KONEELLISEN LÄÄKKEENJAON SELVITYSTYÖN RAPORTTI 2011

KONEELLISEN LÄÄKKEENJAON SELVITYSTYÖN RAPORTTI 2011 Oulunkaaren vanhuspalvelut Työryhmän jäsenet: Sari Vitikka, kotihoidon palveluesimies Ii Pirjo Simonen, kotisairaanhoitaja Pudasjärvi Tuula A. Tolkkinen, vs. kotihoidon palveluesimies Pudasjärvi Pirjo Marttala, kotihoidon palveluesimies Simo Anne Kaattari, kotihoidonpalveluesimies Utajärvi-Vaala Ritva Väisänen, hoitotyön koordinaattori Oulunkaari Kyllikki Syrjäpalo, vanhuspalvelujohtaja Oulunkaari

2 KONEELLISEN LÄÄKKEENJAON SELVITYSTYÖ Apteekin kautta tapahtuvan lääkkeenjakelun selvityksen toimeksianto on tullut järjestämiskeskuksen ylilääkäriltä, ja myös kuntayhtymän johtaja todennut selvityksen tarpeellisuuden. Tarkoituksena oli tehdä kattava selvitys siitä, miten koneellisesti suoritettu lääkkeiden annosjakelu vaikuttaa kotihoidon ja yleensä vanhuspalveluiden toimintaan, niin asiakkaan kuin henkilöstönkin näkökulmasta unohtamatta kustannuksia. Selvitystyö valmistui lokakuussa 2011. 1. KONEELLINEN LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELU Koneellisella lääkkeiden annosjakelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa apteekki toimittaa asiakkaan lääkkeet annospusseihin pakattuina kahden viikon erissä. Annospussit on pakattu valmiiksi ja yksi annospussi sisältää kerralla otettavat lääkkeet ja pussin päälle on merkitty asiakkaan nimi, pussin sisältö sekä lääkkeiden ottoaika. Asiakas saa jokaisella toimituskerralla pussien lisäksi ajan tasalla olevan lääkityskortin. Kela korvaa osan annosjakelukustannuksista asiakkaalle, joka on yli 75-vuotias ja jakelussa on vähintään 6 Kela-korvattavaa lääkettä. Vastaavasti korvaus voidaan suorittaa myös suoraan apteekille, joka vähentää korvaussumman varsinaisesta viikkomaksusta. 2. IKÄIHMISTEN LÄÄKEHOITO JA POTILASTURVALLISUUS Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän tutkimuksen (kuntatiedote 6/2007) mukaan vanhusten lääkehoidon ongelmia maassamme ovat mm: - ainakin joka kymmenes käyttää vanhuksille sopimattomia lääkkeitä - ainakin joka kymmenes käyttää lääkeyhdistelmiä, joihin liittyy vakavan yhteisvaikutuksen riski - osa vanhusten sairaalahoitojaksoista on seurausta lääkityksen ongelmista; kyseessä voi olla yhteen sopimattomat lääkkeet ja yli- tai alilääkitys. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaisemassaan Turvallinen lääkehoito - Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta on antanut suosituksia lääkehoidon turvallisuuden parantamiseksi. Moniammatillinen työskentely ja lääkehoidon kokonaisarviointi ovat keskeisimmät keinot turvallisen lääkehoidon toteuttamisessa. Yhtenä vaihtoehtona lääkehoidon toteuttamisessa on apteekkien

