AVAUS-HANKE HYVINVOINNIN TARJOTIN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY

1 AVAUS-HANKE HYVINVOINNIN TARJOTIN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY Versio 1.0 (28.2.2014)

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. MÄÄRITELTÄVÄ HYVINVOINNIN TARJOTIN... 4 3. HYVINVOINNIN TARJOTIN; VAIHEET JA AIKATAULUTUS... 7 4. RAKENNE JA HALLINTAMALLI... 8 5. KRITEERIT... 10 6. HYVINVOINNIN TARJOTTIMEN SISÄLTÖ... 12 6.1. Ikäihmisten hyvinvointimittari... 12 6.1.1. Taustaa hyvinvointiprofiilista... 12 6.1.2. Tarpeet... 12 6.1.3. Toiminnallisuudet... 13 6.1.4. Käyttäjäkuvaukset... 15 6.1.5. Ikäihmisten hyvinvointimittariin tulevat kysymykset... 16 6.1.6. Ikäihmisten hyvinvointimittariin tulevat tietopaketit ja testit... 17 6.2. Oma-arviointityökalu... 17 6.2.1. Tarpeet... 18 6.2.2. Käyttäjäkuvaus... 19 6.3. Virtuaalinen asukastupa... 19 6.3.1. Tarpeet... 20 6.3.2. Käyttäjäkuvaus... 21 6.4. Avoin markkinapaikka... 22 6.5. Hyvinvointia tukevat työkalut... 22 6.5.1. Omahoitoratkaisut... 23 6.5.2. Omahoitopolut, Yleinen SoTe-tieto... 23 6.5.3. Mielenterveystalo, SADe... 23 6.5.4. Palveluhakemisto SADe, sähköinen palveluseteli... 23 6.5.5. Palautepalvelut SADe, Spontaani palaute... 24 6.5.6. Otometri... 24 6.6. Kolmannen sektorin toiminnot... 24 6.6.1. Ihimiset.fi- sivustot... 24 6.6.2. Oulu Parks... 25 7. TOIMINNALLISET PERIAATTEET... 26 8. EI-TOIMINNALLISET VAATIMUKSET... 29 9. HYVINVOINNIN TARJOTIN PALVELUPROSESSEISSA... 32 10. TIEDON KERUU KUNTALAISILTA, AMMATTILAISILTA JA MUILTA YHTEISTYÖKUMPPANEILTA 33 10.1. Kuntalaisraadit ja kyselyt... 33 10.2. Muut kohtaamiset... 34 10.3. Ammattilaisten työryhmät... 34 LÄHTEET... 36 LIITTEET... 37

3 1. JOHDANTO Vuodet 2014-2020 ovat suurten muutosten aikaa Oulun kaupungin ja koko Suomen hyvinvointipalveluissa. Palvelurakenteen ja palvelumalli 2020 toteutus alkaa kunnissa tehtävillä muutoksilla jo vuonna 2014. Kuntalaisen valinnanvapaus ja monituottajamalli tulevat entistä tärkeämmäksi ja sähköisten palveluiden laaja implementointi tapahtuu kunnissa jo lähivuosina. AVAUS-hankkeen tavoitteena on saada kuntalaislähtöinen toimintakulttuuri osaksi kaikkia palveluja, jolloin kuntalaisen omavastuu ja omahoidon osuus kasvavat. Tulevaisuuden palveluita tukevana keskeisenä toiminta-alustana kehitetään hyvinvoinnin tarjotinta, jonka avulla pyritään vastaamaan palvelurakenteen muutokseen ja kuntalaisen valinnanvapauden toteutumiseen. Hyvinvoinnin tarjottimen määrittelyä eli tätä dokumenttia on kirjoitettu ajatuksella, että hyvinvoinnin tarjotin koostuu modulaarisista palveluista. Osa näistä palveluista on jo olemassa, osa vaatii edelleen kehittämistä ja osaa palveluista ei ole vielä olemassa. Määrittelyssä kuvataan hyvinvoinnin tarjottimen tarpeet kokonaisuutena sekä niiden palveluiden tarpeet, joita ei vielä ole olemassa. Määrittelyssä ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, miten hankintaprosessi etenee näiden palveluiden osalta. AVAUS-hankkeeseen ei ole budjetoitu rahaa hankintoihin, joten hankintaprosessi etenee muuta kautta. Määrittelyssä viitataan myös lyhyesti tiettyihin jo olemassa oleviin palveluihin, jotka on katsottu liitettävän tärkeäksi osaksi hyvinvoinnin tarjotinta. Hyvinvoinnin tarjottimen toiminnallinen määritys on geneerinen eli palvelu on käyttöönotettavissa missä tahansa kunnassa tai kaupungissa. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin tarjotinta voidaan laajentaa kattamaan kaikki alueen palvelut hyvinvointipalveluiden lisäksi. Käyttäjäryhmät voidaan myös laajentaa kattamaan kaikki ikäryhmät ikäihmisten lisäksi. Tietoa ja ideoita määrityksiin on kerätty kuntalaisilta ja ammattilaisilta erilaisissa raadeissa, työryhmissä ja kyselyin. Ammattilaiset ja kuntalaiset osallistetaan hyvinvoinnin tarjottimen kehittelyyn vielä vahvemmin maalis-toukokuussa 2014, jolloin järjestetään useita työpajoja aiheeseen liittyen. Määrittely täydentyy kevään 2014 aikana sekä jatkossa mahdollisten hankintaprosessien aikana. Pohjana on käytetty myös jo olemassa olevia kansallisia ja alueellisia määrityksiä, joita mm. THL, Kaste-hanke, SADe-sote, Hyvis, Kotitori, Gasel-hanke ja Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti (VAKAVA) ovat tuottaneet.

4 2. MÄÄRITELTÄVÄ HYVINVOINNIN TARJOTIN Tämä dokumentti kuvaa hyvinvoinnin tarjottimen toiminnalliset vaatimukset. Toiminnalliset kuvaukset on jätetty tarkoituksella avoimiksi ja laajoiksi, sillä toteutustapoja on useita. On haluttu jättää toteutuksen tarjoajalle vapautta siihen, kuinka toiminnalliset tarpeet ratkaistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Määritys kuvaa tarjottimen vaatimukset kuntalaisen ja ammattilaisen näkökulmasta. Määrityksessä kuvataan neljä ikäihmisten asiakascasea hyvinvoinnin tarjottimen näkökulmasta. Nämä asiakascaset ovat leiko-, aivohalvaus-, syöpä- ja mielenterveyskuntoutuja. Asiakascaseissa tietyt asiat on kuvattu yksityiskohtaisesti, mutta ne ovat kuitenkin vain esimerkinomaisia ja asioita havainnollistavia. Vaihtoehtoiset toteuttamistavat ovat mahdollisia. Tässä dokumentissa ei kuvata teknistä arkkitehtuuria. Hyvinvoinnin tarjotin kokoaa yhteen eri tuottajien palvelut ja sen käytöllä pyritään vauhdittamaan kunnan tuottavuuskehitystä. Julkinen ja yksityinen sektori toimivat hyvinvoinnin tarjottimella yhdessä kumppanina ja verkostona. Hyvinvoinnin tarjottimen käytön tehostuessa henkilökunnan työtä vapautuu paljon palveluja käyttävien asiakkaiden neuvontaan. Hyvinvoinnin tarjotin on avoin kaikille, mutta sen sisältöä on koottu ikäihmisten näkökulmasta ja lähtökohtana on tuoda esiin palveluita, jotka tukevat ikääntyvien kuntalaisten kotona asumista, selviytymistä ja toimintakykyä. Ammattilaiset voivat hyödyntää hyvinvoinnin tarjotinta oman työnsä työn tukena ja heidän roolinaan on motivoida ja ohjata kansalaisia hyvinvoinnin tarjottimen käyttöön. Hyvinvoinnin tarjotin on matalan kynnyksen palvelu erilaisiin toimintoihin ja palveluihin. Se kokoaa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tuomat palvelut yhteen ja lisää kuntalaisen sekä ammattilaisten tietoisuutta olemassa olevista palveluista. Kuntalaiset saavat omaan hyvinvointiin ja toimintakykyynsä liittyvää validia tietoa sekä kokonaiskäsityksen alueellisesta palveluvalikoimasta. Hyvinvoinnin tarjotin on kaikkien saatavilla ja käytettävissä esim. kotoa, kirjastosta tai asukastuvilta. Hyvinvoinnin tarjotinta voi käyttää omatoimisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Hyvinvoinnin tarjotin voidaan linkittää haluttuihin internetsivuihin ja kuntalainen pääsee hyvinvoinnin tarjottimelle esim. oman kaupungin/kunnan internetsivustolta, jos tarjotin sinne linkitetään. Näin Oulun kaupungin kuntalainen pääsisi tarjottimelle www.ouka.fi -sivuston kautta, Kempeleen asukas www.kempele.fi sivuston kautta jne. Joitain hyvinvoinnin tarjottimelle tulevia palveluita on jo pilotoitu ja pilotoidaan ennen varsinaisen hyvinvoinnin tarjottimen käyttöönottoa Oulun kaupungin internetsivustolla esim. Mielenterveystalo.fi. Hyvinvoinnin tarjottimessa painottuu asiakaskeskeinen palveluun ohjaus, jossa kansalaisia tuetaan oman ja läheisen ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja terveysongelmien omahoidossa eli kansalaista ohjataan omahoitoa tukevien palveluiden äärelle. Tavoitteena on tarjota kansalaisille monikanavaista asiointia, jossa painottuu oman terveyden- ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja omahoito sähköisillä palveluilla ja jossa tiedot palvelunantajista ja palveluista ovat helposti saatavilla. Hyvinvoinnin tarjottimen ajatuksena on motivoida kansalaista oman hyvinvointinsa ylläpitoon. Kunta on perinteisesti ottanut vastuun kansalaisten hyvinvoinnista ja tarjonnut palveluita, nyt pyritään ohjaamaan ja aktivoimaan kansalaista itseään ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Motivoijana ja tiedon tuottajana voivat toimia myös yhdistykset, järjestöt, seurat jne. Hyvinvoinnin tarjotin painottaa kuntalaisen ohjautumista itsehoitoon ja ennaltaehkäisyyn eli vihreälle alueelle ja ohjattuun itsepalveluun ja omahoitoon eli keltaiselle alueelle (kuva 1.). AVAUShankkeessa jo määritelty Alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi (liite 1.) kuvaa ohjattua itsepalvelua ja omahoitoa.

