1 2007
Toukokuu 2007 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puh. +358 20 774 0164 SAK, PL 157, 00531 Helsinki Tilaukset: SAK puh. +358 20 774 00
SAK Tutkimustieto 1/2007 1 SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2007 SISÄLLYS Tiivistelmä... 3 Kehitys viimeisen vuoden aikana... 5 Arvosana liitolle... 5 Epätyypilliset työsuhteet... 6 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä... 7 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt... 8 Työvoimavaje... 9 Paikallisen sopimisen kattavuus... 10 Soveltamisongelmat... 11 Kouluarvosana paikallisen sopimisen tuloksista... 12 Henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ohjelmat... 13 Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus... 14 Muut ajankohtaiset asiat... 15 Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan... 15 Työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiat... 16 Liite: Kyselylomake..18
2 SAK Tutkimustieto 1/2007
SAK Tutkimustieto 1/2007 3 TIIVISTELMÄ SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtunut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yhteistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen, työvoiman saantivaikeuksiin ja henkilöstön kehittämistoimintaan. Tässä raportoitavaan, maaliskuussa 2007 tehtyyn kyselyyn vastasi 389 luottamusmiestä, jotka edustavat työpaikoillaan noin 100 000 palkansaajaa. 1 Tulosten mukaan viimeinen vuosi on tuonut mukanaan ainakin seuraavia muutoksia: johdon ja henkilöstön yhteistyösuhteita kuvaava saldoluku on pakkasella, puute laaja-alaisista yleisosaajista on kasvanut ja paikallisten sopimusten soveltamisongelmat ovat lisääntyneet. Kouluarvosanaksi paikallisesta sopimisesta luottamusmiehet antavat tyydyttävän 7,1. Ongelmana paikallisessa sopimisessa näyttäisi kuitenkin olevan palkkaa koskeva sopiminen. Sen tuottamat soveltamisongelmat heikentävät olennaisesti paikallisen sopimisen arvostusta. Siten luonnollinen tie paikallisen sopimisen kehittämiseen on soveltamisongelmien vähentäminen palkasta paikallisesti sovittaessa. Lakisääteiset työsuojelu- ja työterveyssuunnitelmat ovat yleisiä, mutta muut työpaikkatason suunnitelmat ovat edelleen vajaakäytössä. Tasaarvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma on tehty joka toisella lain piiriin kuuluvalla, yli 30 työntekijän työpaikalla. Tasa-arvosuunnitelmien määrä ei siten ole viimeisen vuoden aikana lainkaan lisääntynyt. Tulos on yllättävä, sillä syksyllä 2005 suunnitelmien määrä lisääntyi huomattavasti kiitos kesällä 2005 tasa-arvolakiin sisällytetyn kirjauksen suunnitelman tekemisen velvoittavuudesta. Lain mukaan tasa-arvosuunnitelmaan tulee myös sisällyttää palkkakartoitus eri tehtäväluokituksissa ja -ryhmissä työskentelevien naisten ja miesten palkoista. Tulosten mukaan tällainen palkkakartoitus on kuitenkin tehty vain joka kolmannella lain piiriin kuuluvalla työpaikalla. Hyvää tietoa palkkatasoista katsoi saaneensa joka kolmas palkkakartoitukseen osallistuneista luottamusmiehistä. Palkkasyrjintää paljastui 13 prosentissa palkkakartoituksista. Tulosten mukaan töiden uudelleenjärjestelyt ovat olleet varsin mittavia: 80 prosentilla työpaikoista on viimeisen vuoden aikana palkattu uutta työvoimaa, ja 60 prosentilla on väkeä koulutettu joko uusiin tai vanhoihin tehtä- 1 Vastausprosentiksi tuli noin 42, mikä on noin viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuoden kyselyssä. Syy normaalia suurempaan katoon saattaa liittyä luottamusmiesvaalien ajoittumiseen kyselyjaksolle. Teollisuudessa vastausprosentti oli 44, yksityisillä palveluakoilla 39 ja julkisella sektorilla 42.
