Yrittäjien näkemyksiä sosiaalialalta taantuman keskellä



Samankaltaiset tiedostot
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Green Care- seminaarisarja Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

nykyisyys- ja tulevaisuus sekä

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

To Be or Well-Be seminaari Oulu Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen

HAKEMUS PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUSETELILLÄ TUOTETTAVAAN

Päihdepäivät

Opas omaishoidontuesta

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Mia Lindberg

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

Rasi Ry:n suhdannekysely 1 / Tukkukauppa / Tavarantoimittajat

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

RAKENNUSAUTOMAATION KILPAILUTTAMINEN. Kristian Stenmark Hepacon Oy

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät)

AKL Suhdannebarometri kevät 2013 Autoalan Keskusliitto ry Puheenjohtaja Pekka Helander

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

Mainio Vire Oy. Osaava työvoima turvataan työmarkkinoiden yhteistyöllä. Kristiina Hautakangas MEDIVIRE HOIVA ON NYT MAINIO

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija ,

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Faktaa työhyvinvoinnista, johtamisesta ja muutoksesta SOTE-sektorilla

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi

Hyväksytty liittokokouksessa Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Kesätyöpaikkakysely 2015

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

Tilastoja sote-alan markkinoista

3. Arvot luovat perustan

StaffPoint -yritysesittely. Yhtis-projekti Unto Nokelainen

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Tasa-arvoa terveyteen

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Kohti tasavertaisempaa kuntoutusta - näkemyksiä tulevaisuudesta

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Asumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Esperi Care Anna meidän auttaa

Työttömyyden kehityksestä 2018 (syyskuu 2018)

Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa

Transkriptio:

Yrittäjien näkemyksiä sosiaalialalta taantuman keskellä Kyselyyn vastasi terveys- ja sosiaalialan jäsenyrityksiä N=141 A. Taustatiedot Kaikki 1. Kuinka kauan yritys on toiminut? (141) 2. Toimipaikkanne henkilö lukumäärä? (140)

B. Sosiaalialan tilannekatsaus Kaikki 1. Onko yrityksenne tulevaisuuden näkymät muuttuneet "taantuman takia" kuluneen vuoden aikana? (140) 2. Kuinka paljon uskotte lisäävän henkilöstöä vuoden 2010 loppuun mennessä? (140) 3. Millainen näkymä teillä on koulutetun työvoiman saannista vuoteen 2010 loppuun? (140) 4. Onko teille jo yrityksenne palveluksessa ulkomaalaistaustaisia? (139) 5. Kirjoita vapaasti ajatuksia sosiaalialan näkymistä "taantuman keskellä"? (67)

