EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 22.12.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Kuuleminen: Andris Piebalgs, komission jäsenehdokas, vastuualueena kehitysyhteistyö Jäsenille lähetetään ohessa Andris Piebalgsin antamat kirjalliset vastaukset. CM\800816.doc PE431.146v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
KOMISSAARIEHDOKKAAN VASTAUKSET EUROOPAN PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN Andris PIEBALGS (Kehitysyhteistyö) Yleinen pätevyys, sitoutuneisuus Eurooppa-aatteeseen ja henkilökohtainen riippumattomuus 1. Mitä pätevyytenne ja työkokemuksenne osa-alueita pidätte erityisen merkittävinä tulevaa komission jäsenen tehtävää ja Euroopan unionin yleisen edun edistämistä ajatellen varsinkin vastuualueellanne? Mikä Teitä motivoi? Mitä takeita riippumattomuudestanne voitte antaa Euroopan parlamentille ja miten varmistatte, ettei mikään aiempi, nykyinen tai tuleva toimintanne voi asettaa kyseenalaiseksi tehtävienne hoitoa komissiossa? Viimeksi kuluneina viitenä vuotena minulla on ollut kunnia toimia energiakomissaarina. Olemme saavuttaneet paljon kyseisinä vuosina, muun muassa 20-20-20 -aloitteen, sähkön ja kaasun sisämarkkinoita koskevan kolmannen paketin ja todellisia edistysaskeleita kohti tuloksellista yhteisön lähestymistapaa energiavarmuusasioissa. Energiapolitiikka oli yksi edellisen komission suurimmista saavutuksista, ja yksi omista päätavoitteistani oli varmistaa, että energiapolitiikalla on keskeinen rooli kaikessa yhteisön politiikassa, muun muassa ulkosuhteiden, ympäristön ja kehitysyhteistyön aloilla sekä Lissabonin strategiassa. Tämän ansiosta kokemukseni ja asiantuntemukseni karttuivat mitä erilaisimpien kysymysten, yhteisön eri politiikanalojen ja EU:n toimielinten toiminnan osalta. Ennen komissaarin uraani tehtävänäni oli varmistaa, että Latvia täyttää tehtävänsä EU:n johtavana balttijäsenvaltiona. Vuosina 1995 1997 olin Latvian Viron-lähettiläs ja vuosina 1998 2003 Latvian pysyvä edustaja Euroopan unionissa, missä ominaisuudessa osallistuin täysipainoisesti Latvian liittymisneuvotteluihin. Vuodesta 2003 vuoden 2004 huhtikuuhun olin Latvian ulkoministeriön varavaltiosihteeri: tehtävänäni oli koordinoida Latvian kantoja Eurooppa-neuvostossa ja neuvoston kaikissa kokoonpanoissa. Minulla on myös poliittista kokemusta. Vuosina 1993 ja 1994 olin Latvian parlamentin jäsen Latvijas ceļš puolueen mandaatilla ja budjetti- ja rahoitusvaliokunnan puheenjohtaja. Vuosina 1994 ja 1995 toimin valtiovarainministerinä ja vuosina 1990 1993 opetusministerinä. Molemmat ministerinimitykset sijoittuvat ajanjaksoon, jolloin maassani tehtiin laajamittaisia sisäisiä uudistuksia. PE431.146v02-00 2/8 CM\800816.doc
Uskon, että kansainväliset neuvottelut ja monet yhteisön politiikanalat kattavan työkokemukseni ja EU:n toiminnan yksityiskohtaisen tuntemuksen ansiosta minulla on vaadittavat valmiudet edistää kollegion jäsenenä komission politiikkaa sen seuraavalla toimikaudella ja varsinkin tarttua haasteisiin, joita EU:n kehitysyhteistyöpolitiikalla on edessään seuraavalla viisivuotisjaksolla. EU:n osuus kaikesta maailmanlaajuisesta kehitysavusta on noin 60 prosenttia. Siitä on syytä olla ylpeä. Koska kyseessä on valtava investointi, kansalaisilla on oikeus tietää, että varat käytetään huolella ja harkiten, jotta sekä me että maailman köyhät saavat vastinetta rahoille. Mahdollisuus osallistua tämän