4 SAK Tutkimustieto 1/2007 viin. Mutta uuden työvoiman palkkaamisesta huolimatta irtisanomisia ja lomautuksia on edelleen toimeenpantu joka kolmannella työpaikalla. Työvoiman vaihtuvuus on näin ollen säilynyt korkeana. Viidennes työpaikoista on viimeisen vuoden aikana sekä vähentänyt että lisännyt työvoimaansa. Luottamusmiesten mielestä seuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiat ovat palkankorotukset ja työsuhdeturva. Nämä asiat kattoivat yli puolet vastauksista. Paljon julkisuudessa esillä olleet alakohtaiset ongelmat nousivat esiin joka viidennessä vastauksessa.
SAK Tutkimustieto 1/2007 5 KEHITYS VIIMEISEN VUODEN AIKANA Arvosana liitolle Yksi tapa hahmottaa niitä lähtökohtia, joilta työpaikkatason edunvalvonta ponnistaa, on liiton onnistuminen työaika- ja palkkapolitiikassaan. Jos liitto on onnistunut hyvin, mahdollisuudet onnistua työpaikkatason toiminnassa ovat todennäköisesti myös hyvät, ja päinvastoin. Koska liitot varsin hyvin tuntevat kenttänsä, alakohtaiset sopimukset on varmasti yritetty kirjoittaa siten, että niiden toimeenpano työpaikoilla ei tuota ongelmia. Liitot saavat pääluottamusmiehiltä tyydyttävän kouluarvosanan sekä työaika- että palkka-asioiden hoidosta: 7,6 työaika-asioiden ja 7,0 palkkaasioiden hoidosta. Arvosana työaika-asioiden hoidosta on ollut parempi kuin palkka-asioiden hoidosta annettu arvosana aina vuodesta 1999 lähtien, kun arvosanoja ensimmäisen kerran kysyttiin. Tyydyttävän keskiarvon alle mahtuu tosin joukko huonompiakin arvosanoja: 18 prosenttia työaika-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista ja 35 prosenttia palkka-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista oli korkeintaan välttävä 6. Lisäksi, kuten kuviosta näkyy, palkka-asioiden hoidosta annettujen arvosanojen hajonta on varsin suuri. Palkka-asioiden hoito näyttäisi siis jakavan mielipiteitä voimakkaammin kuin työaika-asioiden hoito. Kouluarvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta 40 35 % luottamusmiehistä 30 25 18 % työaika-arvosanoista ja 35 % palkka-arvosanoista korkeintaan välttävä 6 20 15 10 5 0 4 5 6 7 8 9 10 Työaika-asiat Palkka-asiat Arvosana
6 SAK Tutkimustieto 1/2007 Epätyypilliset työsuhteet Toinen työpaikkatason edunvalvontaan vaikuttava asia on epätyypillisten muiden kuin vakinaista kokopäivätyötä tekevien - työsuhteiden osuus henkilöstön kokonaisvahvuudesta. Voidaanhan olettaa, että jos lähes koko henkilöstö tekee vakinaista kokopäivätyötä, paikallisen edunvalvonnan järjestäminen on helpompaa kuin siinä tapauksessa, että suuri osa henkilöstöstä tekee osa-aikatyötä, määräaikaista työtä tai näiden yhdistelmää, määräaikaista osa-aikatyötä. Epätyypillisiä työsuhteita on perinteisesti käytetty eräänlaisena puskurityövoimana, joka laman kohdatessa on saanut lähteä. Näin tapahtui myös viime vuosikymmenen alun lamassa aina vuoteen 1994 saakka. Keväästä 1994 lähtien epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi aina vuoden 1996 alun "minilamaan" saakka, jolloin puskurin kasvattaminen pysähtyi. "Minilamasta" toivuttiin kuitenkin pian, ja sen jälkeen kehitys on ollut varsin kaksijakoinen: epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut yksityisillä palvelualoilla ja laskenut teollisuudessa. Julkisella sektorilla tilanne näyttäisi vakaantuneen. Viimeisen vuoden aikana epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut hieman palvelualoilla ja laskenut teollisuudessa. 50 Epätyypillisiä työsuhteita % henkilöstöstä 45 40 Yksityiset palvelut 35 30 25 KAIKKI 20 15 Julkinen 10 5 0 Teollisuus 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