5 Kuva 1. Kuntien sähköisten omahyvinvointi- ja asiointipalveluiden arkkitehtuurilinjaukset (VAKAVA) Hyvinvoinnin tarjotin on yksi työkalu kuntien palvelurakenteen uudistamisessa. Oulun palvelumalli 2020 lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, jossa sähköiset omahyvinvointi- ja asiointipalvelut, etäratkaisut ja liikkuvat palvelut ovat tärkeä osa toimintaa perinteisten fyysisten palveluiden rinnalla ja korvaajana. Hyvinvoinnin tarjotin erottuu muista kansallisista omahyvinvointi- ja asiointipalveluista siinä, että tarjotin korostaa kuntalaisen valinnanvapautta tuomalla yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt kuntalaisen ulottuville. Hyvinvoinnin tarjotin on modulaarinen eli toiminnot koostuvat eri nettisovelluksista ja palveluista, jotka voidaan koota esim. kunnan internetsivuille (kuva 2.). Kuva 2. Hyvinvoinnin tarjottimen rakenne ja palvelut Hyvinvoinnin tarjottimen keskiössä on ikäihmisten hyvinvointimittari, joka pohjautuu Oulussa kehitettyyn kuntalaisen hyvinvointiprofiiliin. Hyvinvointimittaria ei ole vielä olemassa, vaan se lähtenee syksyllä 2014 innovatiivisen hankintamenettelyyn, jolloin Oulun kaupungin eri toimijat vievät hankintaa eteenpäin. Tästä mittarista toivotaan visuaalista, koukuttavaa ja pelillistä, jota kuntalaisen on helppo ja mukava käyttää. Mittarissa painottuu asiakasohjaus, jolloin sovellus ohjaa

6 käyttäjän tulosten perusteella erilaisiin nettisovelluksiin ja palveluihin (tietoon, ohjeisiin, sähköisiin työkaluihin ja tarvittaessa palveluntarjoajien yhteystietoihin). Toinen hyvinvoinnin tarjottimen keskeinen elementti on Oma-arviointityökalu. Oma-arviointityökalua ei ole myöskään vielä olemassa, vaan siihen liittyvää innovatiivista hankintaa valmistellaan. Arviointityökalu helpottaa ikääntyvää kuntalaista tai hänen läheistään/omaistaan löytämään yksityisen, kolmannen sektorin ja kunnan toimintoja ja palveluita. Lisäksi työkalu ohjaa ja neuvoo kotona selviytymistä tukevissa asioissa, mikäli oikeutta kunnan järjestämiin palveluihin ei ole. Hyvinvoinnin tarjotin painottaa myös yhteisöllisyyttä ja arjen hyvinvointia tukevia toimintoja. Tämä toteutetaan virtuaalisella asukastuvalla. Virtuaalista asukastupaa ei ole vielä olemassa, vaan sen toiminnallinen määrittely valmistuu Oulun seudun ammattikorkeakoulun masteropiskelijan toimesta kevään 2014 aikana ja se liitetään tämän dokumentin liitteeksi. Virtuaalinen asukastupa lähtenee itsearviointimenetelmän ohella innovatiiviseen hankintaan heti toiminnallisen määrityksen valmistuttua kesän 2014 jälkeen. Neljäntenä tärkeänä osana hyvinvoinnin tarjotinta on avoin markkinapaikka. Tarve sille on tullut sekä ammattilaisilta että kuntalaisilta. Avointa markkinapaikkaa ei ole vielä olemassa ja sen hankintaprosessi on vielä auki. Avoin markkinapaikka voi mahdollisesti liittyä virtuaalisen asukastuvan hankintaan. Avoin markkinapaikka kokoaa hyvinvoinnin palveluita ja kauppapalveluita kuntalaiselle tarjolle ja mahdollistaa palveluiden vertailun helposti.

7 3. HYVINVOINNIN TARJOTIN; VAIHEET JA AIKATAULUTUS Vaihe 1. Hyvinvoinnin tarjottimen määrittely, joka tähtää ikäihmisten hyvinvointimittarin, virtuaalisen asukastuvan, oma-arviotyökalun ja avoimen markkinapaikan kilpailutukseen eli innovatiiviseen hankintaan. AIKATAULU v. 2014-2015 Vaihe 2. Innovatiivinen hankinta v. 2014-2015 Vaihe 3. Käyttöönotto? v. 2015-2017? Vaihe 4. Hyvinvoinnin tarjottimen laajennus? v. 2017-2020? - Ensimmäinen alustava versio 28.2.2014 - Toinen versio 30.6.2014 - Määritys täydentyy hankinnan edetessä v. 2015 Tämä määrittelydokumentti kuvaa vaiheen yksi eli hyvinvoinnin tarjottimen toiminnallisen määrityksen. Tämä määrittelydokumentti ei kuvaa vaiheita 2-4. Tämä määrittelydokumentti on yksi vaihe hyvinvoinnin tarjottimen kehitystyössä. Vaiheen 1. jälkeen siirrytään vaiheeseen 2, jossa tulee tehdä esiselvitys hankintaa varten. Hyvinvoinnin tarjottimen kehitystyö jatkuu käyttöönottovaiheessa vuosina 2015-2017. Edelleen jatkuva kehitys, sisältöjen ja käyttäjäryhmien laajennus on mahdollista käyttöönoton jälkeen vuosina 2017-2020.