3 annosjakelumalli. Koneelliseen annosjakeluun liittyy useita lääkehoidon laatua edistäviä toimenpiteitä, kuten potilaan lääkehoidon arviointi ennen palvelun aloittamista. Sen tekevät yhteistyössä apteekki, lääkäri ja mahdollisesti myös muu terveydenhuollon henkilöstö. Lääkityksestä karsitaan tarpeettomat lääkkeet sekä poistetaan mahdolliset päällekkäisyydet ja haitalliset yhteisvaikutukset. Tähän mennessä kertyneiden kokemusten perusteella tarpeettomia lääkkeitä on karsittu paljon, ja keskimäärin joka neljännen potilaan lääkityksestä on löytynyt haitallinen yhteisvaikutus. (STM, turvallinen lääkehoito) Automaattiset koneelliset lääkkeenjakojärjestelmät ovat korvanneet perinteisen lääkkeiden jakelun useissa terveydenhuollon yksiköissä Yhdysvalloissa. Koneellinen lääkkeenjako vähentää lääkkeiden jakovaiheessa tapahtuvia inhimillisiä virheitä. Koneellisen lääkkeenjakelun haittoina pidettiin korkeita kustannuksia ja yhteyden puuttumista sähköiseen potilastietojärjestelmään. (STAKES 14/2007) 3. KOKEMUKSIA LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUSTA ERI NÄKÖKULMISTA Koneellista lääkkeenjaon toimintamallia on käytössä useassa Suomen hoitoalan yksiköissä. Eniten koneellista lääkkeenjakoa käytetään kotihoidon asiakkailla ja myös erilaisissa asumispalveluyksiköissä. Myös pitkäaikaisessa laitoshoidossa toimintamallia on testattu, mutta siellä kyseisellä lääkkeenjaon mallilla ei saavuteta samanlaisia hyötyjä kuin avohoidon puolella. Asiakasnäkökulma: Tutkimusten mukaan lääkevirheiden määrä on vähentynyt siirryttäessä koneellisen lääkkeenjakoon ja näin ollen potilasturvallisuus parantunut siltä osin. Siirryttäessä koneelliseen lääkkeenjakoon asiakkaalle tehdään lääkkeiden tarkastus yhteensopimattomuuksien selvittämiseksi ja tämän myötä on huomattu paljon lääkkeitä, jotka eivät sovi käytettäväksi toistensa kanssa. Lääkitystä on muutettu turvallisemmaksi ja turhia lääkkeitä on voitu karsia pois käytöstä. Asiakkaalla on myös aina käytössään edullisimmat valmisteet. Lääkkeiden väärinkäytön mahdollisuus pienenee, koska asiakkaalla ei ole kotona ylimääräisiä lääkkeitä. Merkittäviä hyötyjä saavutetaan myös lääkitysvirheiden vähenemisenä sekä lääkehoidon kokonaisarvioinnissa. Apteekki seuraa interaktio-ohjelman avulla lääkehoidon toteutumista, mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä yhteis- ja haittavaikutuksia. Nivalassa tutkimuksen mukaan asiakkaat olleet tyytyväisiä koneellisen lääkkeenjaon toimintatapaan, annosjakelupalkkiota pidettiin kalliina, mutta lääkekustannusten hintalaatusuhteeseen oltiin tyytyväisiä. Hyvänä koettu myös se, että tarvitsee ostaa vain ne lääkkeet, jotka todellisuudessa tulee käytettyä. Epämiellyttävänä oli koettu lääkejakelun

4 keskeyttäminen sairaalajaksojen ajaksi. Lääkkeenotto annospusseista oli koettu pääasiassa helpoksi, annospussien merkinnät olivat selkeitä ja lääkkeissä ei päässyt sekoittumaan. Hankalana koettiin se, että jos esim. joku tabletti tipahtaa lattialle ja menee hukkaan, niin kotona ei ole varalääkettä tilalle. Lääkkeiden koneellisessa annosjakelussa asiakas säästää lääkekustannuksissa, koska asiakas maksaa vain käyttämänsä lääkkeet (kahden viikon annos). Asiakkaalle ei kerry kotiin ylimääräisiä lääkepakkauksia, vaikka lääkitystä vaihdetaan. Jos asiakas maksaa koko lääkkeenjakokustannukset itse, niin silloin koneellinen lääkkeenjako saattaa olla suhteellisen kallis asiakkaan näkökulmasta. Joissakin kunnissa asiakas maksaa lääkkeenjaon kustannukset kokonaisuudessaan itse, muutamissa paikoissa kunta