Kuva: Janne Karttunen ProAgria Maito-valmennus/Rantasipi Airport Congress Center 7 8.9.2016 Karjanhoitotyön tuottavuus, työvoima ja johtaminen pihattotiloilla Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 Rajamäki janne.karttunen@tts.fi
Mitä tiedettiin entuudestaan ja mitä tuli selvittää? Lypsykarjataloutta on tutkittu kansainvälisesti erityisesti lehmän näkökulmasta. 1 3 Suomessa on tuotettu viime vuosina tietoa myös navettasuunnitteluun. 4 7 Edelliset seikat ovat tärkeitä karjanhoitajan ammattitaidolle ja tuotannon kannattavuudelle. Lisäksi ne voivat edistää välillisesti karjanhoitajan hyvinvointia. Automaattilypsyn koetaan vaikuttavan monin positiivisin tavoin karjanhoitajan hyvinvointiin verrattuna tavanomaiseen parsi- ja asemalypsyyn. 8 11 Automaattilypsyn koetaan lisäävän karjanhoitotyön tuottavuutta (l/h), mutta 1 3 lypsyrobotin tiloilla on suuria eroja vuosittain tuotetussa maitomäärässä. 11 Lypsykarjatalouden työn tuottavuutta on käsitelty muutamissa raporteissa. 12,13 Maidontuotannon kannattavuuden parantaminen edellyttää lisätietoa aiheesta. Tämän tutkimuksen päätarkoitus oli selvittää päivittäisten karjanhoitotöiden työn tuottavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä automaatti- ja asemalypsytiloilla.
Keitä tutkittiin ja miten? Kyselyn kohderyhmän muodostivat ProAgrian tuotosseurantatilat, joilla oli vuonna 2015 vähintään 50 lypsylehmää sekä pihattonavetta automaatti- tai asemalypsyllä. Anonyymissä sähköisessä Webropol-kyselyssä oli pakotettuja monivalintakysymyksiä (ml. jätän vastaamatta -vaihtoehto) ja vapaita avoimia kysymyksiä. Kysymykset koskivat mm. omaa ja palkattua työvoimaa, työvoiman johtamista, tilan töiden organisointia sekä karjan ja tuotantorakennuksen ominaispiirteitä. Kysely testattiin automaatti- ja asemalypsytiloilla, jotka vastasivat siihen 30 35 minuutissa. Joitakin kysymyksiä muokattiin palautteen perusteella. Työn tuottavuus selvitettiin jakamalla vuonna 2015 tilalta meijeriin myydyn maidon määrä päivittäisiin karjanhoitotöihin vuodessa kuluneilla työtunneilla. Automaatti- ja asemalypsytiloista verrattiin parasta ja heikointa neljännestä eri seikkojen esiintyvyyden suhteen (Fisherin eksakti -testi, p < 0,10).
Tulokset 1/5: Yleisiä piirteitä tiloista, työvoimasta, johtamisesta ja töiden organisoinnista 110 käyttökelpoista vastausta automaattilypsytiloilta ja 59 asemalypsytiloilta, lehmämäärän ja peltoalan mediaanit 70 kpl ja 120 ha / 74 kpl ja 116 ha. Karjanhoitotöissä tyypillisesti 2 hlöä (1 15 hlöä), jotka yleensä päätoimisia yrittäjiä (1 8 kpl). 56 %:lla oli 1 koko- tai osa-aikainen työntekijä (1 8 kpl). Työntekijöistä valtaosa oli suomalaisia, loput ukrainalaisia, virolaisia ja muita. 92 %:lla oli saatu pidettyä lomitetut vuosilomat hyvin tai melko hyvin 2010-luvulla. 41 %:lla oli suullinen perehdytys ja työnopastus, opastaulut/-listat sekä ohjekansio. Työrutiinit sovittu ja valvottiin 49 %:lla, ei valvottu 41 %:lla ja ei sovittu 9 %:lla. 91 % oli ulkoistanut töitä ja 79 % teki tilayhteistyötä: lietteen levitys, säilörehun korjuu tai sen osia, kasvinsuojelu, puinti, jne. Vain 2 % ei tehnyt kumpaakaan. Työn tuottavuudeltaan parhaat ja heikoimmat automaatti- ja asemalypsytilat eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi em. seikkojen suhteen.