valtavan haasteen ratkomiseen on minulle sekä kunnia että etuoikeus. Mitä tulee riippumattomuuteen ja aiempaan toimintaani, sitoudun kaikilta osin periaatteeseen, jonka mukaan hoidan tehtäväni täysin riippumattomana Euroopan unionin yleisen edun mukaisesti. Aion noudattaa tinkimättä kaikkia etikkaan ja komission jäsenten velvollisuuksiin liittyviä vaatimuksia, joista säädetään perussopimuksissa ja komission jäsenten toimintasäännöissä. En pyydä enkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta, ja pidätyn kaikesta toiminnasta, joka on ristiriidassa tehtävieni kanssa. Teen myös kaikkeni eturistiriitojen välttämiseksi tehtäviä hoitaessani. Vahvistus tästä sisältyy ulkopuolista toimintaani, taloudellisia intressejäni ja varallisuuttani koskevaan ilmoitukseen, jonka tulen antamaan nimitykseni yhteydessä. Minulla ei ole liiketoimintaan liittyviä tai taloudellisia intressejä eikä muita sitoumuksia tai muuta asemaa, jotka voisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa. Myöskään yksikään perheeni jäsen ei harjoita sellaista ammattia, joka olisi ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa. Täyden läpinäkyvyyden nimissä ja komission jäsenten toimintasääntöjen mukaisesti olen jo antanut ilmoituksen taloudellisista (ja muista) intresseistäni. Riippumattomuutta tehtävieni hoitamisessa lisää se, että aion ottaa huomioon kaikkien sidosryhmien edut niiden lähtökohtaan katsomatta ennen päätöksentekoa. Tehtävien hoitaminen ja yhteistyö Euroopan parlamentin ja sen valiokuntien kanssa 2. Miten arvioisitte asemaanne komission kollegion jäsenenä? Miten katsoisitte olevanne vastuussa ja vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille omasta ja osastojenne toiminnasta? Kollegion jäsenenä aion jatkaa aktiivista osallistumista EU:n poliittisten aloitteiden valmisteluun EU:n edut huomioon ottaen. EU:n etuja palvelee parhaiten se, että kaikki kollegion jäsenet osallistuvat aktiivisesti kaikkien päätösten tekoon. Kehitysyhteistyökomissaarina tehtäväni on kolmitahoinen. Ensinnäkin aion varmistaa, että EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vahvistamista jatketaan niin, että EU:n maailman köyhimmille maille antaman avun määrä vastaa tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2015 mennessä 0,7 prosenttia EU:n BKT:sta osoitetaan kehitysapuun. Toiseksi ja tämä on yhtä tärkeä kuin edellä mainittu tavoite haluan varmistaa, että avun laatu paranee edelleen, että sen painopiste on todellisissa tarpeissa ja konkreettisissa tuloksissa ja että sen koordinointia parannetaan komission ja jäsenvaltioiden välillä. Kolmantena eikä yhtään vähempiarvoisena tavoitteena aion varmistaa, että kehitysulottuvuus otetaan erottamattomaksi osaksi EU:n muita politiikanaloja (ympäristö ja ilmastonmuutos, maatalous, energia, koulutus ja kulttuuri, maahanmuutto, kauppa jne.) ja EU:n politiikan laajempia kansainvälisiä tavoitteita. CM\800816.doc 3/8 PE431.146v02-00
Kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteiden ja EU:n laajemman kansainvälisen politiikan tavoitteiden välinen koordinointi on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa kehitysyhteistyöpolitiikan säilyminen EU:n ulkopolitiikan keskiössä. Siksi pidän ensisijaisen tärkeänä, että koordinointi komission kehitysyhteistyöpolitiikan ja uuden Euroopan ulkosuhdehallinnon välillä toimii hyvin. Komission institutionaalisena edustajana ulkoasiainneuvostossa tehtävänäni tulee olemaan komission ehdotusten puolustaminen sekä sen varmistaminen, että neuvosto ottaa täysimääräisesti huomioon komission kannat, erityisesti komissaarien työstä poikivat kannat kysymyksiin, jotka liittyvät muihin politiikanaloihin kuin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, esimerkiksi kauppaan, maatalouteen, ympäristöön, maahanmuuttoon ja energiaan. Pidän tätä tärkeänä osana tulevaa työtäni. Katson, että olen vastuussa ja vastuuvelvollinen parlamentille omista toimistani sekä kehitysyhteistyön pääosaston ja yhteistyötoimisto EuropeAidin (AIDCO) toimista. Pyrin varmistamaan, että molemmat elimet täyttävät ammattimaisuuden ja kunniallisuuden korkeimmat mahdolliset normit. Tarkoituksenani on myös tehdä tiivistä yhteistyötä kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavan komissaarin kanssa. 3. Millä tavoin olette valmis sitoutumaan avoimuuden lisäämiseen, yhteistyön tehostamiseen ja lainsäädäntöaloitteita koskevien parlamentin kantojen ja toiveiden tehokkaaseen seurantaan myös Lissabonin sopimuksen voimaantulo huomioon ottaen? Oletteko valmis antamaan suunnitteilla olevia aloitteita ja käynnissä olevia menettelyitä koskevia tietoja ja asiakirjoja parlamentille tasaveroisesti neuvoston kanssa? Energiakomissaarina toimiessani pyrin aina varmistamaan, että parlamentti on tietoinen kaikista komission työn näkökohdista ja osallistuu lainsäätämisen ja muun työn kaikkiin osaalueisiin lakisääteisiä velvoitteita laajemmin, yhteistyössä, keskustellen ja kuunnellen. Olen sitä mieltä, että avoimuuden lisääminen, yhteistyön tehostaminen sekä parlamentin kantojen ja toiveiden tehokas seuranta ovat ennakkoedellytys sille, että komissio, minä sen jäsenenä ja alaisuudessani toimivat yksiköt voivat hoitaa tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa tuloksellisesti ja tehokkaasti. Aion jatkaa tämän lähestymistavan soveltamista ja varmistaa, että EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa toteutetaan kumppanuuden hengessä parlamentin ja neuvoston kanssa. Suunnitteilla olevien aloitteiden ja käynnissä olevien menettelyjen suhteen olen valmis antamaan parlamentille tietoja ja asiakirjoja ja aion myös noudattaa täysimääräisesti kaikkia muita komission ja parlamentin välisiä suhteita säätelevän puitesopimuksen mukaisia sitoumuksia. Kannatan myös komission pyrkimyksiä lisätä avoimuutta suhteessa suureen yleisöön ja eri sidosryhmiin. Kehitysyhteistyössä toimii aktiivisia ja asialleen omistautuneita kansalaisjärjestöjä, joiden panos voi olla todella arvokas EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan PE431.146v02-00 4/8 CM\800816.doc
tavoitteiden toteutumisen kannalta. Poliittiset kysymykset 4. Mitkä ovat tärkeimmät kolme tavoitetta, joihin aiotte pyrkiä ehdotettujen tehtävienne yhteydessä, kun otetaan asianmukaisesti huomioon rahoitus- ja talouskriisi sekä sosiaalinen kriisi sekä kestävään kehitykseen liittyvä huoli? Köyhyyden poistaminen ja vuosituhattavoitteiden asteittainen saavuttaminen tulevat olemaan kehitysyhteistyöpolitiikkani päätavoite. Se on tärkein panos, joka kehitysyhteistyöpolitiikalla voi olla EU:n ulkoisiin toimiin. Sellaisten edellytysten luominen, joilla tuetaan talouskasvua ja kehitysmaiden integroitumista maailmantalouteen, on nähdäkseni erottamattomasti kytköksissä vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Tässä mielessä talous- ja rahoituskriisi on valtava haaste