SAK Tutkimustieto 1/2007 7 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä Yhteistyö henkilöstön ja työpaikan johdon välillä on viimeisten kymmenen vuoden aikana nähnyt monia käänteitä ja erot talouden eri sektoreiden välillä ovat olleet suuria. Yhteistyö heikentyi 1990-luvun alkupuolella, kun maa kävi syvässä lamassa. Vuosina 1995-98 yhteistyö kuitenkin elpyi, heikentyäkseen sitten uudestaan vuodesta 2004 eteenpäin. Kaksijakoinen kehitys kielii siitä, että uudelleenjärjestelyt työpaikoilla jatkuvat edelleen laajoina, ja niiden yhteydessä yhteistyösuhteet voivat joko parantua tai huonontua riippuen siitä, mikä rooli työntekijäpuolelle näissä järjestelyissä annetaan. Aivan viime vuosina työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat ilmeisesti jonkin verran heikentyneet. Vuonna 2006 työpaikkoja, joilla yhteistyö on huonontunut, on ollut selvästi enemmän (22 %) kuin työpaikkoja, joilla yhteistyö on parantunut.(15 %). Julkisella sektorilla yhteistyötä koskeva saldoluku on huonontunut selvästi (-18 %) ja teollisuudessa jonkin verran (-7 %). Yksityisillä palvelualoilla tilanne on pysynyt ennallaan. Henkilöstöryhmien välillä yhteistyö, jota kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa, on parantunut 15 prosentilla ja heikentynyt 10 prosentilla työpaikoista, joilla on ollut useampia henkilöstöryhmiä. Kaksi kolmasosaa SAK:laisista työpaikoista on tällaisia työpaikkoja. 40 Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä % työpaikoista 35 30 25 20 Yhteistyö parantunut 15 10 Yhteistyö huonontunut 5 0 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
8 SAK Tutkimustieto 1/2007 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt Viime vuosikymmenen alun laman aikana uudelleenjärjestelyille oli tyypillistä runsas lomauttaminen ja irtisanominen. Vuodesta 1995 eteenpäin tyypillistä on ollut uuden työvoiman palkkaaminen. Viime vuosina myös koulutus uusiin tai vanhoihin tehtäviin on lisääntynyt. Jaksolla 1995-2001 vuoden aikana tapahtuneet lomautukset ja irtisanomiset koskivat vajaata kolmasosaa työpaikoista. Minilaman myötä ne tilapäisesti lisääntyivät, vähetäkseen sitten takaisin aiemmalle tasolleen. Ongelma korostuu teollisuudessa, jossa viimeisen vuoden aikana joka kolmas työpaikka on irtisanonut tai lomauttanut. Varsin korkealle tasolle noussut työvoiman kierrätys on viimeisen vuoden pysynyt korkeana: 20 prosenttia työpaikoista on palkannut uutta työvoimaa, vaikka vanhaa on saman tarkastelujakson aikana lomautettu tai irtisanottu. Ongelma on suurin (23 %) teollisuudessa ja pienin julkisella sektorilla (16 %). 90 80 70 60 50 40 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt, % työpaikoista (Kierrätys = Palkattu uusia, vaikka tarkastelujaksolla myös lomautettu tai irtisanottu) Otettu uusia Koulutettu Lomautettu tai irtisanottu 30 20 10 0 Kierrätetty 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06
SAK Tutkimustieto 1/2007 9 Työvoimavaje Luottamusmiestiedustelussa työvoimavajauksen laajuutta on mitattu vuodesta 1999. Julkinen keskustelu työvoimapulasta on kuitenkin käyty Tilastokeskuksen ja työnantajien työnantajahaastattelujen pohjalta, joissa lähtökohtana on ollut auki julistettujen paikkojen täyttäminen. Luottamusmiesten mielestä puutetta työvoimasta voi esiintyä, vaikka uutta työvoimaa ei olisi haettukaan. Siksi tässä yhteydessä pulan sijasta puhutaan työvoimavajeesta. Luottamusmiesten mielestä viime työvoimavajetta on esiintynyt joka toisella työpaikalla. Tilanne on siis varsin ongelmallinen. Samanaikaisesti laajan työttömyyden kanssa meillä on käsissämme työpaikkojen työvoimavaje. Asetelma ilmentää 1990-luvun ongelmallista perintöä: työpaikkansa säilyttäneet tekevät töitä varsin suuren suorituspaineen alla. Lisätyövoimaa ei palkata, ellei ole aivan pakko. Luottamusmiesten mielestä lisätyövoimavaje on yleinen ja suurelta osin ammattitaidon tasosta riippumaton ilmiö. Joka toisella työpaikalla on viimeisen vuoden aikana esiintynyt vajetta laaja-alaisista yleisosaajista, noin 40 prosentilla kausi- ja sijaistyön tekijöistä, joka kolmannella työpaikalla suppean alan erityisasiantuntijoista ja vajaalla 30 prosentilla aputyön tekijöistä. Nopeimmin on kuitenkin kasvanut vajaus laaja-alaisista yleisosaajista. 60 50 Työvoimavajauksen esiintyminen % työpaikoista Suppean alan erityisasiantuntijoista Laaja-alaisista yleisosaajista Aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) Kausi- ja sijaistyön tekijöistä 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
