S-72.511, T-110.556, TU-53.263



Samankaltaiset tiedostot
Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2005 (2 ja 4 ov) L. Kurssin tavoitteet ja sisältö. Johanna Leppävirta S ( alkaen) Kirsti Keltikangas S

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2005 (2 ja 4 ov) L

Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Oppimisteoriat ja verkko-oppiminen. Jorma Enkenberg Joensuun yliopisto, Savonlinna

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

Opettajan pedagoginen ajattelu

Korkeakoulujen ruotsin opetus - lakia ja asetusta vai oppimisen paloa

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3.

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä

Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä. Tytti Tenhula

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna

Oppimisympäristöistä Juha Lah7nen

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Yrittäjyys YY00B75. Katta Siltavirta

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

KEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

AJATUKSIA KÄSITYÖTIETEEN ONTOLOGIASTA

Esityksen rakenne. (Tieto)yhteiskunnan (oppimis)haasteita. Katsaus verkkopedagogiikkaan. Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) yliopisto-opetuksessa?

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?

OPETTAJANA JA OHJAANA VERKOSSA - verkkopedagogiikkaa käytännössä

Oma virtuaalihistoria...

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Käsityökasvatuksen (tekninen työ) perusopinnot (28 op)

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

OPPIMISANALYTIIKKA OPPILAITOKSISSA (2018) DigiKilta-seminaari, Hämeenlinna LEENA VAINIO

Aikuiskoulutuksen pedagogiset ratkaisut. Anita Malinen 31. toukokuuta 2012

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Oppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Tavoitteet: Kurssilla tarkastellaan viestintää johtamisen ja asiantuntijatyön näkökulmasta. Teoreettisesti kurssi nojaa. dynaamisiin muutosmalleihin

Portfolioesimerkkejä. Minna Rajalin

Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Virtuaalikoulutusta Second Lifessa. Irma Mänty Kehityspäällikkö, eoppiminen

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Mikä ihmeen projektioppiminen?

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

Inspiroivat oppimisympäristöt?

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

Virtuaalimaailmat. Oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt koordinointihanke Anna Linnakylä, Minna Kytölä, Petri Lounaskorpi

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki Antti Auer

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Oppimistaitokansio-portaali

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Transkriptio:

2SSLPLQHQ MD RSSLPLV\PSlULVW W S-72.511, T-110.556, TU-53.263 MD RY/ Opintojaksolla käsitellään oppimisen ja oppimisympäristöjen perusteita. Jakson aikana tutustutaan luentojen, harjoitustehtävien ja seminaarityöskentelyn avulla keskeisiin oppimismekanismeihin yksilö- ja tiimitasoilla sekä niitä tukeviin, erityisesti sähköisiin oppimisympäristöihin. Oppimista ja oppimisympäristöjä tarkastellaan työssä ja työpaikalla oppimisen näkökulmasta. Kurssin aikana käsitellään mm. VHXUDDYLDWHHPRMD: Oppimistarpeiden kartoitus Oppimisen suuntaukset ja teoriat Oppimisen sosiaalinen ja teknologinen tukeminen Erilaiset elektroniset oppimisympäristöt ja niiden suunnittelu Oppimisympäristöjen suunnittelu ja teknologia Oppimisen arviointi

Definition of /HDUQLQJ(QYLURQPHQW A constructivist definition: A place where learners may work together and support each other as they use a variety of tools and information resources in their guided pursuit of learning goals and problem-solving activities. (Wilson, B.G. (1996) Constructivist Learning Environments. Case Studies in Instructional Design. Englewood Cliffs, NJ: Educational Technology Publications, p. 5)

Oppija oppimisympäristössä /& 6 S 6 7 3,. 3 = fyysinen tai virtuaalinen paikka tai tila 6 = oppija 7 = työvälineet ja laitteet viestintää ja yhteistyötä varten,,. = oppimisen kohde: käytäntö, informaatio tai tieto /& = oppimisyhteisö

