LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 1 Kaupunginvaltuusto AIKA 17.01.2018 klo 18:00-19:07 PAIKKA Harjurinteen koulu, Ratakatu 1 LÄSNÄ Andersson Otto puheenjohtaja Lepola Janne I varapuheenjohtaja Tähtinen Keijo II varapuheenjohtaja Heijnsbroek-Wirén Mia Willner Kristian Sjödahl Ralf Uutinen Lotte-Marie Karlsson Mikael Liljestrand Tom Thesslund Stefan Stenvall Patrik Karlsson Håkan Grundström Maria Hinttaniemi Jonna Skogster Leif Björkman-Nystén Nina Turku Roger Bruce Marina Sederholm Eva Isotalo Arja Kekkonen Jari Lappalainen Kalevi Nevalainen Sofia Lohenoja Pertti Hannus Daniel Laiho Pasi Karvonen Juha Kokko Ismo Pekkola Katja Hagfors Kari Noroviita Timo Meriheinä Thérèse Aitokarin vara Peltoluhta Vesa Väkevän vara Mettinen Veli-Matti Långin vara Vuokko Marjo Länsipuron vara Rosenberg Thomas Uutisen vara 6 Holmström Eeva Isotalon vara 6 Lindroos Johannes Lappalaisen vara 6 Haverinen Katri Kokon vara 6
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 2 MUUT Kankkunen Iiro nuorisovaltuuston edustaja Oker-Blom Jan D. kaupunginjohtaja Lönnfors Kristina hallintojohtaja Kettunen Kirsi talousjohtaja Frondén Sten kehittämisjohtaja Grönholm Thomas sivistysjohtaja 4-8 Blomberg Ulf tekninen johtaja Iivonen Jaana palvelupäällikkö POISSA Aitokari Mia-Leena Väkevä Antti Lång Saara Länsipuro Janne Taipale Tero J. vt. perusturvajohtaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Otto Andersson KÄSITELLYT ASIAT 1-11 Kristina Lönnfors PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Sähköisesti Loviisassa Patrik Stenvall Pasi Laiho PÖYTÄKIRJA YLEI- Loviisan kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla 25.1.-6.3.2018. SESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirjanotteen oikeaksi todistaa Loviisa
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 3 Kaupunginvaltuusto LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 2 Pöytäkirjantarkastajat 5 3 Ranta-asemakaava, kaupunginosa 30, Pernaja, Lappnorudden 6 4 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2017-2020 10 5 Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan hyvinvointisuunnitelma vuosille 2017-2020 13 6 Rantatonttien myynti 15 7 Hallintosäännön muuttaminen 28 8 Vesiliikelaitoksen vedenjakelun tasapuolinen vedentuottaminen kaupungissa, valtuustoaloite 9 Selvitys kaupungissa toimivien yritysten kannattavuudesta yhteisöveron kehitysseurannaksi, valtuustoaloite 10 Kokeilu maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta alle 25-vuotiaille loviisalaisnuorille, valtuustoaloite 32 33 34 11 Kokouksen päättäminen 36
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 4 Kaupunginvaltuusto 1 17.01.2018 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KV 1 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti ottaa käsiteltäväksi lisälistan asian Ranta-asemakaava, kaupunginosa 30, Pernaja, Lappnorudden.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 5 Kaupunginvaltuusto 2 17.01.2018 Pöytäkirjantarkastajat KV 2 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Patrik Stenvall ja Pasi Laiho.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 6 Tekninen lautakunta 98 29.09.2016 Tekninen lautakunta 91 31.08.2017 Tekninen lautakunta 126 30.11.2017 Kaupunginhallitus 196 18.12.2017 Kaupunginvaltuusto 3 17.01.2018 Ranta-asemakaava, kaupunginosa 30, Pernaja, Lappnorudden 589/10.02.04/2016 TL 98 Valmistelija: kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari, puh. 0440 555 403. Kaupunginvaltuuston 15.4.2015, 51, hyväksymä Lappnoruddenin ranta-asemakaava kumottiin Helsingin hallinto-oikeudessa 6.6.2016. Päätös on saanut lainvoiman. Maanomistaja on nyt tehnyt aloitteen uuden ranta-asemakaavan laatimiseksi kiinteistölle. Kaava-alue sijaitsee Pernajanlahden rannalla rajautuen Hemvikeniin, Sandvikeniin ja Östervikeniin. Alueen maapinta-ala on 16,7 ha, rantaviivaa on 1,3 km ja vesialuetta 4,6 ha. Alueella on voimassa Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaava, joka on hyväksytty 8.3.2000. Siinä kiinteistö on matkailupalvelujen (RM) sekä maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Lappnorissa on toiminut Folkhälsanin ylläpitämä kesäsiirtola, jonka toiminta on loppunut ja alue on myyty Kristiina ja Oliver Michelssonille. Alueella on vanha rakennushistoriallisesti merkittävä huvilarakennus 1920-luvulta sekä neljä majoitusrakennusta ja sauna 1970-luvulta. Ranta-asemakaavalla tutkitaan voidaanko alueelle osoittaa yksi omakotitalotontti ja kaksi loma-asuntotonttia. Muut alueet osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Vanha huvilarakennus on tarkoitus säilyttää. Majoitusrakennukset on tarkoitus purkaa yhtä lukuun ottamatta. Maanomistajat huolehtivat ranta-asemakaavan laatimisesta ja vastaavat siitä johtuvista kuluista. Kaavan laatijana toimii Sten Öhman. Liite 52 Esittelijä: osallistumis- ja arviointisuunnitelma tekninen johtaja Ulf Blomberg
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 7 Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, että Lappnoruddenin ranta-asemakaava Pernajan kaupunginosassa tulee vireille, ja että kaavan tavoitteena on tutkia voidaanko alueelle sijoittaa yksi omakotitalotontti ja kaksi loma-asuntotonttia. Lautakunnan päätös on esittelijän ehdotuksen mukainen. TL 91 Valmistelija: kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari, puh. 0440 555 403. Kaavaan rakentamisalueina osoitetaan yksi yhden rakennuspaikan erillispientalojen korttelialue (AO) ennestään rakennetulle tontille sekä kahden rakennuspaikan loma-asuntojen korttelialue (RA). RA-alue on ennestään rakentamaton. Korttelit korvaavat yleiskaavan 4 rakennusoikeutta käsittävän matkailupalvelualueen (RM4). Mitoituksellisesti yleiskaavan RM-rakennusoikeudet vastaavat RA-alueiden rakennusoikeuksia, joten ranta-asemakaavan mitoitus voidaan jopa pitää yleiskaavan mitoitusta pienempänä. Rakennuskorttelit sijoittuvat kahteen erilliseen alueeseen, kun yleiskaavan RM-alue käsitti lähes puolet koko ranta-asemakaavan maa-alueesta. Nyt ranta-asemakaavassa esitetty ratkaisu laajentaa MY-aluetta huomattavasti voimassa olevaan yleiskaavaan nähden, pienentämällä rakentamisen mahdollistavaa korttelialuetta. Koko, harjun laelle sijoittuva, kiinteistön pohjoisosa ja keskiosa jäävät rakennuskortteleiden ulkopuolelle