Monitoimijainen, yhteinen perhetyö miten malli auttaa lapsia ja perheitä? Yhteiskehittämispäivä 8.11.2017, Porvoo Päivi Petrelius ja Marjo Alatalo 1 Päivi Petrelius
Yhteiskehittämispäivien tausta Sosiaalialan osaamiskeskukset ja THL rakentavat osana LAPEa tutkimusperustaista ja kansallisesti koordinoitua lastensuojelun kehittämisen toimintamallia Yhteiskehittämispäivät on suunniteltu osaamiskeskusten, alueellisten toimijoiden ja THL:n yhteistyönä Mukaan päiviin on kutsuttu lastensuojelun ammattilaisia, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja tutkijoita Yhteiskehittämisen periaatteita ovat moniäänisyys ja dialogisuus Asiakkaiden kokemukset ja tieto Eri ammattilaisen kokemukset ja tieto Tutkimuksen tuottama tieto 2 4.12.2017
Yhteiskehittämisen periaatteita Keskeistä kaikkien sidosryhmien mukaan pyytäminen alusta saakka Ytimessä reflektiivinen, eri näkökulmia yhdistävä ja pohtiva keskustelu Tutkimus- ja kokemustiedon tasapainoinen hyödyntäminen Oleellista arjen käytännöistä nouseva kokemus- ja tutkimustieto (practice based evidence). Tuotetaan ideoita ja jalostetaan/täsmennetään/arvioidaan niitä yhteisessä keskustelussa Pysytään tietoisesti moninäkökulmaisina Puretaan hierarkioita vuorovaikutuksen tasavertaisuus tärkeää 3 4.12.2017
Yhteiskehittämispäivät & lastensuojelun kansallinen kehittäminen Yhteiskehittämispäiviä järjestetään eri puolilla maata LAPE-ohjelman ajan Päivien rakenne on samanlainen, teema vaihtelee Pohjana ovat LAPE:ssa tuotetut lastensuojelun mallinnukset, joihin perehdytään ja joita kehitetään yhdessä eteenpäin Päivien tuottama materiaali kootaan materiaalipankiksi Materiaali koostuu videotaltioinneista, diaesityksistä ja muusta mahdollisesta, täydentävästä materiaalista 4 4.12.2017
Yhteiskehittämispäiviä, niiden tuottamaa materiaalia sekä koottavaa tietoa maakuntien kehittämistyöstä hyödynnetään ja jalostetaan siten, että lastensuojeluun alkaa rakentua yhteistä, kansallista osaamis- ja innovaatiopääomaa Mallinnusten ja yhteiskehittämispäivien ympärille rakentuvaa toimintamallia kokeillaan ja arvioidaan osana LAPEa Tavoitteena arvioida toimintamalli ja vakiinnuttaa se osaksi maakunnallisia, alueellisia ja kansallisia kehittämisrakenteita 5 4.12.2017
Lastensuojelun perhetyön mallinnus: Marjo Alatalo, Kari Lappi ja Päivi Petrelius (2017): Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Työpaperi 21/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ladattavissa ilmaiseksi Julkarista. 6 4.12.2017
Yhteisen, monitoimijaisen perhetyön sisältöelementit Kuvio: Alatalo, Lappi & Petrelius 2017 7 4.12.2017
Suojelu osana perhetyötä Suojelu on tietoa lapsen riittävästä turvallisuudesta (arviointi limittyy) Suojelu on turvallisuutta ja hyvinvointia vahvistavaa, lapsikeskeistä työskentelyä: Lapsen oma kokemus: turvaa ja hyvinvointia tuovat asiat? Mikä lisää tai vähentää turvallisuutta ja hyvinvointia? Suojelu on palvelujärjestelmän yhteinen tehtävä (ei lähetetä pois suojeltavaksi) 8 4.12.2017
Lapsen hyvinvoinnin malli lapsikeskeisen suojelun lähtökohtana Kuvio: Fattore, Mason & Watson 2009, suom. Petrelius, Tulensalo, Jaakola & Hietamäki 2016 9 4.12.2017