10 SAK Tutkimustieto 1/2007 Paikallisen sopimisen kattavuus Uusien paikallisten sopimusten määrää on kysytty vuodesta 1995, josta lähtien paikallinen sopiminen on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti. Kasvun taustalla ovat vuosikymmenen puoliväliin ajoittuneet muutokset, jolloin monet liitot uusivat palkkausjärjestelmiään jättäen enemmän tilaa paikalliselle sopimiselle. Jo pari vuotta aiemmin monet liitot olivat lisänneet toisin sopimisen mahdollisuuksia erityisesti työaika-asioissa. Jaksolla 1996-2001 painopiste on ollut palkoista sopimisen puolella, mutta viime vuosina lähes yhtä laajaa on ollut työajoista sopiminen. 2 Lisäksi laajaalainen sopiminen siten, että sovitaan sekä palkkaan että työaikaan liittyvistä asioista, on lisääntynyt. Vaikka paikallinen sopiminen ei sinänsä ole hyvä tai huono asia, niin huolestuttavaa on se, että paikallisen sopimisen laajenemisen myötä myös sopimusten soveltamisongelmat ovat lisääntyneet. Viimeisten kolmen vuoden aikana paikallinen palkkasopiminen on vähentynyt, mutta työaikasopiminen näyttäisi viimeisen vuoden aikana kääntyneen uuteen kasvuun. Aineistosta ei kuitenkaan ilmene, mistä kasvu johtuu. Toisaalta myös soveltamisongelmat näyttäisivät kuitenkin jonkin verran lisääntyneen. Viimeisen vuoden aikana tehdyt paikalliset sopimukset 40 35 30 25 20 15 % työpaikoista sovittu palkoista sovittu työajoista 10 syntynyt soveltamisongelmia 5 0 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 2 Aikasarja ei sisällä erittelyä sen mukaan, onko kyseessä ollut TES:n soveltaminen, TES:n parantaminen tai toisin sopiminen.
SAK Tutkimustieto 1/2007 11 Soveltamisongelmat Viimeisen vuoden aikana paikallisen sopimisen soveltamisongelmat ovat jakautuneet varsin tasaisesti työaika- ja palkkasopimuksiin: soveltamisongelmia on ollut kummassakin tapauksessa noin kymmenellä prosentilla työpaikoista. Alla olevassa taulukossa on tiivistelmä tyypillisistä, luottamusmiesten avovastauksista kootuista, soveltamisongelmista. Työaikasopimusten soveltamisongelmat liittyvät usein erilaisiin vuorolisiin. Ei ole aina selvää keihin sopimusta sovelletaan, onko puheena oleva työ vuorotyötä tai mitä liukumilla käytännössä tarkoitetaan. Ongelmaa on myös työajan riittämättömyydestä ja työajan seurannasta. Palkkasopimuksissa ongelmana on usein se, että urakkatyötä joudutaan tekemään tuntipalkalla. Tai sitten ongelmaa on sopimuksen vinosta soveltamisesta, samanmielisten suosimisesta ja henkilökohtaisten korotusten jakautumisesta. Usein käy myös niin, että työaikasopimuksella on epäsuoria ja epämiellyttäviä palkkavaikutuksia, tai toisinpäin. Tai että sopimukseen koski se sitten työaikaa tai palkkaa liittyy töiden organisointia, josta työnantaja työnjohto-oikeutensa nojalla päättää yksipuolisesti itse, työtekijäpuolen sivuuttaen. Esimerkkejä paikallisten sopimusten soveltamisongelmista Työaikasopimukset Aika ei riitä. Suulliset sopimukset eivät päde. Tulkintaongelmia, luovuttiin sopimuksesta. Työnantaja rikkoo jatkuvasti sopimusta Ylityötunteja ei saa tulla, tuntien vähennetään. Vuorotyön vuorojenvaihto/viikonloppuylityö arkipyhät. Vapaapäivien saanti ja anto. Palkkasopimukset Provisiopalkkaisten koulutuskorvaukset. Erilaiset lisät, kenelle maksetaan. Henkilöstöryhmien välisiä ongelmia. Palkat maksetaan ulkonäön perusteella Takuupalkan suuruudesta. Tulospalkkauksen soveltamisongelmia henkilökohtaisen palkan osalta. Työnvaativuusmääritykset eivät ole toimineet.