ja osoitetaan MY alueena. Merimaisemaan keskeisesti näkyvät niemet, harjun itärinteet ja kiinteistön pohjoisosan harjunlakialue jäävät nyt kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Yleiskaavan venesatama-alue (LVy) poistuu muuttuneiden olosuhteiden seurauksena (alueen käyttötarkoituksen muutos). Noin kolme neljännestä kaava-alueesta osoitetaan metsätalousalueeksi, jolla ympäristöarvoja (MY). Mitoituksen osalta yleiskaavan 4 rakennusoikeutta on vähennetty kolmeksi rakennuspaikaksi. Kaavaratkaisussa alueen länsiosaan ja keskelle muodostuu vapaa viherkäytävä takamaastosta rantaan. Maisemallisesti nykyinen rakennettu ympäristö, jossa huvila sijaitsee, ei muutu. Uusi loma-asutuskortteli sijoittuu Östervikenin länsirantaan ja avautuu itään ja sen maisemallinen vaikutus ei ulotu lainkaan merialueelle, ainoastaan Östervikenin vastarannalle. Vapaata rantaviivaa on n. 1,5 km kun otetaan huomioon, että Skajet-niemellä molemminpuoliset rannat luetaan vapaiksi, vaikkakin ainoastaan toinen puoli lasketaan mitoitukselliseksi
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 8 rantaviivaksi. Rakentamiseen varatun rantaviivan pituus on n. 0,5 km. Huvila rakennus, majoitusrakennus ja sauna osoitetaan suojeltaviksi (sr). Liite 56 Esittelijä: ranta-asemakaavaehdotus, kaavaselostus tekninen johtaja Ulf Blomberg Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää asettaa ranta-asemakaavaehdotuksen asiakirjat, ranta-asemakaava, kaupunginosa 30, Pernaja, Lappnorudden, virallisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Lautakunnan päätös on esittelijän ehdotuksen mukainen. TL 126 Valmistelija: kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari, puh. 0440 555 403. Ranta-asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 15.9. 16.10.2017. Kaavasta pyydettiin lausunnot kahdeksalta viranomaistaholta. Lausuntonsa antoivat Porvoon kaupungin terveydensuojelu, Porvoon museo, Loviisan Vesiliikelaitos, Kymenlaakson Sähkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja ELY-keskus. Uudenmaan liitto ilmoitti, ettei se anna lausuntoa. Muistutuksia ei jätetty. Kaavan laatija on laatinut vastineet lausuntoihin ja saadun palautteen perusteella kaavaselostusta sekä kaavakarttaa merkintöineen ja määräyksineen on täydennetty. Muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä ja täydentäviä eivätkä edellytä ranta-asemakaavaehdotuksen asettamista uudelleen julkisesti nähtäville. Liite 74 ranta-asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostus, vastineet viranomaislausuntoihin Esittelijä: tekninen johtaja Ulf Blomberg Ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy laaditut vastineet sekä kaavan omalta osaltaan ja päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se osaltaan käsittelisi ranta-asemakaavan, Lappnorudden, kiinteistön 434-415-2-19, Pernajan kaupunginosa 30, Sarvisalon Rösund, ja lähettäisi sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Lautakunnan päätös on esittelijän ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 9 KH 196 Liite nro 1. Esittelijä: kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy ranta-asemakaavan, Lappnorudden, kiinteistön 434-415-2-19, Pernajan kaupunginosa30, Sarvisalon Rösund. Teknisenä korjauksena ehdotuksesta poistettiin maininta Sarvisalon Rösund. Muilta osin päätös ehdotuksen mukaan. KV 3 Liite nro 1. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto hyväksyy ranta-asemakaavan, Lappnorudden, kiinteistön 434-415-2-19, Pernajan kaupunginosa 30. Ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 10 Perusturvalautakunta 100 16.11.2017 Kaupunginhallitus 173 04.12.2017 Kaupunginvaltuusto 4 17.01.2018 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2017-2020 795/00.01.02/2017 PL 16.11.2017 100 Valmistelija: palvelupäällikkö Jaana Iivonen, puh. 0440 555 471. Lastensuojelulain (417/2007) mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 9 :n mukaan kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain (1287/2013) mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tulee sisältää opiskeluhuoltoa käsittelevä osa. Aiempina vuosina lasten ja nuorten hyvinvointikertomus sekä -suunnitelma ovat olleet samassa asiakirjassa ja käsitelty yhtä aikaa. Nyt on poikkeuksellisesti toimittu toisin. Valtuustokauden vaihtumisen ja uusien kuntastrategioiden vuoksi haluttiin, että edellinen valtuusto hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointikertomuksen vuosilta 2013-2016 ja uuden suunnitelman vuosille 2017-2020 hyväksyy uusi, kesällä 2017 toimintansa aloittanut valtuusto. Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus hyväksyttiin Loviisan kaupunginvaltuustossa 12.04.2017 ja Lapinjärven kunnanvaltuustossa 19.04.2017. Hyvinvointikertomuksessa on laajemmin selvitetty lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tila sekä palvelujärjestelmä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tulee liitteeksi Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan hyvinvointisuunnitelmaan ja painopistealueet ovat yhteneväiset.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 11 Liite 24, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Esittelijä: vt. perusturvajohtaja Tero Taipale Ehdotus: Perusturvalautakunta hyväksyy osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2017-2020 ja lähettää suunnitelman edelleen Loviisan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston sekä Lapinjärven kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Ehdotuksen mukainen. KH 173 Liite nro 4. Esittelijä: kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2017 2020. Palvelupäällikkö Jaana Iivonen osallistui asian käsittelyyn. Päätös ehdotuksen mukaan. KV 4 Liite nro 2. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2017 2020. Valtuutettu Timo Noroviita esitti toimenpidealoitteen: Loviisan kaupunki edistää monialaisena yhteistyönä oppisopimuskoulutuksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä varmistaakseen, että mahdollisimman monelle loviisalaisnuorelle löydetään soveltuva perusopetuksen jälkeinen koulutuspolku. Loviisalaisyrityksiä kannustetaan tarjoamaan oppisopimuspaikkoja, etsitään tarjolla olevia oppisopimuspaikkoja tukevia koulutuksia ja oppilaanohjauksen henkilökohtaistamisen kautta etsitään soveltuvia oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia niille nuorille, jotka eivät jatka lukio-opintoihin tai kokopäiväiseen ammattiin valmistaviin opintoihin.