Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote rahoitukseen

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote rahoitukseen Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian päivittäminen Eksoten ja kuntien yhteinen työpaja Timo Ståhl, johtava asiantuntija, Hyvinvointiosasto, THL

2 Esityksen sisältö Kannustavan elementin käyttömahdollisuudet Soten rahoitus tilannekatsaus Kannustava rahoitus kuntien maksuun Hyte -kerroin TedBM

3 Kannustavan elementin käyttömahdollisuudet 1) Kuntien valtion osuudet 2) Kunnan sote-alueen maksuosuus 3) Sote-alue vs. tuottaja Timo Ståhl

4 Soten rahoitus käsittelyssä oleva lakiehdotus Kuntien maksuosuuden määräytymistä on tarkennettu asukasluvun paino on 20 % tarvetekijöiden (ikärakenne ja sairastavuus) 80 % olosuhdetekijöitä ei oteta huomioon (eikä muita votekijöitä tai kriteereitä) Tuottamisvastuussa olevan ky:n rahoitus rahoitus osin laskennallisesti (80 %) ja osin kustannus- ja vaikuttavuusperusteisesti (20 %) Pekka Järvinen , stm

5 Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (HYTE kerroin) TedBM

6 Periaatteita kannusteen muodostamiselle 1) Kannusteen laskennan perustana olevat tiedot päivittyvät vuosittain 2) Tiedot on saatavissa kaikista kunnista 3) Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kannusteeseen (ei sote indikaattori) 4) Nykytilan ja muutoksen mittaaminen Prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit Prosessi-indikaattoreissa nykytilan mittaaminen Tulosindikaattoreissa muutoksen mittaaminen 5) Laadukas tiedontuotanto jos kunta ei toimita laskennassa vaadittavia tietoja, ei ole mahdollista saada kannustavaa elementtiä TedBM

7 Aktiivisuuteen perustuva kannuste (prosessi) Perustuu vuosittain päivittyvän kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta (TEA) mittaavan vertailutietojärjestelmän tietoihin Kolme osa-aluetta Peruskoulut Liikunta Kuntajohto Seitsemän näkökulmaa (geneerisiä): 1) Sitoutuminen terveyden edistämiseen 2) Terveyden edistämisen johtaminen 3) Väestön terveysseuranta ja tarveanalyysi 4) Voimavarat ja osaaminen 5) Yhteiset käytännöt 6) Osallisuus 7) Muut ydintoiminnot TedBM 7

8 TEA aineiston luotettavuus - case liikunta 2014 Tarkoitus Aineiston luotettavuuden ja laadun kehittäminen Kysymysten tulkinnanvaraisuuden vähentäminen Miten ulkoinen auditointi tehtiin? Viiden kysymyksen valinta, asiakirjojen etsiminen ja läpikäynti ja suorat yhteydenotot kuntiin Yhteensä 584 asiakirjan tarkistus Esim. Onko tämän valtuustokauden kuntastrategiassa käsitelty kuntalaisten liikunnan edistämistä? Tulokset: Tarkistettujen tietojen virheettömyys % Virheelliset vastaukset satunnaisia ei systemaattista sari

9 Tuloksiin perustuva kannuste (vaikuttavuus) Jotta tuloksiin perustuva kannuste olisi kuntaa kannustava, on tärkeää, ettei kuntaa rangaista siitä millainen sen väestön hyvinvoinnin ja terveydentila (riippuu ikärakenteesta ja sairastavuudesta) Palkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos, jonka kunta onnistuu omilla toimillaan aikaansaamaan. Kuntaa palkitaan tuloksista, ei yksittäisistä toimenpiteistä

10 Tuloskertoimen laskenta Ensin kaikki muuttujat käännettiin kuvaamaan positiivista ilmiötä. Muunnosten jälkeen osaindikaattorit olivat seuraavanlaisia: Päivittäin korkeintaan yksi oire, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ei tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tosi humalassa harvemmin kuin kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ainakin yksi läheinen ystävä, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koulukiusattuna harvemmin kuin kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla enemmän kuin 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Muut kuin koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyölliset (18-4-vuotiaat), % vastaanvanikäisestä väestöstä -> Näistä otettiin ensin kahden vuoden erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta. Saadut luvut vaihtelivat nollan molemmin puolin, mutta vaihtelun suuruudessa oli indikaattoreiden välillä suuria eroja. -> Erojen poistamiseksi jokaisen indikaattorin vaihteluvälin pituudeksi venytettiin > Lopuksi näistä luvuista otettiin keskiarvo ja siihen lisättiin luku 50. -> Näin päästiin eroon negatiivisista arvoista ja saatiin jotakuinkin TEAindikaattoreiden kanssa vertailukelpoisia lukuja. TedBM

