Varhaiskasvatusyksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Louhi
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä: Lapsi on jäsenenä omassa iänmukaisessa pienryhmässään, jossa harjoitellaan päivittäin yhdessä toimimisen taitoja. Autamme lasta löytämään omia vahvuuksiaan ja ymmärtämään itseään oppijana. Kylä koostuu eri-ikäisten lasten pienryhmistä. Lapset oppivat toisiltaan esimerkin kautta ja isommat voivat auttaa pienempiään. Uutta opitaan yhdessä leikkien ja toiminnallisin keinoin. Suunnitelmissa on väljyyttä lasten aloitteille ja ideoille. Päiväkoti Louhi on yhteisö, jossa aikuiset ja lapset opettelevat uutta yhdessä usein yrityksen ja erehdyksen kautta. Kehumme yrittämisestä ja kannustamme ponnistelemaan asioiden eteen. 2
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö: Koko talon yhteinen teema tällä toimintakaudella on kaveri- ja tunnetaidot; näitä asioita käsitellään moninaisin tavoin lasten pienryhmissä ja hyvänä kaverina olemista opetellaan päivittäin. Teema on jatkoa viime keväältä sitä toivoivat monet vanhemmat. Kannustamme ja tuemme pitkäkestoisia leikkejä. Ohjaamme leikkiporukoiden muodostumista, leikkien valintaa ja autamme leikin sujumisessa tarpeen mukaan. Käytämme kaikissa kylissä leikinvalintatauluja, joiden avulla lapset voivat valita leikkejä yhdessä kavereiden ja aikuisen kanssa. Leikimme erilaisia ohjattuja leikkejä kuten perinneleikkejä, sääntöleikkejä, liikuntaleikkejä Sovimme leikkitreffejä pienryhmille eri kylien kesken: yhteisten leikkien kautta lapset oppivat tuntemaan toisiaan paremmin yli kylärajojen. Järjestämme koko talon yhteisiä leikkiteemoja vähintään 2 kertaa vuodessa. Lapset suunnittelevat uusia leikkejä (esim. leikkipankin sisältöä) talon yhteisissä lastenkokouksissa. Lelut ovat lasten saatavilla. Monipuolista, mielikuvitusta tukevaa leikkivälineistöä eri-ikäisille: teemme hankintoja suunnitelmallisesti. Käytämme leikkivälineistöä on mahdollisimman tehokkaasti (yhteistä materiaalia): lelujen varaustaulu apuna. Hyödynnämme sekä sisä- että ulkotilat mahdollisimman hyvin. Yhteisellä info-taululla ilmoitetaan vapaana olevista tiloista esim. retkipäivinä. Näin saadaan leikkirauhaa ja tilaa. 3
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo: Jokainen on yhtä tärkeä Kohtaaminen ja tiedon kulku Kohtaamme jokaisen lapsen aamuisin yksilöllisesti tervehtien ja kerromme lapsen päivästä vanhemmille: päivittäisen kohtaamisen lisäksi Facebook- tai Instagram-dokumentointi päivän touhuista. Havainnoimme lasten leikkejä, haastattelemme lapsia vähintään. 2 krt/vuosi ja olemme kiinnostuneita lasten mielenkiinnon kohteista, sillä ne ovat lähtökohta toiminnan suunnittelulle. Järjestämme talon yhteisiä lastenkokouksia säännöllisesti kuukausittain: lapset suunnittelevat talon yhteisiä tapahtumia ja ottavat kantaa erilaisiin yhteisiin asioihin. Kokouksissa on vaihtuva lasten edustus kylittäin ja vaihtuva vetovastuu. Lapsen mielenkiinnon kohteet Toisen kunnioitus Vaikuttaminen Oikeus olla oma itsensä Kohtaamme jokaisen lapsen yksilönä, jokainen saa olla oma itsensä ja tuoda omat vahvuutensa ryhmään. Hyväksymme lapsen omat valinnat, esim. vaatteet ja leikit ja lapsiryhmässä opetellaan toisen kunnioittamista. Rohkaisemme kokeilemaan uusia asioita ja yhteisleikkejä eri lasten kanssa. 4