12 SAK Tutkimustieto 1/2007 Kouluarvosana paikallisen sopimisen tuloksista Miten soveltamisongelmat ovat sitten vaikuttaneet siihen, miten luottamusmiehet ovat paikallisen sopimisen kokeneet. Soveltamisongelmien esiintyminenhän ei välttämättä ole huono asia, vaan seuraus hyvästä yrityksestä. Tätä mahdollisuuden arviointia varten luottamusmiehiltä pyydettiin nyt ensimmäistä kertaa kouluarvosanaa paikallisen sopimisen tuloksista työpaikalla. Keskimääräiseksi arvosanaksi tuli tyydyttävä 7,1. Korkeintaan välttävän kuutosen antoi 29 prosenttia luottamusmiehistä ja kiitettävän vähintään yhdeksikön antoi 13 prosenttia luottamusmiehistä. Työaikasopimuksia tehneille työpaikoille arvosana oli keskimäärin 7,5 ja palkkasopimuksia tehneille työpaikoille 6,3. Ero arvosanoissa on siis varsin selvä, ja kielii ongelmista palkkasopimisen puolella. Toinen ero koskee paikallisen sopimisen seurauksia. Jos paikallisen palkkasopimisen seurauksena on tullut soveltamisongelmia, luottamusmiesten kouluarvosana paikalliselle sopimiselle on 5,8 muuten 7,1. Paikallisen työaikasopimisen vastaavaa eroa ei ole. Ongelmana paikallisessa sopimisessa on siten palkkaa koskeva sopiminen. Sen tuottamat soveltamisongelmat heikentävät olennaisesti paikallisen sopimisen arvostusta. Siten oikea tie paikallisen sopimisen lisäämiseen on paikalliseen palkkasopimiseen liittyvien soveltamisongelmien vähentäminen. Kouluarvosana paikallisen sopimisen tuloksista sopimisen seurausten mukaan 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 7.5 7.7 Arvosana työajoista sopineilla työpaikoilla 7.1 7.4 5.8 Arvosana palkoista sopineilla työpaikoilla 6.5 Arvosana työajoista tai palkoista sopineilla työpaikoilla Kun sopimisesta ei ole seurannut soveltamisongelmia Kun sopimisesta on seurannut soveltamisongelmia
SAK Tutkimustieto 1/2007 13 Henkilöstön kehittämissuunnitelmat ja ohjelmat Hyvin toimivilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 3, tasa-arvo-suunnitelma 4, työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys 5 ja työsuojelun toimintaohjelma 6. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien ja tasa-arvosuunnitelmien olemassaoloa edellytetään yrityksiltä, joissa henkilöstöä on vähintään 30. Terveydenhuollon ja työsuojelun puolella tällaista rajoitetta ei ole. Keväällä 2007 työterveyshuollon ja työsuojelun ohjelmat, suunnitelmat ja selvitykset löytyivät useimmilta työpaikoilta, mutta havainnot muista suunnitelmista ovat vähäisemmät. Ja pienillä työpaikoilla esim. tasaarvosuunnitelmat on perin harvinaisia. Työpaikkatason ohjelmien ja järjestelmien olemassaolo % eri kokoisista työpaikoista Voittopalkkiojärjestelmä Tulospalkkiojärjestelmä Työterveyshuollon työpaikkaselvitys Työterveyshuollon toimintasuunntelma Työsuojelun toimintaohjelma Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus Tasa-arvosuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat 3 9 12 15 19 30 35 50 0 20 40 60 80 100 53 59 62 yli 29 henkilöä alle 30 henkilöä 67 73 85 90 92 3 Yhteistoimintalain (1978/725) 6 b :ään tehtiin jo 29.7.1988 täsmennys, jonka mukaan yrityksen tulee vuosittain vahvistaa henkilöstö- ja koulutussuunnitelma ennen tilikauden alkua. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisällyttää mm. henkilöstön määrässä ja laadussa odotettavissa olevat muutokset, ja koulutussuunnitelmaan henkilöstösuunnitelmasta johtuvat yleiset koulutustarpeet sekä koulutuksen vuosittainen toteuttamissuunnitelma henkilöstöryhmittäin. 4 Tasa-arvolain (2005/232) 6a :n mukaan "työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasaarvosuunnitelman mukaisesti. 5 Työterveyshuoltolain (2001/1383) 2:11 :n mukaan työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. 6 Työturvallisuuslain 9 :n mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset työsuojelun toimintaohjelma.