Työn tuottavuus, litraa/tunti Tulokset 2/5: Päivittäisten karjanhoitotöiden työn tuottavuus automaatti- ja asemalypsytiloilla 450 400 350 300 250 200 Automaatti Asema R² = 0,2341 R² = 0,3529 150 100 50 0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 275 300 325 350 Lehmiä, kpl Parhaat AMS 191 411 ja asema 132 253, heikoimmat AMS 50 100 ja asema 49 81 l/h. 5
Tulokset 3/5: Työn tuottavuuteen yhteydessä olevat seikat automaattilypsytiloilla, osa 1/2 Tarkasteltu seikka Korkein 25 % (n=27) Työn tuottavuus Matalin 25 % (n=27) P-arvo 1 Lehmien kokonaismäärä (suuri/pieni) 2 21/6 12/15 0,0244 Kokonaispeltoala (suuri/pieni) 3 22/5 8/19 0,0003 Pihaton ikä (uusi/vanha) 4 19/8 10/17 0,0281 Meijerimaitomäärä/lehmä (korkea/matala) 5 17/10 7/20 0,0129 Tuotosta alentaneita tapahtumia (ei/kyllä) 6 23/4 15/10 0,0611 Automaattisten lypsypaikkojen määrä ( 2/1) 17/10 4/23 0,0006 Lypsykerrat vuorokaudessa (korkea/matala) 7 17/10 9/18 0,0556 Pihatossa takakierto (on/ei ole) 15/12 7/20 0,0514 1 Alle 0,05 P-arvo: alle 5 % riski sille, että ero ryhmien välillä johtuu sattumasta. 2 Lypsyssä ja ummessa olevien keskimäärä v. 2015. Suuri: vähintään 70 kpl (mediaani). 3 Oma, vuokra- ja sopimuspeltoala yhteensä. Suuri: vähintään 120 ha (mediaani). 4 Uusi: uudisrakennettu tai viimeksi peruskorjattu/laajennettu vuonna 2010 tai sen jälkeen (mediaani). 5 Meijerimaitomäärä jaettu lehmien keskimäärällä vuonna 2015. Korkea: vähintään 9031 kg (mediaani). 6 Oliko tuotosta merkittävästi alentaneita tapahtumia (esim. rehut, eläintaudit) vuonna 2015? 7 Korkea: vähintään 2,7 krt/vrk (mediaani).
Tulokset 4/5: Työn tuottavuuteen yhteydessä olevat seikat automaattilypsytiloilla, osa 2/2 Tarkasteltu seikka Korkein 25 % (n=27) Työn tuottavuus Matalin 25 % (n=27) P-arvo 1 Seosrehuruokinta (on/ei ole) 23/4 13/14 0,0084 Seos-/karkearehujen jako tehokas (on/ei ole) 2 25/2 13/14 0,0007 Laiduntaa lypsyssä olevia lehmiä (ei/kyllä) 23/4 16/11 0,0664 Yöpoikimisia valvotaan (ei/kyllä) 19/8 8/19 0,0060 Luonnollinen ilmanvaihto (on/ei ole) 19/8 9/18 0,0135 Vasikoilla (0 2, 2 6 kk) oma ilmatila (on/ei ole) 14/13 17/20 0,0929 Vesialtaat pääroolissa (on/ei ole) 3 21/6 11/16 0,0119 Kuivike tuodaan parsiin konevoimin (kyllä/ei) 4 13/13 (+1) 6/20 (+1) 0,0828 Siemennetään (myös) itse (kyllä/ei) 20/7 11/16 0,0267 1 Alle 0,05 P-arvo: alle 5 % riski sille, että ero ryhmien välillä johtuu sattumasta. 2 Tehokas jako tarkoittaa joko hinattavaa tai ajettavaa seosrehuvaunua tai automatisoitua jakolaitetta. 3 Yli puolet laskennallisista juomapaikoista on tarjolla vesialtaista (kuppi: 1 paikka, allas 2 paikkaa). 4 Kuten (yleisimmät) pienkuormain, traktori, ohjastettava kuivituskone, ajettava harja/kuivituskone.