7\ \PSlULVW RQ RSSLPLV\PSlULVW Informaatioympäristö Sosiaalinen ympäristö 2PDPXLVWL Fyysinen ympäristö

,QWHUQHW%DVHG/HDUQLQJ,%/FRQFHSW 0RELOHOHDUQLQJDQGSXVKWHFKQRORJ\ 7RWDOO\YLUWXDOFROODERUDWLYHOHDUQLQJ 0XOWLIDFHWHGOHDUQLQJ 6HOIVWXG\YLUWXDOIDFLOLWDWLRQ 6HOIVWXG\ 9LUWXDOFODVVURRP &ODVVURRP $GDSWHGIURP5LLWWD9lQVNl

0LWlYHUNNRRSSLPLQHQRQ" Opettaja ohjaa Suuri ryhmä Koko opintojakso Asynkroninen (keskusteluryhmä) Sisäinen motivaatio Oppijakeskeinen Opettajakeskeinen Ulkoinen motivointi Oppija ohjaa Synkroninen (Videokonfrerenssi) Yksi kurssin osa Yksi oppija

2SSLPLVNlVLW\NVHW Behaviorismi Kognitivismi Konstruktivismi 'LGDNWLVHWSHULDDWWHHWPllUl\W\YlW 2SSLPLVWHKWlYlKLOMDLVHVWDWLHGRVWDMDUXWLLQLVWDVXOMHWWXLKLQMD DYRLPLLQRQJHOPLLQVHNlXXGHQOXRPLVHHQ

0LWHQWlKlQ RQ WXOWX O\K\WKLVWRULDOOLQHQNDWVDXVRSSLPLVHHQ <NVLO QRSSLPLVHQPDOOLW Ehdollistaminen: reaktio (R) kytkeytyy ärsykkeeseen (S), joka ei aikaisemmin ole herättänyt ko. ärsykettä - Pavlovin koira Vahvistaminen (palkitaan haluttua käyttäytymistä) - Skinnerin porkkana Muistiedustuksen (skeema) rakentuminen saatujen kokemusten avulla - Sisäinen malli

n Kokeileva oppiminen (Dewey): ristiriita ---> hypoteesien muodostaminen ja testaus n Kokemusoppiminen: aktiivisen toiminnan, siitä saadun kokemuksen ja sen reflektoinnin kautta (esim. Lewin, Kolb: - Konkreettinen kokemus - havainnointi ja harkinta - abstraktien käsitteiden ja yleistysten muodostaminen - kokeilu uusissa tilanteissa, (myös Piaget)

'HZH\QPDOOLRSSLPLVHVWDMD UHIOHNWLLYLVHVWlDMDWWHOXVWD 'HZH\- +RZZHWKLQN%RVWRQ +HDOWKNV0LHWWLQHQ

.ROE/HZLQLOlLQHQNRNHPXVSHUlLVHQ RSSLPLVHQPDOOL Konkreettinen kokemus Käsitteiden merkityksen kokeilu uusissa tilanteissa Havainnot ja reflektiot Abstraktien käsitteiden ja yleistysten muodostaminen.roe'$([shulhqwdo OHDUQLQJH[SHULHQFHDVWKHVRXUFH RIOHDUQLQJDQGOHYHORSPHQW(QJOHZRRG&OLIIV3UHQWLFH+DOO

Tutkivan oppimisen malli Kontekstin luominen Ongelmien asettaminen Työskentelyteorian luominen Uuden työskentelyteorian luominen Jaettu asiantuntijuus Kriittinen arviointi Tarkentuvan ongelman asettaminen Syventävän tiedon hankkiminen Hakkarainen, K., Lipponen, L. &Lonka, K. 2004, Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY. s. 300.

