Talouden näkymät Talous tutuksi seminaari 4.9.2013 Turku Ennustepäällikkö Anssi Rantala
2000-luvun kriisin anatomia 2
Kansainvälisen talouden elpymisestä varovaisia merkkejä 3
Osakekurssit nousseet kehittyneissä maissa kesän 2012 jälkeen 160 Morgan Stanley-osakeindeksi, maailman indeksi (Kehittyneet taloudet), hintaindeksi DJ EURO Stoxx laaja-osakeindeksi, closing noteeraus USA:n S&P 500 -osakeindeksi, closing noteeraus Japanin osakeindeksi (Nikkei 225), closing noteeraus, ind. Indeksi 4.1.2010 = 100 150 140 130 120 110 100 90 80 70 2010 2011 2012 2013 Lähde: Bloomberg. 22887@Osakekursseja 4
Valtionlainojen tuottoerot kaventuneet Yhdysvallat Japani Saksa Italia Espanja Suomi 9 %, valtioiden 10 vuoden obligaatiokorkoja 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2010 2011 2012 2013 Lähde: Reuters. 25200@10v.obligaatiot 5
Päätalousalueiden toipuminen taantumasta eritahtista Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 120 115 110 105 100 95 90 85 2008/I = 100 2008/I = 100 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 25200@BKT_taso_EA (2008) 180 160 140 120 100 80 60 40 6
mikä näkyy työttömyyden kehityksessä 14 % Euroalue USA Japani Suomi 12 10 8 6 4 2 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: BLS, Eurostat, Bloomberg ja Tilastokeskus. 7
Teollisuuden ostopäällikköindeksit viestivät globaalin kasvun vähittäisestä vahvistumisesta Yhdysvallat Euroalue Japani Kiina 65 Indeksi 60 55 50 45 40 35 30 25 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Bloomberg 23162 8
Euroalueella erot suuria: GIIPS-maissa BKT vuoden 2009 tason alapuolella Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 106 2008/I = 100 104 102 100 98 96 94 92 90 2008 2010 2012 2014 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Suomi ja Itävalta. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset, Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 26586@BKT_taso+BMPE_(GIIPS) 9
ja työttömyys ennätyskorkealla Työttömyysasteet Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Suomi ja Itävalta. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: Eurostat. @Työttömyys(GIIPS) 10
Mutta joissakin GIIPS-maissa alustavia merkkejä työttömyysasteen voimakkaan nousun taittumisesta Työttömyysaste Saksa Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Suomi 30 % 25 20 15 10 5 0 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Eurostat. 24175 11
ja vaihtotaseet tasapainottuneet GIIPS-maissa merkittävästi Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 6 Neljän neljänneksen liukuva keskiarvo, % BKT:sta 4 2 0-2 -4-6 -8 2005 2007 2009 2011 2013 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähteet: EKP, Eurostat, kansalliset keskuspankit/tilastoviranomaiset ja Suomen Pankin laskelmat. 26295 12
Julkisen talouden vajeet myös pienentyneet Julkisen talouden vaje Korkean luottoluokituksen maat* GIIPS** Euroalue 0 % BKT:sta -2-4 -6-8 -10-12 -14-16 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 * Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia, Itävalta ja Suomi. ** Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. Lähde: Euroopan komissio, EKP ja Suomen Pankin laskelmat. 26037@Julkisen talouden vaje 13
Myös ostopäällikköindeksit ennakoivat kasvun euroalueella jatkuvan BKT (vas.ast.) Ostopäälliköiden indeksi (oik.ast.) 1,5 %-muutos ed. neljänneksestä Saldoluku 65 1 60 0,5 55 0 50-0,5 45-1 40-1,5 35-2 30-2,5 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Eurostat ja Reuters 27089@k9 25 14
Suomen talouden lähivuosien kasvu- ja työllisyysnäkymät vaisut 15
Suomen talous kohdannut rakennemuutoksen ja suhdannetaantuman samaan aikaan Kokonaistuotannon suhdannekuvaaja Bruttokansantuotteen volyymi 115 Indeksi, 2005 = 100 110 105 100 95 90 85 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus. 24515@Kokonaistuotanto 16