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 12 Varavaltuutettu Marjo Vuokko kannatti valtuutettu Timo Noroviidan toimenpidealoitetta. Päätös ehdotuksen mukaan. Esitetty toimenpidealoite hyväksyttiin yksimielisesti.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 13 Perusturvalautakunta 99 16.11.2017 Kaupunginhallitus 172 04.12.2017 Kaupunginvaltuusto 5 17.01.2018 Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan hyvinvointisuunnitelma vuosille 2017-2020 794/00.01.02/2017 PL 16.11.2017 99 Valmistelija: hyvinvointikoordinaattori Päivi Heikkilä, puh. 0440 555 882. Terveydenhoitolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettavia toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sen toteutumisesta on raportoitava valtuustolla vuosittain (hyvinvointikatsaus), lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa annettava laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus toimii kunnassa hyvinvointipolitiikan seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineenä. Hyvinvointikertomus on osa kunnan strategista johtamista ja sitä tulee hyödyntää toiminnan ja talouden suunnittelussa. Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2014-2016 hyväksyttiin Loviisan kaupunginvaltuustossa 12.4.2017 ja Lapinjärven kunnanvaltuustossa 19.4.2017. Kuntavaalien ajankohdan vuoksi (huhtkuu 2017) hyvinvointisuunnitelma vuosille 2017-2020 laadittiin erillisenä asiakirjana uusien valtuustojen hyväksyntää varten. Hyvinvointisuunnitelman pohjana ovat kuntien uudet strategiat ja niistä johdetut hyvinvoinnin osatekijät, joista on johdettu toimenpiteet ikäkaarimallin mukaisesti. Suunnitelmassa kuvataan kaikki Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan tuottamat hyvinvointitoimenpiteet. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialainen työryhmä on koonnut hyvinvointisuunnitelman, joka lähetettiin loviisalaisille ja lapinjärveläisille vapaasti arvioitavaksi marraskuun 14. päivään 2017 mennessä. Saadut kommentit lisätään asiakirjan liitteeksi. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin seuraamiseksi on laadittu mittarit ja lisäksi käytetään valtakunnallisista tietokannoista
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 14 saatavaa kuntakohtaista indikaattoritietoa. Tuloksia pyritään raportoimaan vuosittaisissa hyvinvointikatsauksissa ja yhteenvetona laajassa hyvinvointi- kertomuksessa 2020. Liite 23, Loviisan ja Lapinjärven hyvinvointisuunnitelma vuosille 2017-2020 Esittelijä: vs. perusturvajohtaja Tero Taipale Ehdotus: Perusturvalautakunta hyväksyy omalta osaltaan ja esittää, että Loviisan kaupunginhallitus ja Lapinjärven kunnanhallitus sekä edelleen Loviisan kaupunginvaltuusto ja Lapinjärven kunnanvaltuusto hyväksyvät Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan hyvinvointisuunnitelman vuosille 2017-2020. Ehdotuksen mukainen. KH 172 Liite nro 3. Esittelijä: kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan hyvinvointisuunnitelman vuosille 2017 2020. Palvelupäällikkö Jaana Iivonen osallistui asian käsittelyyn. Päätös ehdotuksen mukainen. KV 5 Liite nro 3. Oheismateriaali: Lapinjärven vanhus- ja vammaisneuvoston kannanotto Ehdotus: Kaupunginvaltuusto hyväksyy Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan hyvinvointisuunnitelman vuosille 2017 2020. Ehdotuksen mukainen.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 15 Kaupunginhallitus 286 03.11.2014 Kaupunginvaltuusto 154 10.12.2014 Kaupunginhallitus 3 08.01.2018 Kaupunginvaltuusto 6 17.01.2018 Rantatonttien myynti 698/10.00.02/2014 KH 286 Valmistelijat: vs. kaupungingeodeetti Aki Härmä, puh. 0440 555 237 ja tekninen johtaja Ulf Blomberg, puh. 0440 555405 Taustaa Rantatonttien myynnin valmistelu on talousarvion mukaan vietävä loppuun vuoden 2014 aikana ja myynti olisi aloitettava. Myyntiä on valmisteltu jo monta kertaa aikaisemminkin, mutta hanke on aina kaatunut eri syistä. Lähtötilanne Vuokratontteja on tällä hetkellä 214 kappaletta. Nykyiset vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2022. Myyntikohteiden karsinta (kriteerit A-E) Kaikkia kaupungin vuokraamia rantatontteja ei voi myydä. Myyntikelpoisuutta rajoittavia tekijöitä ovat kaavalliset tekijät (kaavanvastaisuus, sen puuttuminen tai pinta-ala), sijainti voimalaitoksen läheisyydessä tai sijainti tulvariskialueella. Liitteenä on kaupungingeodeetin tekemä tekninen laskelma kaikkien rantatonttien tämänhetkisestä kaavatilanteesta, toteutuskelpoisuudesta, sekä karsintakriteereistä perusteluineen, sekä kartat vuokra-alueiden likimääräisestä sijainnista. Tonttien kaavallisten tekijöiden osalta (34 kpl) voidaan todeta, että toteutuskelpoisuus on myöhemmässä vaiheessa mahdollista ratkaista esimerkiksi kaavamuutoksen kautta, joka tosin ottaa oman aikansa. Sen sijaan voimalaitoksen läheisyys (17 kpl) sekä tulvariski (varmat 44 kpl, selvittämättä 96 kpl) ovat käytännössä poissulkevia tekijöitä. Tällä hetkellä suoraan teknisesti myyntikelpoisia rantatontteja on vain 15 kpl. Tonttien muodostaminen Riippumatta siitä, haluaako vuokralainen lunastaa tontin omakseen vai jatkaa vuokralaisena myös 1.1.2023 eteenpäin, tulisi kaikki rantatontit teknisesti muodostaa valmiiksi kokonaisuuksiksi eli käytännössä omarantaisiksi rakennuspaikoiksi. Tällöin jokaiselle vuokratontille saataisiin tarkka pinta-ala.