Korttelin 255 asemakaavamuutos EHDOTUS. Kaava

Korttelin 255 asemakaavamuutos Kaavaselostus 22.9.2014 EHDOTUS Kaava 22.9.2014 Poistuva kaava 2005 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi

TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kunta: Korttelin 255 asemakaavamuutos Tammela Korttelit: 160 Kaavan laadituttaja: Kaavan laatija: Tammelan kunta Tammelan kunta kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 03 4120507 / 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi Aloittaminen: Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.9.2013 229 aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä 20.8.2013 päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.-12.11.2013 Luonnosvaiheen kaavakartta selostuksineen 14.10.-12.11.2013 Ehdotusvaiheen kaavakartta selostuksineen 14.4.-13.5.2014 Hyväksymispäivämäärät: Tammelan kunnanhallitus Tammelan kunnanvaltuusto Voimaantulo: 17.11.2014 / xx xx.12.2014 / xx xx.xx.2015

Selostuksen sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 1.2 Asemakaava... 4 1.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2 Alueen kehitys... 5 2.1.3 Kaavatilanne... 6 2.1.4 Luonnonympäristö... 7 2.1.5 Pohjavesi... 8 2.1.6 Liikenne... 8 2.1.7 Rakennettu ympäristö... 8 2.1.8 Maanomistus... 9 2.2 Suunnittelutilanne... 9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...10 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö...11 3.2.1 Osalliset...11 3.2.2 Vireilletulo...11 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely...11 3.3 Asemakaavan tavoitteet...11 3.3.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset...11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS...12 4.1 Kaavan rakenne...12 4.1.1 Mitoitus...12 4.1.2 Palvelut...14 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...14 4.3 Aluevaraukset...15 4.3.1 Korttelialueet...15 4.4 Kaavan vaikutukset...18 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen...18 4.4.2 Vaikutukset liikenteeseen...21 4.4.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja asumisympäristöön...21 4.4.4 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön...21 4.4.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin...22 4.4.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen...22 4.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset...22 4.7 Nimistö...22 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...23 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...23 5.2 Toteutuminen ja ajoitus...24 5.3 Toteutuksen seuranta...24

1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.9.2013 229 aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä 20.8.2013 päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolla sekä kunnan kotisivuilla internetissä 14.10.-12.11.2013 välisenä aikana. Ehdotusvaiheen kaavakartta, kaavaselostus sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolle 14.4.-13.5.2014 välisenä aikana. Maanomistajille ja naapureille ilmoitettiin kirjeitse kaavoituksen aloittamisesta, luonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ja kaavan ehdotusvaiheen nähtävillä olosta. Kunnanhallitus esitti kunnanvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä asemakaavaksi kokouksessaan 17.11.2014. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan xx.12.2014 ja kaava kuulutettiin voimaan xx.xx.2015. 1.2 Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, joka on tullut voimaan 8.8.2005. Tässä asemakaavassa asemakaavamuutoksen alue on asuinliiketalojen (AL) korttelialuetta, jolla sijaitsee 1.1.1955 valmistunut Siwan käytössä oleva matala liikerakennus ja varastorakennus. Alueen omistava Dimen Oy on esittänyt, että sen omistamalla alueelle mahdollistettaisiin kahden kerrostalon rakentaminen tarvittavine pysäköintialueineen nykyiset rakennukset purkamalla. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan kortteliin kaksi kerrostaloa, jossa toisessa sijaitsee tilat päivittäistavarakaupalle. Tontille ajo ohjataan pääasiassa Matintieltä muutamia päivittäistavarakaupan parkkipaikkoja lukuun ottamatta. Asemakaava tullaan Dimen Oy:n toimesta toteuttamaan, kun se saa lainvoiman. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettaneen tontin koillisnurkan kerrostalo päivittäistavarakaupan toimiessa olemassa olevassa rakennuksessa. Ensimmäisen kerrostalon valmistuttua päivittäistavarakauppa siirtyisi tämän rakennuksen maantasokerrokseen, jolloin nykyinen päivittäistavarakaupan rakennus voitaisiin purkaa ja rakentaa tämän tilalle uusi kerrostalo.

