! Jussi Mattila 5/75

Kunnon selvittämisen yleiset periaatteet 1. Tutkimuksen sisältö valitaan ongelmalähtöisesti 2. Kaikki potentiaaliset vauriotavat tarkastellaan, muistetaan priorisointi 3. Kohde jaetaan rakennetyyppeihin, jotka tutkitaan omina kokonaisuuksinaan 4. Tietoa kerätään mahdollisimman monella rinnakkaisella menetelmällä 5. Mittaukset toteutetaan satunnaisotantana riittävin otoksin 6. Kuntoa arvioidaan aina korjaustapojen näkökulmasta Jussi Mattila 6/75

Ongelmalähtöisyys Jussi Mattila 7/75

Ongelmalähtöinen lähestymistapa Tutkimustoimet valitaan siten, että ne tuottavat tietoa ennalta asetettuihin kysymyksiin - Hyväkuntoisessa kohteessa hyvin monet asiat on tutkittava mittaamalla - Huonokuntoisessa kohteessa näkyvät vauriot kertovat jo paljon Heikkokuntoisessa kohteessa hyvinkin kevyt tutkimus voi olla täysin riittävä! Jussi Mattila 8/75

Jussi Mattila 9/75

Priorisointi: Turvallisuus ja terveellisyys Rakenteiden lujuus Haitalliset aineet (ympäristö, terveys) Korjaustavan oikeellisuus Muut seikat Jussi Mattila 11/75

Tutkittavat asiat 1. Raudoitteiden korroosio 2. Betonin rapautuminen 3. Kiinnitykset, kannatukset ja sidonnat 4. Terveydelle tai ympäristölle haitalliset aineet 5. Kosteustekniset seikat 6. Pintatarvikkeet 7. Pintakäsittelyt 8. Halkeilu ja muodonmuutokset 9. Käytöstä johtuva vaurioituminen Turvallisuus - Taloudellisuus - Estetiikka Jussi Mattila 12/75

Erilaiset rakenteet on tutkittava erikseen! Pesubetoniset päädyt Uritetut ikkunanauhat Maalatut harjatut nauhaelementit Jussi Mattila 14/75

Kunnon selvittämisen osat 1. Rakenneselvitys 2. Olosuhdeselvitys 3. Ongelma- ja vaurioselvitys: Ongelmien ja vaurioiden tyyppi sekä kunkin: Laajuus Kunnonselvittäjän Aste tukisanalista Syy(t) - tutkimuksen Vaikutukset suunnittelu - Eteneminen jatkossa - tulosten analyysi - Jussi Mattila 15/75

Havaintoaineiston kerääminen Asiakirjaaineisto Aistinvarainen havainnointi Näytteenotto ja laboratoriotutkimukset Kenttämittaukset Jussi Mattila 17/75

Selvitysmenetelmät 1) Asiakirjojen tarkasteleminen rakenteiden vaurioalttius 2) Rakenteiden aistinvarainen kartoittaminen rakenteiden suunnitelmienmukaisuus näkyvien vaurioiden, vikojen ja puutteiden vähimmäismäärä 3) Mittaukset yms. vaurioprosessien tilanne ja eteneminen piilevien vaurioiden laajuus ja aste 4) Haastattelut käyttäjien ja huoltohenkilöstön havainnot Jussi Mattila 18/75

Asiakirjalähteitä Asiakkaan omat arkistot Rakennuksissa pääpiirustukset ja usein paljon putkikuvia, joskus löytyy myös rakennepiirustuksia Silloissa pääosin hyvät arkistot Kunnan rakennusvalvonnan arkisto (pääpiirustukset, osin rakennekuvia) Suunnittelijoiden arkistot (Lähinnä rakenne, joskus arkkitehti) Jussi Mattila 19/75