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 16 Lähtökohdaksi otettaisiin oikeusvaikutteisen yleiskaavan vaatimus rantarakennuspaikan minimipinta-alasta (2 000 m 2 ). Loviisan rantaosayleiskaavassa (2008) rakentamisen määrä (rakennusoikeus) on kiinteä eli rakennuspaikan pinta-alasta riippumaton. Sen sijaan alueilla, joilla on voimassa Kulla-Lappom rantaosayleiskaava (2003), rakentamisen määrä on sidottu rakennuspaikan pinta-alaan, jolloin vasta 5 000 m 2 :n suuruisella rakennuspaikalla saavutetaan maksimi rakennusoikeus. Teknisesti muodostus toteutettaisiin siten, että nykyiseen vuokra-alueeseen liitettäisiin mahdollinen rakennuspaikan edustalla oleva, kaupungin omistama vesijättömaa ja loppuosa kaavan mukaisesta RA-korttelialueesta. Jos minimipinta-alavaatimus ei tästä huolimatta täyttyisi, voitaisiin rantatonttiin ottaa lisämaata esim. kaavan mukaisesta M-alueesta (maa- ja metsätalousvaltainen, rakennusoikeudeton alue). Tarvittaessa voitaisiin kyseistä M-aluetta myydä rakennuspaikan lisäalueeksi myös sitä erikseen haluaville. Käytännön toteutus Haasteena toteuttamiselle on ensinnäkin se, että vain muutama tontti on lohkottu. Suurin osa tonteista on vuokrattu määräaloina, jolloin esimerkiksi tieoikeuksia ei ole käsitelty ollenkaan. Merkittävin ongelma on kuitenkin se, että valtaosaa entisen Ruotsinpyhtään kunnan alueella sijaitsevista mökkitonteista (noin 96 kpl) ei koskaan ole mitattu ja kartoitettu, vaikka alueet aikanaan ovatkin valtaosin maastoon merkityt. Ennen myyntiä jokainen mökkitontti joudutaan mittaamaan/kartoittamaan, joten työsarka tulee tältäkin osin olemaan varsin suuri. Mökkitonttien luovutuskelpoisuuden osalta tulee ottaa huomioon myös itäisen Loviisanlahden ranta-alueiden kokonaissuunnitelma, johon liittyen on jätetty valtuustoaloite 8.10.2014. Jos tehty aloite johtaa siihen, että yleis- tai asemakaavatasolla lähdetään tekemään yksityiskohtaisempaa tarkastelua alueen tulevasta käytöstä esim. asumisen tai kaupan osalta, ei alueen tontteja voida laittaa myyntiin, ennen kuin on ratkaistu, tullaanko alueelle osoittamaan asemakaavoitettavia alueita esimerkiksi asumista varten, kuten Monäsin alueen osaltakin on tehty. Hinnoittelu Suurin haaste on rantatonttien käyvän hinnan määritys. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Loviisan alueella rantatontteja on vähemmän tarjolla kuin mitä ostajia on. Kaupungin vuokraamissa rantatonteissa jokaisella tontilla on käytännössä yksi myyjä ja yksi ostaja. Tästä syystä hintakilpailua on mahdotonta saada aikaiseksi. Vuokrasopimukset jatkuvat 31.12.2022 asti, joten tilanne on sama vielä pitkään
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 17 tulevaisuudessa. Kaupungingeodeetti on selvittänyt Etelä-Suomen maanmittaustoimiston (nykyisin Maanmittauslaitos) laatiman ja käyttämän nk. Itäisen Suomenlahden hintamallin toimivuutta keskimääräisen rantarakennuspaikan käyvän arvon määrittämisessä. Liitteenä on kaupungingeodeetin selvitys asiasta. Rantarakennuspaikan keskimääräinen käypä arvo Loviisassa Kaupungingeodeetti on em. hintamallia hyväksi käyttäen määrittänyt vanhan Loviisan alueella mantereella sijaitsevan, keskimääräisen rakentamattoman rantarakennuspaikan käypää arvoa. Em. hintamallilla oli selvitetty entisen Pernajan kunnan alueen hintatasoa. Jos oletetaan, että hintataso Loviisa-Ruotsinpyhtään alueella on kutakuinkin sama kuin Pernajan alueella, saadaan +/- 15 % tarkkuudella 2 000 m 2 :n ja 3 000 m 2 :n suuruisen rantarakennuspaikan keskimääräiseksi neliöhinnaksi 35 /m 2 ja 5 000 m 2 :n suuruisen rantarakennuspaikan keskimääräiseksi neliöhinnaksi 25 /m 2. On kuitenkin hyvä huomata, että nyt tehty arvio on karkea yleistys eikä sellaisenaan sovi yhdenkään mökkitontin neliöhinnaksi. Hintamalli antaa kuitenkin erinomaisen työkalun käyvän arvon määrittämiseen vertailukelpoisia kiinteistökauppoja hyväksi käyttäen. Rantatonttien arvon määrittämisen periaatteet Rantatonttien käyvän arvon määrittämiseksi on kaksi erilaista menettelyvaihtoehtoa. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa yksi määritetään koko Loviisan alueelle keskimääräisen mantereella sijaitsevan rakentamattoman rantarakennuspaikan arvo tietyn pinta-alan omaaville tonteille (esim. 2 000 m 2, 3 000 m 2 ja 5 000 m 2 ), joiden pohjalta muodostetaan lunastettava rakennuspaikka. Määriteltävä hinta sidotaan indeksiin. Tämän jälkeen seuraavilla kriteereillä korjataan joko ylös- tai alaspäin hintaa kunkin arvioitavan tontin kohdalla (perässä korjaus-/vaikutuskerroin): * Saaritontit 0,7 * Ei-omarantainen rakennuspaikka 0,7 * Ei rajanaapureita 1,25 Rakennettavuus tontin korkeuden ja pinta-alan mukaan * 25-30 % yli +2,8 metrin korkeudella 1,15 * yli 30 % yli +2,8 metrin korkeudella 1,3
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 18 Avautumisilmansuunnan vaikutus * avautumissuunta itä/länsi 1,0 * avautumissuunta luode-koillinen 0,85 * avautumissuunta lounas-kaakko 1,15 * avautumissuunta etelä (laaja) 1,2 Erityinen tekijä (muoto, saavutettavuus) 0,8 1,2 Tontin lisämaa-alue, jolla ei ole vaikutusta rakennusoikeuden määrään ja joka yhdessä perustontin kanssa ylittää rantarakennuspaikan minimikoon (esimerkiksi kaavan mukainen M alue) hinnoitellaan kertoimella 0,20. Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 kukin tontti arvioidaan erikseen Maanmittauslaitoksen hintamallin avulla käyttäen hyväksi mm. vertailukelpoisia kiinteistökauppoja. Käytännössä arviointi tapahtuu siis samalla tavalla ja samoin kriteerein kuin vesijätön lunastustoimituksissa ja muissakin korvaustoimituksissa. Vaihtoehto 1 on vähemmän työläs kuin vaihtoehto 2. Suurin ero syntyy siitä, että vaihtoehdossa 1 tontit pystytään hinnoittelemaan jo etukäteen, heti kun tarvittavat maastotyöt on tehty. Myös tontinmyynnin budjetointi helpottuu. Kummassakin tapauksessa vuokralaiset tulevat joka tapauksessa kohdelluiksi tasapuolisesti. LIITTEET Kaupungingeodeetin tekninen laskelma 21.10.2014 mökkitonttien toteutuskelpoisuudesta (2 + 5 + 4 sivua, yhteensä 11 sivua). Kaupungingeodeetin selvitys 21.10.2014 Maanmittauslaitoksen käyttämästä ja laatimasta Itäisen Suomenlahden hintamallista (2 + 1 + 3 sivua, yhteensä 6 sivua). Liite nro 141. Esittelijä: kaupunginjohtaja Olavi Kaleva Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuokralla olevia rantatontteja ryhdytään myymään niille vuokralaisille, jotka ovat kiinnostuneita ostamaan, hinnalla joka on lähellä käypää markkinahintaa. Käypä markkinahinta määritetään yllä mainitulla vaihtoehdon 1 mukaisella menetelmällä ja hintaa korjataan vuosittain elinkustannusindeksin mukaan, samalla periaatteella kuin asuntotonttien vuokrauksenkin kanssa menetellään. Tontit, joilla ei ole oikeusvaikutteista kaavaa, myydään vasta kun oikeusvaikutteisella kaavalla on ratkaistu/määrätty niiden rakennusoikeus.