Miten tukea perhetyössä lapsen turvallisuutta? Mitä konkreettista tehdään jotta lapsen turvallisuudentunne lisääntyy? Miten lapsen kokema turvallisuus saadaan työskentelyn yhteiseksi, seurattavaksi tavoitteeksi? Ensi- ja turvakotien liitto kehittää lapsikeskeistä turvallisuuden puheeksioton välinettä lasten kanssa tehtävään työhön (Tiina Muukkosen diat 30.5.2017) Lasten haastatteluja koskevat tutkimukset osoittavat, että lapsi uskaltautuu puhumaan elämästään avoimesti vasta kun hänen rinnallaan on kuljettu useiden henkilökohtaisten tapaamisten ajan suhdetta rakentaen. (Bannister 2001; Jones 2003; Lefevre 2010; Winter 2011) 10 4.12.2017
Miten tukea perhetyössä lapsen toimijuutta? Lapsen toimijuuden ymmärtäminen tärkeäksi osaksi hänen hyvinvointiaan (toimijuuden areenoina esim. leikki, liikunta, oppiminen, kaverisuhteet, kokemus mukaan pääsystä pärjääminen, osaaminen, onnistuminen) Toimijuus on lapsen kykyä/mahdollisuutta luoda tulevaisuutta koskevia tavoitteita sekä kokemusta, että pystyy etenemään kohti näitä tavoitteita Toimijuutta on myös kyky säädellä omaa toimintaa omien periaatteiden mukaisesti siten, että voi kokea tyytyväisyyttä itseensä ja itsensä arvokkaaksi Toimijuus on myös kykyä tutkia omaa toimintaansa itsereflektion avulla (Bandura 2006) 11
Miten tukea lapsen myönteistä käsitystä itsestään? Lapsen laiminlyönnin ja kaltoinkohtelun seurauksista yleisimpiä on lapsen kielteinen käsitys itsestään, ajatus itsestä pahana, minäkäsityksessä voi olla vahvistamisen varaa ilman näitäkin Kielteisen minäkäsityksen ilmenemismuotoja: häpeän sävyttämä kokemus itsestä, pyrkimys suojautua emotionaaliselta kivulta, vain osittainen tietoisuus toisista, häpeän ja alemmuuden sävyttämät roolit suhteessa toisiin (Shannon ym. 2012) Miten lastensuojelun työskentelyssä päästään vahvistamaan lapsen minäkäsitystä? Mikä lastensuojelun rooli tässä voisi olla? 12 4.12.2017
Lapsen kanssa työskentelyn työskentelyn haasteita Empiiristä tutkimusta siitä, mitä lastensuojelun työntekijät tosiasiallisesti tekevät asiakastyössä lapsia ja perheitä kohdatessaan, ei juurikaan ole. Mitä tapahtuu kasvokkaisissa kohtaamisissa ja erityisesti kotikäynneillä? (Ferguson 2014) Lasten kohtaamisiin vaikuttavia tekijöitä: Ennakoimattomat olosuhteet kotikäynneillä (esim. iso koira kotona), esim. keskustelu oven läpi teini-ikäisen kanssa, työskentely tiloissa, joita työntekijä ei hallitse tilaan liittyvä valta muilla Koettu ristiriita: lapsilähtöiset kohtaamiset ja vuorovaikutus ovat epälineaarisia ja ennakoimattomia, vaativat luovuutta, herkkyyttä ja heittäytymistä samalla olisi suoritettava tietyt tehtävät tietyssä ajassa Lastensuojelutyössä työn tiedonintressi, tehtäväintressi ja suhteen luomisen intressi voivat olla ristiriidassa Miten luodaan tilaa lapsikeskeisen suojelun edellyttämälle suhdetta vaalivalle työotteelle? Miten vahvistetaan työntekijöiden kykyä hallita lastensuojelun rooliin sisältyviä ristiriitoja? Miten vahvistetaan kykyä toimia lapsiystävällisellä ja lapsikeskeisellä tavalla toisinaan ennustamattomissa ja epämukavilta tuntuvissa asiakastyön tilanteissa. (Ruch 2014) 13 4.12.2017