Kunnon selvittämisen yleiset periaatteet 1. Tutkimuksen sisältö valitaan ongelmalähtöisesti 2. Kaikki potentiaaliset vauriotavat tarkastellaan, muistetaan priorisointi 3. Kohde jaetaan rakennetyyppeihin, jotka tutkitaan omina kokonaisuuksinaan 4. Tietoa kerätään mahdollisimman monella rinnakkaisella menetelmällä 5. Mittaukset toteutetaan riittävin otoksin 6. Kuntoa arvioidaan aina korjaustapojen näkökulmasta Jussi Mattila 20/75

Otoskoon valinta Esimerkki: Tutkittava (piilossa oleva) ongelma on merkittävä, jos sitä esiintyy 5 % alueella tutkittavaa rakennetta. Montako satunnaisesta kohdasta tehtyä mittausta tarvitaan todentamaan ongelman olemassaolo? Jos yleisyys on 5 %, tämä tarkoittaa 5 positiivista havaintoa 100:sta! Jussi Mattila 21/75

Kunnon selvittämisen yleiset periaatteet 1. Tutkimuksen sisältö valitaan ongelmalähtöisesti 2. Kaikki potentiaaliset vauriotavat tarkastellaan, muistetaan priorisointi 3. Kohde jaetaan rakennetyyppeihin, jotka tutkitaan omina kokonaisuuksinaan 4. Tietoa kerätään mahdollisimman monella rinnakkaisella menetelmällä 5. Mittaukset toteutetaan satunnaisotantana riittävin otoksin 6. Kuntoa arvioidaan aina korjaavien toimenpiteiden näkökulmasta Jussi Mattila 22/75

Esimerkki Parvekkeiden kunto on tyydyttävä. % laastipaikkaamalla Parvekekaiteissa on pitkälle edennyttä pakkasrapautumaa ja ne on uusittava. Pieliseinissä ja laatoissa on vain paikallisia korroosiovauriota ja ne voidaan korjata ja pinnoittamalla. Jussi Mattila 23/75

Tutkimismahdollisuudet Jussi Mattila 24/75

Raudoitteiden korroosio Asiakirjat: betonin laatu (lujuus) valusuunta raudoitusmäärä/paksuus rakenteen geometria (esim. uritus) ikä Aistinvarainen havainnointi: näkyvien vaurioiden määrä ja sijainti peitepaksuudet vauriokohdissa Kenttätutkimukset: peitepaksuuksien kartoittaminen karbonatisoitumissyvyyksien kartoittaminen terästen esiin piikkaaminen (potentiaalimittaukset) Laboratoriokokeet: kloridipitoisuuden määritys (pitoisuus/syvyysprofiili) Jussi Mattila 25/75

Jussi Mattila 26/75

Betonin rapautuminen Asiakirjat: betonin lujuusluokka lisähuokostustavoite rakenteen kosteustekninen toimivuus kosteusrasituksen ankaruus Kenttätutkimukset: vasarointi Aistinvarainen havainnointi: rasitustason arviointi detaljit näkyvät vesivuotojäljet yms. näkyvien vaurioiden määrä ja sijainti rapautumiseen viittaavat merkit kaareutuminen saumojen kokoonpuristuminen kalkkivuoto halkeamista halkeilu ja pinnan hilseily Laboratoriokokeet: mikrorakennetutkimus (ohuthie) betonin vetolujuustestaus suojahuokossuhdemittaus Jussi Mattila 27/75

Kalkkivuoto halkeamista Jussi Mattila 28/75

Kalkkivuoto halkemista Jussi Mattila 29/75

Kalkkivuoto halkemista Jussi Mattila 30/75

Pinnan halkeilu ja hilseily Jussi Mattila 31/75

Kaareutuminen Jussi Mattila 32/75

Saumojen kokoonpuristuminen Jussi Mattila 33/75

Saumojen kokoonpuristuminen Jussi Mattila 34/75

Kiinnitykset, kannatukset ja sidonnat Asiakirjat: kiinnikkeiden tyyppi ja materiaali Kiinnikkeille tulevat rasitukset (kuormat, pakko-voimat, lämpö, kosteus, liikkeet yms.) pettämisen vaikutukset Aistinvarainen havainnointi: suunnitelmien paikkansapitävyys heikkenemiseen viittaavat seikat? (siirtymät, halkeamat, hammastukset yms.) Kenttätutkimukset: avaaminen ja tarkastaminen (kiinnityksen tyyppi ja kunto) endoskooppitähystys (lähinnä kiinnikkeiden tyyppi) lämpökuvaus (kiinnikkeiden sijainti) koekuormitus Laboratoriokokeet: laskennalliset kantavuustarkastelut suoran lisätuennan mahdollisuuden selvittäminen Jussi Mattila 35/75