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 19 Hyvin matalalla sijaitsevia tontteja ei myydä, ellei niitä voida esimerkiksi lisämaan avulla saada korkeammiksi. Tontit, jotka muutoin olisivat myyntikuntoisia, mutta joiden toteutuskelpoisuutta ei vielä ole selvitetty, myydään vasta, kun tarvittavat selvitykset on saatu tehtyä. Selvitykset pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2015 aikana. Tontteja, joiden etäisyys ydinvoimalaan on vähemmän kun kaksi kilometriä, ei myydä ollenkaan. Myytäviä tontteja voidaan tarvittaessa kasvattaa vesijättömaalla ja metsämaalla. Käsittely: Jäsenet Agneta Alm ja Arja Isotalo ilmoittivat jääviydestä ja poistuivat salista. Tauko klo 19.45 19.55. Jäsen Nina Pere ehdotti, ettei rantatontteja toistaiseksi myydä. Ehdotus ei saanut kannatusta. Jäsen Armi Lindell ehdotti, että 2 000 m 2 3 000 m 2 suuruisen rantarakennuspaikan keskimääräisenä neliöhintana käytetään 35 euroa/m 2 ja vähintään 5 000 m 2 suuruisen rantarakennuspaikan keskimääräisenä neliöhintana 25 /m 2. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tom Liljestrand ehdotti, että ehdotuksen 4. kappaleessa olevan lauseen lisämaan avulla saada korkeammaksi. jälkeen lisätään lause Myytäessä näitä ja muita alle + 2,8 m tontteja, joiden osalta tulvariski voidaan välttää rakennusteknisin keinoin, käytetään arvoa alentavana tekijänä kriteeriä erityinen tekijä. Jäsen Mia Heijnsbroek-Wirén ehdotti, että tonttien hinnoitus päätetään olevan voimassa 31.12.2017 asti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuokralla olevia rantatontteja ryhdytään myymään niille vuokralaisille, jotka ovat kiinnostuneita niitä ostamaan. 2 000 m 2 3 000 m 2 suuruisen rantarakennuspaikan keskimääräisenä neliöhintana käytetään 35 euroa/m 2 ja vähintään 5 000 m 2 suuruisen rantarakennuspaikan
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 20 keskimääräisenä neliöhintana 25 /m 2. Hinta määritetään yllä mainitulla vaihtoehdon 1 mukaisella menetelmällä ja hintaa korjataan vuosittain elinkustannusindeksin mukaan, samalla periaatteella kuin asuntotonttien vuokrauksenkin kanssa menetellään. Tontit, joilla ei ole oikeusvaikutteista kaavaa, myydään vasta kun oikeusvaikutteisella kaavalla on ratkaistu/määrätty niiden rakennusoikeus. Hyvin matalalla sijaitsevia tontteja ei myydä, ellei niitä voida esimerkiksi lisämaan avulla saada korkeammiksi. Myytäessä näitä ja muita alle + 2,8 m tontteja, joiden osalta tulvariski voidaan välttää rakennusteknisin keinoin, käytetään arvoa alentavana tekijänä kriteeriä erityinen tekijä. Tontit, jotka muutoin olisivat myyntikuntoisia, mutta joiden toteutuskelpoisuutta ei vielä ole selvitetty, myydään vasta, kun tarvittavat selvitykset on saatu tehtyä. Selvitykset pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2015 aikana. Tontteja joiden etäisyys ydinvoimalaan on vähemmän kun kaksi kilometriä, ei myydä ollenkaan. Myytäviä tontteja voidaan tarvittaessa kasvattaa vesijättömaalla ja metsämaalla. Tonttien hinnoitus on voimassa 31.12.2017 asti. KV 154 Liite nro 89. Ehdotus: Loviisan Kesämökit yhdistys on toimittanut kaupunginvaltuustolle tiedoksi näkemyksiään koskien mökkitonttien myyntiä ja vuokrausta (liite). Kaupunginvaltuusto päättää, että vuokralla olevia rantatontteja ryhdytään myymään niille vuokralaisille, jotka ovat kiinnostuneita niitä ostamaan. 2 000 m 2 3 000 m 2 suuruisen rantarakennuspaikan keskimääräisenä neliöhintana käytetään 35 euroa/m 2 ja vähintään 5 000 m 2 suuruisen rantarakennuspaikan keskimääräisenä neliöhintana 25 /m 2. Hinta määritetään yllä mainitulla vaihtoehdon 1 mukaisella menetelmällä ja hintaa korjataan vuosittain elinkustannusindeksin
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 21 mukaan, samalla periaatteella kuin asuntotonttien vuokrauksenkin kanssa menetellään. Tontit, joilla ei ole oikeusvaikutteista kaavaa, myydään vasta kun oikeusvaikutteisella kaavalla on ratkaistu/määrätty niiden rakennusoikeus. Hyvin matalalla sijaitsevia tontteja ei myydä, ellei niitä voida esimerkiksi lisämaan avulla saada korkeammiksi. Myytäessä näitä ja muita alle + 2,8 m tontteja, joiden osalta tulvariski voidaan välttää rakennusteknisin keinoin, käytetään arvoa alentavana tekijänä kriteeriä erityinen tekijä. Tontit, jotka muutoin olisivat myyntikuntoisia, mutta joiden toteutuskelpoisuutta ei vielä ole selvitetty, myydään vasta, kun tarvittavat selvitykset on saatu tehtyä. Selvitykset pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2015 aikana. Tontteja joiden etäisyys ydinvoimalaan on vähemmän kun kaksi kilometriä, ei myydä ollenkaan. Myytäviä tontteja voidaan tarvittaessa kasvattaa vesijättömaalla ja metsämaalla. Tonttien hinnoitus on voimassa 31.12.2017 asti. Puheenjohtaja Arja Isotalo ilmoitti esteellisyydestä ja kutsui puheenjohtajaksi kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajan Petra Paakkasen. Valtuutettu Arja Isotalolle ei tullut varatä. Kehittämisjohtaja Sten Frondén ilmoitti esteellisyydestä. Valtuutettu Håkan Karlsson ilmoitti esteellisyydestä, hänen tilalleen tuli varavaltuutettu Peter Waltonen. Valtuutettu Elias Erämaja ilmoitti esteellisyydestä, hänen tilalleen tuli varavaltuutettu Pauli Kopiloff. Valtuutettu Kalevi Lappalainen ilmoitti esteellisyydestä, hänen tilalleen tuli varavaltuutettu Annu Jokela-Ylipiha. Valtuutettu Åke Laitinen ilmoitti esteellisyydestä, ei varatä RKP:n valtuustoryhmä esitti seuraavan ponnen: Rantatonttien myynnistä kertyvät tulot tulee käyttää tuleviin investointeihin. Ponsiesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Kokoomuksen valtuustoryhmä ehdotti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Valtuutettu Kari Hagfors kannatti kokoomuksen valtuustoryhmän ehdotusta.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 22 Äänestys: Jatkettu käsittely JAA 46 ääntä. Kokoomuksen valtuustoryhmän palautusehdotus EI 10 ääntä. Poissa 1. Esteellisiä ilman varatä 2. Käsittelyä jatkettiin. Valtuutettu Kari Hagfors ehdotti, että lomatontteja ei tässä vaiheessa myydä. Valtuutetut Camilla Antas ja Janne Lepola kannattivat valtuutettu Kari Hagforsin ehdotusta. Äänestys: Pohjaesitys JAA 44 ääntä. Valtuutettu Hagforsin muutosesitys EI 12 ääntä. Poissa 1. Esteellisiä ilman varatä 2. Pohjaehdotus jäi voimaan. Päätös ehdotuksen mukaan. KH 3 Valmistelijat: kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom, puh. 040 551 7551 ja tekninen johtaja Ulf Blomberg, puh. 0440 555 405 Tonttien myynti on jatkunut lähes kolme vuotta. Seitsemän tonttia on myyty ja useista tonteista käydään neuvotteluja. Runsaalle 30 tontille on laskettu myyntihinta. Viimeisten tonttien mittaukset saatiin valmiiksi syyskuussa 2017. Loviisanlahden länsipuolella, tulevan Harmaakallion-Valkon osayleiskaava-alueella sijaitsevat tontit eivät ole ylipäätään vielä valmiita myytäviksi, koska alueen osayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Nämä tontit voidaan myydä vasta kun uusi osayleiskaava on hyväksytty, sikäli kun siihen jää rakennuspaikkoja. Vanhan päätöksen mukaisesti ei kahta kilometriä ydinvoimalaa lähempänä olevia tontteja myydä. Myöhemmin on käynyt ilmi, että Loviisan rantaosayleiskaava rajaa hyvin selkeästi sen, millä ydinvoimalan läheisyydessä olevilla tonteilla on myös tulevaisuudessa rakennusoikeutta. Tämän vuoksi on aiheellista tässä kohdin muuttaa päätöstä, jotta saadaan useampia Hästholmenin etelän- ja kaakkoispuolen saarien tontteja myyntikelpoisiksi.