8 4. RAKENNE JA HALLINTAMALLI Hyvinvoinnin tarjottimen rakenne Hyvinvoinnin tarjotin koostuu modulaarisesti eri palveluista. Näitä palveluja ovat ikäihmisten hyvinvointimittari, virtuaalinen asukastupa, oma-arviotyökalu sekä liitettävät muut nettisovellukset ja palvelut (mm. ohjeet, tieto jne.). Hyvinvointimittari, virtuaalinen asukastupa, oma-arviotyökalu ja kaikki linkitettävät palvelut voivat olla erillisiä sovelluksia. Asiakasohjaus ohjaa käyttäjää sähköisesti eteenpäin esim. ohjeisiin, tietoon ja kaikkiin muihin linkitettäviin palveluihin. Koko tämä modulaarinen kokonaisuus muodostaa hyvinvoinnin tarjottimen (kuva 3). Kuva 3. Hyvinvoinnin tarjottimen arkkitehtuuri Hyvinvoinnin tarjottimen sisältöä on koottu ikäihmisten näkökulmasta ja lähtökohtana on tuoda esiin palveluita, jotka tukevat ikääntyvien kuntalaisten kotona asumista, selviytymistä ja toimintakykyä. Hyvinvoinnin tarjottimen käyttö kuvataan tässä dokumentissa kolmen käyttäjäkuvauksen pohjalta, jotka lähtevät liikkeelle hyvinvointimittarin käytöstä, virtuaalisen asukastuvan käytöstä tai omaarviointityökalun käytöstä. Jokainen käyttäjä voi lähteä myös oman terveytensä ja kiinnostuksen kohteista tutkimaan sisältöjä. Hyvinvoinnin tarjottimen hallinnointi ja omistajuus On huomioitava, että tätä määritystä kirjoittaessa hyvinvoinnin tarjottimen hallintamalli ei ollut tiedossa. Hyvinvoinnin tarjotin tarvitsee hallinnoijan ja selkeän omistajan. Hyvinvoinnin tarjottimelle on sovittava yhteiset periaatteet ja koordinointi, jotta tiedot ovat ajan tasalla kunkin sähköisen palvelun osalta. Yksi vaihtoehto hallintamallille on seuraava: Hyvinvointipalvelut omistaa, mutta järjestelmän hankinta- ja rakennusvaiheessa toimijoivat ovat AVAUS-hanke, strateginen hankintatoimi, hyvinvointipalveluiden tiimi sekä konsernipalveluiden ja BusinessOulun edustus. Vaikka hyvinvointipalvelut omistaa, järjestelmän toimijoina tulee kuulla konsernipalveluita (myös sivistysja kulttuuripalveluista sekä yhteisötoiminnasta, tietohallinnosta ja viestinnästä yksi edustaja) ja ohjelmakoordinaattoria. Hyvinvointipalveluiden tiimi koostuu niin, että jokaiselta hyvinvointipalveluiden hallinnonalalta on tiimissä edustaja eli terveyspalvelut, vanhuspalvelut ja sosiaalipalvelut. Ylläpitovaiheessa hyvinvoinnin applikaatiot ja testit tulee hyväksyä jonkun tahon toimesta hyvinvoinnin tarjottimelle. Tällainen taho voi olla esim. hyvinvointipalveluiden ylläpitojohtoryhmä, joka nimetään myöhemmin. Ylläpitojohtoryhmä etsii mm. hyvinvoinnin

9 sovelluksia, joita kansalaisille suositellaan. Tässä voidaan hyödyntää yhteistyösopimusta Oulun kaupungin ja Pohjois-Irlannin välillä eli hyödynnetään myös kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Hyvinvoinnin tarjotin Hallinta? Omistajuus? Ikäihmisen hyvinvointimittari HANKINTA? Virtuaalinen asukastupa HANKINTA? Oma-arviotyökalu HANKINTA? Hyvinvointia tukevat työkalut, mittarit ja sovellukset Uudet sähköiset työkalut Kolmannen sektorin toiminnot Avoin markkinapaikka HANKINTA?

10 5. KRITEERIT Pääkriteerinä kaikille palveluille on se, että palveluntarjoajan on tarjottava kansalaisille luotettavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai hyvinvointiin liittyviä tietoa, palveluita, toimintaa ja tukea. Alla olevassa taulukossa prosessi-kohdassa on kuvattu miten hyvinvointia tukevat työkalut ja sovellukset valitaan ja lisätään hyvinvoinnin tarjottimelle. Siinä on kuvattu myös se, miten yritykset pääsevät mukaan avoimeen markkinapaikkaan. 1. Hyvinvointia tukevat työkalut, mittarit ja sovellukset (applikaatiot) 2. Uudet sähköiset työkalut 3. Kolmannen sektorin toiminnot Prosessi: ylläpitojohtoryhmä tarkistaa tiedot ja sisällön, hyväksyy ja lisää tarjottimelle 4. Avoin markkinapaikka Prosessi: yksityinen palveluntuottaja rekisteröityy tilaaja.fi palveluun ja avoimeen markkinapaikkaan, sitoututuvat päivittämään tietoa, ylläpitäjä tarkistaa tiedot ja sisällön, hyväksyy avoimelle markkinapaikalle. TARJOTTIMELLE PÄÄSYN KRITEERIT - ammattilaisten valitsema - luotettava - tulee tarjota ajantasaista tietoa - terveyttä ja hyvinvointia edistäviltä järjestöiltä tai palveluntuottajilta tai yksityisiltä toimijoilta - Palveluntuottajan tulee rekisteröityä Hyvinvoinnin tarjottimelle. "rekisteröidy palveluntuottajaksi tästä linkistä" (Kotitori ja Hyvinvointipolku.fi). Rekisteriin on määritelty pakollisesti täytettävät tiedot. - palveluntuottajalla on oltava Y-tunnus tai jos kyseessä on yhdistys, säätiö tai järjestö, jolla ei Y-tunnusta on ilmoitettava rekisteröintitunnus. tarkistus Virre/YTJ-tietopalvelusta, maksuton tai Tilaajavastuu.fi- palvelu (palveluntuottajalle vuosimaksu n. 100e) - Hyvinvoinnin tarjottimelle vain ne yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat joiden valvonta- ja lupatiedot kunnossa. Valvira-rekisterin lupa- ja valvontatietojen hyödyntäminen - Palveluntuottajalla on oltava toimintaa viimeisen vuoden aikana. kaupparekisteri, yhdistysrekisteri, säätiörekisterissä merkintä - Virre ja/tai YJT palvelun kautta tarkistus TAI Tilaajavastuu.fi, uudet yrittäjät joilla ei vielä. - Palveluntuottajan on päivitettävä ja/tai kuitattava (jos ei muuttuneita tietoja) pakolliset tiedot kerran vuodessa - järjestöjen ja yhdistysten tulee liittää toimintansa vakuudeksi yhdistyslain mukainen sääntökirja, mistä ilmenee tarkoitus- ja toimintaperiaatteet - Ylläpitäjä voi poistaa palveluntarjoajan verkkosivulta määräajaksi tai toistaiseksi, mikäli palveluntarjoajan antamat tiedot eivät vastaa tarjottimella olevia tietoja ja mikäli palveluntarjoaja ei päivitä omia tietojaan tarjottimella. - yksityiseltä palveluntuottajalta edellytetään tilaaja.fi palveluun rekisteröitymistä - tulee tarjota ajantasaista tietoa - noudattavat yleisiä vaatimuksia kauppa- ja asiointipalveluihin eli mm. Tilaajavastuulaki ja Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta KRITEERIT POISTAMISEKSI - vanha/toimimaton linkki - noudatetaan yleisiä kriteerejä esim. Palveluhakemiston kriteerit poistamiseksi. - palveluntuottaja ei ole saanut lupa- ja valvontaviranomaiselta toimintalupaa toiminnan jatkamiseen - palveluntuottaja ei ole päivittänyt tai käynyt kuittaamassa tietojaan järjestelmäpääkäyttäjän päivityspyynnöistä huolimatta - palveluntuottaja lopettaa toimintansa ja/tai toiminnat siirtyvät toiselle alueelle - palveluntuottaja pyytää/ilmoittaa tietojen poistamista - palveluntuottajan toiminta on eettisesti tuomittavaa tai yhteiskunnalliset velvoitteet on jätetty hoitamatta

11 ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt sitoutuvat päivittämään tarjottimella olevaa tietoa. Palveluntuottajat rekisteröityvät sivulla ja sitotuvat samalla päivittämään omat tietonsa hyvinvoinnin tarjottimella. Yksityiseltä palveluntuottajalta edellytetään tilaaja.fi palveluun (kts. kriteerit kaupapalveluille) rekisteröitymistä ennen hyvinvoinnin tarjottimelle ilmoittautumista. Tämä varmistaa sen, että palveluntuottaja on luotettava yrittäjä, jonka palveluita tai tuotteita kaupunki voi suositella kuntalaisille. Hyvinvoinnin tarjottimen koordinoija/hallinnoija tarkistaa palveluntuottajan tuoman sisällön (sisällön asiallisuus) ja hyväksyy sivulle.