Kosteustekniset seikat Asiakirjat: saumojen, liitoskohtien yms. toimivuus tuuletusjärjestelyt pintatyyppi parvekkeiden vedeneristys ja vedenpoistojärjestelyt Kenttätutkimukset: huoltohenkilöstön haastattelut (esim. vesivuodot huoneistoihin) kosteusmittaukset (tulevat kysymykseen lähinnä poikkeustapauksissa) silloissa rakenteen avaus ja vedeneristeen tyypin ja kunnon tarkastus Aistinvarainen havainnointi: saumojen eheys ja joustavuus halkeilun esiintyminen vesivalumien jäljet pintakäsittelyjen tyyppi ja kunto pellitysten kunto ja toimivuus parvekkeiden vedenpoiston toimivuus ulkopuolisen kattovedenpoiston toimivuus Laboratoriokokeet: mikrobitutkimukset Jussi Mattila 36/75

Kosteustekniset seikat Aistinvarainen havainnointi: saumojen eheys ja joustavuus halkeilun esiintyminen vesivalumien jäljet pintakäsittelyjen tyyppi ja kunto pellitysten kunto ja toimivuus parvekkeiden vedenpoiston toimivuus ulkopuolisen kattovedenpoiston toimivuus Jussi Mattila 37/75

Raudoitteiden korroosiotilan tutkiminen 1. Laajuus ja aste: Silmämääräinen havainnointi (määrä, sijainti, aste, peitepaksuus) Peitepaksuusjakauma Karbonatisoitumissyvyydet -> Korroosiotilassa olevan raudoituksen määrä ja sijainti sekä syvyys 2. Syy: Betonin kloridipitoisuus Kloridiprofiili -> Paikkakorjauksen mahdollisuus 3. Vaikutukset: Rakennetekninen tarkastelu, rakennepiirustukset -> Korjauksen kiireellisyys 4. Eteneminen: Peitepaksuusjakauma Karbonatisoitumissyvyys-jakauma Kosteusolot Teräksen esiinpiikkaaminen Kloridipitoisuus -> Paikkakorjauksen mahdollisuus -> Taloudellinen korjausajankohta Jussi Mattila 38/75

Betonin rapautumisen tutkiminen 1. Onko näkyvää rapautumaa? Ei 2. Onko betoni pakkasenkestävää? Ei 3. Onko alkavaa rapautumaa rasitetuimmissa kohdissa? 4. Rapautumisen aste? 5. Rapautumisen syy? 6. Pitkälle edennee rapautuman määrä? 7. Rapautumisen eteneminen? On Jussi Mattila 39/75

Betonin rapautumisen tutkiminen 1. Onko näkyvää rapautumaa? Silmämääräiset havainnot 2. Onko betoni pakkasenkestävää? Mikrorakennetutkimus Suojahuokossuhde Asiakirjat (betonin laatu) 3. Onko alkavaa rapautumaa? Mikrorakennetutkimus rasitetuimmista kohdista Vetokokeet 4. Alkavan rapautumisen laajuus? Vetolujuus näytteistä 5. Rapautumisen aste? Mikrorakennetutkimus Vetokokeet Vasarointi 6. Rapautumisen syy? Mikrorakennetutkimus 7. Pitkälle edennee rapautuman määrä? Vasarointi Silmämääräiset havainnot 8. Eteneminen? Piirustukset Silmämääräinen tarkastelu (rasitusolot) Jussi Mattila 40/75