Ongelmalähtöinen oppiminen 2SLVNHOXQD ORLWXV Ongelman määrittely Opittavien asioiden tunnistaminen Tavoitteiden asetus, ratkaisumallin suunnittelu Asian opettelu Opittujen asioiden soveltaminen Tulosten arviointi Miao, Y. & Holst, S.L., Haake, J.M. & Steinmetz, R. 2000. PBL-Protocols: Guiding and Controlling Problem Based Learning Processes in Virtual Learning Environments. Teoksessa Fishman B. & O Connor- Divelbiss (toim.) Fourth International Conference of the Learning Sciences, s. 232-237. Mahwah: Erlbaum

Haasteena jakautunut, kollektiivinen oppiminen AVAINSANOJA: - Vuorovaikutus - Keskustelu - Dialogi 6KDUHGGRPDLQDQGLQWHUHVW - -RLQWHQWHUSULVH - 6KDUHGXQGHUVWDQGLQJRIWKHGRPDLQ - 3DVVLRQIRUWKHGRPDLQ - 6HQVHRIDFFRXQWDELOLW\ :HQJHU:&RPPXQLWLHV RI3UDFWLFH/HDUQLQJ0HDQLQJ DQG,GHQWLW\&DPEULGJH &DPEULGJH8QLYHUVLW\3UHVV 6HQVHRI&RPPXQLW\ -,QWHUDFWLRQDQGUHODWLRQVKLS - 6HQVHRIEHORQJLQJ - 0XWXDOFRPPLWPHQW - 6KDUHGLGHQWLW\ - /HDUQLQJWRJHWKHU 6KDUHGSUDFWLFH - 6KDUHGUHSHUWRLUH -,GHDVWRROVIUDPHZRUNV URXWLQHVVWRULHV - 6KDUHGXQGHUVWDQGLQJRI WKHGRPDLQ

Yhdessä oppimisen muotoja (lainaus Pentti Hietasen esityksestä 10.11.2003, Tampereen yliopisto)

+\YlQRSSLPLVWLODQWHHQUHXQDHKWRMDFRPPXQLW\ RILQTXLU\PRGHO*DUULVRQ $QGHUVRQ (lainaus Pentti Hietasen esityksestä 10.11.2003, Tampereen yliopisto)

Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen suunnittelumalli Oppisisällöt Oppimiskäsitys Kohderyhmän erityispiirteet Verkkopohjainen oppimisympäristö Didaktinen lähestymistapa 0DQQLQHQ- 3HVRQHQ6 Koulutuksen tavoitteet Www-ympäristön erityispiirteet $LNXLVGLGDNWLVHWOlKHVW\PLVWDYDW± 9HUNNRSRKMDLVWHQ RSSLPLV\PSlULVW MHQVXXQQLWWHOXQ WDXVWDD7HRNVHVVD0DWLNDLQHQ- 0DQQLQHQ-WRLP$LNXLVNRXOXWXV YHUNRVVD± YHUNNRSRKMDLVWHQ RSSLPLV\PSlULVW MHQWHRULDDMD Nl\WlQW l7dpshuh7dpphu3dlqr

Verkko-opetuksen teknologinen kehikko (Belanger, F. & Jordan, D.H. (2000) Evaluation and Implementation of Distance Learning: Technologies, Tools and Techniques. London, UK: Idea Group Publishing, p. 10)

Oppisisältöjen tuottaminen Analyysi Opiskelijaanalyysi Tavoitteiden analyysi Suunnittelu Koulutuksen tavoitteet Koulutusstrategia Testiversio Alustava versio koulutusmateriaalista Arviointi Sisällön asiantuntijan arvio Yksittäisten opiskelijoiden arviot Opiskelijaryhmän arvio Tuotantoversio Ensimmäinen tuotantoversio koulutusmateriaalista *RYLQGDVDP\76XFFHVVIXOLPSOHPHQWDWLRQRIH/HDUQLQJ3HGDJRJLFDO FRQVLGHUDWLRQV,QWHUQHWDQG+LJKHU(GXFDWLRQ(OVHYLHU6FLHQFH,QF