Vienti polkenut viime vuodet paikoillaan ja kotitalouksien kulutuskysynnän kasvu hiipunut Teollisuustuotanto ja viennin määrä Tehdasteollisuus Koko tavaraviennin määrä Yksityinen kulutus ja vähittäiskaupan määräindeksi Vähittäiskaupan määrä Yksityisen kulutuksen volyymi 140 Volyymi-indeksi, 2005 = 100 125 Indeksi, 2005 = 100 130 120 120 115 110 100 110 90 105 80 100 70 2006 2008 2010 2012 Kausipuhdistettuja lukuja. Lähteet: Tilastokeskus, Tullihallitus ja Suomen Pankki (tavaraviennin määrän kausipuhdistus). 95 2006 2008 2010 2012 Kausipuhdistettuja lukuja. Lähde: Tilastokeskus. 17
Ennuste: Talouden elpyminen jää vaimeaksi 180 BKT:n prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) BKT viitevuoden 2000 hinnoin (vasen asteikko) Mrd. euroa % 10 160 5 140 0 120-5 100 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. -10 18
Talouskasvun heikkous näkyy työllisyydessä 2600 Työttömyys ja työlliset Työlliset, trendi (vasen asteikko) Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko) 1 000 henkeä % 12,0 2500 10,0 2400 8,0 2300 6,0 2200 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 4,0 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (ennusteet). 19
Huomattava rakennemuutos teollisuudessa 20
Suomi menettänyt markkinaosuuksia viennissä 30 Osuus maailmankaupasta, kumulatiivinen muutos 2007-2011 % 20 10 0-10 -20-30 Lähde: Eurostat. 21
Tavaraviennin rakenne muuttunut 70 Mrd. euroa Suomen tavaraviennin arvo 60 50 Muut tuotteet 40 30 20 Puhelin-,radio-,TV- yms. laitteet Paperi ja pahvi sekä näistä tehdyt tuotteet ja paperimassa 10 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tullihallitus 22
Keskeisten vientialojen osuus kansantuotteesta supistunut tuntuvasti 6 Paperiteollisuus Osuus bruttokansantuotteesta, % Elektroniikkateollisuus 5 4 3 2 1 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus. 24877 23
Ylijäämäisen vaihtotaseen ajanjakso päättynyt? Vaihtotase Tavaroiden ja palveluiden tase* 12 % BKT:stä 8 4 0-4 -8 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 * Kansantalouden tilinpidon mukaan. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 24
Rakennemuutoksen huolestuttava piirre näkyy myös nuorten miesten työttömyydessä Työmarkkinatilanne työuran alussa vaikuttaa pitkään kohorttien työvoimaosuuksiin. 1990-luvun lama vähensi 1960- ja 1970-luvulla syntyneiden naisten osallistumista työmarkkinoille. Nyt uhkaa vaikeutua erityisesti 1980-luvulla syntyneiden miesten kiinnittyminen työmarkkinoille. Talouden rakennemuutos voi jättää pitkän jäljen miesten työmarkkinatilanteeseen. Aiemmat arviot työvoiman tulevasta kehityksestä voivat olla liian optimistisia. 25
Kustannuskilpailukyvyn kohentaminen tärkeää 26
Kansainvälisen kaupan elpyminen ei korjaa viennin pudotusta Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat 140 Indeksi, 2007/I = 100 130 120 110 100 90 80 70 2007 2009 2011 2013 2015 Lähteet: Tilastokeskus, eurojärjestelmä ja Suomen Pankki. 27
Kustannuskilpailukyky heikentynyt 140 130 Indeksi, 1999 = 100 Yksikkötyökustannukset, koko talous Suomi Euroalue 120 Ruotsi 110 100 Saksa 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähteet: Eurostat ja OECD. 25852 28
Myös ulkomaankaupan vaihtosuhde heikentynyt tuntuvasti 115 Ulkomaankaupan vaihtosuhde, indeksi, 2007 = 100 110 105 Ruotsi Suomi Euroalue 100 95 Iso-Britannia 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio (kansantalouden tilinpito). 26308 29
Kilpailukykyvertailuissa näkyvät Suomen vahvuudet ja heikkoudet Sijoitus v. 2000 v. 2012/2013 WEF* 1. 3. IMD 4. 20. Perustuvat lähinnä yritysjohtajille tehtäviin kyselyihin sekä tilastoihin Suomen vahvuudet: koulutus, terveydenhuolto, oikeusjärjestelmä ym. Suomen heikkoudet: talouskasvu, vienti, suorat sijoitukset, verotus, työtunnit ym. WEF = World Economic Forum. IMD = Institute for Management Development. *) 2000 Current Competitiveness Index, 2013 Global Competitiveness Index. 30
Talouskasvun hidastuminen heikentää julkista taloutta 31
Julkiseen talouteen on muodostunut tuntuva rahoitusvaje Julkiset tulot ja menot pl. työeläkerahastot 60 % BKT:stä Tulot Menot 55 50 45 40 35 30 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 32