14 SAK Tutkimustieto 1/2007 Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus Ensimmäistä kertaa kysyimme nyt luottamusmiehiltä siitä, miten tasaarvolain mukainen palkkakartoitus on tehty. Millaista tietoa palkkakartoitus antoi? Nousiko esiin palkkasyrjintää? Tulosten mukaan 31 prosenttia palkkakartoitukseen osallistuneista luottamusmiehistä katsoi saaneensa hyvää tietoa palkkatasoista. Teollisuudessa hyvää tietoa oli tarjolla enemmän (37 % palkkakartoituksista) ja yksityisissä palveluissa vähemmän (17 % palkkakartoituksista). Tyydyttävää tietoa sai 48 prosenttia luottamusmiehistä, ja huonoa tietoa 21 prosenttia luottamusmiehistä. Palkkasyrjintää nousi esiin 13 prosentilla palkkakartoituksen tehneistä työpaikoista, ja erot sektoreiden välillä ovat tässä asiassa pienet. Silmiinpistävän usein (27 % vastaajista) vastaaja kuitenkin kertoo, että hän ei osaa sanoa syrjinnän ilmenemisestä mitään varmaa. Luku on niin suuri, että se herättää kysymyksen palkkakartoituksen laadusta. Oliko se sittenkään riittävällä tarkkuudella tehty? Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty, niin millaista tietoa palkkatasoista sait? nousiko esiin palkkasyrjintää? KAIKKI 31 48 21 KAIKKI 13 61 27 Julkinen 35 48 16 Julkinen 15 64 21 Yks. palvelut 17 50 33 Yks. palvelut 10 63 28 Teollisuus 37 46 17 Teollisuus 13 59 29 0 20 40 60 80 100 hyvää tyydyttävää huonoa 0 20 40 60 80 100 nousi ei noussut en osaa sanoa
SAK Tutkimustieto 1/2007 15 MUUT AJANKOHTAISET ASIAT Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan Tupo-sopimuksen 2003-2004 kohta 6.3 kuuluu seuraavasti: Keskusjärjestösopimuksissa on pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annettu oikeus käyttää yrityksen ja yhteisön tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Keskusjärjestöt toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Nyt saadun tiedon mukaan tämä oikeus toteutuu noin 80-90 prosenttisesti julkisella sektorilla, mutta vain 60-70 prosenttisesti teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla. Suurimmat puutteet näyttäisivät koskevan sähköpostia, joka puuttuu joka kolmannelta yksityisen sektorin luottamusmiehiltä. Luottamusmiesten käyttöoikeus toimistovälineisiin Tupo-sopimuksen kohdan 6.3. toteutuminen sähköposti 60 62 82 internet-yhteys atk-laitteet ja ohjelmat 66 69 74 71 85 86 0 20 40 60 80 100 teollisuus yks.palv julkinen
16 SAK Tutkimustieto 1/2007 Työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiat Seuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimpiä asioita luottamusmiehiltä tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, ilman mitään johdatusta. Ja vastauksia tulikin varsin runsaasti, noin 250 kappaletta, jotka tutkija oman harkintansa perusteella luokitteli alla olevaan taulukkoon. Sen mukaisesti tärkeimmiksi asioiksi nousivat palkankorotukset ja työsuhdeturva. Yleensä palkankorotuksissa painotettiin reipasta yleiskorotusta, mutta myös minimipalkat ja ns. solidaarisuuserät mainittiin usein. Jos paikallinen sopiminen tässä yhteydessä mainittiin, niin kriittisesti tyyliin ei lisää paikallista sopimista. Vastaavasti työsuhdeturvassa korostettiin irtisanomissuojaa ja muutosturvaa. Samaa tarkoittaen puhuttiin myös henkilöstön asemasta määräaikaisten vakinaistamisesta ja osa-aikaisten lisätunneista. Alakohtaisista asioista maininnat koskivat yleensä jonkin palkkaluokan jälkeenjääneisyyden korjaamista tai vieläkin yksityiskohtaisempaa asiaa. Seuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiat % avovastauksista Tärkeimmät asiat % 1 Palkankorotukset 30 yleiskorotus minimipalkat muut korotuserät ei paikallista sopimista 2 Työsuhdeturva 25 irtisanomissuoja muutosturva määräaikaisten vakinaistaminen lisää tunteja, osa-aikatyö 3 Alakohtaiset asiat 20 4 Luottamushenkilöiden asema 10 5 Muut asiat 15 YHTEENSÄ 100
SAK Tutkimustieto 1/2007 17 17 Liite SAK:n luottamusmiestiedustelun kyselylomake 1. Taustatiedot a ammattiliittosi nimi on: b sähköpostiosoitteesi on: (vain tutkijan käyttöön) c ikäsi on vuotta d olet 1 mies 2 nainen 2. Työpaikkasi a henkilöstön kokonaismäärä on, joista b vakinaista kokoaikatyötä tekee henkilöä 3. Kuinka yhteistyö työpaikallasi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana? (b-kohtaan vastaat vain jos työpaikallasi on useampia henkilöstöryhmiä). a johdon ja henkilöstön välillä 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut b henkilöstöryhmien välillä (jos on) 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut 4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia a työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa b palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa 5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) 1 ei ole seurannut 2 on seurannut, millaisia: 6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongelmia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin) 1 ei ole seurannut 2 on seurannut, millaisia: 7. Kouluarvosanasi (4-10) paikallisen sopimisen tuloksista työpaikallasi on 8. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit omalle liitollesi a työaika-asioiden hoidosta: b palkka-asioiden hoidosta: 9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä? a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei ole b On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei ole c Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei ole d Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole 10. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana esiintynyt työvoimavajausta a suppean alan erityisasiantuntijoista 1 on 2 ei ole b laaja-alaisista yleisosaajista 1 on 2 ei ole c aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) 1 on 2 ei ole d kausi- ja sijaistyön tekijöistä 1 on 2 ei ole
18 SAK Tutkimustieto 1/2007 11. Onko työpaikallasi on ei ole en tiedä a henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat 1 2 3 b tasa-arvosuunnitelma 1 2 3 c tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 1 2 3 d työsuojelun toimintaohjelma 1 2 3 e työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1 2 3 f työterveyshuollon työpaikkaselvitys 1 2 3 g tulospalkkiojärjestelmä 1 2 3 h voittopalkkiojärjestelmä 1 2 3 12. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty, a millaista tietoa palkkatasoista sait 1 hyvää 2 tyydyttävää 3 huonoa b nousiko esiin palkkasyrjintää 1 kyllä nousi 2 ei noussut 3 en osaa sanoa 13. Tupo-sopimuksen 2003-2004 (kohta 6.3) mukaan luottamushenkilöillä on käyttöoikeus seuraaviin työpaikkasi järjestelmiin. Onko sinulla käyttöoikeus seuraaviin: a atk-laitteet ja ohjelmat 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani b internet-yhteys 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani c sähköposti 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä työpaikallani 14. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana ollut a Vuokratyövoimaa 1 on ollut 2 ei ole ollut 3 en osaa sanoa b Alihankintatyövoimaa 1 on ollut 2 ei ole ollut 3 en osaa sanoa c Muuta määräaikaista työvoimaa 1 on ollut 2 ei ole ollut 3 en osaa sanoa 15. Onko näiden ryhmien työsuojelussa ollut erityisiä ongelmia 1 ei ole ollut 2 on ollut, millaisia 16. Seuraavan työmarkkinaratkaisun tärkeimmät asiat: 1. 2. 3. 17. Muita täydentäviä huomautuksia:
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI-00531 Helsinki puh. +358 20 774 000 fax +358 20 774 0225 www.sak.fi