maksaa kaikki lääkkeenjaosta aiheutuvat kustannukset ja joissakin on käytössä osittaisen korvauksen periaatteita, jossa kunta kustantaa esim. 2 viikossa varsinaisesta lääkkeenjaon korvauksesta tai toisena vaihtoehtona ovat jossakin kunnissa pienennetty kotihoidon kuukausimaksua esim. 20 eurolla. Työntekijän näkökulma: Tutkimuksen mukaan hoitajien lääkkeiden käsittelyyn liittyviin tehtäviin kulunut aika vähentynyt 17.5 % ja yli puolet sairaanhoitajista on sitä mieltä, että annosjakelu nopeutti lääkkeidenjakoa ja vapautti aikaa potilaan hoitotyöhön (Lahden kaupunki). Nivalassa on koettu, että reseptien käsittelyyn on aiemmin kulunut paljon työaikaa ja tältä osin aikaa on vapautunut varsinaiseen asiakastyöhön. Työntekijän näkökulmasta lääkehoidon osaamisen koetaan jonkin verran heikkenevät koneellisen lääkkeenjaon myötä, kun ei samalla tapaa tule perehdyttyä eri lääkevalmisteisiin kuin silloin, jos lääkkeet jaetaan asiakkaalle hoitajan toimesta. Toisaalta hoitajat ovat tyytyväisiä siihen, että lääkevirheet vähenevät koneellisen lääkkeenjaon myötä ja näin ollen toimintatapa parantaa potilasturvallisuutta. Lääkemuutokset koneellisen lääkkeenjakoon liittyen on koettu hankaliksi tehdä (pusseista täytyy poistaa esim. lopetettu lääke ja laittaa tilalle mahdollisesti aloitettu uusi lääke). Alkuhankaluuksien ja ennakkoluulojen hälvettyä toimintatapa on pääsääntöisesti koettu hyväksi, eikä siitä haluttaisi enää vaihtaa perinteiseen hoitajan toimesta tapahtuvaan lääkejakeluun. Henkilökunta on myös kokenut lääketurvallisuuden parantuneen, kun asiakkaan kokonaislääkitys ja lääkkeiden yhteensopivuus ja yhteisvaikutukset tarkastetaan systemaattisesti ennen koneelliseen lääkkeenjakeluun siirtymistä.

5 Ongelmaksi koetaan osittain se, että kaikki lääkkeet eivät sovellu koneelliseen lääkejakeluun ja hoitaja joutuu hoitamaan erillisen lääkejakelun normaalilla toimintatavalla. Kustannusnäkökulma: Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan koneellinen lääkkeenjako säästää lääkärin työaikaa 2.5 tuntia vuodessa potilasta kohden ja sairaanhoitajan työaikaa säästyy tutkimuksen mukaan vuosittain noin 285 euron edestä potilasta kohden (Medicin på kredit och i påse 2001). Kela ja Apteekkariliitto ovat tutkineet yhdessä vuosina 2002-2003 koneellisen lääkkeenjaon kustannusvaikutuksia. Laskelman mukaan tutkimuksessa mukana olleet asiakkaat säästivät 6 % lääkekuluista (lääkehävikin pieneneminen ja annosjakelussa suuremmat pakkauskoot, joka laskee tablettikohtaista hintaa). Tähän ei otettu huomioon apteekin perimää annosjakelupalkkiota. Annosjakelun viikkomaksu on 7-9 euroa. Kela korvaa tietyt kriteerit täyttäville asiakkaille osan annosjakelumaksun kulusta. Hoitajien työaikaa on koettu vapautuvan muihin töihin, kuten ennaltaehkäisevään työhön ja asiakkaille koettiin olevan enemmän aikaa. Lääketurvallisuuden koettiin myös parantuneen, joka niin ikään todennäköisesti vähentää terveydenhuollon menoja, kun lääkkeiden haittavaikutusten aiheuttamat vakavat haittatapahtumat vähenevät ja eivät vaadi siten sairaalahoitoa tutkimuksineen ja toimenpiteineen. Haukiputaalla asiakas