B. Sosiaalialan tilannekatsaus 5. Kirjoita vapaasti ajatuksia sosiaalialan näkymistä "taantuman keskellä"? - sosiaalialalla ei taantuma näy hoivapalvelujen kysyntä kasvaa, mutta osaavaa henkilöstöä on vaikea saada. - Ainoa ja varsin koetteleva ongelma on löytää sopivat työntekijät. Siksipä oppisopimuskoulutuksen kautta saan räätälöityjä ammattilaisia itselleni! Näyttää olevan työntekijöillä palkannauttijan osa, ei niinkään sitouduta kehittämään ja ottamaan vastuuta työyhteisössä. Välinpitämättömyyttäkö?Eikö ammattitutkinto ole se oikea johonka aikanaan ryhtyi opiskelemaan? Palkkaa kyllä kinutaan lisää ja varmaan myös pidetään kaikki lakisääteiset lomat, tauot ja muut omat edut. No niinhän meidän ay-liikkeet asian haluavat olevankin mutta jo se on ainut työmotivaatio vahtia omia etuisuuksiaan niin energia menee kyllä ohi tehtävän työn! Palkat ei nyt ole hoiva-alalla hurjat mutta ihan kovaa tasoa kuitenkin,joten kunnioitus työtä ja työnantajaa kohtaan tulisi henkilöstön kunnioittaa mielestäni enemmän. - Asiakkaita kylä ainakin vanhuspuolella riittää, kunhan jaksaisi kunnan kanssa "vääntää" aina tarjotun asukasehdokkaan kuntoisuudesta, maksuluokasta. Sitten jos ei oteta ns. meille liian huonokuntoista asukasta niin virkamies suuttuu eikä annakaan toista ehdokasta, vaikka olisi. Kuntakohtaiset erot ovat suuria, mutta tasapuolista yhteistyötä yrittäjän kanssa ei aina löydy. Vikaa ei ainakaan kunnassa virkamiesten mukaan ole. - Ehkä laatuun kiinnitetään enemmän huomiota jatkossa. - Emme saa tarpeeksi asiakkaita. Joudumme todennnäköisesti miettimään henkilökunnan lomauttamista, irtisanomista. Kainuun Maakunta-kuntayhtymän touhu ei oikein pelaa. Tuntuu kyllä aivan älyttömältä. Vanhuksia makaa pilvin pimein terveysasemien käytävillä. En tiedä missä on oikein inhimillisyys. - En usko että sosiaali ja terveysalaan taantuma vaikuta mitenkään negatiivisesti,päinvastoin.nyt kuntien ja kaupungien on pakko katsoa omia palveluita kustannustehokkaasti ja joutuvat laskemaan todelliset kustannukset eikä vain vetoamalla että yksityisten palvelujen tuottamat palvelut ovat huomattavasti kalliimpia. - Hintataso noussut kaikessa, elintarvikkeet, polttoaineet, palkat, joten askarruttaa hinnoittelu ja toiminnan tuottavuus - Ihmisiä on hoidettava taantuman keskelläkin. Sellaisia keikan kyselijöitä ollut enemmän, joiden puolisot ovat joutuneet työttömiksi. Eli se, jolla töitä on, tekee toisenkin edestä?! - Ihmisiähän ei voi jätää hoitamatta olipa taantuma tai ei, mutta kunnat/kaupungit varmaan yrittää myös hoitokuluista karsia niin paljon kuin mahdollista, eli laatu ainkin varmasti kärsii. Laskevat myös todennäköisesti entistä tarkemmin kannattaako ostaa yksityisen palveluja vai tehdä omana työnä. Kilpailutuksissa saattaa laadulta vaadittava prosenttiosuus jäädä entistä pienemmäksi, mutta toivottavasti käy päinvastoin, ja yksityisiä palveluntuottajia arvostetaan työllistäjinä enemmän kuin ennen. : ) - Itsemaksavien asukkaiden osuus tulee kasvamaan lähiaikoina, koska huomataan, ettei julkiselta puolelta aina saa sitä mitä olisi toivonut ja valmius ottaa vastuuta myös itse tulee nousuemaan, siis myös kustannuspuolelta. - Jos taantuma ei pitkiinny, eikä suuresti huononna kuntien asemaa niiin asia ei ole vaarallinen. Henkilökunnan saatavuus paranee ja on jo parantunut viime vuodesta. Pidentynyt taantuma aiheuttaa paineita alentaa hintoja - Kaupungin rahatilanne huononee kokoajan mikä taas puolestaan kiristää ja heikentää palveluja - Kaupunkien ostopalvelusopimuksiin "taantuma" heijastuu selkeästi. Maksusitoumuskia ei yksityiselle puolelle tahdo saada millään. - Kilpailuttaminen on iso haaste sekä palvelun tuottajan ja tilaajan puolelta, jotta se johtaisi pidempiaikaisiin sopimuksiin. - Kunnat eivät ole valmiita myöntämään pitkäkestoista kuntoutusta, mikä varsinkin päihdeasiakkaiden kohdalla olisi välttämätöntä. Annetaan vain ensiapu n. kuukauden jaksolla. - Kunnat kurjistuvat mistä maksajat? - Kunnat supistavat ostopaikkasopimuksia. Itsemaksavat asiakkaat harvenevat. - Kunnat yleensä ulkoistavat, kun maksuvalmius heittelee ja taantumaa pukkaa. Kilpailutus lisääntyy. - Kunta liitokset ovat suuri uhka ja kuntien rahojen loppuminen. Kilpailutuksia käytiin vuonna 08 ja niissä pärjäsimme mutta missä asiakkaat? - Kuntien ollessa palveluiden ostajia, ja kuntatalouden tullessa jäljessä muusta talouden kehityksestä - lähivuosina ei tullene muutoksia. Edustan asumispalvelua, jotenkin voi nähdä yksityissektorin vahvistuvankin lähivuosia, koska kunnat saattavat laittaa jäihin rakennushankkeita, pienenevän verokertymän vuoksi, kunnat eivät ole vääristämässä kilpailua. Palkkavaateita ei taida isommin tulla, toisaalta työttömyysvakuutusmaksut kallistuvat.