kehitysmaille ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikalle. Talous- ja rahoituskriisin vaikutusten rajoittamiseksi meidän on pantava kiireesti täytäntöön joukko monentyyppisiä poliittisia päätöksiä, jotka EU teki vuonna 2009 ja aiemmin. Toimintani keskipisteitä tulevat olemaan vuosituhattavoitteisiin kohdistuvien kriisin vaikutusten rajoittaminen ja kehitysmaiden auttaminen tarttumaan talouden elpymisen myötä tarjoutuviin mahdollisuuksiin. Tämä luo puitteet seuraavan komission mandaatille, joka ulottuu syyskuussa 2010 järjestettävästä YK:n vuosituhattavoitteiden tarkastelukonferenssista tavoitteiden saavuttamisen määrävuoteen 2015. Konkreettisemmin tarkasteltuna pyrin jouduttamaan tiettyjä politiikkoja ja välineitä, jotka EU on hyväksynyt viime vuosina. Perussopimuksen uusien määräysten mukaisesti pyrin lisäämään EU:n avun tuloksellisuutta. Näin torjutaan kalliiksi käyvää hajanaistumista, mahdollistetaan avun nopeampi ja koordinoidumpi suunnittelu ja täytäntöönpano EU:ssa ja jäsenvaltioissa ja esiinnytään enenevässä määrin yhtenä rintamana. Olen tietoinen kriisin vaikutuksista kansallisiin talousarvioihin; siitä huolimatta pyrin siihen, että noudatamme avun määrästä antamiamme sitoumuksia täysimääräisesti. Koska kehitystä tukevat EU:n talousarvion määrärahat on vahvistettu vuoteen 2013 asti, valtaosan EU:n lupausten lunastamiseen tarvittavasta rahoituksesta on tultava jäsenvaltioilta ja yhteistyötä tehostamalla. Aion panostaa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuteen, jotta EU:n muut politiikanalat (esim. kauppa, tutkimus, maahanmuutto, YUTP, maatalous ja kalastus) voitaisiin valjastaa kehityksen edistämiseen. Lisäksi aion tehostaa keinoja, joilla muita rahoituslähteitä olivat ne sitten julkisia tai yksityisiä voidaan paremmin hyödyntää kehityksen rahoittamiseen. Aion kiinnittää erityishuomiota elintarviketurvaan, ilmastonmuutokseen ja vihreään kasvuun. Tarkemmin sanottuna aion tiiviissä yhteistyössä muiden komissaarien kanssa esittää elintarvikerahoitusvälineen menestyksen pohjalta ehdotuksen EU:n elintarviketurvapolitiikan uudistamisesta. Lisäksi nostaisin etusijalle ilmastotoimet kehitysmaissa. EU:lla on jo maine suunnannäyttäjänä, mitä tulee kehitysmaiden tukemiseen ilmastoasioissa, mutta on selvää, että Kööpenhaminan prosessi johtaa uudentyyppisiin toimiin. Erityishuomiota on kiinnitettävä maatalouteen, jotta voidaan välttyä elintarviketurvan heikkenemiseltä, ja katastrofiriskin vähentämiseen niin, että sovitut aloitteet pannaan ripeästi täytäntöön. Jotta maailmantalouteen CM\800816.doc 5/8 PE431.146v02-00
integroituminen voitaisiin toteuttaa nykyistä tasapainoisemmin, painopiste on jatkossakin alueellisessa yhdentymisessä. Tavoitteena on lisätä alueiden valmiuksia selvitä konflikteista ja kriiseistä sekä luoda kauppaa ja kestävää talouskasvua paremmin tukevat olosuhteet. AKTmaiden tapauksessa tätä kehitystä olisi tuettava talouskumppanuussopimuksin. Myös kehityksen poliittisiin edellytyksiin on kiinnitettävä erityishuomiota. EU:n kulmakiviä ovat demokratia, hallintotapa, ihmisoikeudet, oikeusvaltio ja perusarvot. Ne ovat myös kehitysyhteistyöpolitiikkamme kivijalka, ja niitä aiotaan edistää AKT-maissa toteutettavalla hallintoaloitteella. Kehitysyhteistyöpolitiikka ja sen tavoitteet ovat jatkossakin keskeinen osa poliittisia suhteita kehitysmaakumppaneidemme kanssa. Aion tehdä täyttä yhteistyötä ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustajan, komission varapuheenjohtajan Ashtonin kanssa ja samalla varmistaa, että Lissabonin sopimuksella sinetöity EU:n ulkoisten toimien tiiviimpi koordinointi palvelee myös kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Afrikka tulee jatkossakin olemaan erityishuomion kohteena EU:n ja Afrikan huippukokousten ja yhteisen strategian pohjalta. 