Talouskasvun hidastuminen pitää julkisen talouden alijäämäisenä Perusjäämä Rahoitusjäämä 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Prosenttia BKT:stä 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 33
Alijäämä ja hidas kasvu lisäävät julkista velkaantumista 80 Julkisyhteisöjen EDP-velka (vasen asteikko) Valtion budjettitalouden velka (vasen asteikko) % BKT:stä 70 60 50 40 30 20 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. 34
Politiikkavaihtoehdoista 35
Rakenteellisille ongelmille rakenteelliset ratkaisut Suomen talouden ongelmat pääosin rakenteellisia Elektroniikka- ja osin paperiteollisuuden supistuminen Väestön ikääntyminen Rakenneongelmat eivät korjaannu kansainvälisen suhdanteen elpymisen myötä Korjaavien toimien tulee myös olla rakenteellisia Julkisen kysynnän yleisellä lisäämisellä ei voi rakentaa siltaa rakenneongelmien yli Harkinnalle on tilaa lähinnä investointien ajoituksessa 36
Millä toimilla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle? Turvataan Suomen perusvahvuudet Hyvä peruskoulutus, osaava väestö, toimiva infrastruktuuri, tehokas hallinto, luotettava oikeuslaitos, vahva innovaatiojärjestelmä ym. Perusvahvuuksista huolehtiminen on lähtökohta talouden uudistumiselle Vahvistetaan kilpailukykyä Palkkaratkaisut avoimen sektorin tilan mukaan; kustannusten nousun täytyy olla kilpailijamaita hitaampaa usean vuoden ajan Toteutetaan tarvittavat rakenneuudistukset Rakenneuudistus = pitkävaikutteinen, ei suhdanteeseen liittyvä Alueita: työn tarjonta, kilpailun edistäminen, maan ja asuntojen tarjonta, julkisten palvelujen tuottavuus, verojärjestelmä 37
Kasvua tukevien rakenneuudistusten alueita 38
Työllisyys Työn tarjonnan kasvattaminen olennaista Eläkejärjestelmä, kannusteet, työviihtyvyys Määrittää pitkällä aikavälillä työllisyyden tason Työvoiman tarjonnan kasvattaminen ei ajan mittaan lisää työttömyyttä ( mm. kv. kokemukset naisten tulosta työmarkkinoille) Suhdannetyöttömyyden juurtuminen rakenteelliseksi syrjäytymiseksi tulee ehkäistä Työvoimapolitiikka, koulutus, työlainsäädäntö 39
Kilpailun lisääminen palveluissa ja rakentamisessa Tukee työllisyyttä ja tuottavuutta, laskee hintoja Kuluttajan etu: hinnat alenevat, tuotteet paranevat Kansantalouden etu: tuottavuus kasvaa, innovaatiot lisääntyvät Sääntelyuudistukset keskeisiä Kilpailun esteiden purkamista vastustavat usein erityiseduista nauttineet ryhmät Siksi muutokset edellyttävät määrätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä päättäjiltä 40
Asuntojen tarjonnan kasvu Vaimentaa asuntojen hintojen ja vuokrien nousua, parantaa työvoiman liikkuvuutta, tukee rakentamista Keskeistä tonttien tarjonta Kuntien rooli; sääntely ja kilpailu rakentamisessa 41
Julkisen palvelutuotannon laatu ja tehokkuus Väestön ikääntyessä yhä tärkeämpää Tuottavuutta voidaan parantaa, kun haetaan jatkuvasti hakea uusia ja parempia tapoja organisoida työ Henkilökunnan hyvä koulutus ja kehittynyt tietoteknologia antavat siihen suuria mahdollisuuksia Ovatko kannustimet kunnossa? Lisäksi tarvitaan tehokkaita rakenteita julkisten hyvinvointipalvelujen tuotannossa 42
Verojärjestelmän kehittämisen yleissuunta: pienemmät haitat suhteessa tuloihin Laajat veropohjat ja matalat veroasteet ALV-kanta EU-maiden joukossa korkeimpia, mutta veropohja ei laajimpia Painopistettä voidaan siirtää työn verottamisesta esim. kiinteistöjen ja maapohjan verottamiseen Kiinteistöjen ja maapohjan verotuksen tuotto noin puolet EU:n keskiarvosta Alan tutkimuksen käsitys: Kiinteistöverotus voidaan toteuttaa niin, että haitat ovat vähäiset 43
Rakenteellisten ongelmien korjaaminen vie aikaa Tärkeät ratkaisut eivät ole helppoja Uuden tuotannollisen pohjan rakentuminen vie aikaa Kannattava yksityinen yritystoiminta on kestävän talouskasvun peruspilari Julkisen vallan tehtävänä on luoda edellytyksiä, mutta se ei voi valita voittajia Mutta uskottavat päätökset voivat kohentaa luottamusta lyhyelläkin aikavälillä 44
Kiitos! 45