Arviointi Yhteinen, kokonaisvaltainen lapsen tilanteen ja tuen tarpeiden arviointi tarvitaan monitoimijaisen, yhteisen ja suunnitelmallisen perhetyön pohjaksi Avoin, yhteinen arviointi vrt. havainnoiva, kontrolloiva, suljettu arviointi Kaikkien osallisten tieto ja tulkinnat näkyväksi ja käyttöön Eri palveluissa käytössä paljon erilaisia strukturoituja arviointimenetelmiä: tärkeää varmistaa orientaatiotason yhteensopivuus monitoimijaisen arviointimallin periaatteisiin Kuntouttavaan ja suojelevaan perhetyön kokonaisuuteen tarvittavan palvelun tai osaamisen tarve arvioidaan dialogissa: Toimijoiden omaa tietoa omasta osaamisesta hyödynnetään Mahdollistaa räätälöintiä: osaanko sitä, mitä minulta odotetaan? Tilanteen tarkempi arviointi voi olla myös kuntouttavan ja suojelevan perhetyön jakson tavoite Esim. vuorovaikutusarvioinnit, vanhemmuuden arvioinnit, toimintakyvyn arvioinnit 14 4.12.2017
Kuntoutus Kuntoutus on yhteistä perhetyötä lävistävä elementti (esim. sosiaalihuollossa ei paikannu vain perhekuntoutukseksi nimettyihin palveluihin). Yhteinen arviointi ja suunnitelma jäsentää sisältöelementeistä rakentuvan kokonaisuuden lasten ja vanhempien toimijuutta vahvistavaksi kuntouttavaksi perhetyöksi. Tavoitteiden konkreettisuus ja selkeät työskentelyjaksot: Mitä voidaan vahvistaa, mitä kannattaa muuttaa? Kuinka kauan aikaa tarvitaan? Mistä tiedetään, että tavoite on saavutettu? 15 4.12.2017 Marjo Alatalo ja Anne Kantoluoto
Lapsi ja perhelähtöinen, räätälöivä toimintamalli korvaa tiukasti mallinnetut prosessit ja paketit, joihin perheen täytyy mukautua Monitoimijaisen verkoston osaaminen käyttöön koordinoidusti (ei päällekkäistä ja rinnakkaista työtä) Myös muoto joustaa: joustavasti yhdistelleen työskentelyä toimipisteessä, kotona, jalkautuvasti ja 24/7 palveluita suunnitelman kautta (vrt. valmiiksi mallinnettu prosessi tai paketti, johon perheen on mukauduttava Yhteistoiminnallisen auttamisen orientaatio: konkreettinen, rinnalla kulkeva walking ja hoidollis terapeuttinen talking Kuntoutuminen osana elämänkulkua; epälineaarisuuden ja kompleksisuuden ja mittaamisen haasteiden hyväksyminen 16 4.12.2017
Ohjaus Sosiaali ja terveydenhuollon yhteinen käsite, kuvaa ohjattavan ja ohjaajan yhteistä tavoitteellista toimintaa Suhdeperustaisuus ja vastavuoroisen tutustumisen merkitys Taustat, ominaisuudet ja ajattelutavat suhteessa ohjauksessa käsiteltäviin asioihin Ohjaus saa muodon, sisällön ja erityispiirteensä kontekstista - suojelu ohjauksellisen työn kontekstina? Lapsen, nuoren vanhemman ja koko perheen toimijuutta vahvistava ohjaus Painopisteenä lapsen turvallisuuden kokemuksen, myönteisen minäkuvan ja toimijuuden vahvistaminen Lapsi ja perhelähtöinen kokonaisvaltaisuus: Vuorovaikutussuhteet ja kommunikaatiovalmiudet (lapsi vanhempi; koko perhe) Lapsikeskeinen vanhemmuuden ja arjen taitojen ohjaus Sosiaalinen kuntoutus 17 4.12.2017
Hoito Hoidon paikantumista sosiaalihuoltoon on problematisoitu mallinnuksessa Tutkimusperustainen sosiaali ja terveydenhuollon erityisosaamisen jatkuvuuden ja kehittymisen varmistaminen: tutkimusperustainen käytäntöjen kehittäminen tarvitsee kotipesän? Yhteinen perhetyö voi olla hoidollista tai terapeuttista Hoito perustuu tiettyihin kriteereihin, on strukturoitu, määräaikainen interventio 18 4.12.2017