12 6. HYVINVOINNIN TARJOTTIMEN SISÄLTÖ Hyvinvoinnin tarjottimen sisältö muodostuu hyvinvointimittarista, virtuaalisesta asukastuvasta, omaarviotyökalusta sekä hyvinvointia tukevista työkaluista, mittareista ja sovelluksista, uusista sähköisistä työkaluista, kolmannen sektorin toiminnoista ja avoimesta markkinapaikasta. Hyvinvointimittari, virtuaalinen asukastupa ja oma-arviotyökalu lähtenevät tämän määrittelyn pohjalta innovatiiviseen hankintamenettelyyn. Muita linkitettäviä nettisovelluksia ja palveluja kehitetään edelleen ja niitä muodostuu paitsi AVAUS hankkeen tuloksena myös muissa yhteistyöhankkeissa. Toisin sanoen AVAUS hanke kerää yhteen olemassa olevia palveluita, osallistuu niiden edelleen kehittämiseen, ottaa mukaan muissa hankkeissa kehitettäviä sähköisiä palveluita sekä on aktiivisesti mukana kehittämässä tulevaisuuden sähköisiä palveluita. Näistä kokonaisuutena muodostuu tulevaisuuden hyvinvoinnin tarjotin. 6.1. Ikäihmisten hyvinvointimittari Ikäihmisten hyvinvointimittarin itsearviointisovellus, joka on hyvinvoinnin tarjottimen keskiössä ja siinä korostuu palvelu- ja asiakasohjaus. Ikäihmisten hyvinvointimittarin määrittely rakentuu Oulussa kehitetyn kuntalaisen hyvinvointiprofiilin pohjalle. 6.1.1. Taustaa hyvinvointiprofiilista Alkuperäinen hyvinvointiprofiili kyselylomake koostuu yhdeksästä osiosta ja osioihin liittyvistä useista kysymyksistä, lomakkeessa on mukana myös kotona tehtävä fyysistä kuntoa mittaava testi. Kysymysten avulla kotona asuva ikääntynyt voi arvioida omaa hyvinvointiaan elämän eri osaalueilla. Hyvinvointilomake ohjaa ikääntynyttä miettimään omaa hyvinvointiaan ja ratkaisukeinoja arkipäivän pulmiin, jolloin osa pulmista saattaa ratketa jo ennen ammattilaisen asioihin puuttumista. Jokaisen osa-alueen ensimmäinen kysymys kuvaa ikääntyneen omaa kokemusta hyvinvoinnistaan kyseisellä osa-alueella. Näistä vastauksista muodostuu ikääntyneen hyvinvointikokemus. Osaalueiden muut kysymykset perustuvat aiempiin tutkimuksiin, ja niiden avulla arvioidaan kunkin osaalueen sen hetkistä tilaa. Vastauksista muodostuu ikääntyneen hyvinvointiarvio. Tämä alkuperäinen hyvinvointiprofiili-kyselylomake on siis ikäihmisten hyvinvointimittarin pohjana, kysymykset vain muokataan itsetäytettävään mittariin soveltuviksi. Ikäihmisten hyvinvointimittarin tietopaketit ovat hyvinvointiprofiilin eri osa-alueita, joita ovat itsenäisyys, fyysinen toimintakyky, henkinen toimintakyky, sosiaalinen verkosto, yksinäisyys, turvallisuus, koettu terveys, elämäntavat ja elämänlaatu. Hyvinvointiprofiili on kehitetty kartoittamaan kotona asuvan ikäihmisen hyvinvointia ja tarkoituksena on, että hyvinvoinnin tarjottimella oleva ikäihmisten hyvinvointimittari ohjaa kuntalaista palvelutarjottimen palveluihin. Palvelutarpeen arvioinnista tulee aiempaa asiakaslähtöisempää ja osallistavampaa, lisäksi se on oikea-aikaista. 6.1.2. Tarpeet Seuraavassa kuvataan ikäihmisten hyvinvointimittarin tarpeet. Tarpeet on jätetty tarkoituksella avoimiksi, sillä toteutustapoja on useita. Tässä halutaan jättää toteutuksen tarjoajalle vapautta tarpeiden ratkaisuun parhaalla mahdollisella tavalla. Ikäihmisten hyvinvointimittari tulee olemaan yksi elementti AVAUS-hankkeen määrittelemässä hyvinvoinnin tarjottimessa. Tavoitteena on, että kuntalainen itse arvioi omaa hyvinvointiaan, on aktiivinen etsiessään tietoa ja palveluita, panostaa ennaltaehkäisyyn ja huolehtii aktiivisesti omasta ja läheistensä hyvinvoinnista eikä välttämättä tarvitse ollenkaan yhteydenottoa hyvinvointipalveluihin. Ikäihmisten hyvinvointimittari huomioi erityisesti loppukäyttäjän eli siitä toivotaan visuaalista, koukuttavaa ja pelillistä, jota kuntalaisen on helppo ja mukava käyttää. Hyvinvointimittarisovelluksessa painottuu asiakasohjaus, jolloin sovellus ohjaa käyttäjän tulosten perusteella erilaisiin nettisovelluksiin ja palveluihin (tietoon, ohjeisiin, sähköisiin työkaluihin ja

13 tarvittaessa palveluntarjoajien yhteystietoihin). Ikäihmisten hyvinvointimittari sijaitsee omalla ulkoisella verkkosivulla, jolloin se voidaan linkittää esim. kunnan internetsivuille. Ikäihmisten hyvinvointimittari on jokaisen kuntalaisen täytettävissä sähköisesti ja siitä tuleva tulos ja linkkitiedot antavat tietoa ja ohjausta miten kuntalainen itse voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Ikäihmisten hyvinvointimittari ohjaa yksityisen ja kunnan palveluihin sekä kolmannen sektorin toimintoihin. Mittari ohjaa tekemään erilaisia testejä esimerkiksi elämäntapoihin liittyen ja tarvittaessa saamaan apua joko sähköisesti tai esimerkiksi vertaistuen kautta. Ikäihmisten hyvinvointimittari antaa tietoa myös asiakkaasta suhteessa muihin oululaisiin samanikäisiin (vertaistuki) esimerkiksi pylväskuvioin. Tarpeet: - Mittarin tulee olla erittäin yksinkertainen ja helppokäyttöinen. - Visuaalisuus, pelillisyys, koukuttavuus, houkuttavuus. - Tekstin tulee olla riittävän isoa, esteettömyys. - Mittarista tulee huokua inhimillisyys, ts. käyttäjä saa tunteen, että mittarin taustalla on ihminen, ei kone. - Mittarissa tulee hyödyntää useita eri menetelmiä, pelkkä näköaisti ei riitä. Eli menetelminä sekä ääni, kuva, teksti, animaatiot jne. - Mittarin, tiedon, ohjeiden ja kaiken tulee olla helppotajuista, selkeäsanaista, käyttäjän arkikieltä. - On motivoiva, aktivoiva. - On houkuttava, tekee mieli mennä katsomaan mikä mittari on, miten se toimii jne. Klikkaa tästä tms. - Käyttäjä herätellään mittarin avulla löytämään sellaista tietoa, mitä hän ei edes osaa etsiä tai tiedä tarvitsevansa esim. koukuttava peli, chat tms. - Mittarissa tulee olla käyttäjän herättelijä, muistuttaja, opastaja eli verkko-opastaja. Tämä verkko-opastaja ei ole elävä henkilö, vaan esim. animaatiohahmo, joka ohjaa mittarin käytössä, auttaa löytämään tietoa, muistuttaa, herättelee käyttäjää. Käyttäjä voi myös poistaa animaatiohahmon käytöstä halutessaan. - Ikäihmisten hyvinvointimittarin kysymykset pohjautuvat Oulussa kehitettyyn hyvinvointiprofiili-kyselylomakkeeseen. - Mittari voisi olla esim. surunaama-hymynaama-jana (tai vastaava houkuttava, visuaalinen elementti). - Mittarissa voi olla esim. viisi porrasta eli likert-asteikko. - Kysymykset täytetään yksi kerrallaan eli käyttäjälle näkyy kerrallaan vain yksi kysymys. - Mittarin tuloksena saatu kokonaistulos esitetään sekä kuvana, tekstinä että äänenä. Kuva voi olla esim. ympyrä, josta käyttäjä näkee millä osa-alueilla on vajetta. - Mittari ohjaa tulosten perusteella tietoon, ohjeisiin, sähköisiin työkaluihin ja tarvittaessa palveluntarjoajien yhteystietoihin. - Mittarilla on pääkäyttäjä tai fasilitaattori. Tämä fasilitaattori on elävä henkilö, joka voi toimia on-line ohjaana eli hän ylläpitää sisältöä ja animaatiohahmon ohjeita ja puhetta, uudistaa sisältöä käyttäjien toimintojen perusteella, vastaa viesteihin ja verkkochattiin, ohjaa käyttäjää on vuorovaikutuksellinen eli toimii ns. on-line verkko-ohjaajana vrt Oulun kaupungin internetsivuilla ouka.fi toimiva chat-palvelu. - Mittari on jatkuvasti muuttuva, dynaaminen. - Mittarin tulee olla vuorovaikutuksellinen. - Käyttäjien tulee voida vaikuttaa sisältöihin. - Käyttäjien tulee voida rakentaa tiettyjä osioita omannäköisiksi eli esim. käyttäjällä tulee olla mahdollisuus muokata mm. mittarin animaatiohahmon ulkoasua halutessaan (ks. alla asiakasohjaus). - Mittari antaa myös tukea ja palautetta eli käyttäjä saa koko ajan palautetta liikkeidensä (eli millä sivuilla hän liikkuu) perusteella. 6.1.3. Toiminnallisuudet Tärkeimmät ikäihmisten hyvinvointimittarin toiminnallisuudet ovat asiakasohjaus, hakutoiminnallisuus, luokitellut tietopaketit ja valmius hyvinvointimittarin tuloksen tallentamiseen.