maksaa annosjakelun itse. Siellä oli arvioitu, että siirryttäessä koneelliseen lääkejakeluun vapautuu vuositasolla noin 1 henkilön työpanos ja palveluasunnoissa 0.5 henkilön työpanos. Pyhäjärvellä kunta maksaa annosjakelukustannuksen kokonaisuudessaan, kun taas Kuopiossa ja Nurmeksessa asiakas maksaa jakelukustannukset itse. Kustannukset saattavat olla jopa 30 kuukaudessa pelkästään lääkkeenjaosta. Kuopiossa oli laskettu, että siirryttäessä koneelliseen lääkkeenjakoon heillä säästyisi 6-10 henkilötyövuotta. Vähävaraisten osalta Nurmeksen kunta on päättänyt osallistua lääkejakokustannuksiin maksamalla 3 jakelukerrasta. Annosjakelu maksaa asiakkaalle apteekista riippuen noin 7-9 euroa viikossa (sis. alv:n 8 %). Kela korvaa asiakkaille annosjakelumaksusta 1,26 euroa viikossa eli 2,52 euroa kahden viikon annoksesta, jos asiakas on täyttänyt 75 vuotta ja käytössä on vähintään kuusi annosjakeluun soveltuvaa korvattavaa lääkettä. Lappeenrannan kotihoidossa tehdyn lääkkeenjakoon kuluvan ajan otantatutkimuksen mukaan (lokakuu 2007) siirtyminen koneelliseen lääkkeenjakoon vähentäisi kotihoidon henkilöstön lääkkeenjakoon käyttämän ajan seitsemästä prosentista kahteen prosenttiin varsinaisen lääkkeenjaon ja reseptien hallinnan siirtyessä apteekille. (Lappeenranta)

6 Tampereen kaupunki päätti muuttaa annosjakelun ainakin toistaiseksi vapaaehtoisuuteen perustuvaksi, koska annosjakelusta asiakkaalle koituvat kokonaiskustannukset ovat alkuperäisiä arvioita suuremmat. Lautakunta haluaa myös odottaa STM:n suositusta valtakunnallisesta annosjakelupalkkioiden yhdenmukaistamisesta. Lisäksi hinnoittelussa on ollut merkittäviä alueellisia eroja, joten säännöllisen kotihoidon asiakkaat olisivat joutuneet maksamaan erilaisia kustannuksia asuinpaikkansa mukaan. Ikäihmisten lautakunta päättikin, että lääkkeiden koneellisen annosjakelun valitseminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos kotihoidon asiakas valitsee koneellisen annosjakelun, hän tekee sopimuksen valitsemansa apteekin kanssa ja maksaa kustannukset itse. Tarvittaessa kotihoidon henkilöstö auttaa asiakasta sopimuksen tekemisessä. Jos ei halua apteekin annosjakelua, kotihoidon asiakkaiden osalta lääkkeenjako hoidetaan nykyiseen tapaan osana kotihoidon palvelua. 4. YHTEENVETO Koneellinen lääkkeenjako parantaa merkittävästi potilasturvallisuutta lääkevirheiden vähenemisen myötä. Lääkevirheinä voidaan tarkastella mm. lääkkeenjaossa tapahtuvaa annosteluvirhettä tai yhtä aikaa käytössä olevia lääkevalmisteita, jotka aiheuttavat asiakkaalle interaktioita. Valtakunnallisella tasolla potilasturvallisuuteen on kiinnitetty huomioita myös uudessa terveydenhuoltolaissa. Koneellinen lääkkeenjako soveltuisi hyvin kotihoidon ja asumispalveluiden asiakkaille. Varsinkin kesäaikoina on ongelmana saada koulutettua henkilökuntaa sijaisuuksiin ja tällöin yhdeksi ongelmaksi nousee turvallinen tapaa hoitaa lääkkeenjako. Koneellisen lääkkeenjaon myötä tähän asiaan tulisi helpotusta. Koneelliseen lääkkeenjakoon siirtyminen aiheuttaa alkuun työllistävää vaikutusta, mutta kun alkutoimenpiteet on tehty, niin sen jälkeen