Tarjouskilpailujen soveltaminen maatalouden ympäristönsuojeluun. Antti Iho Tarveke-loppuseminaari

Samankaltaiset tiedostot
Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku Antti Iho Erikoistutkija, MTT

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle

Tarjouskilpailujen ja ympäristöindeksien käyttö maatalouden ympäristönsuojelussa

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

Maatalouden ympäristöpolitiikka ja sen ongelmat

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Saaristomeren vedenlaatu hyvään tilaan: kipsikäsittely täydentämään maatalouden suojelutoimia

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Tarjouskilpailu maatalouden vesiensuojeluun ja luonnonhoitoon: järjestelmän kehittely ja pilotointi

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

TEHO:ssa tuumasta toimeen

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Tarjoaja 207 a b a Leiniön LiikenneOy x x x 3 Nobina Finland Oy x x x x x x x x 8

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

VIHTA-MALLIN SOVELTAMINEN VANTAANJOEN VALUMA-ALUEELLA

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

TULEVAISUUSFOORUMI

SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Tuottoa vai suojelua?

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Sustainable intensification in agriculture

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Pellot ja vedet kuntoon -Loppusanat

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Maatalousluonnon aarreaitat

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

METSO-ohjelma :

Kipsi vähentää peltomaan

Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Bioenergiapolitiikka & talous

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Karjanlannan käyttö nurmelle

Nurmituotanto tarkasteluun EuroMaito-hankkeen pilottiloilla

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Itämeri pähkinänkuoressa

Transkriptio:

Tarjouskilpailujen soveltaminen maatalouden ympäristönsuojeluun Antti Iho Tarveke-loppuseminaari 15.12.2011

Seminaarin kulku Hankkeen esittely erikoistutkija Antti Iho, MTT Tarjouskilpailut maailmalla Professori Jussi Lankoski, Helsingin yliopisto Kommenttipuheenvuorot: Lainsäädäntö tutkija Anniina Oksanen, Lapin yliopisto Maa-ja metsätalousministeriö ylitarkastaja Eero Pehkonen WWF ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen / suojeluasiantuntija Elina Erkkilä MTK tutkimuspäällikkö Johan Åberg

Tarjouskilpailujen toimintaperiaate Viljelijä tarjoaa yhteiskunnalle suojelutoimenpidettä Määrittelee kohteen, korvauspyynnön ja kysytyt ympäristöominaisuudet Yhteiskunta laittaa tarjoukset paremmuusjärjestykseen painottamalla valitsemallaan tavalla ympäristöhyötyjä ja kustannuksia Tarjouksia toteutetaan tässä järjestyksessä kunnes suojelubudjetti on käytetty Suojeluun varatut rahat tulee kohdennettua ympäristön kannalta tehokkaasti Viljelijät saavat toimenpiteistään täyden korvauksen

Miten soveltuisivat Suomeen? Päätulokset 1) Ympäristövaikutukset voidaan pukea indekseiksi, joita voidaan hyödyntää joko tarjouskilpailuissa tai muissa kohdentamistavoissa 2) Viljelijät ovat kykeneviä ja valmiita omaksumaan tarjouskilpailujen käytön 3) Merkittäviä lainsäädännöllisiä esteitä soveltamiselle ei ole

Ympäristöindeksi Kiteyttää toimenpiteen tuottaman ympäristöhyödyn vertailukelpoiseksi luvuksi Fosfori-indeksi, typpi-indeksi ja biodiversiteetti-indeksi Indeksin rakenne määrittää toisaalta ympäristöllisen tarkkuuden, toisaalta tiedonhankinnan työläyden 1. Tieto pelkästään viljelijän ilmoituksella satunnainen valvonta (Yhdysvaltojen CRP, hankkeen pilotti) 2. Tieto suunnittelijan ja viljelijän yhteistyönä (Australian ohjelmat, METSO luonnonarvokaupan kokeiluhanke)

BD-indeksi Metsään rajautuvat pellonreunat Ympäristömuuttuja 1: pellonreunan avautumissuunta

BD-indeksi Metsään rajautuvat pellonreunat Ympäristömuuttuja 2: pellonreunan kaltevuus Ympäristömuuttuja 3: pellon maalaji Yhdistetään muuttujat 1,2 ja 3

Typpi-indeksi Lohkokohtainen typpihuuhtouma määritellään muokkausteknologian ja lannoitustason perusteella Määritellään lähtötilanne Toimenpide = uusi muokkausteknologia ja lannoitustaso Ympäristövaikutus = vähenemä typpihuuhtoumassa Muutetaan indeksiksi välille 0 100

Viljelijät valmiita ja kykeneviä tarjouskilpailuihin Pilotti Nurmijärvellä Toimenpide: Kipsin levitys (4 tn/ha) Haettu vaikutus: Liukoisen ja partikkelifosforin huuhtouman väheneminen Ympäristöindeksi:

Viljelijät valmiita ja kykeneviä tarjouskilpailuihin Pilotti Nurmijärvellä Kustannukset Kipsi: 18,15 /tn Rahti: Lisäksi oma työ ja mahdollinen ulkopuolinen urakointi

Viljelijät valmiita ja kykeneviä tarjouskilpailuihin Pilotti Nurmijärvellä Tarjouksia: Tarjottu pinta-ala: Tarjouksen tehneitä: Hyväksyttyjä tarjouksia: Budjetti: 21 lohkoa/lohkojen yhdistelmää 182 hehtaaria 9 viljelijää 10 kpl, 112 hehtaaria 25 000 euroa

Viljelijät valmiita ja kykeneviä tarjouskilpailuihin Pilotti Nurmijärvellä Kohdentuminen: Korvauspyynnöt:

Viljelijät valmiita ja kykeneviä tarjouskilpailuihin kyselytutkimukset Valtakunnallinen kysely, (1-5; 5=täysin samaa mieltä): Ympäristötuki nykyistä enemmän ympäristön laatuun: 3,1 Ympäristöasiat hoidettavissa vapaaehtoisuuteen perustuen: 3,6 Ympäristötuki kohdennettava kuormittavimmille alueille: 3,1 Pilotin seurantakyselyssä (osuus melkein tai täysin samaa mieltä) Tarjouskilpailua hyvä vaihtoehto nykyjärjestelmälle: 35% (osallistun.) Tarjouskilpailut ok tietyille erityistuille: 60% Osallistuisin tarjouskilpailuihin, mikäli niitä käytettäisiin jonkin ympäristötuen osan jakamiseen: 40% Tarjouskilpailut soveltuvat ympäristötuen perusosaan: 8% Toisaalta kaksi kolmesta koki jyrkkyyden ja vesistön läheisyyden arvioimisen haastavaksi Nurmijärveä ei voi yleistää suoraan koko Suomeen

Lainsäädäntöselvitys Eri oikeudenalojen asiantuntijoiden yhteistyönä Asiantuntijan kommenttipuheenvuoro

Selvitettävää Miten tarjouksen tekeminen hankaloituisi, jos tarjotulla toimenpiteillä vaikutus tuotantoon? Indeksien järkevä rakenne eri vaikutuksien painot? Hallinnon osaamis- ja tietotarpeet? EU:n kanta: vain suojelun kustannuksista ja tulonmenetyksistä maksetaan Mikäli tarjouksissa kilpailua, voidaan katsoa että viljelijät sisällyttävät vain kustannukset ja tulonmenetykset tarjouksiinsa. Tällöin ei ristiriitaa EU-kannan kanssa Empiirinen ja tapauskohtainen kysymys, kuinka voimakkaasti ympäristöindeksit vaikuttavat korvauspyyntöihin