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 23 2 000 m 2 3 000 m 2 :n suuruisen rantarakennuspaikan perushintana käytetään 35 euroa/m 2 ja vähintään 5 000 m 2 :n suuruisen rantarakennuspaikan perushintana 25 euroa/m 2. 3 000 5 000 m 2 :n suuruisten tonttien hinta laskee lineaarisesti 35 eurosta/m 2 25 euroon/m 2. Kun tonttien hintoja on laskettu, on erityisenä tekijänä useissa tapauksissa huomioitu ydinvoimalan näkyvyys. Tämän tekijän laskennassa on käytetty maanmittauslaitoksen ohjeita. Tekijä on toistaiseksi vaihdellut 0,94:n ja 0,99:n välillä. Tätä tekijää tulee myös jatkossa käyttää erityisenä tekijänä. Myös seuraavat korjaukset tehdään: rajanaapurikerroin poistetaan, koska kaupunki ei voi taata, ettei tulevaisuudessa ilmaannu rajanaapureita tontin korkeuden kertoimia korjataan niin, että ne kuvaavat paremmin tonttia rakennuspaikkana tontin pääilmansuunnan kertoimia korjataan hieman erityisistä tekijöistä poistetaan mahdollisuus hintaa korottavaan vaikutukseen. Tonttien hintaa korjataan myös jatkossa tonttikohtaisesti ylös- tai alaspäin seuraavin kriteerein (korjaus-/vaikutuskerroin on mainittu kunkin kriteerin jälkeen): saaritontit 0,7 ei-omarantainen rakennuspaikka 0,7 Rakennettavuus tontin korkeuden ja pinta-alan mukaan alle 25 % yli +2,8 metrin korkeudella 0,97 25 50 % yli +2,8 metrin korkeudella 1,1 yli 50 % yli +2,8 metrin korkeudella 1,15 Tontin rannan avautumisilmansuunnan vaikutus avautumissuunta itä/länsi 0,95 avautumissuunta luode-koillinen 0,85 avautumissuunta lounas-kaakko 1,1 avautumissuunta etelä (laaja) 1,15 Erityinen tekijä (muoto, saavutettavuus) 0,8 0,99 Tontin lisämaa-alue, jolla ei ole vaikutusta rakennusoikeuden määrään ja joka yhdessä perustontin kanssa ylittää rantarakennuspaikan minimikoon (esimerkiksi kaavan mukainen M-alue) hinnoitellaan kertoimella 0,20.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 24 Kiinteistöveron nostaessa ostettujen tonttien kustannuksia ei vuokrasta saatavasta säästöstä tule kovin suuri vapaa-ajan tontin ostajille. Jotta tontin ostamisesta ennen vuokra-ajan umpeutumista saadaan houkuttelevampaa, ehdotetaan myyntihinnalle vuosittaista 1,5 %:n korotusta 1.1.2019 alkaen. Hinta nousee tällä tavoin viimeisen kerran 1.1.2022. Niille tonteille (esimerkiksi Loviisanlahden länsipuolen tontit), jotka eivät ole vielä myyntikelpoisia, annetaan yhden vuoden ostoaika ilman korotusta siitä päivästä alkaen, kun tonteista tulee myyntikelpoisia. Loviisan kaupungin tavoitteena on myydä kaikki myyntikelpoiset tontit ennen 31.12.2022. Vuokrasopimusten mukaan kaupungilla on vuokrasopimuksen umpeutuessa velvollisuus lunastaa asianmukaisilla rakennusluvilla rakennetut rakennukset, mikäli kaupunki ei jatka vuokrasopimusta. Lunastushinta on 60 % teknisestä arvosta. Jos vuokraaja ei ole ostanut tonttia ennen vuokra-ajan umpeutumista, kaupunki voi joko jatkaa vuokrasopimusta tai lunastaa rakennukset. Mikäli vuokrasopimusta päätetään jatkaa, uuden vuokran tulisi ainakin siirtymäajan jälkeen nousta 5 %:iin markkinahinnasta. Samaa suhdetta vuokran ja myyntihinnan välillä käytetään asuntotontteihin. Erityistapaus ovat sellaiset tontit, jotka eivät ole myyntikelpoisia esimerkiksi siitä syystä, ettei niillä ole jatkossa rakennusoikeutta. Niiden arvo on merkittävästi alhaisempi ja vuokrana voisi olla nykyinen vuokra indeksikorjauksella korotettuna. Liite nro 1. Malliesimerkki kesämökin vuokrasopimuksesta. Esittelijä: kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuokralla olevien rantatonttien myyntiä jatketaan niille vuokralaisille, jotka ovat kiinnostuneita niitä ostamaan. 2 000 m 2 3 000 m 2 :n suuruisen rantarakennuspaikan perushintana käytetään 35 euroa/m2 ja vähintään 5 000 m 2 :n suuruisen rantarakennuspaikan perushintana 25 euroa/m 2. 3 000 5 000 m 2 :n suuruisten tonttien hinta laskee lineaarisesti 35 eurosta/m2 25 euroon/m2. Tonttien hintaa korjataan edellä mainituilla korjatuilla kertoimilla tonttien ominaisuuksista riippuen. Hinta määritetään yllä mainitulla menetelmällä ja hintaa korotetaan vuosittain 1,5 % 1.1.2019 alkaen 1.1.2022 asti. Niille tonteille, jotka eivät ole vielä myyntikelpoisia, annetaan myyntikelpoisiksi tulemisen jälkeen yhden vuoden ostoaika ilman
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 25 korotuksia. Tontit, joilla ei ole oikeusvaikutteista kaavaa, myydään vasta kun oikeusvaikutteisella kaavalla on päätetty/määrätty niiden rakennusoikeus. Hyvin matalalla sijaitsevia tontteja ei myydä, ellei niitä voida esimerkiksi lisämaan avulla saada korkeammiksi. Myytäessä näitä ja muita alle + 2,8 m:n tontteja, joiden osalta tulvariski voidaan välttää rakennusteknisin keinoin, käytetään hintaa alentavana tekijänä erityisen tekijän kerrointa. Tontteja, jotka sijaitsevat ydinvoimalan läheisyydessä alueella, jolla ei ole rakennusoikeutta uudisrakentamiselle, ei myydä. Muita tontteja, joilla ei ole selvää rakennusoikeutta, ei myöskään myydä. Myytäviä tontteja voidaan tarvittaessa laajentaa vesijättömaalla ja metsämaalla. Tonttien hinnoittelun päätetään olevan voimassa 31.12.2022 asti. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Jäsenet Mikael Karlsson ja Lotte-Marie Uutinen sekä kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Arja Isotalo ilmoittivat esteellisyydestä ja poistuivat kokoustilasta asian käsittelyn ajaksi (peruste: vuokraavat tai heidän läheisensä vuokraavat lomatontteja). Kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan päätökseksi lisäämällä ehdotuksen loppuun lauseen Samaa myyntiperiaatetta ja hinnanlaskentaperiaatetta sovelletaan kaupunginvaltuuston päätöksen 9.9.2015 86 mukaisesti myös rantatonttiin nro 212, vaikka se osayleiskaavassa ei ole vapaa-ajan asunnon tontti vaan pientalotontti, jossa ympärivuotinen asuminen on sallittu. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös muutetun ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. KV 6 Liite nro 4. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto päättää, että vuokralla olevien rantatonttien
