Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta

Transkriptio

1 Työterveys ja maatalous Suomessa KoneAgria, Tampere Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura, PL 5, Rajamäki

2 Esityksen sisältö Maatalouden rakennekehitykseen liittyviä ilmiöitä Maatalousyrittäjien työtapaturmien, ammattitautien ja alentuneen työkyvyn esiintyvyyteen liittyviä ilmiöitä Maatalouden rakennekehityksen ja maatalousyrittäjien työperäisten terveysongelmien mahdollisia yhteyksiä Maatalousyrittäjän työterveys- ja -turvallisuuspakki Esityksen kuvat: J.K.

3 Maatalouden rakennekehitykseen liittyviä ilmiöitä Maatalousyritysten ja -yrittäjien määrä jatkaa lähivuosina edelleen laskuaan. Enemmistöllä luopujista on peltoalaltaan ja karjamäärältään pieni tila. Luopuminen voi tapahtua kerralla tai vaiheittain. Välivaiheena jatketaan yleensä peltoviljelyä, mahdollisesti muutakin toimintaa. Lopulta luopujat vuokraavat tai myyvät peltonsa laajentaville tiloille. Laajentajat laajentavat peltoalaansa ja karjatilat myös karjamääräänsä, mikä edellyttää investointeja tuotantorakennuksiin ja -tekniikkaan. Osa tiloista on pitänyt ja aikoo pitää tuotantonsa ennallaan myös lähivuosina. Tuotantomäärät ovat pysyneet ja pysyvät suunnilleen ennallaan lähivuosina. (Niemi ym. 2014, Luke 2015, Mela 2015) Mitkä ovat koko toimialaa parhaillaan koettelevan kannattavuuskriisin vaikutukset?

4 MYEL-vakuutetut yrittäjät ja yritykset vuosina ,8 % 32,4 % 65,2 % 67,6 % (Mela 2015)

5 Maatalousyrittäjien työtapaturmien, ammattitautien ja alentuneen työkyvyn esiintyvyyteen liittyviä ilmiöitä Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit sekä työkyvyttömyysriski kasautuvat selvästi maatalousyrittäjien keskuudessa. Sekä lieviin ( 30 tk-päivää) että vakaviin ( 31 tk-päivää) työtapaturmiin ja myös ammattitauteihin liittyvät yleisimmin karjanhoitoon kuuluvat työt ja välittömät syyt. Rasittavat työliikkeet ja -asennot karjanhoitotöissä ovat yhteydessä toistuviin työtapaturmiin ja ammattitauteihin erityisesti tuki- ja liikuntaelimistössä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat selvästi yleisin syy maatalousyrittäjien työkyvyttömyyseläkkeisiin. Vakavia työtapaturmia sattuu kuitenkin suhteellisesti eniten (lievät/vakavat) viljatiloilla sekä kasvinviljelytöissä tilan tuotantosuunnasta riippumatta (STF-vammat yleisimpiä). Työtapaturma- ja ammattitauti- sekä myös työkyvyttömyysriski on kohonnut pitkän työuran tehneiden ikääntyvien päätoimisten karjatilallisten ja erityisesti maidontuottajien keskuudessa. Maidontuottajien keskuudessa riskiryhmään kuuluvilla on korkeintaan keskikokoinen tila ja kuormittavat työolosuhteet. Vastaavasti tuotannon laajentaminen sekä työympäristön ja -menetelmien kehittäminen näyttävät suojaavan em. riskeiltä. (Karttunen 2014, Karttunen ym. 2014)

6 Työtapaturmien ja ammattitautien jakautuminen maatalousyrittäjien keskuudessa 26 vuoden tilastotarkastelun perusteella 4047; 4.3% 830; 0.9% 233; 0.2% 2367; 2.5% 131; 0.1% 3711; 4.0% 6075; 6.5% Työtapaturmia, kpl ; 0.2% 979; 1.0% 69; 0,1 % 6305; 6.7% Ammattitauteja, kpl 10,558; 11.3% 45,904; 49.1% ,024; 91.9% ,708; 21.1% , Työtapaturmat Ammattitaudit (Karttunen 2014)