2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Korttelissa sijaitsee Tammelan keskustassa oleva liikerakennus, johon sijoittuu päivittäistavaramyymälä. Tontilla on myös vanha puurakennus, jossa toimii käsityöpaja. Alue on Tammelan keskustassa, sijaiten Tammelantien eteläpuolella kirkon lähettyvillä. Tontti sijoittuu kerrostaloalueelle, länsi- ja eteläpuolelta korttelia rajaavatkin asuinkerrostalot. 2.1.2 Alueen kehitys Alue on ollut vielä 1900-luvun alussa peltoaluetta Tammelan vanhan kylän sijaitessa Pyhäjärven rannalla, vanhalta kylältä on kulkenut polku kirkolle, josta tiestö on jatkunut niin kohti Kydön kylää (Forssaa), Porrasta kuin Mustialaakin. ote kuninkaan kartastosta alueelta (1776 1805) Senaatinkartassa noin vuodelta 1880 on kirkonkylän asutus merkitty selkeämmin. Kirkko on edelleen omassa yksinäisyydessään nykyisen Tammelantien ja kirkonkylältä johtavan polun (nykyinen kevyenliikenteen reitti) risteyksessä, kirkon ja alueen välissä olevien peltojen jäädessä viljelykseen. Forssaan johtavan Tammelantien varteen on kuitenkin alkanut tulla asutusta, nykyisten lastenpäiväkoteina toimivien vanhojen koulurakennusten vaikutuksesta. ote senaatin kartastosta alueelta (1860 1914)

Alue kehittyi 1960-luvulle tultaessa siten, että jonkin verran asuin- ja liikekäyttöön tarkoitettuja rakennuksia rakentui kylätontilta kirkolle johtavan tien varteen. Myös Tammelantien ja Mustialan tien varteen oli tähän mennessä rakentunut asuinrakennuskantaa, joka sisälsi myös liiketiloja. Alueen rakentuminen Tammelan kunnan liikekeskukseksi oli alkanut 1900-luvun puolivälissä mm. kolmikerroksisen paloaseman, pankin ja postin sisältävän liikeasuinrakennuksen rakennuttua Tammelan- ja Mustialantien risteykseen. Kartta vuodelta 1960 Alueen kehitys on ollut nopeaa 1960-luvulta lähtien: alueelle on rakennettu lukuisia kerros- ja rivitaloja sekä liiketilaa Tammelan kunnantalon rakentamisen yhteydessä. Kaavoituksella alueelle muodostettiin kunnan nykyinen liikekeskus Hakkapeliitantien varteen. Tammelantien ja Forssantien välinen kaistale on täyttynyt kerrostaloilla 1970-luvun rakentamisen seurauksena. Alueen kerrostalot onkin rakennettu pääosin 1970-luvulla ja niiden suurena puutteena nykyajan näkökulmasta on hissien puuttuminen. 2.1.3 Kaavatilanne Kartta vuodelta 2013 Alueelle on voimassa maakuntakaava (28.9.2006). Kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty merkinnällä As eli asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, joka sijoittuu Tammelan keskusta-alueen kulttuurimaisemaan. Maakuntakaavaa päivitettiin 7.4.2014 maakuntakaavan 1. vaihepäivityksessä, mutta asemakaavan alueelle ei päivitysten myötä muutoksia tullut.

ote maakuntakaavasta Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tammelan keskustaajaman oikeusvaikutteeton osayleiskaava on laadittu vuonna 1978. Alueen sisältävä Keskusta-Mustialan osayleiskaava on käynnistetty 4.2.2013 ( 19). Tämän kaavoituksen suurin vaikutus asemakaavaan on kerrostalorakentamisen kokonaisvaltainen tutkiminen ja tavoite mahdollistaa viisikerroksisten kerrostalojen rakentaminen keskustan alueelle, jolloin nykyisiin maanpäällisen kellarin sisältäviin kerrostaloihin on mahdollista rakentaa lisäkerros ja tätä kautta yksi väline enemmän kustantaa jälkiasennettavat hissit. Korttelin alueelle on laadittu asemakaava 8.8.2005, jossa asemakaavamuutosta koskevalla alueella on yksi tonttia. Tontille on kaavan mukaan mahdollista rakentaa kolmekerroksisia rakennuksia asuinliikekerrostaloja, joista toinen on rakennusoikeudeltaan 700 k-m2 ja toinen 300 k-m2. Tontin koillisreunalle on sijoitettu istutettava alue ja eteläosaan pysäköimisalue. Rakennusoikeutta tontilla on toteutettuun ympäristöön huomioiden huomattavasti vähemmän, etenkin kun huomioidaan, että toteutetuissa kerrostaloissa on paljon ns. piiiloneliöitä, jotka nykyisin laskettaisiin kerrosalaan. 2.1.4 Luonnonympäristö ote voimassa olevasta vuoden 2005 asemakaavasta Tontin eteläpuoli on rakentamatonta niittyä siellä täällä kasvavine puineen.