- Kuntien päättäjien pitäisi osata ensin tuotteistaa omat palvelut, että sos. yritäjät voisivat tasavertaisina tehdä työtä ja työllistää. Samoin sos. alojen tulisi olla tasavertaisia tukien muodossa, harjoittivat he missä tahansa palveluaan. Poliittisiin päätöksiin yrittäjänäkökulma, miten toimivan yrityksen käy, kun lautakunnat tekevät päätöksiä. Pienet ovat heikoilla, kun ei ole aikaa ja mahdollisuuksia hajoittaa itseään ja tietotaidon jatkuva päivitys on hankalaa. Kohta isot jyrää tallaavat pienet alleen. - LAINSÄÄNÄTÖMUUTOKSET esm. tuleva valvontalaki tulee muostamaan uhkia jos se toteutuu suunnitellulla tavalla. VALVIRAN kuviot on myös täysin arvaamattomat. Viranhaltijat toteuttaa omaa ideologiaansa työnsä kautta. - Lastensuojelu: sijoitukset hidastuneet, vaikea arvioida johtuuko uudesta lastensuojelulaista, kuntien organisaatiomuutoksista, kuntien omien yksiköiden perustamiseta, taantumasta vai kaikista näistä. Huostaanotot kun ilmeisesti viime vuonnakin kuitenkin lisääntyneet. Useita lastensuojeluyrityksiä, jotka tyhjiä tai käyttöasteet pienentyneet. Varsinkin uusilla markkinointi ei tuota tulosta. "Vanhoilla" asiakaskuntaa näyttää riittävän paremmin. Vanhuspuolella pankkien rahoitushalukkuus pienentynyt, myös Finnvera Oyj on varovainen. Perustamisvaiheessa halutaan valmiita ostosopimuksia mikä hankintalainsäädännön takia mahdotonta antaa. Jos ei ole ehtinyt vielä osallistua kilpailutukseen ei ole puitesopimuksia, mikä näyttää olevan hyvin vieras näkökulma rahoittajalle. - Lastensuojelun sijaishuollossa taantuma aiheuttaa paradoksin. Työttömyys lisääntyy perheissä, samoin henkinen ja aineellinen pahoinvointi. Tämä aiheuttaa paineita lastensuojelun ja sijaishuollon lisäämiseksi. Olettaa voi, että kaltaistemme toimijoiden palveluita tarvitaan yhä enemmän. Toisaalta kuntien maksuvalmius, poliittinen tahto sekä suunnitelmat lastensuojelun toteuttamiseksi aiheuttavat suuren kysymysmerkin tulevaisuutta ajatellen. - Mielestäni hoiva-alalla taantuma ei näy. - Olemme itse oman yrityksemme mannekiineja. On omasta asenteesta kiinni kunmka hyvin yritys menestyy. Omien vahvuuksien rohkea esiin tuominen tärkeää. - Omalla alalllani juuri taantuma tuo todennäköisesti lisää asiakkaita. Meneillään on muusta syystä oleva suuri muutosvaihe, joten on vaikea arvioida. - Ongelmana kuntien tempoilevuus asukkaiden sijoittamisessa. Pitkäaikaisia sopimuksia vaikea saada. - Onneksi mummot ja papat tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa oli lama tai ei. Luulempa että yksityispuoli kasvaa ns. laman takia, julkinen puoli lomauttaa ja irtisanoo työntekijöitä ja ostaa yksityiseltä sektorilta palvelut ilman riskiä ja vain ne paikat mitä todella arvitsevat. - Peruspalvelut on kuitenkin tuotettava. Miikäli yhteistyö ostajan=kunnan