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus: Kieli Tuemme suomenkielen oppimista suunnitelmallisesti ja arvioimme sitä säännöllisesti, tukena S2- lastentarhanopettaja. Käytämme kommunikoinnin tukena kuvia arjen eri tilanteissa. Käytämme eri kielisiä tervehdyksiä omassa ryhmässä. Kulttuuri ja identiteetti Oppimisympäristössä on samaistumiskohteita jokaiselle lapselle, esim. kuvissa, leluissa ja kirjoissa on tarjolla monenlaisia ihmisiä ja perheitä. Huomioimme lasten erilaiset taustat sensitiivisesti. Tutustumme yhteistyössä keittiön kanssa eri ruokakulttuureihin. Tutustumme eri maiden lippuihin. Käytämme musiikkia ympäri maailman eri tilanteissa. Juhlimme 100-vuotiasta Suomea syksyllä 2017. Vanhemmat Kutsumme vanhempia tutustuttamaan lapsia eri kulttuureihin (Lahja lapselle päivä) Rohkaisemme vanhempia käyttämään monipuolisesti omaa äidinkieltään kotona. Dokumentoimme päivittäin toimintaa Facebookin tai Instagramin kautta; vanhemmat saavat paremman käsityksen lapsen päivästä ja varhaiskasvatuksesta 5
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa: Otamme roskien lajittelun ja kierrätyksen mukaan lasten arkeen. Liikumme joka päivä sisällä ja ulkona: kannustamme ja innostamme liikkumaan: ohjatut liikuntaleikit ja lasten saatavilla on monipuolisesti liikuntavälineitä. Opettelemme turvallista liikkumista päiväkodin ulkopuolella, esim. liikennevälineissä, pienryhmien säännöllisillä retkillä. Roskattomat retkieväät-ohjeistus vanhemmille. Ohjaamme lapsia Luomme säännöt käsittelemään leluja yhdessä lasten ja tavaroita niin, että kanssa. ne pysyvät ehjinä. Takaamme Laitamme tavarat turvallisuuden, omille paikoilleen. mutta emme halua turhia Tavaroilla on sääntöjä. merkityt omat paikat. Teemme päiväkodin KEKE-suunnitelman. Ohjaamme terveelliseen ruokailuun ja luomme ruokailutilanteista myönteisiä. Opettelemme ruokahävikin pienentämistä. 6
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagoginen dokumentointi toimii arvioinnin tukena. Yksikön toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan tammikuussa ja huhtikuussa. Erityisesti arvioidaan kehittämiskohteita Tiimit arvioivat oman ryhmänsä toimintasuunnitelman toteutumista: Työntekijän itsearviointi, tiimien toiminnan arviointi Onko toiminta pedagogisesti perusteltua ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaista? (vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt) Lasten kasvun kehityksen ja oppimisen edellytysten toteutuminen Kasvattajayhteisön toiminta Tiimeissä arviointikeskustelut, joissa päiväkodin johtaja on mukana tammikuussa ja huhtikuussa. Vanhemmat kutsutaan huhtikuussa kyläkahveille, joissa arvioidaan mennyttä kautta Arviointien pohjalta lähdetään suunnittelemaan seuraavaa toimintakautta. 7
Kehittämiskohteemme tällä toimintakaudella: Lapsen osallisuuden lisääminen: haluamme kiinnittää tähän erityistä huomiota arjen eri tilanteissa ja tietoisesti luoda lapsen osallisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria, esim. leikin valinta, ruokailu, oppimisympäristön muokkaaminen, lasten haastattelut, lastenkokoukset. Osaamisen ja ideoiden jakaminen tiimien kesken pitkin toimintakautta. Arviointi: keväällä tarkastellaan toteutuneita käytäntöjä henkilöstön kanssa sekä kysytään lasten kokemuksista heiltä