Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinna 2017-2018
Sisältö Toimintakausi 2017-2018 3 Toimintakulttuuri 4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä 5 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö 6 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo 7 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus 8 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa 9 Toiminnan arviointi ja kehittäminen 10 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Alku - Käpylinnassa 11 Yhteistyö ja viestintä 12 Yhteistyö ja viestintä Alku - Käpylinnassa 13
Toimintakausi 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinnan toimintasuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Näiden pohjalta on toimintayksikön kehittämispäivässä ja yhteisissä vanhempainilloissa työstetty oheinen toimintasuunnitelma koko varhaiskasvatusyksikölle noudatettavaksi ja arvioitavaksi. Varhaiskasvatusyksikkö Alku - Käpylinnaan kuuluu kaksi päiväkotia Päiväkoti Alku ja Päiväkoti Käpylinna. Molemmat päiväkodit sijaitsevat lähekkäin Helsingin Käpylässä. Päiväkoti Käpylinnassa toimii viisi lapsiryhmää, alle kolmivuotiaat perhoset, 3-5 vuotiaiden ryhmät leppäkertut, mehiläiset, muurahaiset sekä esiopetusryhmä heinäsirkat. Päiväkoti Alkussa toimii kolme lapsiryhmää, alle 1-3 vuotiaat perhoset, 3-5 vuotiaat pääskyset ja esiopetusryhmä puolukat. Toimintasuunnitelman lisäksi ryhmät tekevät oman ryhmäkohtaiset suunnitelmat 3
Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Pidämme tärkeänä tarjota lapsille innostavan oppimisympäristön, joka mahdollistaa lapselle laaja-alaista ja luovaa oppimista. Ryhmien ilmapiiri on lämmin, salliva ja turvallinen. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lasten ja vanhempien osallisuus, sekä ryhmän vahvuudet ja haasteet. Ryhmissä kannustetaan lapsia ajattelemaan itse, pohtimaan ja tutkimaan asioita eri näkökulmista. Ohjattu toiminta tapahtuu pääsääntöisesti pienryhmissä, huomioiden lasten kehitystaso sekä kiinnostusten kohteet. Oppiminen on hauskaa ja leikki on tärkeässä asemassa. Koska oppimista tapahtuu kaikkialla, kasvattajat ovat herkkiä huomaamaan tilaisuudet oppia ja opettaa. 5
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Oppiminen on hauskaa ja leikin merkitys korostuu oppimisessa. Lapsilla on mahdollisuus pitkäkestoiseen leikkiin ja kasvattajat tukevat lasten leikkejä pienemmissä ryhmissä. Kasvattajan rooli lasten leikissä on aktiivinen. Osallistuen lasten leikkeihin kasvattaja valvoo, ohjaa ja tekee havaintoja lasten taidoista ja kehityksestä. Havaintoja lasten leikeistä nostetaan ryhmän muuhun toimintaan. Ryhmissä nähdään leikkiympäristö monipuolisesti, oman ryhmätilan lisäksi myös lähimetsä, leikkipuistot ja muu lähiympäristö on lapsen leikki ja oppimisympäristöä. Ryhmissä lapsella on mahdollisuus vaikuttaa omaan leikkiympäristöön 6
Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Pienissä ryhmissä lapset tutustuvat toisiin lapsiin ja oppivat yhdessä tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Pienemmissä ryhmissä lapsen omat mielipiteet tulevat paremmin esille ja se lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Leikkejä ei jaeta tyttöjen- ja poikien leikkeihin vaan tuetaan lapsen omia kiinnostuksen kohteita, ei valmiita normeja. Ryhmissä kysytään aktiivisesti lasten ja huoltajien toiveita ja ajatuksia sekä ne otetaan toiminnan suunnittelussa huomioon. Kasvattajat toimivat mallina lapsille. Ristiriita tilanteet selvitetään johdonmukaisesti ja yhteistyössä perheiden kanssa. Kiusaamisen ehkäisyyn on yhteinen toimintamalli molemmissa päiväkodeissa. 7
