Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä miltä TERVIS-alue näyttää?

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustimet kuntien valtionosuuteen ja sotealueiden

Uudistunut TEAviisari ja kannustava elementti kuntien sote rahoitukseen

HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Hyte-kerroin: kannustin vaikuttavaan työhön

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Teaviisari.fi Pia Hakamäki, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote rahoitukseen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen taloudelliset kannusteet kuntien ja maakuntien toiminnassa onko ravitsemuksella sijaa?

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1

KUNTIEN VALTIONOSUUS JA HYTE-KERROIN. Timo Ståhl Kuntatalo

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

TEAVIISARI NÄYTTÄÄ SUUNTAA - TERVEYDENEDISTÄMIS- AKTIIVISUUS PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA VUONNA 2018

Terveyden edistämisaktiivisuus kunnissa - esimerkkinä toisen asteen oppilaitokset

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Ajankohtaista Kulttuuri TEA -hankkeesta

TEAviisari on uudistunut

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa

VOIMAA VANHUUTEEN NÄKYVÄKSI KUNNAN HYTE-TYÖSSÄ. Vesa Saaristo Voimaa vanhuuteen -verkostopäivät Kuntatalo

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä. Tampere Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

Vuonna 2014 päättyvät ostoliikenteet

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

TerPS2-kysely kunnanvaltuutetuille ja hyvinvointiryhmien jäsenille maaliskuussa Kyselyn tuloksia TERVIS-hankealueelta koonnut Timo Renfors

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015

KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

SISÄLLYS. N:o 957. Valtioneuvoston asetus. ennakkoperintäasetuksen 15 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2004

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

Liikuntatoimen ajankohtaisia asioita aluehallintovirastosta. Itä-Suomen aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS

Etelä-Savo 2(2) Väestötaso & kunta-/ yhteistoimintataso

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Hyvinvointityö Varsinais-Suomen kunnissa

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä

YHTEISTYÖSOPIMUS

MITEN HYÖDYNNÄN TEA- VIISARIN TIETOJA TYÖSSÄNI?

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista

Kunta-alan hyvinvointiseminaari Helsinki. Taru Koivisto, johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö

V E RY I M P O RTA N T P E R S O N S

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki

PRONTO-järjestelmän maastoliikenneonnettomuuksien Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

Päihteet Pohjois-Karjalassa

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2017

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2015

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2019

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2013

Hallinnoijana Piällysmies ry

Savon ilmasto-ohjelma

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien ja maakuntien yhteisenä tehtävänä - kuka tekee ja miten rahoitetaan?

Kaikki mukaan tukea tarjolla. Elina Karvinen, toimialapäällikkö, Ikäinstituutti Mikkeli

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava

Kunta-HYTE -talo: Rakennetaan yhteistyörakennetta! Siun soten näkökulma

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet

TEAviisarin Kulttuuri -tiedonkeruun tuoreet tulokset Aluekumppanuuksien päivä

Joensuun selvitysalue yhdessä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen resursointi kunnassa Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies

TEAviisarin vuoden 2014 alustavia tuloksia

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen esittely. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 1

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki

Aluejärjestöraportti Savon Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

TERVEYDEN EDISTÄMISEN AJANKOHTAISET ASIAT. Pirkanmaan ja Keski-Suomen kuntayhdyshenkilöiden verkostopäivä

Hyvinvointia yhdessä ja Marja-Liisa Honkanen

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1370/ ARTIKLAN 1. KOHDAN MUKAINEN YHDISTELMÄRAPORTTI VUODESTA 2016

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan nimenmuutos. 1. Palveluja tuottava toimipaikka: Toimipaikan entinen nimi:

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Transkriptio:

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä miltä TERVIS-alue näyttää? TERVIS-Hyvinvointifoorumi, Siilinjärven Kunnonpaikka, 2.9.2015 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, Hyvinvointiosasto, THL

Esityksen sisältö Tuloksia TEA Kuntajohdon tiedonkeruusta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen 2

