Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1



Samankaltaiset tiedostot
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Muistisairaana kotona kauemmin

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Kysely asukkaiden läheisille 2-3/2017

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari Muistiystävällinen kunta - Sipoo

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Tunnistatko laitoskulttuurin ja kaltoinkohtelun? Miten käytät valtaasi? Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Kosketuksen merkitys ja voima hoitotyössä FT, dosentti Taina Kinnunen

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät , Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT

Mitä on vapaus muistisairailla. Anna Tamminen Muistiliitto

Lähelläsi. Muistisairaus ja muuttuva parisuhde. Muistikonferenssi 2017 Maaret Meriläinen ja Minna Kangas

LÄÄKEINFORMAATION MERKITYS POTILAAN LÄÄKEHOITOON SITOUTUMISESSA. Meri Kekäle proviisori, FaT

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

Mielenterveys voimavarana

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Hyvän hoidon kriteeristö

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Kohtaaminen ja tunteet

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari Eija Lämsä Eija Lämsä

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

Hyvän hoidon kriteeristö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter


Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Paperittomuus lääkärin näkökulmasta

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

Diabeetikkolapsen arki-info

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio

Kuka päättää kuolemasta?

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

Mielenterveys voimavarana

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ

Keski-Suomen seututerveyskeskus. Hoitotyön ergonomian kehittäminen Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Mielekästä ikääntymistä

Vanhemmuussuunnitelma

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Transkriptio:

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1

Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2. Tiedon, kokemuksen, ideoiden ja innostuksen välittäminen 11/04/2014 Arja Isola 2

Miten voimme ilmaista toisistamme välittämisen? Sanoilla Ilmeillä Eleillä Koskettamalla Teoilla 11/04/2014 Arja Isola 3

Koskettaminen Koskettaminen on yksi vuorovaikutuksen peruselementeistä. Tarve saada kosketusta osakseen pysyy ihmisellä samanlaisena lapsuudesta vanhuuteen. Mutta mahdollisuudet saada osakseen kosketusta vähenevät ikääntyessä huomattavasti. 11/04/2014 Arja Isola 4

"Tulin vain pyytämään yhtä halausta!" Tutusta ympäristöstä luovuttava Läheiset ihmiset vähenevät tai hylkäävät Aistit heikkenevät ja sitä kautta tiedon saanti ympäristöstä vähenee Sairauden hyväksyminen voi olla vaikeaa Sairaus tuo mukanaan vaivoja ja ongelmia Muistamattomuus ja sekavuus voivat olla päivittäisiä seuralaisia 11/04/2014 Arja Isola 5

Mitä koskettaminen voi aikaan saada? Välittää tietoa ympäristöstä Lievittää menetyksiä Viestittää hoivasta ja huolenpidosta Virike 11/04/2014 Arja Isola 6

Virikkeettömyys Lisää sekavuutta Lisää vetäytymistä omaan maailmaan Lisää itsensä stimulointia; vaeltaminen jne. 11/04/2014 Arja Isola 7

Koskettaminen Herättää ruumiin muistin Herättää muistot aikaisemmista koskettamisista - mielihyvä Välittää rakkauden perusvoimaa Auttaa luomaan kontaktin Rauhoittaa paniikki reaktiossa Auttaa sopeutumaan stressiin ja ympäristöön Tuottaa turvallisuutta 11/04/2014 Arja Isola 8

Hoitaja Ystävällinen Puhuu lempeästi Nauraa usein tekee elämisen elämisen arvoiseksi iloisuus tarttuu epäystävällisyys masentaa koskettaminen lohduttaa ja lievittää 11/04/2014 Arja Isola 9

Koskettamisen tavoite Luottamuksellinen hoitosuhde Kulttuuritausta otettava huomioon Persoonalliset ominaisuudet otettava huomioon Toiveet - ettei loukattaisi yksityisyyttä Oma reviiri!!! jos loukataan niin puolustamme sitä tai pakenemme fyysisesti tai psykologisesti 11/04/2014 Arja Isola 10