Oppimisympäristöjen toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä 7DYRLWWHHW - Organisaation strategia, miksi oppimista ja osaamista halutaan edistää? Mitä tavoitellaan? Miksi? Kustannukset. 2SSLPLVWDUSHLGHQ PllULWWHO\ - Kohderyhmän, työprosessin ja organisaation tarpeiden tunnistaminen ja määrittely 'LGDNWLVWHQ SHULDDWWHLGHQ PllULWWHO\ 7HNQRORJLDQ YDOLQWD.RNHLOXW MD WRWHXWWDPLQHQ 7RLPLYXXGHQ DUYLRLQWL - Oppiminen, toiminnalliset vaikutukset, hyödyt

Kirkpatricikin malli oppimisen arvioinnista Taso 1: Reaktiot Opiskelijoiden mielipiteet ja näkemykset kurssista Taso 2: Oppiminen Mitä opiskelijat ovat oppineet kurssin aikana Taso 3: Käyttäytymisen muutokset Miten opittuja asioita sovelletaan, miten käyttäytyminen on muuttunut opiskelun seurauksena -ROOLIIH$5LWWHU- 6WHYHQV'7KH Taso 4: Vaikutukset organisaatiossa Miten oppimisen tulokset ja käyttäytymisen muutokset näkyvät organisaation toiminassa 2QOLQH/HDUQLQJ+DQGERRN ± 'HYHORSLQJDQG8VLQJ :HE%DVHG/HDUQLQJ.RJDQ 3DJH/LPLWHG /RQGRQ8

Täydennetty Kirkpatrickin malli $UYLRLQQLQVLVlOW.HUlWWlYl WLHWR 7DVR 0LWDWDDQRSSLODLGHQ WXQWHPXNVLDMDPLHOLSLWHLWl MXXULSllWW\QHHVWl NXUVVLVWD.HUlWllQWLHWRDRSHWXVPHWRGHLVWD NXUVVLQVLVlOO VWl MDLQVWLWXXWLRVWD RSSLPDWHULDDOHLVWDMDRSHWXVWLORLVWD 5($.7,2 7DVR 0LWDWDDQPLWl RQRSLWWX RSSLPLVWDSDKWXPDQ.HUlWllQWLHWRDRSSLODLGHQ RSSLPLVWDYRLWWHLGHQVDDYXWWDPLVHVWD 233,0,1(1 VHXUDXNVHQDHOLIDNWRMDWDLWRMD MDDVHQWHLWDMRLWDRQRSLWWX 7DVR.b<77b<7<0,6(1 08872.6(7 0LWDWDDQMXXULSllWW\QHHQ NRXOXWXNVHQDLNDDQVDDPLHQ Nl\WWl\W\PLVHQPXXWRVWHQ HVLLQW\PLVWl.HUlWllQWLHWRD\NVLO Q Nl\WWl\W\PLVHVWlVXRULWXNVHVWD NRXOXWXNVHQMlONHHQ(WVLWllQ PDKGROOLVLDPXXWRNVLDW\ QWHRVVDMD WDUNDVWHOODDQQLLGHQVHXUDXNVLDXXGHVVD WLODQWHHVVD 7DVR 9$,.8786 25*$1,6$$7,266$ 0LWDWDDQLQQRYDDWLRLGHQ YDLNXWXVWDRUJDQLVDDWLRQ WRLPLQWD\PSlULVW Q.HUlWllQWLHWRDNXOXLVWDW\ QWHNLM LGHQ SDUDQWXQHHVWDPRUDDOLVWDDVLDNNDLGHQ W\\W\YlLV\\GHVWl MDWXRWWDYXXGHVWDNRNR RUJDQLVDDWLRQNDQQDOWD 7DVR $UYLRLGDDQNRXOXWXNVHQ 52, +\ G\W.XVWDQQXNVHW[.867$1186+<g7< K\ W\Ml VXKWHHVVDVHQ NXVWDQQXNVLLQ.XVWDQQXNVHW 68+'(52,5HWXUQRI,QYHVW (Phillips, J., 1996, Measuring ROI, The fifth level of evaluation. Technical & Skills Training, April. http://www.astd.org/virtual_community/comm_evaluation/phillips.pdf