14 Asiakasohjaus - Asiakasohjaus on tärkein hyvinvointimittarin toiminnallisuus, toimii järjestelmän taustalla. - Ohjaa kuntalaista oikeisiin ja oikea-aikaisiin hyvinvointia tukeviin toimintoihin, tietoon ja neuvontaan (sijaitsevat joko sisäisissä tai ulkoisissa verkko-osoitteissa). - Asiakasohjaus ohjaa ed. mainittuihin asioihin mittarin tulosten, haun tai käyttäjän valitseman tiedon/tietopaketin/tietopakettien mukaan. - Ohjaa käyttäjää älykkäästi eli helpottaa tiedon etsimistä. - Ohjaa ennen kaikkea omahoitoa tukevien palveluiden äärelle. - Käyttäjä saa mittarin tuloksen perusteella ehdotuksia eri palveluista, linkkejä ohjeistukseen ja neuvontaan. Jos käyttäjän oma kokemus janalla on esim. 5 (täysi hymynaama), ehdottaa järjestelmä käyttäjälle tälle portaalle määriteltyjä palveluja ja linkkejä. - Järjestelmä ehdottaa myös kokonaistuloksen perusteella eri palveluita, linkkejä ohjeistukseen ja neuvontaan. - Asiakasohjauksen tulee toimia myös mittarin tuloksiin linkitetyissä testeissä esim. kun käyttäjä täyttää Rasvan laatu -testin, asiakasohjaus ohjaa testin tuloksen mittariin ja käyttäjä saa lisätietoa asiaan littyen Tästä saat koko paketin, jolloin käyttäjä saa aiheeseen liittyvän koko vastauskoonnin/tietopaketin (esim. tietoa rasvan laatuun liittyen, ruokailutottumuksia, luotettavia linkkejä, ravintopäiväkirja, liikuntapaikkoja, ruuanlaittokursseja, keskustelupiirejä jne.). - Asiakasohjaus on älykäs toiminto, joka toimii järjestelmän taustalla, mutta vaatii fasilitaattorin, joka tuo vuorovaikutuksellisuuden ja inhimillisyyden. - Asiakasohjaus näyttäytyy käyttäjälle animaatiohahmon ja tarvittaessa fasilitaattorin ominaisuudessa, muuten asiakasohjaus toimii älykkyytenä järjestelmän taustalla. - Animaatiohahmo puhuu, kysyy ja ohjaa eli on tärkeä osa asiakasohjausta. Seuraavassa taulukossa animaatiohahmon tarpeet on määritelty tarkemmin. Animaatiohahmon ominaisuuksia: Ilmestyy ruudun Herättää, muistuttaa, yläkulmaan tai välillä ohjaa, kyselee alakulmaan, välillä mihin milloinkin Ilmestyy välillä isona, välillä pienenä Ei ole video-klippi On rauhallinen, miellyttävä On tavallisen näköinen, ei liian laiha, ei liian lihava. On ehkä hieman iäkäs. Ei saa ärsyttää ketään Ei ole kuitenkaan tasapaksu ja tylsä Ääni on myös miellyttävä, rauhallinen Käyttäjä voi halutessaan valita animaatiohahmoksi joko miehen tai naisen Käyttäjä voi halutessaan muokata animaatiohahmon ulkoasua Voi kysyä myös hieman arkaluonteisia asioita esim. poltatko, onko sinulla paheita, pelaatko paljon? Jos käyttäjä menee johonkin tietopakettiin, esim. vaikka päihteettietopakettiin, animaatiohahmo reagoi siihen ja kysyy siihen osioon liittyviä asioita Animaatiohahmo voi kysyä myös muihin osioihin liittyviä asioita, näin pelillisyys, hauskuus (joka on käyttäjästä lähtöinen) tulee esille. Fasilitaattori ylläpitää ja voi muuttaa animaatiohahmon puhetta, kysymyksiä, ohjeita jne. eli on animaatiohahmon pääkäyttäjä. Animaatiohahmo voi kysyä niitä asioita, joita useimmiten kysytään esim. chatissa Fasilitaattori voi vaihtaa myös animaatiohahmon sukupuolta ja vaatetusta, ellei käyttäjä itse halua niihin koskea. Näin käyttäjät eivät kyllästy. Käyttäjä voi poistaa animaatiohahmon käytöstä niin halutessaan. Animaatiohahmo ehdottaa jokaiselle päivälle aktiviteetteja tarjottimelta: esim. tänään on jatulissa vesijumppaa tai teatterissa sitä sun tätä. Animaatiohahmo on ajankohtainen myös esim. sään osalta eli ehdottaa Tänään on -2 astetta ulkona, nyt hiihtämään.

15 Hakutoiminnallisuus - Hakukoneen pitäisi tarjota ensimmäisestä kirjaimesta käyttäjälle jotain, haku täsmentyy sen mukaan, mitä enemmän merkkejä laittaa. - Haku tuo laaja-alaisesti hyvinvointipalveluja eli kaikki, mitä on järjestelmään linkitetty. - Haku tuo käyttäjälle ensisijaisesti yksityisen ja kolmannen sektorin vaihtoehdot näkyviin. Tietopaketit - Ammattilainen tai kuntalainen näkee hyvinvointiin liittyviä asioita visuaalisesti luokiteltuna teemoihin etusivulla esim. palapelinpalat tms. houkuttava elementti. Nämä teemat on lueteltu osiossa 6.1.6. - Klikkaamalla teemaa käyttäjä pääsee koontisivulle, jossa lyhyt ja herättävä teksti ko. aiheesta sekä linkkejä eri palveluihin ja ohjeistukseen. - Eli käyttäjä voi edetä myös tietopakettien kautta, hänen ei ole pakko täyttää ikäihmisten hyvinvointimittaria. - Samalla koontisivulle voidaan kerätä yleisimmät kysymykset aiheesta ja klikkaamalla siitä käyttäjä pääsee ko. sivulle, jossa asia on selitetty. Tallennus - Käyttäjän tulee voida tallentaa saatu tulos joko itselleen tai ns. oma tieto-, Taltio- tms. palveluihin. - Käyttäjä voi halutessaan viedä kokonaistuloksen tiedoksi palveluohjausyksikköön. 6.1.4. Käyttäjäkuvaukset Kuva 4. Hyvinvointimittarin käyttäjäkuvaus Kaisa 72v. haluaa tietää kuntansa järjestämistä liikuntapalveluista eläkeläisille. Hän etsii kuntansa internetsivuilta tietoa ja löytää ikäihmisten hyvinvointimittarin. Kaisa tutkii mittaria ja tekee testin. Riskikynnys ei ihan ylity fyysisen toimintakyvyn osalta, mutta Ikäihmisten hyvinvointimittarin asiakasohjaus antaa Kaisalle kuitenkin kattavasti tietoa liikuntapalveluista ja ohjaa niihin liittyviin palveluihin ja verkostoihin. Riskikynnys ylittyy Yksinäisyys-teeman kohdalla, vaikkei Kaisa ole itse tätä tiedostanut tai ajatellut. Asiakasohjaus ohjaa Kaisan kattavasti myös yksinäisyyteen liittyviin tietopaketteihin, palveluihin, verkostoihin jne. ja Kaisa saa apua yksinäisyyteen.

16 Kuva 5. Ikäihmisten hyvinvointimittarin käyttäjäkuvaus Pekka 67v. on oireillut jo pitkään selkäkipua. Hän on varaamassa aika terveysasemalleen ja etsii puhelinnumeroa kuntansa internetsivuilta. Pekka löytää kuitenkin ensimmäisenä ikäihmisten hyvinvointimittarin ja hän päättää käyttää siinä olevaa hakutoiminnallisuutta. Pekka kirjoittaa hakukenttään Selkäkipu ja hän saa mielenkiintoisen tietopaketin selkäkivusta. Pekka lukee selkeän tietopaketin ja hän saa siinä neuvon kokeilla kuntoutusta ennen ajan varaamista lääkärille. Ikäihmisen hyvinvointimittarin asiakasohjauksen animaatiohahmo muistuttaa Pekkaa täyttämään myös itse hyvinvointimittaritestin. Pekka täyttää sen ja riskikynnys ylittyy Elämäntavat-Päiheet osion kohdalla. Pekka on tiennyt, että hänellä tulee kaljoteltua usein, mutta hän on painanut asian aina pois mielestään. Nyt hän saa kuitenkin tietoa erilaisista alkoholin käyttö-testeistä, vertaistuesta ja neuvoja alkoholin käytön vähentämiseen. Pekka kuntouttaa selkää itsenäisti ja selkäkipu helpottaa vähitellen. Pekan ei tarvitse varata sen vuoksi aikaa terveysasemalle. Pekka saa apua liian usein tapahtuvaan kaljoitteluun ja hän motivoituu huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan muutenkin. Hän saa vertaistukea mm. virtuaalisesta asukastuvasta. 6.1.5. Ikäihmisten hyvinvointimittariin tulevat kysymykset Seuraavassa taulukossa kuvataan ikäihmisten hyvinvointimittariin tulevat kysymykset, asteikko ja liitettävät/upotettavat/linkitettävät palvelut, tietopaketit jne. Kysymys 1. Kysymys: Asteikko Mihin palveluihin, linkkeihin, testeihin, tietopaketteihin mikäkin pistemäärä/riskiraja ohjaa? Esim. tietty pistemäärä ohjaa sydänliiton energiantarvetestiin ja omahoitoratkaisun ajanvarausosioon Kuinka hyvin koette selviytyvänne arkipäivän toiminnoista? arkipäivän toimintoja ovat mm. kotityöt, ulkoilu asiointi, lääkitys ja pukeutuminen Kysymys 2. a) Millaiseksi koette fyysisen toimintakykynne tai kuntonne? Arkipäivän toimintoja ovat mm. kotityöt, ulkoilu, asiointi, lääkitys ja pukeutuminen b) Pituus ja paino (järjestelmä laskee BMI:n) c) Tuolilta seisomaan nousu testi Kysymys 3. Millaiseksi koette ajattelunne selkeyden, muistinne? Erittäin hyvin Melko hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Erittäin huonosti Erittäin hyväksi Melko hyväksi Kohtalaiseksi Huonoksi Erittäin huonoksi Erittäin hyväksi Melko hyväksi Kohtalaiseksi Melko huonoksi Erittäin huonoksi Kysymys 4. Onko teillä mielestänne riittävästi ihmisiä, Täysin riittävästi Tämä osio valmistuu kesäkuuhun 2014 mennessä

17 joihin voitte ottaa yhteyttä tarvitessanne apua? Esimerkiksi puoliso, lapsia, sukulaisia, ystäviä, naapureita tai muita ihmisiä, jotka koette teille läheisiksi Lähes riittävästi Ei aivan riittävästi Ei läheskään riittävästi Minulla ei ole lainkaan sellaisia ihmisiä Kysymys 5. Kärsittekö mielestänne yksinäisyydestä? En ollenkaan Vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon Kysymys 6. Koetteko elämänne turvalliseksi vai turvattomaksi? Erittäin turvalliseksi Melko turvalliseksi En turvalliseksi enkä turvattomaksi Melko turvattomaksi Erittäin turvattomaksi Kysymys 7. Millaiseksi koette terveydentilanne? Erittäin hyväksi Melko hyväksi Kohtalaiseksi Melko huonoksi Erittäin huonoksi Kysymys 8. Millaisiksi arvioitte elämäntapanne? Erittäin hyväksi Melko hyväksi Kohtalaisiksi (ei hyviksi eikä huonoiksi) Melko huonoksi Erittäin huonoksi Kysymys 9. Millaiseksi koette elämänlaatunne? elämänlaatuun vaikuttavat taloudellinen tilanne, asuinympäristö ja harrastusmahdollisuudet Erittäin hyväksi Hyväksi Kohtalaiseksi Huonoksi Erittäin huonoksi Tämä osio valmistuu kesäkuuhun 2014 mennessä 6.1.6. Ikäihmisten hyvinvointimittariin tulevat tietopaketit ja testit Seuraavassa taulukossa on kuvattu ikäihmisten hyvinvointimittariin tulevat tietopaketit ja niihin liitettävät/upotettavat/linkitettävät palvelut. Tietopaketti/teema Tietopakettiin/teemaan liitettävät, upotettavat, linkitettävät palvelut Itsenäisyys Fyysinen toimintakyky Liikunta Tämä osio Henkinen toimintakyky valmistuu Kulttuuri kesäkuuhun Sosiaalinen verkosto Yksinäisyys 2014 mennessä Turvallisuus Koettu terveys Terveyskirjasto (joka tarjoaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa terveydestä ja sairauksista, sekä tietoa kansallisista hoitosuosituksista) Tiedot apteekeista ja aukioloista Päivystyspalveluista (Osyp, mt,) Ajankohtaista: terveysuutiset ja alueen hyvinvointiin liittyvät tapahtumat Elämäntavat Ravitsemus esim. http://www.sydanliitto.fi/energiantarve1 Päihteet Elämänlaatu 6.2. Oma-arviointityökalu Oma-arviointityökalu on yksi elementti AVAUS-hankkeen määrittelemässä hyvinvoinnin tarjottimessa. Arviointityökalu helpottaa ikääntyvää kuntalaista tai hänen läheistään/omaistaan löytämään

18 yksityisen, kolmannen sektorin ja kunnan toimintoja ja palveluita. Lisäksi työkalu ohjaa ja neuvoo kotona selviytymistä tukevissa asioissa, mikäli oikeutta kunnan järjestämiin palveluihin ei ole. Arviointityökalussa on kuvaus siitä mitä mikäkin palvelu sisältää ja kenelle ne on tarkoitettu / kohdennettu. Lisäksi työkalu sisältää helppoja ja nopeita kysymyksiä tai väittämiä, joihin vastaamalla kuntalainen saa tiedon siitä, millä kriteereillä on mahdollista saada kunnan järjestämiä palveluita kuten kotihoitoa, ateriapalvelua, turvapalvelua, asiointiapua, siivousapua tai kuljetuspalvelua. Tavoitteena on että kuntalaiset saavat ajantasaista tietoa kotona selviytymisen tueksi ja heillä on mahdollisuus itse arvioida / oivaltaa ratkaisuja helposti ja oikea-aikaisesti. Sähköisen työkalun avulla myös ammattilaiset voivat arvioida / ohjata asiakasta tarvittavien palvelujen piiriin. Tavoitteena on, että asiakasohjausyksikköön soitetaan vasta, kun kevyemmät vaihtoehdot on käyty läpi ja tarve raskaammille palveluille on olemassa. Ohjaus ja neuvontapuhelujen vähentyessä asiakasohjausyksikön henkilöresurssit kohdentuvat niitä eniten tarvitseville asiakkaille. 6.2.1. Tarpeet Ikääntyessään ihminen tarvitsee usein erilaisia palveluita selviytyäkseen kotona. Palveluiden tarpeen lisääntymistä aiheuttaa muun muassa toimintakyvyn heikkeneminen tai esimerkiksi yksin jääminen. Tarpeet: - Arviointityökalun tulee olla selkeä, yksinkertainen ja helppokäyttöinen ja esteettömyys tulee olla huomioituna (käyttäjinä ikääntyneet kuntalaiset). Arviointityökalu on myös tulostettavissa paperille. - Käytettävissä 24/7, käytettävissä kaikkialla (kotona, kirjastoistaa, asukastuvilta), käytettävissä erilaisilla päätelaitteilla (pöytäkone, tabletti, puhelin)= paikka-, päätelaite- ja teknologiariippumaton. - Ymmärrettävät kysymykset tai väittämät, joihin helppo vastata ja vastaukset loogisesti samat: kyllä-ei tai oikein-väärin vastaukset (kyllä- vastauksilla on oikeutettu mahdollisesti palveluihin). - Kysymysten määrä ei ole liian suuri (2-6 kysymystä /kohta). - Arviointityökalun alussa sekä ensimmäisellä kysymyksellä huomioidaan kevyempien palveluiden käyttömahdollisuus (omaisten/ läheisten tuki, kolmas sektori). - Mikäli arviointityökalun perusteella ei ole oikeutettu kunnan palveluihin, tulee ohjausta/ neuvontaa: Ei hätää, täältä löydät palveluntarjoajia, joilta on mahdollisuus ostaa/ hankkia palveluita. - Kun kysymysten perusteella on mahdollisesti oikeutettu palveluun lähtee siitä tieto asiakasohjausyksikköön tarkempaa selvitystä varten (vaatinee kirjautumisen omahoitoalustan kautta?). - Selkeästi kerrottu, ettei työkalu suoraan oikeuta palveluihin tai evää niitä vaan on suuntaa antava. - Arviointityökalussa on selkeä kuvaus toimintakyvyn rajoitteista, avun tarpeesta joka on oltava, jotta kunnan palvelun voi saada. - Arviointityökalussa on tiedot hinnoista ja mahdollisesti laskuri, jolla voi laskea, mitä palvelu kuntalaiselle maksaa. Tieto, missä voi hyödyntää kotitalousvähennystä ja milloin saa ALV:tonta palvelua, sekä tieto Kelan tukiasioista. - Arviointityökalussa on ajantasaiset tiedot tulorajoista (sekä yksin asuvan ikääntyneen, että puolison kanssa asuvan tulorajat). - Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus antaa palautetta työkalusta.

19 6.2.2. Käyttäjäkuvaus Kuva 6. Ikäihmisten hyvinvointimittarin käyttäjäkuvaus Hilkka on kulkenut kaikkialle miehensä ajamalla autolla. Hilkka jäi leskeksi viime kesänä ja vasta nyt hänestä on alkanut tuntua, että voisi osallistua kansalaisopiston käsityöpiiriin, jossa hän on aiemmin käynyt mielellään. Hilkalla ei ole ajokorttia, eikä hän pääse kulkemaan paikallisliikenteen linjaautoilla, koska kävely on talven aikana mennyt hankalaksi ja Hilkalla on rollaattori kävelyn turvaajana. Hilkan lapset asuvat Etelä-Suomessa. Tytär kehottaa Hilkkaa katsomaan Oulun kaupungin wwwsivustolta miten ikääntyneiden liikkuminen on Oulussa järjestetty. Hilkka löytää oma-arviointi kysymykset, joilla hän pystyy arvioimaan mahdollisuuttaan saada sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua. Hilkalla ei ole ongelmia muistin kanssa, mutta hänen tulonsa jäävät alle 1400e tulorajan ja hänellä on selkeitä liikkumisongelmia, jotka ovat kestäneet 7 kuukautta. Hilkka löytää asiakasohjausyksikön yhteystiedot kyselyn alta, mutta samalla hän huomaa Onni-palveluliikenteen tiedotteen. Hilkka haluaa kokeilla Onni-linjaa mieluummin kuin hakea kuljetuspalvelua. Onni linjan kuski avustaa Hilkan ovelta ovelle rollaattorin kanssa ja Hilkka on tyytyväinen kun pääsee jälleen osallistumaan harrasteryhmäänsä. Myöhempää lisääntynyttä avuntarvetta varten Hilkalla on tieto mistä apua löytyy. 6.3. Virtuaalinen asukastupa Hyvinvoinnin tarjotin painottaa myös yhteisöllisyyttä ja arjen hyvinvointia tukevia toimintoja. Tämä toteutetaan yhteisöllisen verkostopalvelun eli virtuaalisen asukastuvan avulla. Yksinäisyys/ sosiaalisten kontaktien/tukiverkoston puute on tekijä, joka koskettaa useita kohderyhmiä riippumatta siitä, missä kohden elämänkaarta henkilö on. Yhteisöllinen palvelu eli Virtuaalinen asukastupa tuo tähän tarpeeseen geneerisen ratkaisun. Koska Avaus-hankkeessa kohderyhmänä ovat ikäihmiset, virtuaalinen asukastupa tukee ensivaiheessa ikäihmisen kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä sekä vastuunottoa omasta hyvinvoinnista yhteisöllisyyden tukemisen kautta. Virtuaalisen asukastuvan keskiössä on ihmisen sosiaaliset tarpeet: tarve olla osa yhteiskuntaa, kuulua ryhmään ja kohdata muita ihmisiä. Siinä painottuu myös kuntalaisen oma aktiivisuus, vertaistuki ja sosiaalinen verkostoituminen. Virtuaalisen asukastuvan konseptia kehitetään yhteistyössä Oulun kaupungin yhteisötoiminnan ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Oulun ammatikorkeakoulun opiskelijat selvittävät virtuaalisen asukastuvan toimintoihin ja palveluihin liittyviä toiveita ja odotuksia kevään 2014 aikana tekemällä kysely- sekä toiminnallisen tutkimuksen kahden oululaisen palvelutalon ikääntyneille asukkaille, haastattelevat ja osallistavat kotona asuvia ikääntyviä erillisessä asukastupatapahtumassa. Edellä

mainittujen kysely- haastattelu- ja toiminnallisen tutkimusten perusteella odotetaan saatavan tietoa myös ikääntyneiden kuntalaisten käyttäjäprofiileista sähköisten palvelujen käyttämiseen liittyen. 20 6.3.1. Tarpeet Virtuaalisen asukastuvan tarpeet: - Yhteisöllinen verkkopalvelusovellus, joka on käyttäjille ilmainen. - Matalan kynnyksen yhteisöllinen palvelu. - Sopii eri-ikäisille käyttäjäryhmille, räätälöitävissä. - Hyödyllinen, houkutteleva, viihdyttävä ja pelillinen. - Helppokäyttöinen, esteettömyys huomioitava. - Käytettävissä kotoa (myös kirjastosta, asukastuvalta jne?) käsin. - Käytettävissä erilaisilla päätelaitteilla (pöytäkone, tabletti, älypuhelin)? = paikka-, päätelaite- ja teknologiariippumaton. - Voi käyttää anonyymisti tai rekisteröitymällä (erikseen määritellyt osiot), omalla nimellä tai nimimerkillä. - Sisältää myös viesti- ja chatmahdollisuuden. - Käyttäjällä tulee olla mahdollisuus antaa palautetta virtuaalisesta asukastuvasta (peukuttamalla, hymiöillä, numeerisesti ja/tai sanallisesti). - Käytettävissä 24/7. - Ratkaisussa voidaan hyödyntää sosiaalisen median tukea eli virtuaaliseen asukastupaan voidaan linkittää esim. Facebookin ryhmiä. - Käyttäjiensä näköinen avoin kanava, jossa on ilmoitustaulu: harrastuskaverin haku, kimppakyyti-ilmoitukset, tapahtumat jne., erilaisiin keskustelupiireihin, kerhoihin ja tapahtumiin osallistuminen, kursseihin ilmoittautuminen ja osallistuminen, pelien pelaamismahdollisuus yksin, kaksin tai ryhmässä (ajanvietepelit, sosiaaliset pelit, rahapelit), kaupallisia palveluita, esim. avoin markkinapaikka, kauppakassipalvelu, siivouspalvelut jne., tiedonhaku esim. reitit, liikkuminen, palautteenantomahdollisuus, kirpputori, tavaranlainaus/vaihtotori, aina avoinna oleva chat-keskustelu, keskusteluteeman voi valita, esim. terveydenhoitajan tapaamismahdollisuus chatissa tiettyinä ajankohtina. - Mahdollisuus lisätä omia ilmoituksia.

21 6.3.2. Käyttäjäkuvaus Kuva 7. Virtuaalisen asukastuvan käyttäjäkuvaus Aino 76 v on toipumassa lonkkaleikkauksesta ja on äskettäin päässyt sairaalasta kotiin. Ennen lonkkamurtumaa ja leikkausta Aino on osallistunut mm. eläkeläisten kerhoon ja kaupassa käydessään silloin tällöin pelannut pelikoneella hedelmäpeliä. Nettiä Aino on opetellut käyttämään asukastuvan kurssilla. Lonkkaleikkauksen toipumisvaihe ei vielä salli Aino liikkumista kodin ulkopuolella, mutta hän haluaisi osallistua siitä huolimatta esim. eläkeläisten kerhoon tai pelata pelejä. Aino on kuullut, että kunnan etusivulta löytyy sovellus, jota kautta hän voisi entiseen tapaan tavata ystäviään, pelata pelejä ja seurata muitakin tapahtumia. Aino menee netissä kunnan etusivulle, josta hän heti huomaa sisäänkäynnin virtuaaliseen asukastupaan, joka houkuttelevasti kehottaa astumaan sisään. Sisäänkäynnin kautta Aino pääsee eteiseen, jossa on useita merkittyjä ovia: esim. ilmoitustaulu ja uutiset, keskustelut, kerhot, kurssit, pelit. Aino näkee jo eteisessä, missä huoneissa on aktiivista, uutta, meneillään tai alkamassa olevaa toimintaa. Hän näkee myös onko virtuaalisessa asukastuvassa muita henkilöitä paikalla, nimimerkkinäkymän/kuvan/anonyymimerkinnän perusteella. Virtuaalisessa asukastuvassa on mahdollisuus niin halutessaan luoda avatar-hahmo (tai hahmo luodaan automaattisesti, jos haluaa rekisteröityä eli olla mukana muuten kuin anonyyminä). Aino rekisteröityy nimimerkillä Aino. Aino huomaa Kerhot -ovella, että eläkeläisten kerho on juuri alkamassa. Klikattuaan kerhon nimeä ovessa etäyhteys aktivoituu. Aino näkee muut osallistujat (ja muut osallistujat näkevät hänet) ja voi osallistua keskusteluun. Kerhon päätyttyä Aino palaa virtuaalisen asukastuvan eteistilaan. Aino päättää käydä Pelit huoneessa, jossa on mahdollisuus pelata erilaisia ajanviete- tai sosiaalisia pelejä yksin tai muiden kanssa. Aino pelaa hedelmäpeliä muutaman kierroksen ja palaa eteiseen. Lopuksi Aino astuu ulos virtuaalisesta asukastuvasta ja päätyy kunnan nettietusivulle.