Kuka koskettaisi? Läheiset Hoitava henkilökunta läheiset kaipaavat tietoa, tukea ja rohkaisua sopiva paikka oltava läheisyydelle 11/04/2014 Arja Isola 11

Asenteemme Miten koemme; vastasyntynyt -- vanhus! Eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa hoitajat koskettivat vähiten 66-100-vuotiaita ja eniten 26-33-vuotiaita. Hoitajat, jotka kokivat hyödyntävänsä koskettamista olivat 18-33- vuotiaita (72%). Ajoittain on hyvä tarkastella omaa asennettamme 11/04/2014 Arja Isola 12

Kärsimys Mikä/Mitä kärsimys on? Miksi kärsimys on olemassa? Mikä on kärsimyksen merkitys? 11/04/2014 Arja Isola 13

Katie Erikson Kärsimyksen idea kuuluu yhteen ihmisen idean kanssa. Ihminen on se, joka kärsii ja ihminen on se, joka aiheuttaa kärsimystä. Ihminen on myös se, joka voi lievittää toisen kärsimystä ja tehdä sen siedettäväksi. 11/04/2014 Arja Isola 14

Uudempaa tutkimusta kivun merkitys pitkäaikaisen sairauden kanssa elämisen merkitys oman merkityksen menettäminen kuoleman ja kärsimyksen edessä kärsimyksen lievittämisen merkitys hoitajien kärsimyksen merkityksen ymmärtäminen kärsimyksen ja elämän tarkoituksen suhde merkityksen löytäminen kärsimyksen yhteydessä erilaisissa potilasryhmissä 11/04/2014 Arja Isola 15

hoitajien kykyä tunnistaa kärsimys kärsimyksen lievittäminen, ehkäisy ja poistaminen laadullinen tutkimusote fenomenologia ja heremeneutiikka 11/04/2014 Arja Isola 16

Kärsimyksen prosessi kärsimyksen tunnustaminen kärsiminen sopeutuminen/sovinto Eriksson: kärsimys on elämistä, kuolemista ja kamppailua 11/04/2014 Arja Isola 17

Hoitokärsimys kärsimys, jonka hoito aiheuttaa ruumiillista sielullista hengellistä 11/04/2014 Arja Isola 18

Kaija Toivasen määritelmä Hoitokärsimykseen kuuluu kaikki se kärsimys, jonka itse kussakin kulttuurissa sairauden- ja terveydenhoitoa varten luotujen organisaatioiden piirissä tapahtuva ja näissä organisaatioissa työskentelevien ihmisten suorittama hoito ja huono kohtelu tai asiakkaille/potilaille kuuluvan hoidon puuttuminen asiakkaille/potilaille aiheuttavat. 11/04/2014 Arja Isola 19

ILO ja HUUMORI Vaikutus: ilmapiiriin myönteisesti, tuottaa hyvää oloa, tukee jaksamista, nauru pidentää ikää, lievittää kipuja, ankeaa oloa Edellytyksiä yhdessäolo, toisen taustan tunteminen, toisen perusluonteen tunteminen 11/04/2014 Arja Isola 20

Mahdollisuudet - Uhkat Yhteiskunta Palvelujärjestelmä Organisaatio Hoitava henkilökunta Omaiset/Läheiset Yhteiskunta Palvelujärjestelmä Organisaatio Hoitava henkilökunta Omaiset/Läheiset 11/04/2014 Arja Isola 21

Itsemäärääminen Muistisairaat henkilöt kokevat, että heidät ohitetaan usein heitä koskevissa keskusteluissa! Saako muistisairas henkilö kieltäytyä tarjotuista palveluista - onko pakko osallistua toimintaan, johon ei halua? Saako käyttää rahojaan haluamallaan tavalla vai estääkö diagnoosi jo sairauden alkuvaiheessa päätöksenteon? Vaarantuuko muistisairaan henkilön itsemääräämisoikeus palveluprosesseissa? Otetaanko muistisairas henkilö vakavasti vai katsotaanko häntä aina "sairaussilmälasien" läpi? Hoitotahto 11/04/2014 Arja Isola 22

KIITOS! ILOISTA KEVÄTTÄ! HALAUKSIA! 11/04/2014 Arja Isola 23