Mielekäs oppiminen Aktiivisuus (manipuloitavuus) Tarkoituksenmukaisuus Konstruktiivisuus (reflektiivisyys) Aitous (monimutkaisuus, kontekstuaalisuus) Yhteisöllisyys (yhteistoiminnallisuus, keskustelu) Jonasson, D.H. 1994. Thinking technology: toward a constructivist design model. Pennsylvania State University. USA. URL: http://www.cs.mdx.ac.uk/staffpages/sbasiel/d_ E_L_B_E_R_T/Documents/Jonassen/dhj.txt

Oppiminen ja oppimisympäristöt (2 ov) I Luento-osuus, teoreettinen osuus Aloitus: kurssiesittely Teknologiat E.Lehtinen: vaikutukset M.Eskola: liiketoimintastrategia J.Kyyrö: yritysopetuksia yksityisyys I II III IV V VI VII VIII IX X XI 19.1. 26.1. 2.2. 9.2. 23.2. 1.3. 8.3. 15.3. 22.3. 29.3 5.4. K.Hakkarainen: oppiminen Tarvekartoitus Seminaari 1: tutkielmat A. Keurulainen: toteuttaja R.Vänskä: mobiilioppiminen II Oppimispäiväkirja III Tutkielma: DLKHHQYDOLQWD

Arvosanan muodostuminen RY NRNRQDLVXXVPD[ $NWLLYLVXXV: läsnäolo luennoilla ½ p (max 5) 7XWNLHOPDMDHVLW\V 1. maaliskuuta (max 25) 2SSLPLVSlLYlNLUMD: oppimispäiväkirjassa nähtävissä sekä luentojen, artikkelien että oman reflektoinnin vaikutusta (max 20) ASTEIKKO: 25-30 = 1, 31-35 = 2, 36-40 = 3, 41-45 = 4, 46-50 = 5 RY NRNRQDLVXXVHGHOOLVHQOLVlNVLPD[ +DUMRLWXVW LGHQODDWX: kurssin henkilökunta antaa pisteistä puolet ja kohteena olevan organisaation edustaja puolet (max 40). Henkilökunnan arvioinnin perusteet: (1) pätevyys, luotettavuus ja huolellisuus eli missä määrin työhön on nähty vaivaa ja (2) työn rakenne ja esitystapa. Organisaation edustaja arvioi työn hyödyllisyyttä organisaation kannalta. (VLW\V harjoitustyöseminaarissa (max 10) ASTEIKKO: 50-60 = 1, 61-70 = 2, 71-80 = 3, 81-90 = 4, 91-100 = 5

Oppiminen ja oppimisympäristöt (4 ov) Tavoite Perusteltu oppimisympäristön kehittämissuunnitelma Raportti ryhmätyönä

Harjoitustyön eteneminen Harjoitustyö Palautetilaisuus yrityksessä 1.-11.4. Aloitus: pienryhmien muodostus Ohjausta Ohjausta Ohjausta II Oppimistarpeiden esittely III Seminaari 2: harjoitustöiden esitys I II III IV V VI VII VIII IX X XI 19.1. 26.1. 2.2. 9.2. 23.2. 1.3. 8.3. 15.3. 22.3. 29.3 19.4 3DODXWXV Kohdeyritykset ja vastuuohjaajat I Kohdeyrityksen esittely Ohjausta Ohjausta I vaiheen palautus klo 11-13, II vaiheen palautus klo 9, III harjoitustöiden esitys klo 8-12