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Yksikössä kulttuurien moninaisuus on lapselle arkipäivää, lapset oppivat toimimaan kaikkien lasten ja aikuisten kanssa arjen toiminnan kautta. Suomea toisena kielenä puhuville lapsille tehdään heti hoidon alussa suunnitelma yhteistyössä alueen Suomi toisena kielenä- lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän toiminnassa näkyvät siinä olevien lasten ja kasvattajien kulttuuritaustat. Päiväkodeissa on yhteinen ryhmien toiminnansuunnittelun avuksi monikulttuurinen vuosikello, jossa näkyy valmiiksi tärkeät päivämäärät Työyhteisössä kunnioitetaan kaikkien kulttuuritaustaa, työntekijöiden, lasten ja perheiden. Sekä Alku että Käpylinna on Syrjinnästä vapaita vyöhykkeitä Toimintakauden 2017-2018 molempien päiväkotien esioppilaat saavat säännöllisesti osan esiopetuksesta espanjan kielellä. 8
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Päiväkodeissa varmistetaan sekä lasten henkinen että fyysinen turvallisuus. Päiväkodeissa toimitaan aktiivisesti kiusaamisen ehkäisyssä, sekä opetellaan tunnetaitoja. Yksikössä on kartoitettu ja tehty suunnitelma henkilökunnan turvallisuustaitojen osaamisen ja taitojen ylläpidon varmistamiseksi. Jokainen työntekijä on perehtynyt talon turvallisuussuunnitelmaan ja poistumisharjoituksia pidetään säännöllisesti. Lisäksi kiinnitämme huomiota, että ulkoilemme päivittäin ja lapselle herää positiivinen suhde ulkoiluun ja liikkumiseen Päiväkoteihin on tehty yhteinen kestävän kehityksen suunnitelma ja toiminnassa huomioidaan luonnon hyödyntäminen. Me henki vahvistaa yksikön henkistä hyvinvointia, yhteistyötä tehdään yli ryhmärajojen ja molemmissa taloissa on kuukausittaiset yhteiset lauluhetket, sekä yhteiset juhlat. 9
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Alku - Käpylinnassa Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Vuoden aikana seuraamme ja arvioimme yksikön toimintasuunnitelmaa ja tiimikohtaisia suunnitelmia tammihelmikuussa ja toukokuussa. Tiimit kirjaavat oman arvioinnin kevään aikana siitä, miten toimintakauden aikana on onnistuttu. Arvioinnit tulevat myös perheiden ja huoltajien luettavaksi. Pedagogisen työn kehittämisen tukena on tiimeille tehty tiimin arviointilomake, joka toimii tiimikohtaisten keskustelujen tukena, ja työn kehittämisen apuna Henkilöstön tavoitteellinen itsearviointi toteutuu viikoittaisissa tiimipalavereissa, jossa arvioinnin kohteena on esimerkiksi henkilöstön vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt. Vuoden lopussa yhdessä tehty toimintakauden arviointi toimii työkaluna seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelmaa tehtäessä. 11
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.
Yhteistyö ja viestintä Jokaisen lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajat ja kasvattajat valmistautuvat keskusteluun vasupohjan mukaan. Huoltajille viestitään sähköpostitse ja paperitiedotteilla. Tämän toimintakauden aikana ryhmiä kannustetaan hyödyntämään sosiaalista mediaa viestinnässä. Tärkein huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön muoto ovat päivittäiset kohtaamiset. Aamuisin kuulemme onko illalla tai yöllä tapahtunut jotain ihmeellistä, iltapäivisin lapsen päivän kulusta kerrotaan muutakin kuin miten ruoka ja uni ovat maistuneet. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua päiväkodin toimintaan (leikit, musiikki, retket yms.). Huoltajien ideat ja ajatukset toimintaan ovat tervetulleita. Viikkokirjeestä tai kuukausikirjeestä huoltajat saavat tietoa viikon toiminnasta ja tapahtumista. Vanhempainillat sisältävät aina osallistavia ryhmäkeskusteluja tai muita työmuotoja, joissa vanhempien osallisuus mahdollistuu ja vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa. Päiväkodeilla on tiivis yhteistyö alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan ja suomi toisena kielenä (S2) lastentarhanopettaja sekä neuvolan kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat Käpylän kirjasto, lähialueen koulut, sekä muut kulttuuri- ja liikuntatahot. Myös leikkipuistojen, ja alueiden muiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä. 13