kanssa on ollut hyvää, näkymät ovat lupaavia, sillä kumppanuuteen sitoudutaan (tietyissä rajoissa). Työvoiman saanti hieman helpottunut irtisanomisilmastossa. Saa nähdä, mitä vuosi 2010 tuo tullessaan. Kilpailutukset tehostuvat, hinnat ehkä alenevat, asiakkaista tullee kilpailua? - Pienten yritysten on vaikea kilpailla kuntiten kilpailutuksissa hinnoilla suurten institutionaalisesti toimivien pääomarahoitettujen yritysten kuten esperi, mikeva jne. ilmeisesti Suomen strateginen valinta on syrjäyttää kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja vanhukset nk. normaalista asujaimistosta ja siirtää heidän sadan kilometrin säteellä pois kotikaupungeistaan,mielestäni tässä rikotaan suomen perustuslakia. ihmettelen,, miten vähän omaiset ovat reagoineet tapahtumiin. - Poukkoilu asiakaskunnissa lisääntyy. Tehdään ajattelemattomia ja tempoilevia eli hätiköityjä päätöksiä. Niistä ei yleensä seuraa hyvää. Vyön kiristys kunnissa jatkuu. Konkursseja alalla tapahtuu, miten sisäiset asiakkaat (lapset, sairaat, vanhukset) tulevatkaan kärsimään? Kannattavuudesta ja vakavaraisuudesta on yritysten huolehdittava, eikä myytävä alihintaan. - Rehellisellä työllä, suomalaisella sisulla ja toiveikkaalla mielellä eteenpäin - Sitoutuneita työntekijöitä on ollut vaikea löytää. Erityisesti nuoremmat työntekijät ovat kovin lyhyt jännitteisiä. Lastensujelualalla liikkuu lisäksi henkilöitä jotka kiertävät paikasta toiseen muutaman kuukauden välein. - Sosiaaliala tarvitseee ammattitaitoisia, rohkeita osaajia tulevaisuudessa. Sosiaalialan kuluista ei voi vaikeina aikoina säästää, koska säästöistä kärsivät eri-ikäiset ihmiset ja pitkässä juokussa se tietää vain lisää kuluja! - Sosiaalipalveluiden tarve lisääntynee mahdollisten talousvaikeuksien ja sitä kautta tulevien sosiaalisten epäkohtien lisääntyessä. Palveluiden maksajien taloudelliset mahdollisuudet (ykstyishenkilöt/ julkinen sektori/yritykset)? - Sosiaalipalveluille on suuri tilaus johtuen perheiden pahoinvoinnista ja siellä eri yksilöiden eriasteisista oireiluista joihin tulee puuttua nyt tai maksamme suurta yhteiskunnan laskua 10-15v. kuluttua. - Sosiaaliset näkymät ovat mielestäni arvaamattomat, mutta näyttää siltä, että ne ihmiset, jotka eniten tarvitsisivat hoivaa ja huolenpitoa tulevat saamaan sitä entistä vähemmän esim. mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat. - Todennäköisesti tulee vaikuttamaan sosiaalialaan tulevina vuosina. Kuntien talous mietityttää, koska kunnat ovat asiakkaitamme ja maksajia. Melko varmasti taantuma aiheuttaa paineita lastensuojeluun ja sitä kautta uusiin sijoituksiin. - Toimintaympäristössä on tapahtunut selkeää heikkenemistä. Monet kunnat ovat jo aloittaneet palvelujen leikkaukset ja vielä useammat ovat jäädyttäneet uudet hankinnat.