Kuntajohto hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä TEAviisarin uudet tulokset 2015 Tiedonkeruu, jossa selvitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnan johdon toiminnassa. Sisältää kuntien terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen eri alueet: sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi sekä osallisuus. Toteutettiin keväällä 2015 sähköisellä lomakkeella. Vastasi 250 kuntaa, 79% (vuonna 2013 67 %). Kuntakohtaiset tulokset ovat saatavilla TEAviisari - verkkopalvelusta marraskuussa (www.thl.fi/teaviisari). www.thl.fi/teaviisari 3

Kuntakohtaisten tietojen kattavuudessa parannettavaa Vastannut Ei Kyllä Yhteensä lkm % lkm % lkm % KOKO MAA 67 21% 250 79% 317 100% Etelä-Suomi 10 16% 54 84% 64 100% Lounais-Suomi 11 24% 35 76% 46 100% TERVIS-alue 17 40% 25 60% 42 100% Länsi- ja Sisä-Suomi 9 10% 77 90% 86 100% Pohjois-Suomi 2 5% 36 95% 38 100% Lappi 4 19% 17 81% 21 100% Ahvenanmaa 14 88% 2 13% 16 100% Itä-Savo 0 0% 4 100% 4 100% 4

Väestöryhmien väliset terveyserot kirjattu kunnan asiakirjoihin Ei laadittu % Kyllä % TERVIS Koko maa TERVIS Koko maa Viimeksi hyväksyttyyn kuntastrategiaan Kunnan laajaan hvkertomukseen Kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaan 0 7 19 32 8 13 63 59 0 2 30 42 4.9.2015 www.teaviisari.fi 5

Hyvinvointi- ja terveystietojen käsittely kunnan johtoryhmässä(%) Elinolot 85 88 Elinympäristön terveys 76 80 Elintavat 69 76 TERVIS Sairastavuus 61 72 Koko maa Elämänhallinta 56 60 Väestöryhmien väliset terveyserot 47 56 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 www.thl.fi/teaviisari 6

Hyvinvointi- ja terveystietojen raportointi valtuustolle (%) Elinolot Kunnan palveluissa toteutetut toimenpiteet Sairastavuus Elintavat TERVIS Koko maa Elinympäristön terveys Elämänhallinta Väestöryhmien väliset terveyserot 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 www.thl.fi/teaviisari 7

Valtuuston hyväksymä hyvinvointikertomus Kyllä % TERVIS 88 Koko maa 79 4.9.2015 www.teaviisari.fi 8

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho Vastuu kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä Kunnan johtoryhmän vastuulla 56 % Usean viranhaltijan vastuulla 28 % Lain edellyttämää vastuutahoa on nimetty kaikissa kunnissa (koko maassa 10% kunnista puuttuu) www.thl.fi/teaviisari 9

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä kunnassa Ei ole työryhmää 8 % Kunnan johtoryhmä / laajennettu johtoryhmä 29 % Eri hallinnonalojen poikkihallinnollinen ryhmä 54 % Alueellinen/seudullinen hyvinvointiryhmä 4 % Jokin muu ryhmä 4 % 4.9.2015 www.teaviisari.fi 10

Toimiiko kunnassanne erikseen nimetty asiantuntija, suunnittelija tai vastaava, joka koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä? Kyllä, yhteistoimintaalueen tms. yhteinen, tehtävänimike: Kyllä, oman toimen ohella/ osa-aikaisesti, tehtävänimike: Kyllä, kokopäiväisesti, tehtävänimike: Ei Yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % KOKO MAA 24 10 93 37 21 8 112 45 250 100 TERVIS 0 -alue 0 14 56 2 8 9 36 25 100 11

Toimiala, jolle koordinaattori on sijoitettu Keskushallinto Sosiaali/ terveys Sivistys/ opetus tms. Kulttuuri ja vapaaaika Liikunta Jokin muu, mikä Koko maa 21 % 60 % 5 % 2 % 1 % 10 % TERVISalue 27 % 60 % 0 % 7 % 0 % 7 % 12