2.1.5 Pohjavesi Tammelan kunta Tammelan kunnan pohjavesialue sijoittuu keskustan pohjoisosaan ja Kaukjärven rantamille, samoin pohjaveden muodostumisalue. Alueella käsiteltävät aineet saattavat aiheuttaa ympäristövaikutuksia alueella, ellei mahdollisia vaaratilanteita arvioida riittävästi ja niihin varauduta suunnittelu ja rakentamisvaiheessa. Alue sijoittuu olemassa olevien selvityksien mukaan pohjavesialueelle mutta ei sen muodostuma-alueelle. Pohjavesi ja järvien läheisyys tulee ottaa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Pohjavesialue, vihreä ympyrä kaava-alue 2.1.6 Liikenne Pohjaveden muodostumisalue suhteessa kaava-alueeseen Alueen liikenne perustuu asemakaavoituksella luotuun katuverkkoon. Liiketiloille on nykytilanteessa kulku sekä Tammelantieltä että Matintieltä. Tontin eteläosa ei tällä hetkellä ole käytössä. Matintietä käyttävät liikennöintiin myös muut alueen kerrostalot. Suunniteltu kerrostalorakentaminen ja liiketoiminta aiheuttavat liikennemäärien lisääntymistä Matintiellä ja sen risteyksessä Tammelantiehen, mutta liittymä on toteutettu jo nykyisellään useiden kerrostalojen kulkuliittymäksi. 2.1.7 Rakennettu ympäristö Asemaakaavoitettavalla alueella on nykyisin kaksi rakennusta, joista toinen on tiilirakenteinen liikerakennus ja toinen vanha varasto, jossa on myös pienimuotoista liiketoimintaa.

Tontin nykyinen rakennuskanta, vasemmalla varasto ja oikealla Siwan käytössä oleva rakennus 2.1.8 Maanomistus Maa-alueen omistaa pääasiassa yksityinen maanomistaja (Dimen Oy) ja näin ollen tämän aloitteesta lähtevän kaavan kustannukset sovitaan kunnan ja maanomistajan välillä. Tammelan kunta omistaa kaava-alueen eteläosan Matintien katualueen. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kanta-Hämeen maakuntakaava on tullut voimaan 28.9.2006. Maakuntakaavan 1. vaihepäivitys on tullut voimaan 7.4.2014. Tammelan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. Korttelin aikaisempi asemakaava on tullut voimaan 8.8.2005. Muita selvityksiä: Arkeologiset inventoinnit Tammelassa:2005. Museovirasto Johanna Enqvist (2005) ja Petro Pesonen (2006). Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset, Hämeen liiton julkaisu V:88, toim. Minna Seppänen, Hämeenlinna 2008. Maakunnan rakennuskantaa on inventoitu ja inventoinnit koottu kirjaksi Rakennettu Häme, julkaisija Hämeen liitto. Kulttuurimaisema- ja rakennusinventointi on tehty Tammelan taajaman asemakaavan muutosta ja laajennusta varten vuonna 2003; Kaavatalo Oy/ ark. Alf Lindström. Rakennuskantaa on myös inventoitu Hämeen ympäristökeskuksen Vorski-inventoinneissa, inventoijana Laura Vikman, Tammelan kunta. Luontoselvitys on alueelta tehty Tammelan taajaman asemakaavan muutosta ja laajennusta varten vuonna 2000; Kaavatalo Oy/ Hannu Alèn. Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2006, Insinööritoimisto Paavo Ristola / Tammelan kunta. Alueelta on tehty karttatarkastelu, laatijana Miika Tuki, Tammelan kunta. Pohjakartta on otettu Tammelan kunnan ajantasaisesta karttajärjestelmästä vuonna 2013.

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Dimen Oy on esittänyt Tammelan kunnalle asemakaavan muutosta, jotta sen omistamalle alueelle voidaan mahdollistaa kaksi yli kolmekerroksista asuinkerrostaloa, joista toiseen sijoittuvat liiketilat päivittäistavarakaupalle. Maanomistaja toimitti kunnalle alustavan maankäyttöluonnoksen ja havainnekuvan suunnitelmistaan neuvottelujen pohjaksi. Tonttisuunnitelma 31.5.2013. Havainnekuva 31.5.2013.