5. Mitä erityisiä lainsäädäntöaloitteita ja muita kuin lainsäädäntöaloitteita aiotte esittää ja millä aikataululla? Mitä erityisiä sitoumuksia voitte antaa etenkin niiden valiokuntien esittämien painopistealueiden ja toiveiden suhteen, jotka ovat tämän lomakkeen liitteenä ja jotka kuuluvat vastuualueeseenne? Miten henkilökohtaisesti takaisitte lainsäädäntöehdotusten hyvän laadun? Tärkeimmät lainsäädäntöaloitteeni tulevat olemaan Cotonoun sopimuksen tarkistus ja uusi ulkosuhdevälineiden kokonaisuus seuraavien rahoitusnäkymien puitteissa. Olen sitoutunut varmistamaan, että EU:n poliittisten painopisteiden ja EU:n talousarvion välillä on suora yhteys. Vastuualueellani aion huolehtia eurooppalaisen kehitysyhteistyön kehittämisestä niin, että sillä edistetään EU:n maailmanlaajuisia tavoitteita, tehostetaan köyhyyden vähentämistä, edistetään muiden resurssien kokoamista ja käyttöön saamista sekä parannetaan EU:n jäsenvaltioiden välistä työnjakoa. Kehitysavun seurannan ja arvioinnin parantaminen on sekin ensisijainen tavoite. Yksinkertaistettujen menettelyjen ja innovatiivisten rahoitusmuotojen käyttöönoton johdosta apu menee nyt perille rivakasti EU:n lähetystöjen välityksellä. Aion jatkossakin panostaa avun toimittamiseen sovituissa aikatauluissa, mutta pidän yhtä tärkeänä avustusoperaatioiden laatuun panostamista. Alaisuudessani toimivat yksiköt käsittelevät huomattavia rahamääriä ympäri maailmaa, joten suhtaudun varainkäytön valvontaan erittäin vakavasti. Moitteeton varainhoito edellyttää jatkuvaa työtä sääntelykehyksemme rationalisoimiseksi, resurssiemme optimoimiseksi ja tulokselliseen ja tehokkaaseen valvontaan keskittymiseksi varainhoitojärjestelmässämme. Näin voidaan varmistaa, että varat käytetään ilmoitettuun tarkoitukseen. Tässä yhteydessä pidän tärkeänä vuoropuhelua, jota käymme parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen kanssa hyväksyttävästä virheriskistä. Kehitysapuun kohdistuvan Euroopan parlamentin valvonnan tehostaminen on sekin erittäin tärkeää. Siksi onkin perusteltua sisällyttää Euroopan kehitysrahasto EU:n talousarvioon ja EU:n lainsäätämisvallan piiriin kuitenkin niin, että säilytetään AKT-maiden hyväksi toteuttamiemme toimien erityisluonne. Tulevaisuuden kehitysyhteistyöpolitiikassa pitäisi hyödyntää kaikki kehitysrahoituskanavat PE431.146v02-00 6/8 CM\800816.doc
julkisesta kehitysavusta innovatiivisiin rahoituslähteisiin ja maahanmuuttajien rahalähetyksiin sekä kanavoida muuta kuin julkista kehitysapua ja yksityisiä pääomavirtoja enemmän julkisen kehitysavun käyttöön. Aionkin selvittää yhteistyön syventämistä Euroopan investointipankin kanssa sekä avustusten ja lainojen yhdistämistä EU:n perustamasta Afrikan infrastruktuurirahastosta saatujen kokemusten perusteella. Myös kehitysmaiden omien varojen käyttöön ottamiseksi on tehtävä enemmän. Erityisesti on parannettava verohallintoa edistämällä maiden omien varojen käyttöä ja puuttumalla laittomiin pääomavirtoihin. Aion antaa tästä aiheesta tiedonannon vuonna 2010. Olen myös