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 26 myyntiä jatketaan niille vuokralaisille, jotka ovat kiinnostuneita niitä ostamaan. 2 000 m 2 3 000 m 2 :n suuruisen rantarakennuspaikan perushintana käytetään 35 euroa/m 2 ja vähintään 5 000 m 2 :n suuruisen rantarakennuspaikan perushintana 25 euroa/m 2. 3 000 5 000 m 2 :n suuruisten tonttien hinta laskee lineaarisesti 35 eurosta/m 2 25 euroon/m 2. Tonttien hintaa korjataan edellä mainituilla korjatuilla kertoimilla tonttien ominaisuuksista riippuen. Hinta määritetään yllä mainitulla menetelmällä ja hintaa korotetaan vuosittain 1,5 % 1.1.2019 alkaen 1.1.2022 asti. Niille tonteille, jotka eivät ole vielä myyntikelpoisia, annetaan myyntikelpoisiksi tulemisen jälkeen yhden vuoden ostoaika ilman korotuksia. Tontit, joilla ei ole oikeusvaikutteista kaavaa, myydään vasta kun oikeusvaikutteisella kaavalla on päätetty/määrätty niiden rakennusoikeus. Hyvin matalalla sijaitsevia tontteja ei myydä, ellei niitä voida esimerkiksi lisämaan avulla saada korkeammiksi. Myytäessä näitä ja muita alle + 2,8 m:n tontteja, joiden osalta tulvariski voidaan välttää rakennusteknisin keinoin, käytetään hintaa alentavana tekijänä erityisen tekijän kerrointa. Tontteja, jotka sijaitsevat ydinvoimalan läheisyydessä alueella, jolla ei ole rakennusoikeutta uudisrakentamiselle, ei myydä. Muita tontteja, joilla ei ole selvää rakennusoikeutta, ei myöskään myydä. Myytäviä tontteja voidaan tarvittaessa laajentaa vesijättömaalla ja metsämaalla. Tonttien hinnoittelun päätetään olevan voimassa 31.12.2022 asti. Samaa myyntiperiaatetta ja hinnanlaskentaperiaatetta sovelletaan kaupunginvaltuuston päätöksen 9.9.2015 86 mukaisesti myös rantatonttiin nro 212, vaikka se osayleiskaavassa ei ole vapaa-ajan asunnon tontti vaan pientalotontti, jossa ympärivuotinen asuminen on sallittu. Valtuutetut Mikael Karlsson, Stefan Thesslund, Lotte-Marie Uutinen (tilalle Thomas Rosenberg), Håkan Karlsson, Arja Isotalo (tilalle Eva Holmström), Kalevi Lappalainen (tilalle Johannes Lindroos), Ismo Kokko (tilalle Katri Haverinen) ja kehittämisjohtaja Sten Frondén ilmoittivat esteellisyydestä ja poistuivat yleisölle varattuun tilaan asian käsittelyn ajaksi (peruste: vuokraavat lomatonttia tai ovat lomatonttia vuokraavan läheisiä).
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 27 Asian käsittelyn aikana oli läsnä 32 valtuutettua. Valtuutettu Ralf Sjödahl esitti toimenpidealoitteen: Rantatonttien myyntituotot kirjataan asianmukaisesti käyttötalouteen, mutta tilinpäätösvaiheessa tehdään myyntituotoista investointivaraus, joka kirjataan tuloslaskelmaan. Näin ollen ei oteta tässä vaiheessa kantaa mihin myyntituotot ositetaan, vaan päätämme, että rahat eivät jää käyttötalouteen vaan osoitetaan uusien investointien rahoittamiseen. Valtuutettu Kari Hagfors kannatti valtuutettu Ralf Sjödahlin toimenpidealoitetta. Päätös ehdotuksen mukaan. Esitetty toimenpidealoite hyväksyttiin yksimielisesti.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 28 Tekninen lautakunta 129 30.11.2017 Kaupunginhallitus 5 08.01.2018 Kaupunginvaltuusto 7 17.01.2018 Hallintosäännön muuttaminen 816/00.01.01/2017 TL 129 Valmistelija: kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari, puh. 0440 555 403. Loviisan kaupunginhallitus päätti 30.10.2017 143 lakkauttaa kaupungingeodeetin viran ja perustaa kiinteistöinsinöörin ja maankäyttöinsinöörin virat. Esityksessä eriteltiin työtehtävät, joiden hoidosta virat koostuvat. Kaupungin hallintosääntöä on muutettava vastaamaan tuota päätöstä. Samassa yhteydessä on katsottu tarpeelliseksi täydentää myös hallintosäännön pykälää 33: teknisen lautakunnan tehtävät ja toimivalta. Muutettavat hallintosäännön tekstit ilmenevät liitteestä. Muutokset kohdistuvat hallintosäännön pykälien 16, 33, 39 ja 78 osiin. Liite 77 Esittelijä: Hallintosäännön muutokset tekninen johtaja Ulf Blomberg Ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Loviisan kaupungin hallintosäännön pykälien 16, 33, 39 ja 78 esitetyt osat muutetaan liitteessä esitetyn mukaiseksi. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Lautakunnan päätös on esittelijän ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. KH 5 Valmistelija: hallintojohtaja Kristina Lönnfors Hallintosääntöön muutettaviksi esitettyjen pykälien 16, 33, 39 ja 78 lisäksi on ilmennyt, että matkustusäännössä on syytä tarkentaa pysäköintimaksujen korvaamista. Hallintosäännön pykälän 173 mukaan menettelyssä luottamushenkilön matkakustannusten korvaamiseksi noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 29 KVTES:n liitteen 16, 3. pykälän 2. momentin mukaan lentokentällä, rautatieasemalla ja hotellimajoituksen yhteydessä autosta perittävä seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin matkaa kohden. Muita auton seisontapaikkamaksuja ei korvata. Tämä tarkoittaa, että pysäköinnistä aiheutuvat mahdolliset kulut on sisällytetty matkasta suoritettavaan kilometrikorvaukseen. Näin ollen pysäköinnistä aiheutuvia kuluja ei korvata esimerkiksi tilanteessa, jossa luottamushenkilö kaupungin edustajana osallistuu kokoukseen toisella paikkakunnalla, mikäli matkaan ei liity hotellimajoitusta. Nykyisin pysäköintijärjestelyt (esim. Porvoossa ja Helsingissä) ovat kuitenkin sellaisia, että maksuttomia pysäköintipaikkoja on erittäin vaikea löytää. Tästä syystä esitetään, että hallintosäännön pykälään 173 otetaan määräys pysäköintimaksujen erillisestä korvaamisesta lisäämällä ensimmäisen kappaleen viimeiseksi lauseeksi: Luottamustehtävän hoitamiseen liittyvän matkan pysäköinnistä aiheutuvat kohtuulliset kulut korvataan kuittia vastaan. Yllä esitetyn lisäksi todetaan/korjataan nyt tehtävien muutosten yhteydessä hallintosäännössä esille tulleita teknisiä virheitä: Poistetaan