Tutkimusmenetelmät Jussi Mattila 41/75

Raudoitteiden korroosion tutkimismenetelmiä Betonin karbonatisoitumissyvyyksien määrittäminen Raudoitteiden peitepaksuusjakauman määrittäminen Betonin kloridipitoisuuden ja kloridiprofiilin määrittäminen Raudoitteiden potentiaalien mittaaminen Betonin ominaisvastuksen mittaaminen Terästen korroosionopeuden mittaaminen Betonin kosteuspitoisuuden mittaaminen Jussi Mattila 42/75

Betonin karbonatisoitumissyvyyksien määrittäminen Kerroksen paksuus, jossa on edellytykset raudoituksen korroosiolle (ruostuu, jos kosteutta riittävästi) Mittaus tehdään yleensä poranäytteestä phindikaattorilla (fenoliftaleiini) Terve betoni värjäytyy punaiseksi SUURI hajonta -> mittauksia tarvitaan runsaasti (kartoittaminen) Tuloksia verrataan raudoitteiden peitepaksuusjakautumaan Jussi Mattila 43/75

Jussi Mattila 44/75

Raudoitteiden peitepaksuusjakauman määrittäminen Raudoitteiden sijainnin ja syvyysaseman selvittäminen sähköisellä mittarilla, mikä edellyttää tietoa tankojen halkaisijasta (piirustukset, tieto aiemmista kohteista) SUURI hajonta -> mittauksia tarvitaan runsaasti Jussi Mattila 45/75

Raudoitteiden peitepaksuusjakauman määrittäminen Mittaukset on tehtävä satunnaisotoksena siten, että saadaan käsitys peitepaksuuksien jakautumasta Tulosten keskiarvolla ei siis ole mitään käyttöä! Jakaumaa verrataan betonin karbonatisoitumissyvyyteen tai -syvyysjakaumaan Näin saadaan tieto Korroosiotilassa olevien terästen määrästä Järkevästä piikkaussyvyydestä Esiinpiikattavien raudoitteiden määrästä Jo hyvin pienet korroosiomäärät ovat kiinnostavia (jopa alle 5 %, kun raudoitusta on paljon) Jussi Mattila 46/75

Karbonatisoitumissyvyys- ja peitepaksuusotanta Peitepaksuusmittaus, kaikki teräkset tasavälein (luokkaa 150) Karbonatisoitumissyvyysnäyte Jussi Mattila 47/75

Calculation of the extent of corrosion Carbonation depth distribution Cover depth distribution Independent quantities Take an interval (10-12 mm) At rebars located in this interval the carbonation distribution is valid The proportion of all rebars suffering corrosion in this interval: (10...12) 0.05 0.14 Pc = 0.05 0.12 + = 0.0095 2 The total proportion of rebars suffering corrosion: i i P Jussi Mattila c = P c 48/75

Betonin kloridipitoisuuden määrittäminen Korroosion kannalta kriittinen pitoisuus on noin 0,05 p-% betonin painosta Suolaa on käytetty myös kiihdyttimenä, nykyisin lähinnä liukkaudentorjuntaan Määritys tehtävä aina pistokokein Määritys tehdään jauhenäytteestä, joka otetaan yleensä iskuporaamalla Saatava selville Pitoisuus Mistä kloridit ovat peräisin (sekoitettu, tunkeutunut) Laboratoriot tekevät alihankintana Jussi Mattila 49/75

Kloridinäytteenotto Jussi Mattila 50/75

Raudoitteiden potentiaalien mittaaminen Betoniterästen korroosiotilan kartoitus sähköisesti ainetta rikkomatta Yksinkertainen toimintaperiaate, tulkintatapa ja laitteisto, käytännössä haastava menetelmä Betonin oltava kosteaa raudoituksen syvyydellä (eli ei onnistu orgaanisen maalin läpi) Soveltuu lähinnä kloridikorroosiotapauksiin (sillat, pysäköintirakennukset yms.) Ei kerro korroosioastetta! Jussi Mattila 51/75