11 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerroin PROSESSI Terveyden edistämisaktiivisuus (TEA) TULOS Hyvinvointi, terveyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Peruskoulu (141) Liikunta (104) Kuntajohto (64) Oireet Koulupudokkaat Koulukiusaaminen Ei läheistä ystävää Liikuntaaktiivisuus Alkoholin käyttö Tupakointi Nuorisotyöttömyys TedBM

12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskertoimen (HYTE) laskenta HYTE-kerroin = (TEA + Hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn muutos)/2 TEA = (TEA peruskoulut + TEA liikunta + TEA kuntajohto)/3 Hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn muutos = (liikunta + oireet + koettu yksinäisyys + koulukiusaaminen + tupakointi + alkoholin käyttö + koulupudokkaat + nuorisotyöttömyys)/8 TedBM

13 Miltä tilanne näyttää eteläisen sote:n alueen kunnissa ja erityisesti Eksoten kunnissa? TE kerroin Puuttuvia tietoja (0-11) Kunta Helsinki 66,8 0 Järvenpää 65,4 0 Myrskylä 65,3 7 Hollola 63,6 0 Vantaa 63,5 0 Padasjoki 62,5 0 Kauniainen 61,9 0 Pyhtää 61,5 2 Kerava 61,5 2 Imatra 61,4 0 Espoo 61,2 0 Parikkala 61,0 0 Vihti 60,8 1 Savitaipale 60,8 0 Lappeenranta 60,6 0 Heinola 60,5 0 Lahti 60,4 0 Hyvinkää 60,1 1 Taipalsaari 60,0 0 Tuusula 59,1 0 Porvoo 59,0 0 Nurmijärvi 59,0 0 Kouvola 58,9 0 Hartola 57,6 1 Lohja 56,1 0 Luumäki 55,5 0 Kirkkonummi 55,3 1 Virolahti 55,1 0 Kärkölä 54,7 0 Lemi 53,2 0 Sipoo 53,1 0 Pornainen 52,5 0 Hanko 52,5 0 Karkkila 52,0 0 Kotka 52,0 0 Asikkala 51,9 0 Koko maan keskiarvo 53,5 (68,9-34,6) Iitti 51,3 0 Orimattila 51,1 0 Siuntio 50,5 1 Raasepori 50,0 1 Hämeenkoski 49,9 6 Nastola 49,7 0 Rautjärvi 49,7 0 Ruokolahti 48,9 1 Sysmä 48,8 0 Loviisa 48,1 0 Hamina 47,9 1 Mäntsälä 46,9 0 Pukkila 46,8 6 Askola 43,7 1 Miehikkälä 38,8 6 Lapinjärvi 37,5 1 Inkoo 9 TedBM

14 Yhteenveto Kannustavaa elementtiä (HYTE-kerrointa) voisi käyttää Kuntien sote-maksuosuuteen (nykyinen lakiesitys ei sitä kuitenkaan mahdollista) Kuntien valtionosuudessa lisäämällä Hyte-kerroin yhdeksi uudeksi kriteeriksi Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän maksuun (indikaattorit määritettävä) Mallissa olevia indikaattoreita (erityisesti tulosindikaattoreita) voidaan lisätä sitä mukaan kun saadaan soveltuvia indikaattoreita kaikista kunnista Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä. Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan maksuosuuteensa nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa

15 Yhteenveto Kannustava elementti voidaan toteuttaa siten, että esim. sote-alueen kuntien yhteenlaskettu maksuosuus (sotealueen kokonaisbudjetti) pysyy samana. Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot kasvavat aiempaa hitaammin. Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä paitsi väestön hyvinvoinnille myös julkiselle taloudelle

16 TedBM

17 Kunnan maksu sote-alueelle kannustavuus? Maksuperuste on jo sinänsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannustava: Kunnan maksu laskee väestön sairastavuuden vähentyessä eli sairastavuuskertoimen pienentyessä Kunnan maksu nousee väestön sairastavuuden vähentyessä eli sairastavuuskertoimen kasvaessa Samalla tosin valtionosuuden määrä reagoi päinvastaisesti ja tavallaan rankaisee kuntaa hyvistä tuloksista Markku Pekurinen 17

18 Kannustepainotteinen kapitaatiomaksu Kunnan sote-alueelle maksamaan korvaukseen voidaan kytkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä palkitsevia kannusteita. Esimerkiksi siten, että kunnan maksama kapitaatiomaksu kasvaa tai pienenee sen mukaan, kuinka hyvin kunta on onnistunut huolehtimaan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Markku Pekurinen 18

19 215 Kunnan kannustemaksu 2017 ja 2018 Sote-alue = 200 /as Sote-alue 200 /as Kunta C: Muutos 0,0 % Kunta B: Muutos +2,0 % 204 /as 200 /as Kunta A: Muutos - 4,5 % 191 /as Markku Pekurinen 19