Lastensuojelussa on aletu puhua monien lapsien kotiuttamisen puolesta, tai siirtämisestä itsenäiseen asumiseen jo 17-vuotiaana. Jälkihuoltosopimuksia on irtisanottu enemmän kuin koskaan. Varsinkin Vantaa on irtisanonut sellaistenkin nuorten sopimuksia, joille olemme ehdottaneet tuettua asumista, koska heidän pärjäämisensä on niin heikkoa. Osa kunnista on lisännyt perhetyötä, mutta joissain kunnissa perhetyön tilauksetkin ovat vähentyneet. Sijaishuollossamme riittää hyvin asiakkaita, mutta olemme jatkuvasti toimintaamme kehittävä yritys ja muutokset näkyvät selvästi. Uusi lastensuojelulaki jättää taantuman hieman varjoonsa, koska paikoista vähenee yli 10 prosenttia paikkaluvun muuttuessa kahdeksasta seitsemään. Kuntien uusi sijoituspolitiikka saattakin näkyä lastensuojelussa vasta viiveellä. - Toivottavasti "taantuma" ei heikennä niiden asemaa, jotka yhteiskunnan tukea eniten tarvitsee. Epärealistinen ajatus, sillä näinhän tulee käymään. - Tällä alalla ei taantumaa juuri tule. Asiakkaita riittää aina. - Tällä hetkellä ei ole vielä nähtävissä mitään vaikutusta taantumalla, mutta koska kuntien taloustilanne heikkenee koko ajan, on vaikea sanoa, miten tulevaisuudessa. Toisaalta, mikäli kunta haluaa pitää mielenterveyskuntoutujansa omassa kunnassa ja työllisyyttä jollain tavalla varmistaa, niin silloin meidän tilanteemme on hyvä. - Uskon tulevaisuuteen kaikesta huolimatta valoisasti. En usko, että sosiaali ja terveysala on ensimmäisinä " laman " kourissa. Ja kaikesta huolimatta tekemistä riittää tällä alalla ja valoa on aina tunnelin päässä vaikka välillä hämärässä kuljemmekin. - Vaikka muualla heikkenee, lastensuojeluun se tuo lisää asiakkaita - Vaikka tilanne maailmalla näyttää synkältä,ihmisiä lomautetaan, sairaudet ja ongelmat tod.näköisesti näin ollen myös lisääntyy-näyttäisi kuitenkin tulevaisuus hoivapuolella "valoisammalta"jos näin voidaan sanoa... Voimavarat ja resurssit ihmisten hoitamiseksi voivat tuottaa jatkossa ongelmia-onko maksukykyä,onko kunnilla rahaa,onko yksityinen se joka jatkossa tuottaa palveluja,syökö isot yritykset pienet,kilpailuttaminen,hoitajien saatavuus jatkossa ym - Valtio voisi pikkuhiljaa lopettaa eriarvoistavan ALv kohtelun liittyen yksityisen sosiaalipalvelualaan vs. kunnallisen sosiaalipalvelualaan. - Vanhus puolelle näkyy ehkä enemmänkin nyt kuntien säästö.aika monissa vanhuksille suunnatuissa hoitokodeissa on ainakin täällä suunnallla vapaita paikkoja...kunnat eivät sijoita yksityisiin tai perustavat omia "liikelaitoksia". - Vanhustenpalvelujen kohdalla tulee tarve olemaan entistä suurempi väestön ikääntyessä, joten lisäpalveluja tullaan tarvitsemaan varmasti yhä enenevässä määrin. Näin olle näemme alamme jatkomahdollisuudet hyvänä. - Vähän epävarmaa on kuinka hintakehityksen käy kuntien tiukan taloudellisen tilanteen takia. - Yhteistyö kuntien kanssa ei ole riittävän suunnitelmallista. Kuntien työtilaukset tulevat äkkiä ja ovat lähinnä "tulipalojen sammuttamista". Yrittäjän mahdollisuudet yrityksen pitkäjänteiseen kehittämiseen vaikeata, kun kunnissa ei ole palvelustrategioita. - Yksityiset palveluntuottajat joutuvat ahtaammalle, kun kunnilla ei ole rahaa maksaa palveluja ja itsemaksavia ei vielä ole. - asumispalvelujen osalta ei varmaan tulemuutoksia asukaspaikkoja tarvitaan. Mutta henkilökunnan koulutusvaateet varmasti heikentyvät koulutettua hyvää henkilökuntaa on vaikea saada. Kunnat piristävät kukkartoa ja palvelun hinta ei varmaan nouse juurikaan - haasteita riittää - kunnat ehkä miettivät maksusitoumuksia vielä tarkemmin ja siitä kärsii kuntoutettva asiakas nyt heti ja kunnille tulee suurempia laskuja myöh. kun asiakkaan tila heikkenee... Huonoa jos työntekijöistä pitää alkaa taistella ja tietysti enimmäkseen palkalla, kulut nousevat, mitä sitten? - kuntien talouden heikkeneminen vaikuttaa ostopalveluiden käyttöön - lama vaikuttaa ainakin lastenhoitotyöhön. Kun vanhemmilla ei ole töitä, ei ole minullakaan. - ne, otka todella tarvtsevat palveluita,hakevat ne itselleen edellee - paljon sitä puhutaan - sosiaalialaan ei voi tulla ostokatkosta,hintaneuvottelut ovat varmasti kovia paikkoja - taantuma ei vaikuttane hoitotarpeeseen, toivottavasti yhteistyö paranee muiden yrittäjien ja kaupunkien välillä - taantuma on mielestäni hyväksi alalle. osaajat ja taitajt tulevat erottumaan työn tehokkuudella. Hintakilpailu kuntien kanssa tulee johtamaan siihen että ostetan halvinta ja huonointa.tilaajapuolen osaaminen ja laadun sekä tehokkuuden arvostaminen ei nyt tunnu missään mutta kuntien rahojen loppuessa...toivotaan että jyvät erottuvat. olen toiveikas uuden