Psykoterapia tai psykoterapeutin osaamisen hyödyntäminen on tärkeää viestiä selkeästi (esim. sisältääkö psykoterapiaa vai terapiaosaamisen käyttämistä osana ohjauksellista työskentelyä) Psykoterapiaa voi antaa vain pätevyyden saanut, laillistettu (?) psykoterapeutti Millä ehdoin ja miten hoitoa tai hoito osaamista (tieto, taito) pitäisi koordinoida osaksi kokonaisvaltaista lasten ja perheiden tukea si-so-te palveluiden kontekstissa? 19 4.12.2017
Konkreettinen apu Konkreettista apua tarvitaan joustavasti osana lasta suojelevaa ja kuntouttavaa perhetyötä On voitava tarttua arjen haasteisiin tilanteen niin vaatiessa myös tekemällä puolesta Kuulluksi tuleminen: autan sinua siinä asiassa, mihin juuri nyt toivot apua Tilannesidonnainen herkkyys tärkeää, jotta perheen luottamus omiin voimavaroihin ei heikkene Erilaisten taitojen harjoittelu tulee lähelle konkreettista tukea: Tehdään yhdessä, mallintaminen 20 4.12.2017
Läheisten, vertaisten ja yhteisön tuki Vertaistuki voimaannuttaa, luo luottamusta, rakentaa siltaa Monimuotoisuus: Ohjattua vertaisryhmätoiminta osana ammattilaisten palveluita, vertaisryhmätoiminta, vertaismentorit, vertaisohjaajat, kokemusasiantuntija, yhteisöllinen vertaistuki kuntoutusyksikössä (yhteisöhoito) Kehittämistarpeita ja kriittisiä huomioita: Saatavuus: tulisi tarjota aina, vaikka ei kaikille toimiva patenttiratkaisu Vertaistoiminnassa mukana olevienkuormittumisen riski otettava huomioon: tuen rakenteet ja voimavarat! Lapset ja nuoret tarvitsevat aina myös luotettavan, turvallisen aikuisen! Kasvuyhteisöjen vahvistaminen lapsen ja perheen tukena Osallistumista ja liittymistä sekä toimijuuden tuntoa vahvistavia areenoita lähelle lasten ja perheiden arkea 21 4.12.2017
Monitoimjainen perhetyö - yhteen sovitettujen tuen muotojen koordinoitu kokonaisuus Kuvio: Alatalo, Lappi & Petrelius 2017 22 4.12.2017
Pohdintaa työryhmässä Ohjaus: Suhdeperustaista sosiaali ja terveydenhuollossa (ilman ohjaussuhdetta ei voi ohjata, sen vuoksi lastensuojelussa saattaa painottua arviointi ja seuranta) Myös terveydenhuollossa tarve panostaa suhteen luomiseen ja motivointiin: joskus hoidon keskeyttäminen tai lykkääminen saa aikaan hoitomotivaation Konkreettinen apu: Konkreettisen rinnalla kulkevan tuen tarve on suuri maahanmuuttajataustaisilla perheillä (talousasiat, kodinhoito, asiointiapu, elämänhallinnallinen apu, tulkkaus tai muu kieleen liittyvä apu) Ei riittävästi tarjolla,luo tai pitkittää erityistason palveluiden tarvetta Terveydenhuollossa mielletään, että on sosiaalihuollon tehtävä? Läheisten, vertais ja yhteisön tuki: Konkreettista apua matalalla kynnyksellä, tarvittaessa perheen rinnalla kulkien? 23 4.12.2017
Palveluiden ongelmallinen yksilökeskeisyys Koko perheelle on vähän palveluita. Kokonaisvaltaisuuden puute korostuu arvioinnissa, seurauksena sattumanvaraisuutta palveluun ohjautumisessa ja palveluiden tarjoamisessa (tämän minä tiedän ja taidan, tätä tarjoan; tiedänkö mitä en tiedä?) Toimenpiteet kohdistuvat vain siihen henkilöön, joka on asiakas yksilöiden mukaan pilkotuissa palveluissa. Kun koko perhettä autetaan, tarvitaan usein kaikkia sisältöelementtejä = monenlaista tietoa ja taitoa. 24 4.12.2017