Raudoitteiden potentiaalien esitystapa, esimerkki Jussi Mattila 52/75

Betonin rapautumisen tutkimismenetelmiä Mikrorakennetutkimus ohuthieestä Betonin vetolujuuden testaus näytteistä Betonin suojahuokossuhteen mittaaminen Vasarointi Jussi Mattila 53/75

Mikrorakennetutkimus ohuthieestä Betonin pakkasenkestävyyden ja pakkasrapautuman olemassaolon ja rapautumismekanismin selvittäminen Sisältyy aina kuntotutkimukseen, jos rapautuminen ei ole jo silmämääräisestikin todettavissa Tarkoittaa betonista valmistetun hyvin ohuen hieen mikroskooppitarkastelua (paksuus n. 25 μm, eli noin puolet hiuksen paksuudesta) Jussi Mattila 54/75

Osasuurennos ohuthieestä Jussi Mattila 55/75

Mikrorakennetutkimus ohuthieestä, näytteenotto Ohuthieeen valmistuksen ja analyysin kustannus on n. 250 /näyte, joten näytteenottokohdat on valittava suurella huolellisuudella Vauriotilanne > Näytteenottokohta 1. Ei merkkejä rapautumasta > näytteet rasitetuimmilta alueilta 2. Merkkejä mahdollisesta rapautumasta > näyte ko. kohdasta 3. Paikallista rapautumaa > näytteet lähistöltä ehjästä kohdasta 4. Laajaa rapautumaa > näytteet kevyemmin rasitetulta alueelta (esim. pohjoissivulta) Jussi Mattila 56/75

Mikrorakennetutkimus ohuthieestä, näytteenotto Jussi Mattila 57/75

OHUTHIE - PINTAHIE Ohuthie: Suojahuokoset Halkeilu Sementtikiven tiiviys Haitta-ainereaktiot Mineralogia Kuidut Pintahie: Suojahuokoset Halkeilu Kuva: Julkisivukonsultointi JK Oy Jussi Mattila 58/75

Betonin vetolujuuden testaus näytteistä Betonin vetolujuus kertoo sen kunnosta huomattavasti paremmin kuin puristuslujuus Tästä syystä betonin rapautumisen astetta ja erityisesti laajuutta voidaan selvittää näytelieriöistä tehtävän vetolujuustestauksen avulla Jussi Mattila 59/75

Betonin vetolujuuden testaus näytteistä Tulosten tulkintaohje, BY 42 Vetolujuuskokeiden tulokset tuottavat myös käyttökelpoisia lähtötietoja korjaussuunnitteluun! Jussi Mattila 60/75

Vasarointi Jussi Mattila 61/75

Pakkasrapautumisotanta, esimerkkinä parvekkeen pieliseinä Näkyvää rapautumaa Vasarointi kauttaaltaan pitkälle rapautuneen alueen rajaus ( ) Ohuthienäyte rapautumisen syy ja alkavan rapautumisen toteaminen Vetokoenäytteet alkavan rapautumisen alueen rajaus Jussi Mattila 62/75

Pakkasrapautumistilanteen selvittäminen Jussi Mattila 63/75

Esimerkki Jussi Mattila 64/75

Näytteenotto Betoninäytteet (timanttiporalieriöitä) Karbonatisoituminen, kloridit Ohuthieet, vetolujuus, suojahuokossuhde Saumanäytteet (10 cm massapätkiä) PCB (rv. ennen 1979) Lyijy-yhdisteet (1979-1989) Pinnoitenäytteet (pieniä paloja) Asbesti Kolme näytettä eri julkisivuilta, joista yksi pohjoissivulta. Analyysi esim. paikallisessa työterveyslaboratoriossa. Varsinainen asbestikartoitus erillisen ohjeen mukaan. Jussi Mattila 65/75