2/3 kokee erottelumaitojen käsittelyn rasittavan heitä fyysisesti. 11 Kuvat: Janne Karttunen, Lea Puumala ja Markku Lätti Syvennyksen (44 %:lla AMS:sta) koetut edut: parantaa työergonomiaa mm. puhdistuksessa, huollossa, tarkkailussa, avustamisessa, lääkityksessä, lettupannutestissä. Koetut haitat: liukastumis-, kompastumis- ja putoamisvaara (vs. syvennyksen toiminnalliset vaatimukset). Maidon erottelulinjaston (22 %:lla AMS:sta) koetut edut: parantaa työergonomiaa ja säästää aikaa maitojen käsittelyssä. Koetut haitat: linjaston pesu kuluttaa robotin kapasiteettia, tonkkien nostelu raskasta (ratkaisu maitotaksi?), hankaloittaa yksittäisten maitoerien tarkastusta. Kumipäällysteisten lattiapintojen (47 %:lla tiloista oli kumipintoja) koetut edut: turvallisuus ja työergonomia paranevat (pitävä ja pehmeä alusta jalan ja sorkan alla), kiimat erottuvat. Koetut haitat: hinta, lannanpoisto, kestävyys. 8
Tulokset 5/5: Työn tuottavuuteen yhteydessä olevat tekijät asemalypsytiloilla Tarkasteltu seikka Korkein 25 % (n=15) Työn tuottavuus Matalin 25 % (n=15) P-arvo 1 Lehmien kokonaismäärä (suuri/pieni) 2 13/2 4/11 0,0025 Kokonaispeltoala (suuri/pieni) 3 13/2 6/9 0,0209 Lypsy-yksikköjen määrä (suuri/pieni) 4 13/2 6/9 0,0209 Autotandemasema (ei ole/on) 0/15 10/5 0,0421 Erillinen kokoomatila (on/ei ole) 11/4 5/10 0,0656 Luonnollinen ilmanvaihto (on/ei ole) 10/5 3/12 0,0253 Vesialtaat pääroolissa (on/ei ole) 5 13/2 5/10 0.0078 1 Alle 0,05 P-arvo: alle 5 % riski sille, että ero ryhmien välillä johtuu sattumasta. 2 Lypsyssä ja ummessa olevien keskimäärä v. 2015. Suuri: vähintään 74 kpl (mediaani). 3 Oma, vuokra- ja sopimuspeltoala yhteensä. Suuri: vähintään 116 ha (mediaani). 4 Suuri: yli 12 kpl, pieni: korkeintaan 12 kpl. 5 Yli puolet laskennallisista juomapaikoista on tarjolla vesialtaista (kuppi: 1 paikka, allas 2 paikkaa).
Kuvat: Janne Karttunen ja Markku Lätti Hiehojen opetus lypsylle: joko ennen poikimista (asema 47 %, AMS 19 %), sen jälkeen (asema 34 %, AMS 65 %), tai sekä että (asema 15 %, AMS 14 %). Harja-kuivituskoneen (5 %:lla, myös 2:lla AMS-tilalla) koetut edut: parantaa työergonomiaa ja vähentää työnmenekkiä puhtaanapitotöissä. Korostettiin: tilanteen ja ohjaajien rauhallisuus, rehulla houkuttelu, 2 henkilöä, sekä oma-aloitteinen että ohjattu totuttelu, suljettava odotusalue. Koetut haitat: soveltuvuus (vs. raapat, käytävät, parret, portit, kynnykset ja AMS?), hinta, tarvitsee seisonta- ja lastaustilan.