hallintosääntöön erheellisesti ja kaupunginvaltuuston päätöksen vastaisesti jäänyt maininta maaseutulautakunnan yksityistiejaostosta pykälissä 10 ja 28.2. Korjataan kirjoitusvirheitä ja tekstinkäsittelyyn liittyviä poikkeavuuksia. Lisätään ruotsinkieliseen version pykälään 39.6 siitä puuttuva kohta 7. Kuntalaissa ei säädetä hallintosäännön voimaantulosta. Voimaantuloon sovelletaan päätösten täytäntöönpanokelpoisuutta koskevaa pykälää 143. Päätös voidaan panna täytäntöön, vaikkei se ole vielä saanut lainvoimaa, jollei oikaisuvaatimus tai valitus päätöksen täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi. Hallintosäännöllä järjestetään kunnan sisäistä hallintoa ja toimintaa. Tämän vuoksi on katsottu, että hallintosääntö voi mahdollisesta valituksesta huolimatta tulla voimaan heti kun se on hyväksytty. Jotta voimaantulopäivästä ei syntyisi epätietoisuutta, hallintosääntöä hyväksyttäessä tai muutettaessa on samalla syytä päättää sen voimaantuloajankohdasta. Liite nro 3. luonnos muutetuksi hallintosäännöksi Esittelijä: kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto liitteenä olevan luonnoksen mukaisesti päättää
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 30 muuttaa hallintosäännön pykälien 16, 33, 39 ja 78 esitetyt osat lisätä hallintosäännön pykälään 173 ensimmäisen kappaleen viimeiseksi lauseeksi: Luottamustehtävän hoitamiseen liittyvän matkan pysäköinnistä aiheutuvat kohtuulliset kulut korvataan kuittia vastaan. hyväksyä hallintosääntöön tehdyt teknisten virheiden korjaukset, ja että kaupunginvaltuusto lisäksi päättää, että muutettu hallintosääntö astuu voimaan heti kun kaupunginvaltuusto on sen hyväksynyt ja että kaupunginvaltuusto tarkistaa tätä koskevan pykälän välittömästi. Pykälä tarkastetaan välittömästi. Päätös ehdotuksen mukainen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. KV 7 Liite nro 5. Ehdotus: Kaupunginvaltuusto päättää liitteenä olevan luonnoksen mukaisesti muuttaa hallintosäännön pykälien 16, 33, 39 ja 78 esitetyt osat lisätä hallintosäännön pykälään 173 ensimmäisen kappaleen viimeiseksi lauseeksi: Luottamustehtävän hoitamiseen liittyvän matkan pysäköinnistä aiheutuvat kohtuulliset kulut korvataan kuittia vastaan. hyväksyä hallintosääntöön tehdyt teknisten virheiden korjaukset, ja että kaupunginvaltuusto lisäksi päättää, että muutettu hallintosääntö astuu voimaan heti kun kaupunginvaltuusto on sen hyväksynyt ja että kaupunginvaltuusto tarkistaa tätä koskevan pykälän välittömästi. Valtuutettu Kari Hagfors esitti, että hallintosäännön pykälään 59 lisätään toiseksi momentiksi: Kaupunginvaltuuston valitsemia ylimpiä viranhaltijoita koskevan sivutoimilupahakemuksen ratkaisee ja sivutoimiluvan peruuttamisesta sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää kaupunginhallitus. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 31 Päätös ehdotuksen mukaan, yllämainittu lisäys huomioiden. Pykälä tarkastettiin välittömästi.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 32 Kaupunginvaltuusto 8 17.01.2018 Vesiliikelaitoksen vedenjakelun tasapuolinen vedentuottaminen kaupungissa, valtuustoaloite 61/02.02.00/2018 KV 8 Puheenjohtaja ilmoitti, että allekirjoittaneet valtuutetut (ensimmäinen allekirjoittaja Kari Hagfors) olivat ennen kokousta ilmoittaneet haluavansa jättää seuraavan aloitteen: Loviisan vesitornin aikanaan tuottama vedenjakelupalvelu oli varsin huono perus-tuen tornin rappeutumiseen ja sen johdosta sen tehon putoamiseen puoleen. Torni pystyttiin täyttämään kapasiteetiltaan korkeintaan puolitäytteiseksi. Vesiliikelaitos investoi uuden tornin sijasta uuteen alavesisäiliöön Panimonmäelle. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että sen painetta ei voida nostaa tasolle, jolla sekä ala- että ylä- kaupungin taloissa oli yhtäläinen vedenpaine. Vastauksena on saatu, että jos painet-ta lisätään yläkaupungin talojen vaatimustasolle, niin alakaupungin vesijohtoputket eivät sitä kestä, vaan niiden halkeamisvaara on olemassa. Tämän johdosta yläkau-pungin taloissa on jouduttu omalla kustannuksella hankkimaan talokohtaisia pai-neennostopumppuja. Tämähän ei missään tapauksessa ole yhdenvertaisen palvelun tuottamista. Tämän johdosta me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki vesiliikelaitoksensa myötä ryhtyy välittömiin investointitoimenpiteisiin tasapuolisen ja yhtäläisen veden tuotantotoiminnan toteuttamiseksi sekä ala- että yläkaupunkiin investoimalla uudet painetta kestävät putket alueille. Liite nro 6. Kun aloite oli jätetty, lähetettiin se kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 23 :n mukaisesti.
LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 33 Kaupunginvaltuusto 9 17.01.2018 Selvitys kaupungissa toimivien yritysten kannattavuudesta yhteisöveron kehitysseurannaksi, valtuustoaloite 62/02.03.02/2018 KV 9 Puheenjohtaja ilmoitti, että allekirjoittaneet valtuutetut (ensimmäinen allekirjoittaja Kari Hagfors) olivat ennen kokousta ilmoittaneet haluavansa jättää seuraavan aloitteen: Yhteisöverotuotto on merkittävä rahoituserä Loviisan kaupungin taloudessa. Yhtei-sövero on riippuvainen yritysten liiketaloudellisesta tuloksesta. Sen suuruutta on vaikea etukäteen arvioida, todetaan kaupungin talousarvio- ja taloussuunnitelmas-sa. Viimeisten verotietojen mukaan Loviisassa rekisteröityjen kymmenen eniten veroa maksavan yrityksen yhteinen verokertymä on 1.4 milj. euroa, joista kymme-nentenä oleva maksoi 69.926. Yritysten taloudellisen tilan selvittämisellä kaupun-ki voi kohdentaa toimintaympäristön parantamisen elinkelpoisiin yrityksiin, on myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Heijnsbroek-Wiren julkisesti todennut. Yhteisöverosuunnittelun helpottamiseksi ja Loviisassa toimivien yritysten kannatta-vuuden taloustilanteen tiedostamiseksi me allekirjoittaneet esitämme, että Kaupungissa tehdään siellä rekisteröityjen yritysten osalta PRH:lta saatavien virallisten tilinpäätöstietojen perusteella tulostarkasteluun perustuva selvitys, jolla pystytään saamaan selville yritysten kannattavuustila. Selvitys voidaan tehdä hyvinkin esim. pro-gradu opinnäytetyönä. Kerran perustehtynä sitä on helppo myös päivittää määrävuosittain. Liite nro 7. Kun aloite oli jätetty, lähetettiin se kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 23 :n mukaisesti.