Näytteenotto Jussi Mattila 66/75

Näytteenotto Jussi Mattila 67/75

Yhteenveto sisällöstä Rakennesuunnitelmien tarkastelu (riskialttius) Rakenteiden ja näkyvien vaurioiden tarkastus Suunnitelmienmukaisuus Näkyvien vaurioiden sijainti ja laajuus Kosteustekninen toimivuus Eri rakennetyyppien ja tutkittavien pintojen tunnistaminen Kenttä- ja laboratoriotutkimukset Raudoitteiden korroosiotilanne Peitepaksuusmittaukset satunnaisotantana, n. 200, eri raudoitetyypit Karbonatisoitumissyvyysmittaukset n. 3... 8 / tutkittava pintatyyppi Kloridimääritykset Betonin rapautuminen (pakkasenkestävyys ja vauriotilanne) Pintojen vasarointi laajasti Ohuthietutkimus Vetokokeet Kantavuus- ja kiiinnitysasiat (rakenneavaukset) Terveellisyyskysymykset (pinnoite- ja saumamassanäytteet, mikrobinäytteet) Tulosten huolellinen analyysi Korjausvaihtoehtojen vertailun sisältävä raportti Jussi Mattila 68/75

Analyysin läpivieminen 1) Rakennekokonaisuus kerrallaan 2) Rakennetyyppi kerrallaan 3) Vauriotyyppi kerrallaan Eri menetelmillä kerättyjen tietojen kokoaminen ja tarkastelu (luotettavuus ja riittävyys, tarvittaessa korjattava päätelmää tai hankittava lisää tietoa) 4) Vauriotyyppikohtainen osajohtopäätös 5) Rakennetyyppikohtainen osajohtopäätös 6) Rakennekokonaisuutta koskeva kokonaisjohtopäätös Jussi Mattila 69/75

Kuntotutkimuksen raportointi Kuntotutkimusraportilla on kaksi keskeistä tehtävää: 1) Kerätyn aineiston järjestäminen ja dokumentointi 2) Tulosten sisältämän informaation siirtäminen tilaajalle Raportoinnissa on pyrittävä Yksikäsitteiseen ja selkeään esitykseen Järjestelmälliseen ja kompaktiin esitystapaan = Helppolukuisuuteen Raportissa on syytä aina pitäytyä vain tutkittujen seikkojen käsittelemiseen Jussi Mattila 70/75

Kuntotutkimuksen raportointi Kunnollisen kuntotutkimusraportin tulee käsittää: 1) Saatujen tulosten tarkastelun - Kerrotaan, miltä eri rakenneosien kunto vaikuttaa (vauriotavoittain) 2) Esityksen soveliaista toimenpidevaihtoehdoista sekä eri vaihtoehtojen vertailun - Edut, haitat, riskit, kustannukset, käyttöikä jne. Jussi Mattila 71/75

Kuntotutkimusten teettäminen Ulkona tehtävät kuntotutkimukset tehdään pääosin sulan maan aikana Optimiaikataulu: Kenttätyöt kevät-alkukesä Raportti loppukesä Korjaussuunnittelu syksy Urakkakysely ennen vuodenvaihdetta Korjaustyö kevättalvi seuraava kesä Jussi Mattila 72/75

Kuntotutkimusten teettäminen Kuntotutkimuksen sisällön määrittely edellyttää suhteellisen hyvää asiantuntemusta Tutkittavien asioiden painotus Otoskokojen määrittely Vastuukysymykset Jussi Mattila 73/75

Kuntotutkimusten teettäminen Tutkimusten teettäminen halvimman hinnan tarjoajalla johtaa polkumyyntiin ja lopulta tilaajan kustannusten kasvamiseen Esimerkki: Kunnostus 50 /m 2 100.000 Korjaus 150 /m 2 300.000 Uusiminen 250 /m 2 500.000 Kunnon selvittäminen 10.000 Ylivoimaisesti edullisinta on tehdä tarpeenmukaisia korjauksia! Jussi Mattila 74/75

Kysymyksiä, kommentteja? Jussi Mattila 75/75