22 6.4. Avoin markkinapaikka Avoin markkinapaikka on palvelu, jossa yksityinen sektori voi tuoda hyvinvointiin liittyviä palveluita asiakkaille esille. Palveluntuottajien tulee kokea, että he saavat kilpailuetua olemalla mukana hyvinvoinnin tarjottimella. Avoimen markkinapaikan määrittelyssä on kerätty tietoa, millaisia yksityisiä palveluita ikääntyvät tarvitsevat kotona asumisen tueksi. Avoimen markkinapaikan kautta laajennetaan yksityisten palvelutuottajien määrää. Yksityiset ja kolmannen sektorin palveluntuottajat näkyvät monipuolisesti tarjottimella. Näitä palveluja voi olla mm. Auraus- ja kiinteistöpalvelut Järjestöjen maksullinen palvelutuotanto Kotipalveluyrittäjät (siivous, auraus isännöinti ym palvelut) Fysio-, toiminta- ja puheterapia Jalkojen hoito Parturi- ja kampaamoyrittäjät Hieronta- ja hyvinvointiyritykset Hammashoito Tarpeet: Avoin markkinapaikka toimii 24/7. Avoimen markkinapaikan tulee olla niin houkutteleva, että palveluntuottajat haluavat toimintaan mukaan, tuottavat aktiivisesti asiasisältöä ja myös päivittävät sitä. Avoimessa markkinapaikass on ajankohtaiset yhteystiedot, toimitusajat, hinnat yms. Asiakkailla on mahdollisuus antaa tähtiä/asiakaspalautetta toisten luettavaksi palveluista/palveluntarjoajista/tuottajista. Hintojen, toimitusaikojen yms. tietojen vertailu on mahdollista. Kauppapalvelut Kauppapalvelut on yksi osa avointa markkinapaikkaa. Kauppapalvelut tarvitaan, koska kotihoito ei tilaa ruokaa ikäihmiselle kaupasta kotiovelle. Ikäihmiset tarvisevat helpon tavan selvittää kaupat, jotka toimittavat ruokaa kotiin. Tarpeet: Asiakkailla on mahdollisuus asioida virtuaalisesti kauppapalveluissa. Asiakas voi asioida myös puhelimitse kauppapalvelujen tietojen pohjalta eli palveluntuottajia suositellaan käyttämään monikanavaista asiointia. Kauppapalvelut toimii 24/7. Kauppiaat ilmoittavat ajankohtaiset yhteystiedot, toimitusajat, hinnat yms. Asiakkailla on mahdollisuus antaa tähtiä/asiakaspalautetta toisten luettavaksi kauppapalvelujen tuottajista. Hintojen, toimitusaikojen yms. tietojen vertailu on mahdollista. 6.5. Hyvinvointia tukevat työkalut Hyvinvointia tukevien työkalujen, mittareiden ja sovellusten avulla ikäihmiset voivat itse, omaisen tai ammattilaisen kanssa arvioida omaa hyvinvointiaan ja tarvetta muihin palveluihin. Hankekautena on kerätty ja arvioitu erilaisia työkaluja. Hyvinvointia tukevia työkaluja ovat mm. omahoitoratkaisut ja erilaiset uudet sähköiset työkalut. Mielenterveystalon alueellinen versio on julkaistu PPSHP:n toimesta 16.12.2013. Hanke on osallistunut yhteisiin palavereihin ja tiedottanut portaalista sekä Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden toimijoita sekä järjestöjä. Hanke on myös mukana SADe ohjelmassa kehitettävässä palveluhakemistossa. Palvelutarjottimessa tuodaan esille myös sähköisen palvelusetelin käyttö sekä palveluntarjoajat.

23 6.5.1. Omahoitoratkaisut Omahoitoratkaisun esiselvitys valmistuu Oulun kaupungin toimesta kevään 2014 aikana. Dokumentti liitetään tämän toiminnallisen määrityksen liitteeksi ja tarpeet nousevat sieltä. Omahoitoratkaisun osiot on jaettu seuraavasti: I. Ajanvaraus II. Asiakkaan itse kirjaamat tiedot III. Viestintä IV. Anonyymichat ja -viestipalvelu 6.5.2. Omahoitopolut, Yleinen SoTe-tieto Omahoitopolut tarjoavat kansalaisille luotettavan ja laadukkaan sosiaali- ja terveysalan tiedon yhdistettynä itsearviointimenetelmiin. Omahoitopolut tarjotaan julkisesti verkossa ja ne keskittyvät neljään eri asiakaspainopistealueeseen. Nämä neljä omahoitopolkua ovat ikäihmisten toimintakyky, lasten lihavuus, päihde- ja mielenterveysongelmat ja valtimosairaudet. 6.5.3. Mielenterveystalo, SADe Mielenterveystalo on psyykkistä hyvinvointia edistävä nettiportaali, joka kokoaa kansalaisten saataville tietoa ja välineitä hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Nuorten ja aikuisten mielenterveystalot tarjoavat tietoa psyykkisistä vaikeuksista ja mielenterveyspalveluista. Ne sisältävät myös itsehoitomenetelmiä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ylläpitää palvelutuottajia OYS Erva-alueella ja toimii ylläpitäjänä palvelulle. OYS Erva-alueella on otettu käyttöön nuorten ja aikuisten mielenterveystalot 1.1.2014 alkaen. 6.5.4. Palveluhakemisto SADe, sähköinen palveluseteli Palveluhakemisto SADe Palveluhakemisto tarjoaa ajantasaista, laadukasta ja kattavaa perustietoa sosiaali- ja terveysalan palveluista ja palveluntuottajista. Se tukee kansalaisen valinnanvapautta palveluihin hakeutumisessa sekä eri palveluita arvioitaessa ja verrattaessa ja se ohjaa yhteydenottoja sähköisiin asiointijärjestelmiin. Palveluhakemisto on käytettävissä 24/7. Palveluhakemisto julkaistaan osana THL:n ylläpitämää ja kehityksen alla olevaa Palveluvaaka.fi verkkopalvelua. Palveluhakemistossa on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokitus: paikkatiedot (paikkaontologia) ja karttapalvelut;saatavuustiedot (palvelutuottajien ylläpito); ajanvaraustoiminnan edellyttämät tiedot sekä esteettömyystiedot. Kuntalainen ja ammattilainen saavat räätälöidyn haun kautta palveluhakemiston tietokannasta hakutuloksena hakusanaan sopivia alueellisia ja valtakunnallisia palveluita ja palveluntuottajia, joista hän voi valita itselleen sopivan. Jos palveluhakemiston osalta tulee alueellisia pilotteja, Oulu lähtee niihin mukaan. Sähköinen palveluseteli Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) on valtakunnallinen ratkaisu kuntakentän hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi ja toimintamalliuudistukseen. PSOP:n tavoitteena on yksinkertaistaa ja automatisoida palvelujen järjestämistä ja tarjoamista, tarjota keskitetty tietojärjestelmä palvelusetelien ja ostopalvelutilausten luomiseen, käyttämiseen ja tuoda merkittävä tuottavuuspotentiaali helpottamalla kuntien, asiakkaiden ja palveluja tuottavien yritysten toimintaa. Kuntalainen ja ammattilainen saavat räätälöidyn haun kautta hakusanaan sopivia palveluseteliä käyttäviä palveluita ja palveluntuottajia.