itseltään. Mitkä asiat ovat toimineet? Miksi? Minkä voi jättää pois tai mitä voisi olla enemmän? Pedagoginen dokumentointi some-kanavia käyttäen: jokaisella kylällä on käytössään Facebook- tai Instagram-tili, jonka avulla harjoitellaan päivittäisen toiminnan dokumentoinnin tapoja. Osaamisen jakaminen tärkeää. Uusien älypuhelinten ja tablettien hyödyntäminen dokumentoinnissa. Lapset mukaan dokumentoimaan. Lasten kasvunkansioiden sisällön muokkaaminen ja arviointi sähköisen dokumentoinnin rinnalla. Vanhempia informoidaan aikatauluista yms. sähköpostitse, kuukausikirjeistä ja viikkokirjeistä luovutaan. Arviointi: keväällä jaetaan kokemuksia ja arvioidaan, mitä on opittu ja mitä hyötyä uudesta toimintatavasta on ollut sekä mitä pitäisi vielä oppia ja mitä voisi kehittää. Vanhempien tapaamisessa (esim. kyläkahveilla) kuullaan vanhempien kokemuksia ja mielipiteitä asiasta. Lasten kuuleminen ja kokemusten selvittäminen. 8
Yhteistyö ja viestintä Huoltajat kutsuttu kyläkahveille elokuussa (23.8. ja 31.8.17): keskusteltu toimintasuunnitelman laatimisesta, Helsingin vasusta ja kirjattu vanhempien toiveita ja ajatuksia. Koko talon vanhempainilta 5.10.17, jolloin kylissä keskusteltu pienryhmissä Louhen toimintasuunnitelman pohjasta: vanhemmat tehneet omia kysymyksiä, kommentteja ja ehdotuksia suunnitelmaan. Lapsen vasu-keskustelussa syksyllä suunnitellaan lapsen varhaiskasvatusta, arviointi keväällä. Anna lapselle lahja-päivä: huoltaja voi tulla päiväksi lapsensa ryhmään tutustumaan arkeemme sekä näkemään lapsensa ryhmän jäsenenä. Huhtikuussa 2018 huoltajat kutsutaan kyläkahveille arvioimaan toimintasuunnitelman toteutumista Joka kylässä käytössä Facebook tai Instagram-tili, jonka kautta päivittäistä pedagogista dokumentointia lapsiryhmän toiminnasta Tärkeistä päivämääristä ja aikatauluista informoidaan sähköpostilla Vanhemmat ovat muodostaneet vanhempaintoimikunnan, jolla on oma Facebook-ryhmä. Yhteyshenkilö päiväkodin puolelta on Kerttu Rahikka. Vanhempaintoimikunta järjestää erilaisia tapahtumia vuoden mittaan, joista mahdollisesti kertyviä varoja käytetään lasten hyväksi. Monialainen yhteistyö: Vallilan neuvola + muut perheiden käyttämät neuvolat Vallilan kirjasto Paavalin seurakunta Lastensuojelu Vallilan koulu (esiopetus) S2-lastentarhanopettaja Päivi Nikkilä Kiertävä erityislastentarhanopettaja Päivi Jormakka 9
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen: huoltajien kanssa sovitaan tutustumisjaksosta ennen päivähoidon aloittamista. Sen aikana käydään aloituskeskustelu lapsen sujuvan aloituksen turvaamiseksi. Siirtyminen toiseen ryhmään: lapset siirtyvät tarvittaessa kylästä toiseen lähinnä toimintakauden vaihtuessa (elokuu). Lapsen pienryhmä ja kylä pyritään pitämään samana koko toimintakauden Lapsen vasuprosessi: ryhmien lastentarhanopettajat käyvät huoltajien kanssa vasukeskustelut syksyn aikana. Ennen keskustelua huoltajat saavat lomakkeen, jonka avulla voivat valmistautua keskusteluun. Vasukeskusteluun varataan aikaa n. puoli tuntia (tulkin kanssa tunti). Keskustelussa sovitut asiat kirjataan lyhyesti lapsen vasuun, jonka huoltajat allekirjoittavat. Arviointikeskustelu käydään lyhyesti keväällä. Ryhmät tiedottavat keskusteluajan varaamisesta huoltajia. 10
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. 11