hoitajan työaikaa vapautuu muihin töihin. Todellista kustannussäästöä on hankala arvioida Oulunkaaren alueelle. Kotihoidon näkökulmasta ennen kaikkea lääkehoidon turvallisuus paranee jo mainittujen lääkkeenjakovirheiden mahdollisuuden minimoiduttua, mutta myös oikein toteutetun lääkehoidon myötä saavutetun kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi mainittavaa on se, että esim. yllättävän sairastumisen sattuessa ajantasainen lääkitys on helposti saatavilla mm. sairaankuljetuksen mukaan (on sattunut tilanteita jossa kellään ei ole ollut tietoa asiakkaan lääkityksestä). Kotihoidossa myös lääkkeiden säilytystilojen tarve vähenee, kun tällä hetkellä lääkkeet säilytetään suurelta osin kotihoidon toimiston lääkekaapissa. Asiakkaan lääkekustannukset sinänsä pienenevät, kun lääkkeiden tablettikohtaiset hinnat ovat alhaisempia verrattuna pienissä purkeissa ostettujen tablettien kappalehintoihin ja lisäksi lääkevaihdoksien yhteydessä kotiin ei kerry käytöstä poistettuja maksettuja lääkepurkkeja. Toisaalta annosjakelusta perittävä viikkokohtainen jakelumaksu nostaa kustannuksia. Jos annosjakeluun päätetään siirtyä, yksi iso pohdittava asia on se, kohdennetaanko lääkejakelun kustannukset asiakkaalle, palveluntarjoajalle vai molemmille. Utajärven vanhus- ja vammaisneuvosto on myös osaltaan kiinnittänyt huomiota vanhusten lääkehoidon turvallisuuteen. Kysymyksiä on herännyt siitä, mikä on se taho joka pitää

7 huolen ikäihmisten lääkityksen asianmukaisuudesta. Koneelliseen lääkkeenjakoon siirtyminen ainakin osittain poistaisi tämän huolen. Yhteiskunnallista hyötyä ajatellen ja ekologisestikin asiaa pohtien hävitettävien lääkkeiden määrä vähenee, jolloin säästyy hävittämisestä aiheutuvia kustannuksia. Paikallisille apteekeille ei aiheutuisi koneellisesta lääkkeenjaosta tulojen menetyksiä, vaan he saavat oman osuutensa lääkkeiden myynnistä. KUSTANNUSVAIKUTUSARVIOT KONEELLISESSA LÄÄKKEENJAOSSA OULUNKAARELLA Viikkotaksa arvioitu keskimäärin 8.5 /asiakas/viikko. (vaihtelee apteekeittain ja siitä saako asiakas kelakorvausta vai ei). II: Tällä hetkellä 70 asiakasta ja kustannukset lääkejakelumaksuista arviolta noin 31 000 /vuodessa. Tällä hetkellä asiakkaat ovat maksaneet kustannukset itse, eli kulut olisivat kustannusten lisäystä, jos palveluntuottaja maksaa annosjakelun. PUDASJÄRVI: Tällä hetkellä 70 asiakasta ja kustannukset lääkejakelumaksuista arviolta noin 31 000 /vuodessa. Tällä hetkellä kaupungin vanhuspalvelut maksaa kotihoidon jatkuvan/ säännöllisen palvelun asiakkaiden annosjakelupalkkiomaksun SIMO: Tällä hetkellä noin 20 asiakasta ja kustannukset arviolta noin 8 900 /vuodessa. Tällä erää asiakkaat maksavat itse eli kulut olisivat kustannusten lisäystä, jos palveluntuottaja maksaa annosjakelun. UTAJÄRVI: Lääkejakeluun soveltuvia asiakkaita noin 50 ja lääkejakelukustannukset siltä osin noin 22 000. Eli nämä lisäystä menoihin, jos palveluntuottaja maksaa jakelukustannukset. VAALA: Lääkejakeluun soveltuvia asiakkaita olisi noin 60 ja lääkekustannukset siltä osin noin 26 000. Eli nämä lisäystä menoihin, jos palveluntuottaja maksaa jakelukustannukset.