3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat kaikki, joiden toimintaan kaava vaikuttaa: Yksityiset / yritykset maanomistajat asukkaat alueen yrittäjät muut alueella toimivat yritykset (sähköyhtiöt, puhelinyhtiöt, jätehuoltoyhtiöt) alueella tai siihen liittyen toimivat yhdistykset naapurit kuntalaiset Viranomaiset Hämeen liitto Hämeen ELY-keskus (ympäristö) Uudenmaan ELY-keskus (liikenne) Museovirasto Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Tammelan kunta ympäristölautakunta tekninen lautakunta 3.2.2 Vireilletulo Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.9.2013 229 aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä 20.8.2013 päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolla sekä kunnan kotisivuilla internetissä 14.10.- 12.11.2013 välisenä aikana. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavassa on noudatettu kaavahankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä osallistumismenettelyä. Asemakaavamuutos on merkitykseltään melko vähäinen, koska pääasiallisesti prosessin tarkoitus on muuttaa kaavaa parantamaan alueen toteutettavuutta. 3.3 Asemakaavan tavoitteet 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohtana on tarkistaa kaavaa siten, että se mahdollistaisi maanomistajan toiveiden mukaisen kerrostalorakentamisen. Kunnan näkökulmasta uusien hissillisten kerrostaloasuntojen rakentaminen kuntaan parantaa etenkin vanhusväestön mahdollisuutta asua omassa kodissaan palveluasumisen sijaan. Nykyinen myymälärakennus puretaan uusien kerrostalojen alta, mutta kaavoituksessa on osoitettu myymälälle liiketila toisen kerrostalon maantasokerroksesta. 3.3.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.9.2013 229 aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä

20.8.2013 päivätyn asemakaavaluonnoksen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolla sekä kunnan kotisivuilla internetissä 14.10.-12.11.2013 välisenä aikana. Maanomistajille ja naapureille ilmoitettiin kirjeitse kaavoituksen aloittamisesta sekä luonnoksen että osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituilta tahoilta pyydettiin lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnosta koskien. Lausunnot saatiin Hämeen liitolta, Museovirastolta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä sekä Tammelan kunnan tekniseltä lautakunnalta että Tammelan kunnan ympäristölautakunnalta. Kaavaan saapui yksi yksityisen tahon jättämä muistutus, jossa vastustettiin kerrostalojen korkeutta ja nähtiin Tammelan kuntaan soveltuvaksi vain kolmekerroksiset kerrostalot. Ehdotusvaiheen kaavakartta, kaavaselostus sekä päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävillä Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolle 14.4.-13.5.2014 välisenä aikana. Maanomistajille ja naapureille ilmoitettiin kirjeitse kaavoituksen aloittamisesta sekä luonnoksen että osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituilta tahoilta pyydettiin lausunnot kaavaehdotusmateriaalia koskien. Lausunnot saatiin Hämeen ELY-keskukselta (ympäristö), Hämeen liitolta, Museovirastolta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta sekä Tammelan kunnan tekniseltä lautakunnalta että Tammelan kunnan ympäristölautakunnalta. Kunnanhallitus antoi kunnan viralliset vastineet kaavaan saapuneeseen palautteeseen ja esitti kunnanvaltuustolle asemakaavaehdotuksen hyväksymistä asemakaavaksi kokouksessaan 17.11.2014. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan xx.xx.2014 ja kaava kuulutettiin voimaan xx.xx.2015. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.1.1 Mitoitus Asemakaava-alue käsittää Tammelan keskustassa sijaitsevat tilat 4:7 Haalimäki, 4:2 Lisämaa, 10:58 Lisämaa 2 sekä Matintien osalta kunnan omistuksessa olevaa tilaa 10:59 Tammipuisto. Tonteilla sijaitsee päivittäistavarakaupan käytössä oleva liikerakennus ja puinen varastorakennus. Kaava-alue on kooltaan 3 936 m2 muodostaen tontin 3 korttelissa 255 ja osan Matintien katualueesta. Mitoituksessa kaavan rakennusoikeus on nostettu kerrostalorakentamisen mahdollistavaksi ( 4600 k- m2, voimassa olevassa kaavassa yhteensä 1000 k-m2). Rakennusoikeuden nostaminen ei kuitenkaan ole ristiriidassa ympäristön nykyiseen rakentamistehokkuuteen, etenkään kun huomioidaan kunnan tulevat tavoitteet alueen kehittymisestä. Voimassa olevassa kaavassa kaavoitettavalle tontille on osoitettu kerrosalaa 1000 m2 eli 3576 m2 kokoiselle tontille tehokkuudella e=0,28. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin jo alueelle 1960-1970-luvuilla rakennetuille muille kerrostalotonteille. Esimerkiksi kaavoitettavan tontin lännenpuoleinen kerrostalotontti 2 on todellisuudessa rakennettu tehokkuudella noin e=0,77. Virallisten rekisterien osalta tälle tontille on rakennettu kolmikerroksinen kerrostalo kooltaan 1176 m2, mutta kun nykysäännöksillä huomioon otettaisiin alueelle tyypilliset maanpäälliset kellarikerrokset, niin todellisuudessa neljäkerroksinen rakennus on kooltaan noin 1840 m2. Vastaava tilanne on alueen muidenkin kerrostalotonttien suhteen.