HYTE-KERROIN KANNUSTAVA ELEMENTTI 13

Sote-uudistukseen liittyen tulee toteuttaa kannustinjärjestelmä, jonka avulla tuetaan ja palkitaan niitä kuntia, jotka ovat onnistuneet parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. - STM:n ja VM:n asettama selvityshenkilötyöryhmä 14.8.2015 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan valtion rahoituksen perusteita tarkistetaan siten, että siinä otetaan huomioon myös kunnan toimenpiteet asukkaiden terveyden edistämiseksi - VNpp Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, toukokuu 2001 14

Periaatteita kannustimen muodostamiselle 1) Laskennan perustana olevat tiedot päivittyvät vuosittain 2) Tiedot on saatavissa kaikista kunnista 3) Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kannusteeseen (ei sote-indikaattori)! 4) Nykytilan ja muutoksen mittaaminen Prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit Prosessi-indikaattoreissa nykytilan mittaaminen Tulosindikaattoreissa muutoksen mittaaminen 5) Laadukas tiedontuotanto jos kunta ei toimita laskennassa vaadittavia tietoja, ei ole mahdollista saada kannustavaa elementtiä 15

Lähtökohtia kannustimen (HYTEkertoimen) laskentaan Laskennassa käytetty vuoden 2014 kuntarakennetta Ahvenanmaa pudotettu pois aineistoista = 304 kuntaa Keskimääräinen väkiluku 6431 (31.12.2014) Yli 10000 asukkaan kuntia 54 = 18 % Alle 5000 asukkaan kuntia 125 = 41 % 16

Prosessi-indikaattorit kuntien aktiivisuuteen perustuva osio Perustuu vuosittain päivittyvän kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta (TEA) mittaavan vertailutietojärjestelmä TEAviisarin tietoihin Kolme osa-aluetta Peruskoulut (141 yksittäistä indikaattoria) Liikunta (104 yksittäistä indikaattoria) Kuntajohto (64 yksittäistä indikaattoria) Seitsemän näkökulmaa (geneerisiä): 1) Sitoutuminen terveyden edistämiseen 2) Terveyden edistämisen johtaminen 3) Väestön terveysseuranta ja tarveanalyysi 4) Voimavarat ja osaaminen 5) Yhteiset käytännöt 6) Osallisuus 7) Muut ydintoiminnat 17

Toimialan TEA-pisteet 0 100 Ydintoiminnat Yhteiset käytännöt Osallisuus Sitoutuminen Johtaminen Voimavarat Seuranta 18

TEA kunnan strategisessa johtamisessa Kuvaa kunnan keskushallinnossa ja poikkihallinnollisesti tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Esim. hyvinvointikertomustyö, väestön terveyden seuranta ja raportointi valtuustolle, vastuutahojen nimeäminen Viimeisin aineisto 2013 kattaa 70 % kunnista 64 indikaattoria Uusi aineisto julkaistaan marraskuussa 2015 Vastausprosentti 82 19

TEA perusopetuksessa Opiskeluhuollon palvelut Kiusaamisen, poissaolojen, tapaturmien jne. jne. ehkäisy ja seuranta Oppilaiden ja huoltajien osallisuus Kerätään kouluilta Vastausprosentti 73 vuonna 2013, 141 indikaattoria Kuntakohtaiset tiedot lasketaan oppilasmäärällä painottamalla, jos puolet kouluista toimittaa tietonsa Kuntakattavuus 89 % vuonna 2013 Uusi tiedonkeruu lokakuussa 2015 20

TEA liikuntatoimessa Liikunnan edistäminen kunnan toiminnassa Esim. liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito, liikunta-aktiivisuuden seuranta ikäryhmittäin, liikuntaneuvonnan ja liikuntaryhmien järjestäminen Viimeisin aineisto 2014 79 % kunnista 104 indikaattoria Hyödynnetty myös mm. liikuntapaikkojen LIPAStietokantaa ja Tilastokeskuksen kustannustietoja 21