Tuloksien yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksessa saatiin käyttökelpoiset vastaukset suureen määrään kysymyksiä. Toisaalta vastaajien pieni määrä ja tilojen heterogeenisyys heikensivät tuloksia. Erityisesti korkean työn tuottavuuden automaattilypsytilat edustavat 2010-luvun pihattorakentamista (koko, rakenteet), tuotantotekniikkaa ja töiden organisointia. Tuotosta alentavat tapahtumat (rehut, taudit) olivat melko yleisiä matalan työn tuottavuuden tiloilla, mutta tapahtumien vaikutus jäi nyt osittain hämäräksi. Automaattilypsyn on aiemmin todettu edistävän työhyvinvointia ja alan houkuttelevuutta. Myös korkea työn tuottavuus edistänee maidontuotannon kannattavuutta ja siten sen jatkuvuutta. Tuloksia kannattaa hyödyntää tiedotuksessa sekä kaikkien alalla työskentelevien ammatillisessa perus- ja täydennyskoulutuksessa ja myös navettasuunnittelussa.
Lähteet ja lisätietoa 1. Jacobs, J.A. ja Siegford, J.M. 2012. Invited review: the impact of automatic milking systems on dairy cow management, behavior, health, and welfare. J Dairy Sci 95(2): 2227-2247. doi: 10.3168/jds.2011-4943 2. Barkema, H.W., ym. 2015. Invited review: Changes in the dairy industry affecting dairy cattle health and welfare. J Dairy Sci 98: 7426 7445. doi: 10.3168/jds.2015-9377. 3. Hovinen, M. ja Pyörälä, S. 2011. Invited review: udder health of dairy cows in automatic milking. J Dairy Sci 94(2): 547 562. doi: 10.3168/jds.2010-3556. 4. Alasuutari, S. ja Palva, R. 2014. Kuivitusopas. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (654) 3: 1 16. Saatavana: http://www.tts-nyt.fi/images/julkaisut/tiedostot/mati654.pdf 5. Puumala, L., Morri, S. ja Mäntyharju, J. 2014. Keinoja lypsyrobotin käytön tehostamiseen. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (658) 7: 1 20. Saatavana: http://www.tts-nyt.fi/images/julkaisut/tiedostot/mati658.pdf 6. Kivinen, T., Hovinen, M., Norring, M., ym. 2011. Lehmän mittainen pihatto. Maito ja me -lehden liite 1. 16 s. Saatavana: http://www.mtt.fi/julkaisut/maitokoneet/lehman_mittainen_pihatto.pdf 7. Kivinen, T., Hovinen, M., Norring, M., ym. 2014. Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely. Maito ja me -lehden liite 1. 24 s. Saatavana: https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/files/37484252/maitojame_ryhmittelyliite_final.pdf 8. Karttunen, J. 2015. Maidontuottajan työterveys ja -turvallisuus automaattilypsyssä. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (660) 2: 1 12. Saatavana: http://www.tts-nyt.fi/images/julkaisut/ tiedostot/mati660.pdf 9. Mathjis, E. 2004. Socio-economic aspects of automatic milking. Teoksessa: Meijering A, ym. (toim.) Automatic milking: a better understanding. Wageningen Academic Publishers. s. 46 55. 10. Gustafsson, M. 2009. Arbetstid i mjölkproduktionen. JTI-rapport, Lantbruk & Industri 379: 1 39. Saatavilla: http://www.jti.se/uploads/jti/r-379%20magu_korr.pdf 11. Karttunen, J.P., Rautiainen, R.H., ja Lunner-Kolstrup, C. 2016. Occupational health and safety of Finnish dairy farmers using automatic milking systems. Front Public Health 4: 147. doi: 10.3389/fpubh.2016.00147 12. Karttunen, J. ja Lätti, M. 2009. Karjanhoitotöiden työnmenekki ja työn tuottavuus laajentavilla maidontuotantotiloilla. TTS tutkimuksen tiedote. Luonnonvara-ala: maatalous (614) 5: 1 12. 13. Manninen, A. ja Lappalainen, R. 2016. Työn tehokkuus osana kannattavaa lypsykarjataloutta. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu. 70 s. Saatavana: https://www.theseus.fi/handle/10024/108340
Kiitokset Maatalouskoneiden tutkimussäätiölle, Työsuojelurahastolle sekä arvon yleisölle! Kysyttävää? Kuva: Janne Karttunen