Pohdintaa työryhmässä: Hoito ja kuntoutus sosiaali ja terveydenhuollon yhdyspinnalla Kun edellytyksiä terveydenhuollon hoito interventioon on, voidaan tarvita rinnalle sosiaalihuollon ja/tai peruspalveluiden tukea Sosiaalihuollon kuntoutuksellinen osaaminen ja muiden palveluiden resurssit hoidon tukena? Kun ei ole edellytyksiä hoito interventioon? Hoito osaamisen (tieto, taito) hyödyntäminen sosiaalihuollossa toteutuvan kuntoutuksen tukena Erityisesti traumatisoitumisessa tärkeää: traumaa ei voi hoitaa väkisin 25 4.12.2017
Mallin soveltaminen maakunnan kehittämistyössä: Traumaattisista oloista maahan tulleet lapsiperheet 1) Matalan kynnyksen tuen vahvistaminen perhekeskuksissa ja peruspalveluissa 2) Erityistason osaamisen vahvistaminen ja yhteisen perhetyön toimintamalli kun erityistasolla rinnakkainen asiakkuutta (Shl erityinen tuki, lastensuojelu, ESH) 3) OT keskukseen kiinnittyvä monitoimijainen erityisyksikkö 26 4.12.2017
Matalan kynnyksen tuen vahvistaminen? Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla, nuorilla ja vanhemmilla korostuu konkreettisen, perheen rinnalla tarvittaessa kulkevan, kotouttavan tuen tarve - nämä tarpeet jopa lisäävät ja pitkittävät erityistason tuen tarvetta Vertaistuen ja yhteisön tuen erilaisten muotojen kehittäminen näihin perheiden tarpeisiin on keskeistä, edistäminen osana perhekeskuskokonaisuutta, tiiviissä yhteistyössä erityis ja vaativan tason kokonaisuuden kanssa Toteutus (maa)kunnan ja järjestöjen yhteistyönä Resurssien suuntaaminen alueille, joissa toiminnalle on erityisesti tarvetta Maakunta, järjestöt ja yhteisöt luovat yhdessä matalan kynnyksen palvelupisteiden palveluverkon lähelle arkea, perhekeskuksiin 27 4.12.2017
Matalan kynnyksen tuen vahvistaminen? Asukastiloista, infopisteistä, lähipalvelupisteistä ym. konkreettista apua ja ohjausta arjessa esille tuleviin käytännön tuen tarpeisiin Maahanmuuttajataustaisille perheillä tällaiset tuen tarpeet usein jopa aiheuttavat tai pitkittävät erityistason palveluiden tarvetta Esim. asiakirjojen lukeminen, lomakkeiden täyttäminen, julkisilla kulkuneuvoilla liikkuminen jne. Esim. Espoossa: Kivenkolo ja asiointiapua kirjastoista Vertaistuen elementti mukaan koordinoidusti: Perheen rinnalla kulkevien vertaistuen muotojen välitys? (esim. Mll perhekummit, Helsinki Missio perhementorit) Palvelupisteet voisivat toimia yhteisöllisen tuen tiloina, helposti lähestyttävinä arjen olohuoneina, joiden toiminnan luomiseen lapset ja perheet sekä alueella toimivat järjestöt ja yhteisöt voivat osallistua 28 4.12.2017
Yhteisen perhetyön toimintamalli erityistasolla? Yhteisen monitoimijaisen ja arjen ympäristöihin jalkautuvan perhetyön tarve arvioidaan aina, kun rinnakkaista asiakkuutta erityistasolla Ei rinnakkaista ja koordinoimatonta jalkautumista Ei uusia toimipisteitä erityistasolle (Shl erityinen tuki, lastensuojelu) Yhteinen arviointi ja suunnitelma antaa pohjan, toimintamalli tarvittavat rakenteet ja yhdessä luodut pelisäännöt Toimintamallin tueksi tarvitaan yhteen sovittavaa johtamista Resurssien suuntaaminen, Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen, Yhteisten toimintaohjeiden laatiminen ja käyttöön juurruttaminen, Kehittämiseen kädet savessa osallistuminen Neuvottelut järjestöresurssien suuntaamisesta asiakaslähtöisesti ja koordinoidusti (yhteistoiminnallinen palveluverkko ) 29 4.12.2017