2 2 Liikunta-aineiston luotettavuustarkastelu Tarkoitus Aineiston luotettavuuden ja laadun kehittäminen Kysymysten tulkinnanvaraisuuden vähentäminen Miten ulkoinen auditointi tehtiin? Viiden indikaattorin valinta, asiakirjojen etsiminen ja läpikäynti ja suorat yhteydenotot kuntiin Yhteensä 584 asiakirjaa tarkastettiin Esim. Onko tämän valtuustokauden kuntastrategiassa käsitelty kuntalaisten liikunnan edistämistä? Tulokset: 40 tietoa muutettiin Virheelliset vastaukset satunnaisia ei systemaattista

Tulosindikaattorit tuloksellisuuteen väestötasolla perustuva osio Jotta indikaattorit olisivat kuntaa kannustavia, on tärkeää, ettei kuntaa rangaista siitä, millainen on sen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila (ikärakenne, sairastavuus) Palkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos, jonka kunta onnistuu omilla toimillaan aikaansaamaan Kuntaa palkitaan tuloksista 23

Tulosindikaattoreiden lähteet Rekisteri- tai tilastopohjaiset indikaattorit Kattavat kaikki tai lähes kaikki kunnat SOTKAnetissä 2095 kpl Usein yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin Kyselypohjaiset indikaattorit Pienten kuntien kattaminen haastavaa Pienessä kunnassa pienetkin todelliset muutokset voivat näyttäytyä suurina Kouluterveyskysely, Aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH Väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat indikaattorit perustuvat usein kyselyihin 24

Tulosindikaattoreiden valinta Johdettu talousarvioesityksessä käytetyistä strategisten tavoitteiden seurantatunnusluvuista Hyvinvoinnille vahva perusta Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia Saatavilla SOTKAnetistä kuntakohtaisesti 25

Tulosindikaattorit 234 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 286 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista 288 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 305 Sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 306 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 307 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 2459 Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet 3138 Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / 100 000 asukasta 3219 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3562 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 3563 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 3906 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 3952 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / 10 000 asukasta 26

Tuloskertoimen laskenta Indikaattoreista otettiin kahden viimeisimmän vuoden erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta Saadut luvut vaihtelivat nollan molemmin puolin, mutta vaihtelun suuruudessa oli indikaattoreiden välillä suuria eroja Erojen poistamiseksi jokaisen indikaattorin vaihteluvälin pituudeksi skaalattiin 100 Lopuksi näistä luvuista otettiin keskiarvo ja siihen lisättiin luku 50 Näin päästiin eroon negatiivisista arvoista ja saatiin jotakuinkin prosessi-indikaattoreiden kanssa vertailukelpoisia lukuja 27

Viimeisimmät mittauskerrat ja puuttuvien kuntien lukumäärä Erotus Puuttuvia tietoja Toimeentulotuki 2013-2012 22 Koettu terveys 2013-2010/11 107 Tupakointi 2013-2010/11 107 Sairauspäiväraha 2013-2012 0 Työkyvyttömyyseläke 2013-2012 0 Eläkkeellesiirtymisikä 2012-2013 0 Alkoholimyynti 2013-2012 0 Menetetyt elinvuodet 2012-2011 123 Koulupudokkaat 2013-2012 0 Pitkäaikaistyöttömät 2013-2012 2 Sijoitetut 2013-2012 55 Ylipaino 2013-2010/11 107 Tapaturmahoitojaksot 2013-2012 0 28

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerroin PROSESSI Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) TULOS Väestön terveys ja hyvinvointi Koettu terveys Tupakointi Toimeentulotuki Sairauspäiväraha Peruskoulu (141) Liikunta (104) Kuntajohto (64) Eläkkeellesiirtymisikä Työkyvyttömyyseläke Alkoholimyynti Menetetyt elinvuodet Pitkäaikaistyöttömät Koulupudokkaat Sijoitetut Ylipaino Tapaturmahoitojaksot 30