7 Maatalouden rakennekehityksen ja maatalousyrittäjien työperäisten terveysongelmien mahdollisia yhteyksiä Työtapaturmien ja ammattitautien kokonaismäärät (kpl/vuosi) ja suhteelliset määrät (kpl/viljelijät) ovat olleet laskusuunnassa viime vuosina. Maatalousyritysten ja -yrittäjien määrä on jatkanut laskuaan viime vuosina. Erityisesti pieniä ja työoloiltaan kuormittavia(?) karjatiloja on luopunut ainakin karjataloudesta. Vakavien työtapaturmien suhteellinen osuus on kuitenkin samaan aikaan kasvanut. Viljatilojen ja kasvintuotantotöiden suhteelliset osuudet ovat kasvaneet viime vuosina. Monet karjataloudesta luopuneet jatkavat toistaiseksi kasvintuotantoa vanhentuneella kalustolla (?). Miesten osuus MYEL-vakuutetuista on kasvanut viime vuosina. Miehet vastaavat valtaosasta sesonkiluonteisista kasvintuotantotöistä maassamme. Karjanhoitotyöt on perinteisesti jaettu suunnilleen puoliksi miesten ja naisten kesken. Kasvitilojen omistajat ovat keskimäärin vanhempia kuin karjatilojen omistajat. Ikääntyvän (50+) ihmisen valmiudet (lihasvoima, tasapaino ja näkökyky) selviytyä mm. liukastumisista, kompastumisista ja kaatumisista heikkenee ja toipumisaika pitenee. (FIHF 2013, Karttunen ja Tuure 2013, Karttunen 2014, Mela 2015, Luke 2015)

8 Maatalousyrittäjille korvatut työtapaturmat vuosina (Mela 2015)

9 Maatalousyrittäjän työterveys- ja -turvallisuuspakki Kolme keskeistä työkalua* ovat a) työympäristön ja -menetelmien kehittäminen (mm. investoinnit rakennuksiin ja tekniikkaan), b) töiden järkevä organisointi (mm. ydinosaaminen, tilayhteistyö, ulkoistaminen) ja c) fiksu arkinen toiminta (mm. työmäärä, lepo) mukaan lukien henkilönsuojainten käyttö. Työkalut sovitetaan ja niitä käytetään kullakin tilalla sen tuotantosuunnan ja koon sekä nykyisten työolojen ja elinkaarivaiheen mukaisesti. Työkaluja käytetään eri painotuksella, eri järjestyksessä, osin peräkkäin ja osin rinnakkain. Kaikilla tiloilla voidaan ja kannattaa kehittää työoloja, mutta erityisen tärkeää se on laajentavilla karjatiloilla, sukupolvenvaihdoksissa ja muissa merkittävissä investointitilanteissa. Tässä pärjää maalaisjärjellä pitkälle, mutta on järkevää kysyä neuvoa yhteistyökumppaneilta ja alan asiantuntijoilta (esim. maatalousyrittäjien työterveyshuolto, Mela, ProAgria, Luke ja TTS). Näin edistetään kaikkien tilalla töitä tekevien ml. perheenjäsenet, maatalouslomittajat ja palkkatyöntekijät työhyvinvointia ja myös työn tuottavuutta. (*soveltaen Lappalainen ja Saarela 2003)

10 Lähteet ja lisätietoa: FIHF Finnish Institute of Health and Fitness. Ikääntymisen vaikutukset elimistöön. Saatavana internetistä: Karttunen, J.P Clustering of occupational injuries, diseases, and disability in Finnish farmers an opportunity for targeted prevention. Doctoral Thesis. Department of Agricultural Sciences. Publications 23: Saatavana internetistä: Karttunen, J. ja Tuure, V.-M Työnjako perustuotantoa harjoittavissa ja monialaisissa maatalousyrityksissä. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (648) 6: 1 8. Karttunen, J., Leppälä, J. ja Rautiainen, R Maatalousyrittäjien työkyvyttömyyden syyt ja työurien pidentäminen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. MTT Raportti 144: Saatavana internetistä: Lappalainen, J. ja Saarela K.L Tapaturmavaarat. Teoksessa: Pietiläinen, R. (toim.). Työsuojelun perusteet. Työterveyslaitos. s Saatavana internetistä: ja_riskien_hallinta/tapaturmien_ehkaisy/tietoa_tapaturmista/tapaturmien_ja_vaaratilanteiden_ tutkinta/documents/tapaturmavaarat.pdf Luke Luonnonvarakeskus > Tilastot > Maatalous > Rakenne > Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne. Saatavana internetistä: Mela Maatalousyrittäjien eläkelaitos > Tilastot > Aikasarjat > Vakuutukset/MATA-vahingot. Saatavana internetistä: Niemi, J. ym EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vuosina ja Suomen maatalous. MTT Raportti 130: Saatavana internetistä: