Ydinainestiedot Takaisin 30258 Ruoansulatus ja ravitsemus A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Ruoansulatuskanavan kehitysbiologia 1.1 ruoansulatuselinten alkuperä, keskeiset kehitysmekanismit ja -geenit 1.2 keskeisimmät sikiöaikaisen kehityksen häiriöt ja niiden syyt 1.2.1 Hirschsprungin tauti 2 A 1.3 ruoansulatuskanavan yleisimmät epämuodostumat 2 C 2 Suu, sylkirauhaset ja nielu - makroskooppinen ja mikroskooppinen (histologinen) rakenne 2.1 Suuontelon seinämät 2.1.1 Huuli, labium 2 B 2.1.2 Poski, bucca 2 B 2.1.3 Suupohja 2 B 2.1.4 Suulaki, palatum 2 B 2.1.5 Suun limakalvon rakenne 2.2 Kieli, lingua 2.2.1 Kielen lihakset 2 B 2.2.2 Nervus lingualis, nervus hypoglossus 2.2.3 Kielen pintarakenteet, papillat 2.3 Sylkirauhaset 2.3.1 Korvanalussylkirauhanen, glandula parotis 2.3.2 Leuanalussylkirauhanen, glandula submandibularis 2.3.3 Kielenalussylkirauhanen, glandula sublingualis 2.4 Suunielu, oropharynx 2.4.1 Nielukaaret, arcus palatoglossus et -pharyngeus 2.4.2 Nielurisa, tonsilla palatina 2.5 Hampaat 2.5.1 Ien, gingiva 1 B 2.5.2 Hammaskuoppa, alveolus 2.5.3 Periodontaalikalvo (ligamentti) 1 B 2.5.4 Hammassementti 1 B 2.5.5 Kiille, kiille-elin, ameloblasti 2.5.6 Hammasluu, dentinum 2.5.7 Hampaan ydin, pulpa 3 Ruokatorvi ja mahalaukku - makroskooppinen ja mikroskooppinen (histologinen) rakenne 3.1 Ruokatorvi, oesophagus 3.2 Mahalaukku, ventriculus, gaster 3.3 Nervus vagus 3.4 Sympaattiset hermot 4 Maksa, haima ja pohjukaissuoli - makroskooppinen ja mikroskooppinen (histologinen) rakenne 4.1 Maksa, hepar 4.2 Sappirakko ja sappitiet, vesica fellea 4.3 Haima, pancreas 1 4.4 Pohjukaissuoli, duodenum 5 Ohutsuoli - makroskooppinen ja mikroskooppinen (histologinen) rakenne 5.1 Sykkyräsuoli, jejunum 5.2 Tyhjäsuoli, ileum 6 Paksusuoli ja peräaukko - makroskooppinen ja mikroskooppinen (histologinen) rakenne 6.1 Umpisuoli, caecum
6.2 Umpilisäke, appendix vermiformis 6.3 Nouseva, poikittainen ja laskeva koolon, colon ascendens, transversum et descendens 6.4 Sigmasuoli, colon sigmoideum 6.5 Peräsuoli, rectum 6.6 Peräaukko ja -kanava, anus et canalis ani 7 Vatsaontelon seinämä, vatsaontelo ja vatsakalvon ontelo - makroskooppinen rakenne 7.1 Vatsaontelon seinämä 7.2 Nivuskanava, canalis inguinalis 7.3 Vatsakalvo 7.4 Vatsakalvon ontelo 8 Muut vatsaontelon elimet ja rakenteet - makroskooppinen rakenne 8.1 Perna 8.2 Munuaiset ja virtsanjohtimet 8.3 Lisämunuaiset 8.4 Aortta ja alaonttolaskimo haaroineen 8.5 Vatsaontelon imusuonet ja -solmukkeet 8.6 Vatsaontelon hermot 9 Ruoansulatus- ja ravitsemusfysiologia 9.1 Syà misen sã à tely 9.1.1 Nà lã n ja kyllã isyyden lyhyt- ja pitkã aikainen sã à tely 9.1.1.1 Greliini, PYY, CCK, GLP-1 1 B 9.1.1.2 Hypotalamus ja muut aivoalueet 1 B 9.1.1.3 Leptiini ja insuliini 1 B 9.1.2 Lihavuus, syã mishã iriã 2 B 9.2 Ruoansulatuskanavan eri osien toiminta: motoriikka 9.2.1 nieleminen, ruokatorven motoriikka 9.2.1.1 mastikaatio 9.2.1.2 ruokatorven primaarinen ja sekundaarinen peristaltiikka 9.2.1.3 sulkijalihasten