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskertoimen laskenta HYTE-kerroin = (PROSESSI+TULOS)/2 PROSESSI = (TEA peruskoulut + TEA liikunta + TEA kuntajohto)/3 TULOS = (toimeentulotuki + koettu terveys + tupakointi + sairauspäiväraha + työkyvyttömyyseläke + eläkeikä + alkoholimyynti + menetetyt elinvuodet + koulupudokkaat + pitkäaikaistyöttömät + sijoitetut + ylipaino + tapaturmahoitojaksot)/13 31

Miltä tilanne näyttää TERVIS-kunnissa? PROSESSI TULOS Puuttuvia tietoja (0 11) Keitele 81,0 57,0 69,0 4 Rautavaara 68,0 70,0 69,0 3 Kangasniemi 67,5 62,1 64,8 3 Mäntyharju 69,0 59,9 64,5 4 Iisalmi 71,0 56,4 63,7 0 Siilinjärvi 72,5 54,3 63,4 1 Kontiolahti 76,3 50,3 63,3 0 Juuka 66,0 59,6 62,8 0 Liperi 64,7 60,3 62,5 0 Pertunmaa 64,0 59,6 61,8 4 Kuopio 68,0 54,2 61,1 0 Ilomantsi 70,0 51,5 60,7 1 Pieksämäki 66,3 54,3 60,3 0 Lapinlahti 66,7 52,6 59,7 0 Joroinen 66,0 53,0 59,5 0 Outokumpu 64,7 53,9 59,3 0 Kiuruvesi 65,0 53,2 59,1 2 Rääkkylä 54,7 61,9 58,3 3 Kaavi 56,0 59,5 57,7 3 Kitee 59,7 55,4 57,6 0 Juva 64,5 50,5 57,5 1 Mikkeli 62,0 52,7 57,4 0 PROSESSI PROSESSI TULOS HYTEkerroin HYTEkerroin TULOS HYTE-kerroin Koko maan keskiarvo 59,3 53,4 56,3 Puuttuvia tietoja (0 11) Varkaus 59,5 52,8 56,2 1 Joensuu 61,0 51,0 56,0 0 Tervo 52,7 58,5 55,6 3 Hirvensalmi 59,5 50,4 55,0 4 Heinävesi 49,0 60,1 54,5 3 Tohmajärvi 60,3 48,2 54,3 3 Polvijärvi 58,5 49,7 54,1 2 Sonkajärvi 58,0 49,1 53,6 4 Suonenjoki 56,0 50,2 53,1 1 Tuusniemi 50,3 55,7 53,0 3 Puumala 52,3 53,4 52,9 3 Juankoski 63,0 42,4 52,7 2 Rautalampi 55,0 49,9 52,4 5 Nurmes 45,0 59,5 52,3 1 Lieksa 53,3 50,9 52,1 0 Vesanto 48,3 55,0 51,7 3 Pielavesi 48,5 54,3 51,4 2 Vieremä 52,5 42,5 47,5 2 Valtimo 50,0 37,5 43,8 5 Leppävirta 23,0 51,3 37,1 2 32

Indikaattoreita mahdollista vaihtaa ja täydentää TEA-indikaattoreiden kattavuutta ja laadunvarmistusta mahdollista kehittää Menetetyt elinvuodet (PYLL) saatavissa kaikille kunnille Terveytemme-portaalista Kouluterveyskyselyn aineistossa 287 kuntaa, 94 % SOTKAnetissä edellytyksenä, että kunnassa on vastannut vähintään 15 poikaa ja 15 tyttöä molemmilta luokka-asteilta (8. ja 9.) (67 %) ATH-aineistolla mahdollista päästä vuosia yhdistämällä jopa 10000 asukkaan kuntiin, sitä pienemmät vaatisivat pienalue-estimointia 33

Yhteenveto Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot kasvavat aiempaa hitaammin Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle että kansantaloudelle 34

KIITOS! TEA tiimi: Timo Ståhl Pia Hakamäki Sanna Kilpeläinen Hanna Koskinen Vesa Saaristo Kirsi Wiss 35