Kuvassa kerrostalotontin 2 kerrosalatarkastelua: Tammelan kunnan keskustan kerrostalokanta on suurelta osin nelikerroksista, alimmassa kerroksessa on maanpäällinen kellari ja kolmessa seuraavassa kerroksessa asuintiloja. Koska kyseiset kerrostalot ovat tilastollisesti kolmikerroksisia (maanpäällistä kellaria ei huomioida, ei myöskään kerrosalalaskelmissa), ei niihin ole tarvinnut rakentaa hissiä. Nykyisin hissit ovat kuitenkin jo tällaisissakin rakennuksissa välttämättömyys, minkä vuoksi kuntakin on päätöksillään mukana mahdollistamassa hissien rakentamista vanhoihin keskustan kerrostaloihin. Yhtenä hissin rahoitusvaihtoehtona taloyhtiöille on lisäkerroksen rakentaminen, jolloin uusien asuntojen myyntituloilla kustannetaan uusi kerros ja hissi/hissit rakennukseen. Tämän mahdollistamiseksi keskustan kerrostalokannan kerroslukua ollaan Keskusta-Mustiala osayleiskaavassa nostamassa viiteen nykyisen toteutuneen neljän sijasta eli jokseenkin vastaavaksi kuin asemakaavoitettavalla tontilla. Tulevassa tilanteessa korttelin 255 tontille 3 rakennettavat kerrostalot eivät olennaisesti poikkea muusta keskustan kerrostalokannasta tai ainakaan luo alueelle merkittäviä muutospaineita. Toteutuessaan kaavoitettava tontti rakentuisi tehokkuudella e=1,28, mutta myös viisikerroksisena naapuritontin 2 rakennustehokkuus olisi noin e=1,0. Lisäksi kaavoitettavan olevan tontin suuremmasta tehokkuudesta iso osa muodostuu ensin rakennettavan kuusikerroksisen kerrostalon liikekerroksesta, joka mahdollistaa kaupan palvelujen säilymisen tontilla. Liiketilan vuoksi rakennuksessa on myös muihin kerrostaloihin nähden yksi lisäkerros. Kunta on ollut valmis myönnytyksiin liiketilan säilymiseksi, sillä rakennuttajan kannalta liiketilaa ei nähdä yhtä tuottoisana kuin asuinhuoneistoja. Viitteitä antavaa kerrosalatarkastelua alueelta kerrostalojen ollessa viisikerroksisia:

4.1.2 Palvelut Kortteli toimintoineen on osa Tammelan keskustan palveluja, sillä liikerakennuksessa toimii päivittäistavarakauppa. Kaava mahdollistaa korttelissa päivittäistavarakauppa toiminnan jatkumisen. Toimintaan liittyvä pysäköinti on kaavassa huomioitu nykyistä paremmin. Siwan käytössä oleva rakennus nykyisin 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavatyön keskeinen tavoite on ollut kerrostaloasuntojen saatavuuden parantaminen ja palvelujen säilyminen Tammelan keskustassa. Mahdolliset ympäristöön vaikuttavat seikat on pyritty kaavoituksessa huomioimaan.

4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Kaavakartta Tammelan kunta

Kortteli 255 (AK) Tammelan kunta 4.3.2 Korttelialueet Asemakaavamuutoksen kohteena oleva rakennettava alue koostuu yhdestä asuinkerrostalotontista, jolle suunnitellaan kahta eri kerrostaloa. Toinen kerrostalo on enintään viisikerroksinen, toinen kuusikerroksinen. Kerrostalojen huoneistoihin voi sijoittua myös liike- ja toimistotiloja edellyttäen, ettei toiminnasta aiheudu haittaa asumiselle. Kerrostalorakennukset sijaitsevat tontin pohjoisosassa. Kaavassa on velvoitettu ottamaan huomioon rakentamisen ja osin pihajärjestelyjenkin sijoittuminen Tammelantien melualueella. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu yhteensä 4600 k-m2 siten, että tontin luoteiskulman viisikerroksiselle kerrostalolle on osoitettu kerrosalaa 2100 kem2 ja koilliskulman kuusikerroksiselle kerrostalolle 2500 kem2. Kuusikerroksisen kerrostalon maantasokerrokseen on osoitettu mahdollisuus sijoittaa 400 kem2 myymälä. Pysäköinti Tontin eteläosa on varattu pääasiassa asuntojen pysäköintiä varten. Tontin asuntoja varten on yhteys pysäköintialueisiin toteutettu Matintieltä. Tontin autopaikoista tulee 25 prosenttia sijoittua autosuojiin. Autosuojien sijoittamista ei ole kaavassa ole lähdetty määrittämään, sillä matalat autosuojat eivät maisemallisesti muodostu yhtä merkitseviksi kuin itse kerrostalot ja muutoinkin autosuojien sijoittumisen kannalta ratkaisevaa ovat tontin muut pihajärjestelyt. Kaavoituksessa tutkittiin mahdollisuuksia sijoittaa autosuojat tälle varatulle alueelle:

Autokatokset sijoitettuna alueen keskelle siten, että autosuojat ovat käytettävissä kummaltakin sivulta. Autokatokset sijoitettuna alueen rajoille siten, että ne rajaavat tonttia ja katutilaa. Avoimia pysäköintialueiden osalta pysäköintiä pitää ryhmitellä siten, että alueita on mahdollista rajata erilaisin istutuksin ympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi. Maantasokerroksessa olevan myymälän pysäköintiä varten on kaavassa osoitettu kuusikerroksisen kerrostalon pohjoispuolelle pysäköintialue, jolle on pääsy myös Tammelantieltä Matintien lisäksi. Istutettavat alueet Koska suuri osa tontista on joko kerrostalojen rakennuspaikkaa tai näiden vaatimia pysäköintialueita, on alueet kerrostalojen ympärillä osoitettu istutettaviksi alueiksi. Alueille voi kuitenkin sijoittaa kerrostaloja palvelevia toimintoja kuten leikkialueita, oleskelualueita, pyykinkuivaus- ja matontuuletus telineitä yms. Myös näille toiminnoille vieviä polkuja ja väyliä voi sijoittua alueelle. Muut varaukset

Matintien ja Tammelantien risteykseen on varattu näkymäalue, jotta risteyksessä olisi riittävä näkyvyys ja liikenne alueella säilyisi turvallisena. Tontin pohjoispuoli on pohjavesialueelle, joka on huomioitava etenkin rakennusvaiheessa, ettei pohjavesi vaarantuisi. Tontin kaakkoisnurkalla kulkee kunnan vesijohto, joka on upotettu maahan. Merkintä varmistaa vesijohdon säilymisen ja kunnallisen vesihuollon toimivuuden alueella. Muut merkinnät: Yleismääräykset: 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla on vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, koska nykyisin melko vähäisessä käytössä oleva tontti on tarkoitus rakentaa kahdella kerrostalolla, jotka ylittävät selvästi voimassa olevan asemakaavan salliman rakennusoikeuden. Rakennusoikeuden nostaminen ei kuitenkaan ole ristiriidassa ympäristön nykyiseen rakentamistehokkuuteen tai tulevaisuuden suunnitelmiin. Voimassa olevassa kaavassa kaavoitettavalle tontille on osoitettu kerrosalaa 1000 m2 eli 3576 m2 kokoiselle tontille tehokkuudella e=0,28. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin jo alueelle 1960-1970-luvuilla rakennetuille muille kerrostalotonteille (ks. 4.1.1). Uudet kerrostalot täydentävät alueen yhdyskuntarakennetta, sillä asemakaavamuutoksen alueen ympäristö on pääasiassa kerrostaloilla rakennettu. Uusien hissillisten kerrostalojen rakentaminen vastaa myös selkeään tarpeeseen, sillä Tammelan keskustaan parempien palvelujen ääreen on jo pitempään muuttanut vanhusväestöä kyläalueilta. Yleiskaavatasolla kunnassa pohditaan erilaisten toimien vaikutuksia hissillisten kerrostalojen saamiseksi alueella, joista yksi on olemassa oleville kerrostaloille yhden lisäkerroksen mahdollistaminen, jolloin hissien rakentamiskustannuksia voidaan kustantaa lisäasuntoja myymällä. Kunnan asunto-ohjelmassa vuodelta 2011 kunta on esittänyt osallistuvansa 10 prosentin avustuksella hissittömien kerrostalojen muuttamiseksi hissillisiksi.

Edellä olevassa mallinnuksessa on karkeasti esitetty alueen nykytilanne siten, että kerrostaloihin on lisätty kevytrakenteinen kerros hissien mahdollistamiseksi. Aluetta on Keskusta-Mustialan yleiskaavan valmistelevassa työssä tutkittu Tammelan kerrostalojen ydinalueena, jolle tulevaisuudessa voitaisiin sijoittaa lisää kerrostaloja sen sijaan, että kerrostaloille osoitettaisiin paikkoja keskustan alueilta, joissa vastaavaa rakentamista ei ole. Yllä olevassa kuvassa on tutkittu yleisellä tasolla uutta rakentamista alueelle sovittaen sitä olemassa olevaan rakenteeseen niin malliltaan kuin kooltaankin. Dimen Oy:n ajatukset omistamansa tontin suhteen ovat hyvin samansuuntaiset yleiskaavallisten pohdintojen kanssa. Kunnalle toimittamassaan luonnoksessa toisen kerrostalon korkeus on kerrosta korkeampi kuin alueelle oli kaavailtu ja kerrostalotyyppi perustui yhden portaan ja hissin ratkaisuun alueella vallitsevan pitkänomaisen kaksiportaisen ratkaisun sijaan. Maanomistajan mallinnuksessa on esitetty yleisellä tasolla asemakaavaratkaisun mukainen tilanne alueella:

Maanomistajan toimittama havainnekuva, Arkkitehtitoimisto Sigge Oy Ympäristöön sopeutumisen osalta uusi kerrostalorakentaminen on malliltaan väistämättä erilaista vanhan rakennuskannan suhteen siksi, että vanhoissa hissittömissä kerrostaloissa on kaksi porrashuonetta tämä on mahdollistanut pidemmän ja kapeamman rungon käyttämisen. Nykyrakentamisessa hissin tarve on valtakunnallisesti ohjannut rakennuksista lyhempiä ja rungoltaan syvempiä, jolloin yhdestä hissillisestä porrashuoneesta päästään useampaan huoneistoon. Kunnan kaavailuissa onkin muodostaa Tammelantien varteen uudempien kerrostalojen rivi, sillä kaavoitettavan tontin 3 kahden kerrostalon lisäksi kunta on käynyt keskusteluja naapuritontin (kortteli 257 tontti 5) ostamisesta, jolloin tontista voitaisiin muodostaa vastaava kerrostalotontti. Tammelan keskustan alueella kerrostalot ovat pitkälti rajautuneet Forssantien ja Tammelantien väliselle alueelle, joka onkin luonteva sijoituspaikka myös uusille kerrostaloille kerrostalot sijoittuvat kerrostalojen alueelle ja keskustan palvelujen ääreen, lisänä on myös mahdollisuus järvimaisemaan. Niin kunnalliset kuin kaupallisetkin palvelut sijoittuvat alueen halkaisevan Hakkapeliitantien varrelle. Seurakunnan ja kunnan yhteistyönä kirkon eteläpuoleisesta peltoalueesta on muodostumassa keskustapuisto kulttuuritoreineen. Jatkossa puistoalue vielä laajentunee rantapuistolla. Forssantien ja Tammelantien väliselle alueelle sijoittuu myös kunnan terveydenhuoltopalvelut niihin liittyvien puistoalueineen.

4.4.2 Vaikutukset liikenteeseen Yhdyskuntarakenteen ja palvelujen sijoittuminen alueella. Kaava käsittää yhden tontin, jolla sijaitsee nykyisin päivittäistavarakauppa. Lisänä tontin nykyiseen toimintaan on kaavassa osoitettu kaksi asuinliikekerrostaloa, jotka lisäävät jonkin verran tontin liikennettä. Kerrostalojen asuntojen pysäköintiä varten on osoitettu pysäköintialueet tontin eteläosaan, jolle kulku on Matintien kautta. Lisäksi päivittäistavarakaupan tarpeita varten on osoitettu muutamia asiakaspysäköintipaikkoja Tammelantien varteen. Matintien ja Tammelantien liittymää käyttää suurin osa alueen kerrostaloista, joten liittymän on jo nyt toteutettu kerrostaloalueen tarpeisiin. Kaavassa on myös varattu aikaisemman kaavan tapaan näkymäalue Tammelantien varteen. 4.4.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja asumisympäristöön Korttelin toiminnalla on kuntalaisten palveluja parantava vaikutus, sillä Tammelassa on havaittu puutetta kerrostaloasunnoista. Mahdolliset liikenteenlisäykset ovat maltillisia. Rakentaminen sijoittuu jo vastaavaa rakentamista sisältävälle alueelle olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Olemassa oleva asuminen ei kaavamuutoksesta häiriinny voimassa olevaa kaavaa enempää. Olemassa olevalla kerrostaloasumiselle muutoksesta ei juuri aiheudu vaikutuksia. Tammelantien pohjoispuolen pientaloasumisen maisemaa peittävä haitta muodostuu yleisesti kerrostalorakentamisesta tien toiselle puolelle, joten tässä suhteessa kaavamuutos ei aiheuta muutoksia nykyisen voimassa olevan kaavan vaikutuksiin. Kunhan asianmukaisesta toteuttamisesta huolehditaan, ei korttelin toiminta aiheuta vaaratilanteita tai heikennyksiä ihmisten elinoloihin. 4.4.4 Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön

Korttelissa ei itsessään ole kulttuuriympäristön tai rakennetun ympäristön kohteita. Maiseman kannalta olennainen alueella on läheinen Tammelan kirkon ympäristö, mutta sen ja rakennuspaikan välillä on jo olemassa olevia kerrostaloja, jotka katutasolta peittävät näkymän. Alueen olemassa olevat kerrostalot ovat kaikki kolmikerroksisia ratkaisuja, joissa on kuitenkin maanpäällinen kellarikerros. Asemakaavalla mahdollistettavien kerrostalojen kerrosluku on tätä suurempi eli viisikerroksinen kerrostalo on kerroksen ja kuusikerroksinen kerrostalo kaksi vanhoja kerrostaloja korkeampi. Kunnan tarkoituksen on kuitenkin mahdollistaa kaavoituksella lisäkerroksen rakentamismahdollisuus myös muihin kerrostaloihin, jotta niiden mahdollisuudet hissien rakentamiseen parantuisivat. Uudet kerrostalot, vaikkakin korkeammat kuin nykyiset, eivät olennaisesti muuta kirkon ja sen tornin asemaa maisemassa, sillä jo rakennettu neljäkerroksinen kerrostalo kirkon ja uuden rakentamisen välissä peittää kirkon näkyvyyttä katukuvassa etenkin katutasolta katsottaessa. Myös Matintien suunnasta katsottuna olemassa olevat kerrostalot sijoittuvat kirkon ja uuden rakentamisen väliin. 4.4.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Tammelan kunnan pohjavesialue sijoittuu keskustan pohjoisosaan ja Kaukjärven rantamille, samoin pohjaveden muodostumisalue. Asemakaavamuutoksen alue sijoittuu olemassa olevien selvityksien mukaan pohjavesialueen tai sen muodostuma-alueen rajalle. Järvien läheisyys ja pohjavesi tuleekin ottaa suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Kunhan asianmukaisesta toteuttamisesta huolehditaan, ei korttelin toiminta vaaranna alueen luontoa ja luonnonarvoja. 4.4.6 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Tontille päivittäistavarakaupan sijoittaminen on yhdyskuntarakenteen ja energiatalouden kannalta hyvä, sillä tällöin palvelu on kuntalaisten saavutettavissa omasta kunnasta. Myös asuntojen keskittäminen kerrostaloihin tukee kestävää ja järkevää energiataloutta, sillä kerrostalot ovat helposti liitettävissä olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon. Myös tiestö sekä vesi- ja viemärihuolto on alueella jo rakennettu. 4.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset esitetään kaavakartalla. 4.7 Nimistö

Osa-alueen nimistö on muodostunut aiemman asemakaavan vahvistumisen myötä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaava tullaan Dimen Oy:n toimesta toteuttamaan, kun se saa lainvoiman. Toteutusta ohjaavat laadittavat lupa-asiakirjat. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan tontin koillisnurkan kerrostalo päivittäistavarakaupan toimiessa olemassa olevassa rakennuksessa. Ensimmäisen kerrostalon valmistuttua päivittäistavarakauppa siirtyy tämän rakennuksen maantasokerrokseen, jolloin nykyinen päivittäistavarakaupan rakennus voidaan purkaa ja rakentaa tämän tilalle uusi kerrostalo. Maanomistajan toimesta tontin rakentamista, pysäköintijärjestelyjä ja piha-alueita on jo kaavoituksen aikana tutkittu ja tarkennettu asemapiirrostasolla. Näin on varmistettu säädökset täyttävien toimintojen sijoittuminen tontille. Maanomistajan toimittama asemapiirros tontin järjestelyistä, Arkkitehtitoimisto Sigge Oy

5.2 Toteutuminen ja ajoitus Asemakaavan toteutuksesta vastaa Dimen Oy, joka toteuttaa kerrostalot kaavan saatua lainvoiman parantaakseen Tammelan kunnan asuntotilannetta ja kuntalaisten palveluja. 5.3 Toteutuksen seuranta Kunta seuraa ja ohjaa asemakaavan toteutumista rakennuslupamenettelyllä Tammelassa 22.9.2014 Miika Tuki, arkkitehti kaavoittaja Tammelan kunta 31300 Tammela puh 03 4120507 / 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi Liitteet: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Vastineet kaavan palautteeseen 3. Asemakaavan seurantalomake 4. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Varsinaisia omia lähdemateriaaleja ei yhteen jo rakennettuun tonttiin kohdistuvalla kaavamuutoksella ollut, vaan lähdemateriaalina käytettiin voimassa olevan Kirkon alueen asemakaavan selvityksiä.