Osaamisen vahvistamisen tarve erityistasolla Kulttuurisensitiivisen ja traumatietoisen erityisosaamisen tarpeen kirkastaminen ja vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon erityistasolla. Tutkimusperustaiset menetelmät? Vaativien tilanteiden tunnistamisen osaaminen erityis ja perustasolla. Miten ja minkä tiedon varassa tunnistetaan, että tässä on jotain erityistä ja vaativaa, kuten ihmiskauppa ja ihmiskaupan seuraukset, radikalisoituminen, lapsikaappauksen uhka, kunniaväkivalta? Toisaalta tämä myös OT keskuksen tehtävä: mitä koulutusta kentällä laajasti tarvitaan, että kattava tunnistaminen toteutuu? Missä tunnistaminen pitää tapahtua ja keitä on koulutettu nykyisin tähän? (rajavartiosta, poliisi, kriisiyksiköitä) 30 4.12.2017
Asiakasryhmittäisten erityisyksiköiden verkosto osana OT-keskusta? Kenelle? Tietyt harvinaisemmat erityistilanteet: ihmiskauppa ja ihmiskaupan seuraukset, radikalisoituminen, rikollinen elämäntapa, kunniaväkivalta, lapsikaappaus tai sen uhka Vakavampi traumatisoituminen ja spesifin hoidon tarve (esim. EMDR) Miten käytännössä toimisi? HUS:n Lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikköä ja kulttuuripsykologian yksiköitä voisi käyttää esimerkkeinä. Toimivat jo tällaisina keskitettyinä, moniammatillisina, konsultatiivisina ja tai hoitoa antavina/selvityksiä tekevinä yksikköinä. Digitalisaation mahdollisuudet Isompi yksikkö, jossa alatiimejä ; erityisyksiköiden verkosto, jota koordinoidaan yhteen? 31 4.12.2017
OT OT OT Osaamis- ja tukikeskus Uudellamaalla - ulkomaalaistaustaisten lasten, nuorten ja perheiden erityiskysymykset/pilotti 1. jalkautuu lapsi- ja perhekohtaisen vastuutiimin tueksi 2. tekee itse asiakastyötä rajatun asiakasjoukon kanssa 3. kouluttaa perus- ja erityistason ammattilaisia ja opiskelijoita ilmiöiden tunnistamisessa ja näyttöön perustuvissa käytännöissä 4. tuottaa erityistietoa myös perheen hyödynnettäväksi verkossa (digi) 5. arvioi työskentelyn vaikutuksia asiakkaan ja pysyvän perustason tiimin kanssa 6. tutkii toimintaansa Alkuperäinen kuvio: Alatalo, Lappi & Petrelius 2017, täydennykset Yliruka 2017 32 4.12.2017 Laura Yliruka
Miten malli auttaa lapsia ja perheitä? Onnistuessaan eheyttää laaja-alaisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden auttamisen eheäksi kokonaisuudeksi Selkiyttää ammattilaisten rooleja ja yhteistyötä parantaa asiakkaiden kokemusta ammattilaisten yhteistoiminnasta Onnistuessaan luo kannattelevan, monitoimijaisen verkoston lapsen ja perheen ympärille Jäsentää ja auttaa kehittämään perhetyössä sivuun jääneitä alueita, kuten lapsen kanssa työskentelyä vahvistaa lapsen osallisuutta Tekee perhetyöstä lapsille ja perheille ymmärrettävämpää, auttaa sanoittamaan työskentelyn tavoitetta ja toimintatapoja lapsille ja perheille 33 4.12.2017
Kiitos! stm.fi #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut 34 4.12.2017