toiminta ja yleisimmã t toimintahã iriã t 9.2.2 mahalaukun motoriikka 9.2.2.1 mahalaukun tã yttyminen ja tyhjeneminen 9.2.2.2 pyloruksen sulkijan toiminta 9.2.2.3 oksennusheijaste 9.2.3 ohutsuolen motoriikka 9.2.3.1 peristaltiikka ja segmentaatioliikkeet 9.2.3.2 aterioiden vã lillã esiintyvã motoriikka, MMC 9.2.3.3 ileosekaalisen sulkijan toiminta 9.2.4 paksun ja peräsuolen motoriikka 9.2.4.1 haustraatioliikkeet ja massaperistaltiikka 9.2.4.2 perã suolen tã yttyminen, ulostusheijaste ja sulkijalihasten toiminta 9.3 Ruoansulatuskanavan eri osien toiminta: eritys 9.3.1 syljen eritys 9.3.1.1 syljen tehtävät ja vaikutukset suuterveyteen 9.3.2 mahalaukun limakalvoeritys 9.3.2.1 eritys aterioiden aikana ja niiden välillä 9.3.2.2 suolahapon, pepsiinin, limakalvosuojan ja gastriinin eritys 9.3.2.3 liikahappoisuus, limakalvon vaurioituminen, hapoton maha ja B12- vitamiinin puutos 9.3.3 haiman eksokriininen eritys 9.3.3.1 ruoansulatusentsyymit, niiden estäjät ja bikarbonaatti 9.3.4 sappinesteen eritys 9.3.4.1 sappinesteen tehtävät, erityisesti sappisuolat ja bikarbonaatti 9.3.4.2 sappikivien muodostuminen, keltaisuus, ripuli 9.3.5 suolikanavan eritystoiminnat 9.4 ravintoaineiden pilkkoutuminen ja imeytyminen 9.4.1 proteiinien, lipidien ja hiilihydraattien digestiomekanismit 9.4.2 absorptiomekanismit ohutsuolessa 1 B 9.4.3 enterohepaattinen kierto 1 B 9.4.4 absorptiotoiminnot paksusuolessa 1 B 9.4.5 laktoosi-intoleranssi, imeytymishäiriöt, ripulin eri mekanismit 2 B 9.5 ruoansulatuskanavan toimintojen säätely 9.5.1 autonominen hermosto ja aivot 9.5.1.1 säätelymekanismit, erityisesti etäheijasteet
9.5.2 enteerinen hermosto 9.5.2.1 hermoverkot, afferentti ja efferentti syöttö, tahdistinsolujen toiminta 9.5.2.2 säätelymekanismit, erityisesti paikalliset heijasteet 9.5.3 enteeriset peptidit: gastriini, sekretiini, kolekystokiniini, muut 9.6 Ravitsemusfysiologia 9.6.1 ravinnon merkitys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin 2 A 9.6.2 ravinnontarpeeseen vaikuttavat tekijät ja ravitsemussuositusten 2 A perusteet 9.6.3 suomalaisten ravinnonsaanti ja tietolähteet 2 A 9.6.4 ravitsemustieto kliinisessä työssä, tutkimusmenetelmien perusteet 3 B 10 Peptisen haavan hoidossa käytettävät lääkeaineet 10.1 Peptisen haavan patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2 B 10.2 Happopumpun estäjät 10.2.1 Happopumpun estäjien tyyppiaineet 10.2.2 Happopumpun estäjien vaikutusmekanismi ja vaikutukset 10.2.3 Happopumpun estäjien käyttöaiheet 10.2.4 Happopumpun estäjien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 10.2.5 Happopumpun estäjien vasta-aiheet 10.2.6 Happopumpun estäjien kinetiikka 2 B 10.2.7 Happopumpun estäjien interaktiot 2 B 10.3 H-2-reseptorin salpaajat 10.3.1 H-2-reseptorisalpaajien tyyppiaineet 10.3.2 H-2-reseptorisalpaajien vaikutusmekanismi ja vaikutukset 10.3.3 H-2-reseptorisalpaajien käyttöaiheet 10.3.4 H-2-reseptorisalpaajien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 10.3.5 H-2-reseptorisalpaajien