Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016
Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten määrää tai aikaisemmin käytettyjen työläisten tuotantovoimaa 2
Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten määrää tai aikaisemmin käytettyjen työläisten tuotantovoimaa Adam Smith, 1776 3
Työn tuottavuuden noston yksinkertaisin resepti
Määritelmiä: mitä on tuottavuuden nousu? A nykyinen tuotos lyhemmällä työajalla. B nykyisellä työajalla suurempi tuotos. C nykyisillä tuotantopanoksilla suurempi tuotos. D nykyisillä tuotantopanoksilla laadukkaampi tuotos. Tuottavuuden järkevä ja pysyvä nosto ei tarkoita hikisempää työtahtia. Tuottavuuden nousu on sitä, että työ sujuu ja on motivoivaa paremman osaamisen, johtamisen ja työkalujen ansiosta. Määrä ei yksin riitä; laatu ratkaisee!
2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 Indeksoitu: 1975 = 1 Bruttokansantuote, työtunnit ja työn tuottavuus Suomessa Tuottavuus Bruttokansantuote 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 Lähde: Tilastokeskus Työtuntien määrä 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13
Havaintoja pelisäännöistä ja asenteista Työaikalainsäädännön runko on kirjoitettu 1940-luvulla YT-laki lähtee siitä, että muutos työssä on poikkeustila Tutkinto ei enää takaa työuraa vaikka niin toivotaan Jokaisen hallituksen odotetaan luovan työpaikkoja Usko oman työn säilymiseen on hämmästyttävän vahva Työ nähdään suurelta osin työsopimuksena ja sen ehtoina
2550 Työlliset ja työttömät Suomessa, 1000 henkeä Työlliset (VAS. ASTEIKKO) Hallituksen tavoite 2019 300 2500 250 2450 12 kk liukuvat keskiarvot 200 2400 Työttömät (OIK. ASTEIKKO) 150 2350 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 100
Ovatko digitalisaatio ja automaatio katkaisseet alaspäin suodattuvan teknologian ketjun? Taloustiede on luottanut siihen, että uusi teknologia nostaa työn tuottavuutta ja tuotannon tehokkuutta alentaa kustannuksia ja lisää hyödykkeiden tarjontaa parantaa ostovoimaa ja laajentaa hyödykemarkkinoita luo uusia työpaikkoja kun markkinat laajenevat hävittää vanhoja ammatteja mutta luo myös paljon uusia.mutta mikä on jatkossa työpaikkojen määrän nettomuutos ja millaisia työpaikkoja/töitä/työn muotoja on??
Mistä muutokset tulevat ja mitä niistä seuraa Muutosten lähteitä Teknologia Kilpailu Hintasuhteet ja sääntely
Mistä muutokset tulevat ja mitä niistä seuraa Muutosten lähteitä Teknologia Kilpailu Mahdollisia seurauksia Hintasuhteet ja sääntely Erot osaamisessa ja tuottavuudessa Työn organisointi uusiksi Asiakkaan valta korostuu
200 Jotain on jo tapahtunut: työsuhteiden määrien muutokset; indeksoitu 1997 =100 190 180 170 Jatkuva osa-aikatyö 160 150 140 Yksinyrittäjät 130 120 110 100 90 Määräaikainen työ Kokoaikatyö 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
Millaisia vahvuuksia tulevaisuuden työelämässä tarvitaan? Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016
Mahdollisia muutossuuntia työpaikkojen määrissä VÄHÄN Fyysinen palvelutyö Tutkimus, johtaminen, elämykset Työn rutiinimaisuus PALJON Teollinen kokoonpanotyö Perinteiset toimistotyöt Työn manuaalisuus/kognitiivisuus
Työn, kilpailukyvyn ja talouskasvun kehä Talouskasvu Osaaminen Työllisyys Investoinnit Tuottavuus Kannattavuus Hintakilpailukyky
6 Suomen BKT-kasvu, % vuodessa keskimäärin 5 4 3 2 1 0 1951-1960 1961-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 2011-2015 Lähde: Tilastokeskus
Kilpailukyky miten sitä voidaan viipaloida 1. YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSET Palkkakulut Tuottavuus Valuuttakurssi 2. REAALINEN KILPAILUKYKY Laatu Maine ja mielikuva Myyntitaito 3. MUITA MITTAREITA Muut kuin työvoimaan liittyvät kustannukset Lopputuotteiden hinnat viennissä ja kotimarkkinoilla Verotuksen ja muiden pelisääntöjen kannustavuus
Talouden ja työtulojen polarisaatio: mitä tapahtuu laajalle keskiluokalle? Tulonsaajien määrät, vuoden 2014 ansiotulot ja osuudet suorista veroista 1 674 614 25 80t 72 % 120 556 80t 6 % Korkean lisäarvon työ 787 157 < 25t 22 % Matalapalkkatyö Laaja keskiluokka 1989 2025e 74,8 % 75,1% 47.7 % 42,6 %
Väitteitä ja kysymyksiä pelisäännöistä ja asenteista Työn markkina ja reitit erilaisiin töihin ovat jo muuttumassa Työlait ja muu sääntely ovat pääosin vanhasta on-off -maailmasta Erilaiset työn tekemisen muodot ovat yhtä arvokkaita Rohkeudessa ja valmiuksissa on varmasti kohentamisen varaa Varasuunnitelma auttaa, ettei tarvitse koukata työttömyyden kautta Tutkinnot vai käytännön osaaminen vai sekä että? Kuinka pitkälti keikkatyö ohittaa pitkäjänteisen sitoutumisen? Kenellä vastuu osaamisesta: yksilöllä, työnantajalla vai julkisella vallalla?
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi Facebook.com/SitraFund @SitraFund