sitoutunut käymään laaja-alaisia neuvotteluja tulevaisuuden kehitysyhteistyövälineidemme sisällöstä erityisesti parlamentin kanssa. Aion ehdottaa, että kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus uusitaan EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä silmällä pitäen. Tulen jatkossakin esittämään vuosittain kehitysyhteistyöpolitiikan kevätpaketin, jonka avulla EU on asteittain luonut yhteisen kehitysvision. Aion kehittää näitä saavutuksia edelleen Lissabonin sopimuksen uusien määräysten mukaisesti tukeakseni EU:n pyrkimyksiä saavuttaa vuosituhattavoitteet. Vuoden 2010 paketti on käänteentekevä, koska se muokkaa EU:n yhteistä kantaa ja panosta syyskuussa järjestettävään YK:n vuosituhattavoitteiden korkean tason tarkastelukonferenssiin. Samalla haluan käynnistää keskustelun vuoden 2015 yli ulottuvasta maailmanlaajuisesta sitoumuksesta, jonka tarkoituksena on säilyttää kehitysyhteistyö vahvasti monenvälisenä vuoden 2015 jälkeenkin. Meidän on yhdessä tarkasteltava nykyisen monenvälisyysohjelman saavutuksia ja heikkouksia ja tartuttava haasteeseen parantaa rahoitusavun, kasvun ja kehitystä tukevien kansallisten politiikkojen välisiä kytköksiä. Näitä haastavia keskusteluja varten aion vahvistaa komission ja parlamentin kumppanuutta koko EU:lle yhteisen ja kunnianhimoisen kehitysohjelman tukemiseksi. Tästä syystä aion myös lujittaa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta tukevia EU:n toimia, jotta muilla eurooppalaisilla politiikoilla voidaan myötävaikuttaa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Tässä yhteydessä tukeudun parlamenttiin, jotta se tarkastelisi poliittisia ja lainsäädäntöaloitteita politiikan johdonmukaisuuden näkökulmasta. Avainaloja ovat ilmastonmuutos ja ympäristö, maatalous, elintarviketurva, maahanmuutto, kauppa ja rahoitus sekä turvallisuus. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat monissa kehitysmaissa kohtuuttomia, eikä niillä ole keinoja selvitä niistä. Pidän tärkeänä, että kehitysmaiden sopeutumisen tukemiseen ja niiden auttamiseen osallistumaan vaikutusten lievittämiseen myönnetään lisärahoitusta. Aikomuksenani on tehdä Kööpenhaminan ilmastokonferenssin tulosten pohjalta aloitteita näiden painopisteiden säilyttämiseksi ja vuoropuhelun aloittamiseksi kehitysmaiden kanssa siitä, miten ilmastonmuutokseen liittyvää apua voidaan parhaiten antaa. Kestävän kehityksen kannalta elintarviketurva ja energia ovat yhtä kriittisiä kysymyksiä. Meidän onkin edellä tarkoittamieni aloitteiden yhteydessä selvitettävä, miten nämä maailmanlaajuiset haasteet voidaan sisällyttää osaksi kehitysyhteistyöpolitiikkaamme ja välineitämme. Pyrin osaltani siihen, että EU ryhtyisi johtamaan maailmantalouden hallinnan uudistamista. Siinä on otettava huomioon maailmantalouden tasapainossa tapahtuvat muutokset ja parannettava kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden kuulumista ja näkymistä. Kansainvälisten instituutioiden legitiimiys (joka toteutuu edustavuuden avulla) ja tehokkuus on suhteutettava toisiinsa asianmukaisesti. Konkreettisella tasolla komission olisi EU:n CM\800816.doc 7/8 PE431.146v02-00
edustajana G20-ryhmässä ja tarkkailijana Maailmanpankissa/Kansainvälisessä valuuttarahastossa jatkettava äänioikeuden uudelleenjaon tukemista. Tavoitteena on vahvistaa kehitysmaita ja siirtymätalousmaita ja säilyttää Maailmanpankin legitiimiys ja tehokkuus. PE431.146v02-00 8/8 CM\800816.doc