vasta-aiheet 10.3.6 H-2-reseptorisalpaajien kinetiikka 2 B 10.3.7 H-2-reseptorisalpaajien interaktiot 2 B 10.4 Happoa neutraloivat lääkeaineet 10.4.ntasidien tyyppiaineet 10.4.2 Antasidien vaikutusmekanismi ja vaikutukset 10.4.3 Antasidien käyttöaiheet 10.4.4 Antasidien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 10.4.5 Antasidien vasta-aiheet 10.4.6 Antasidien kinetiikka 2 B 10.4.7 Antasidien interaktiot 2 B 10.5 Limakalvoa suojaavat lääkeaineet 10.5.1 Limakalvoa suojaavien lääkeiden tyyppiaineet 10.5.2 Limakalvoa suojaavien lääkeiden vaikutusmekanismi ja vaikutukset 10.5.3 Limakalvoa suojaavien lääkeiden käyttöaiheet 10.5.4 Limakalvoa suojaavien lääkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 10.5.5 Limakalvoa suojaavien lääkeiden vasta-aiheet 10.5.6 Limakalvoa suojaavien lääkeiden kinetiikka 2 B 10.5.7 Limakalvoa suojaavien lääkeiden interaktiot 2 B 11 Ummetus ja ripulilääkkeet 11.1 Ummetuksen ja ripulin patofysiologia ja lääkehoidon perusteet 2 B 11.2 Kontaktilaksatiivit 11.2.1 Kontaktilaksatiivien tyyppiaineet 11.2.2 Kontaktilaksatiivien vaikutusmekanismi ja vaikutukset 11.2.3 Kontaktilaksatiivien käyttöaiheet 11.2.4 Kontaktilaksatiivien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 11.2.5 Kontaktilaksatiivien vasta-aiheet 11.2.6 Kontaktilaksatiivien kinetiikka 2 B 11.2.7 Kontaktilaksatiivien interaktiot 2 B 11.3 Ulostemassaan vaikuttavat aineet 11.3.1 Ulostemassaan vaikuttavien aineiden tyyppiaineet 11.3.2 Ulostemassaan vaikuttavien aineiden vaikutusmekanismi ja vaikutukset 11.3.3 Ulostemassaan vaikuttavien aineiden käyttöaiheet 11.3.4 Ulostemassaan vaikuttavien aineiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 11.3.5 Ulostemassaan vaikuttavien aineiden vasta-aiheet 11.3.6 Ulostemassaan vaikuttavien aineiden kinetiikka 2 B 11.3.7 Ulostemassaan vaikuttavien aineiden interaktiot 2 B 11.4 Ripulilääkkeet
11.4.1 Ripulilääkeiden tyyppiaineet 11.4.2 Ripulilääkeiden vaikutusmekanismi ja vaikutukset 11.4.3 Ripulilääkeiden käyttöaiheet 11.4.4 Ripulilääkeiden yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 11.4.5 Ripulilääkeiden vasta-aiheet 11.4.6 Ripulilääkeiden kinetiikka 2 B 11.4.7 Ripulilääkeiden interaktiot 2 B 12 Muut ruuansulatuskanavan sairauksissa käytettävät lääkeaineet 12.1 Prokineetit 12.1.1 Prokineetien tyyppiaineet 12.1.2 Prokineetien vaikutusmekanismi ja vaikutukset 12.1.3 Prokineetien käyttöaiheet 12.1.4 Prokineetien yleisimmät tai vakavat haittavaikutukset 12.1.5 Prokineetien vasta-aiheet 12.1.6 Prokineetien kinetiikka 2 B 12.1.7 Prokineetien interaktiot 13 Vitamiiinit 13.1 Rasvaliukoiset vitamiinit 13.1.