sukupolven sosiaalihuollon osaajien suhteen yhteistyö yrittäjien kanssa tulee lähtökohtaisesti paranemaan jo pelkän asennemuutoksen avulla. kansalaisten tietoisuutta kuntapuolen osaamisesta ja laadusta saisi tulla lisää jotta osattaisiin valita. - tuleva kilpailutus hieman pelottaa; pärjäämmekö näille suurille pörssiyhtiöiden omistamille yrityksille? Toivottavasti myös yrityksen laatuasiat saisivat enemmän painoarvoa kilpailutusprosessissa! - valitettavasti työtä riittää jatkossakin kun kunnat eivät reagoi ongelmiin rahan puutteeseen vedoten - valittavasti lastensuojelun tarvetta on aina, ennemminkin saattaa taantuman myötä jopa kasvaa! - vanhusten hoivapalveluiden näkymät näyttävät mielestäni ihan hyviltä. Vanhukset on edelleenkin jonkun hoidettava, oli taantuma tai ei. - yritys on juuri aloittanut ja täytyy sanoa ettei loppuvuodesta kannattaisi aloittaa yhtään mitään. Kaikki kunta-asiakkaat pantaavat päätöksiään ja kaikki mahd. organisaatiomuutokset ovat ajoitettu vuodenvaihteeseen.