-vitamiini 13.1.2 D-vitamiini 13.1.3 E-vitamiini 13.1.4 K-vitamiini 13.2 Vesiliukoiset vitamiinit 13.2.1 C-vitamiini eli askorbiinihappo 13.2.2 B1-vitamiini eli Tiamiini 13.2.3 B2-vitamiini eli Riboflaviini 13.2.4 Niasiini 13.2.5 Biotiini 13.2.6 Pantoteenihappo 13.2.7 B6-vitamiini eli pyridoksiini 13.2.8 B12-vitamiini eli kobalamiini 13.2.9 Folaatti eli foolihappo 13.3 Kvasivitamiinit 13.3.1 Koliini 2 B 13.3.2 Karnitiini 2 B 13.3.3 Myo-inositoli 2 B 13.3.4 Ubikinonit 2 B 13.3.5 Flavonoidit 2 B 13.3.6 Lipoiinihappo 2 B 14 Kivennäisaineet 14.1 Makrokivennäisaineet 14.1.1 Kalsium 14.1.2 Magnesium 14.1.3 Rauta 14.1.4 Natrium 14.1.5 Kalium 14.1.6 Fosfori 14.1.7 Kloridi 14.2 Mikrokivennäisaineet 14.2.1 Rauta 14.2.2 Kupari 14.2.3 Seleeni 14.2.4 Sinkki 14.2.5 Jodi 15 Aminohapot 15.1 Kaikille välttämättömät 15.1.1 Isoleusiini 2 B 15.1.2 Leusiini 2 B 15.1.3 Lysiini 2 B 15.1.4 Metioniini 2 B 15.1.5 Fenylalaniini 2 B 15.1.6 Treoniini 2 B 15.1.7 Tryptofaani 2 B 15.1.8 Valiini 2 B 15.2 Kasvaville lapsille välttämättömät
15.2.rginnini 2 B 15.2.2 Histidiini 2 B 15.3 Keskosille välttämättömät 15.3.1 Kysteiini 2 B 15.3.2 Tyrosiini 2 B 16 Rasvahapot 16.1 Välttämättömät 16.1.lfa-linoleenihappo 1 B 16.1.2 Linolihappo 1 B 16.1.3 Eikosapentaeenihappo ja dokosaheksaeenihappo 2 B 16.2 Haitalliset 2 B 17 Hiilihydraattien pilkkoutuminen ja imeytyminen 17.1 Polysakkaridien hydrolyysi 17.1.1 Poly- ja oligosakkaridit 1 B 17.1.2 Disakkaridit 1 B 17.1.3 Tärkkelys ja glykogeeni 1 B 17.2 Imetyminen 17.2.1 Imeytymismekanismit 17.2.2 Imetymättömät sakkaridit 17.2.3 Laktoosi-intoleranssi 17.2.4 Glukoosinkuljettajat 1 B 17.3 Imetymisen jälkeinen metabolia 17.3.1 Glykogeenin synteesi 17.3.2 Glykolyysi 17.3.3 Insuliini ja glukagoni 18 Proteiinien pilkkoutuminen ja imeytyminen 18.1 Proteiinien hydrolyysi 18.1.1 Oligopeptidaasit 2 B 18.1.2 Enteropeptidaasit 2 B 18.1.3 Dipeptidaasit 2 B 18.2 Imeytyminen 18.2.1 Peptidikuljettajat 2 B 18.2.2 Aminohappojen kuljettajat 2 B 18.2.3 Passivinen permeaatio 18.3 Imetymisen jälkeinen metabolia 18.3.minohappojen kulkeutuminen maksaan 18.3.2 Proteiinisynteesi maksassa 18.3.3 Aminohappojen katabolia maksassa 18.3.4 Aminohappojen ja proteiinien eritys maksasta 19 Rasvojen pilkkoutuminen ja imeytyminen 19.1 Rasvojen hydrolyysi 19.1.1 Lipaasit 19.1.2 Sappihapot ja -suolat 19.1.3 Seosmisellit 1 B 19.1.4 Rasvahapot 19.1.5 Monoglyseridi 2 B 19.1.6 Kolesteroli 19.1.7 Sappikivet 19.2 Imeytyminen 19.2.1 Sekoittumaton kerros 2 B 19.2.2 Passiivinen permeaatio 19.2.3 Aktiivinen kuljetus 1 B 19.2.4 Rasvahappoja sitovat proteiinit 2 B 19.2.5 Kasvistanolit ja -sterolit 19.3 Imeytymisen jälkeinen metabolia 19.3.1 Triglyseridien synteesi 19.3.2 Kylomikronien muodostuminen ja eritys 19.3.3 Triglyseridien hydrolyysi rasva- ja lihaskudoksessa 19.3.4 Lipoproteeinien metabolia maksassa 20 Alkoholin metabolia 20.1 Imeytyminen 20.1.1 Permeaatio 20.2 Metabolia 20.2.lhokoholidehydrogenaasi
20.2.2 Aldehydidehydrogenaasi 20.2.3 Asetaatti 1 B 20.2.4 Asetaldehydi 20.2.5 Metanolimyrkytys 20.2.6 Formaldehydi 21 Ravintokuidut ja muut imeytymättömät yhdisteet 21.1 Käyttäytyminen ruuansulatuselimistössä 21.1.1 Eivät pilkkoudu ja imeydy 21.1.2 Selluloosa 1 B 21.1.3 Pektiini 1 B 21.1.4 Inuliini ja kumit 2 B 21.1.5 Raffinoosi 2 B 21.1.6 Ligniini 1 B 21.1.7 Resistentti tärkkelys 2 A 21.1.8 Fysikaalinen muoto 1 B 21.1.9 Terveysvaikutukset YATK v1.07 27.11.2013 palaute