8 Työajan säästöarvioita eri mallien mukaan arvioituna Pudasjärven kokemukseen perustuvan apteekin arvion mukaan, johon lisätty arvio reseptiliikenteeseen kuluvasta työajasta( Työajan säästö yhteensä arvioitu olevan 25-30%) Ii: Pudasjärvi: Simo: Utajärvi: Vaala: Työajan säästö euroissa 11 200-14 000 / 70 asiakasta Työajan säästö euroissa 12 000-15 000 / 75 asiakasta Työajan säästö euroissa 3200-4000 / 20 asiakasta Työajan säästö euroissa noin 8000-10 000 / 50 asiakasta Työajan säästö euroissa noin 9600-12 000 / 60 asiakasta Pudasjärven hoitajien kokemukseen perustuvan arvion mukaan siirryttäessä koneelliseen lääkkeenjakoon työaikaa säästyy noin 15 min asiakas/viikko ( otettu huomioon kaikki mahdollinen lääkehoitoon liittyvä) Ii: 70asiakasta x 15 min x 52 viikkoa= 910h. Tekee euroissa noin 17 300 Pudasjärvi: 75asiakasta x 15 min x 52 viikkoa= 975h. Tekee euroissa noin 18 500 Simo: 20asiakasta x 15 min x 52 viikkoa=260h. Tekee euroissa noin 5000 Utajärvi: 50asiakasta x 15 min x 52 viikkoa= 650h. Tekee euroissa noin 12 300 Vaala: 60asiakasta x 15 min x 52 viikkoa= 780h. Tekee euroissa noin 14 800 Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ( 285 /asiakas/vuosi ja lisäksi 2.5h lääkärin työaikaa/asiakas/vuosi) Työajan säästöt ovat samaa luokkaa kuin jakelukustannuksista aiheutuneet kulut. Tämän lisäksi asiakas säästää lääkekuluissa ja potilasturvallisuus paranee. Ii: 70 asiakasta x 285 + lääkärin työajan säästö noin 125 /asiakas= työajan säästö 28 700 Pudasjärvi: 70 asiakasta x285 + lääkärin työajan säästö noin 125 /asiakas= työajan säästö 28 700 Simo: 20 asiakasta x 285 + lääkärin työajan säästö noin 125e/asiakas= työajan säästö 8 200 Utajärvi: 50 asiakasta x 285 + lääkärin työajan säästö noin 125 /asiakas= työajan säästö 20 500 Vaala: 60 asiakasta x 285 + lääkärin työajan säästö noin 125 /asiakas= työajan säästö 24 600

9 Liite 1 Käytännön kokemuksia Pudasjärveltä ja Simosta Asiakasnäkökulma positiivista Pakkauksista lääkkeet helppo ottaa poikkeuksena reumaatikot Lääkkeet tulevat kotiin asti Koettu hyvänä kehitettävää pussin kulmaan saattaa jäädä lääke, tarkkana pitää olla (tuotekehittelyä) Hoitohenkilökunnan näkökulma positiivista Reseptiliikenne vähentynyt Työntekijät eivät halua palata entiseen Lääkepoikkeamien määrä pieni (vain yksi poikkeama puolentoista vuoden takaa) Aikaa vapautuu muihin tehtäviin Tietokatkokset lääkehoidon toteutuksessa vähentyneet kehitettävää Hoitajien lääketuntemus ohenee, -> apteekki toimittaa kirjan lääkkeiden ulkonäöstä, jonka perusteella esim. lääkemuutosten tekeminen helpottuu, joskin on työlästä ja aikaa vievää. Apteekki auttaa tarvittaessa ilman erillistä kustannusta. Lääkemuutoksista on ilmoitettava viikkoa ennen, vaikeuttaa esim. osastojakson jälkeistä lääkkeenjakoa (jos tullut muutoksia lääkityksessä), asiakkaalle täytyy ostaa pieni pakkaus, lisää hävikkiä ja kustannuksia. Pudasjärvellä on käytössä sekä koneellinen annosjakelu että oman apteekin toimintana ns. kuplajakelu, annosjakelu tulee selkeästi halvemmaksi verrattuna kuplajakeluun. 1. Muuta huomioitavaa Kun asiakas on siirtymässä, koneellisen lääkkeenjaon piiriin on hyvä ensin seurata tilanteen vakautta jonkin aikaa (vakiintunut lääkehoito). Lääkkeenjakoon soveltuvuus testataan vielä toimittajan toimesta ennen lopullista päätöstä. Tarkistetaan mahdolliset interaktiot. Marevanhoito ei ole este, täytyy vain miettiä tapa miten Marevan asiakkaalle jaetaan. Jakaako sen kotihoito vai apteekki? käytäntöjä on erilaisia. Yhtenä merkittävänä koneellista lääkkeenjakoa puoltavana tekijänä voidaan nostaa esille kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä työskentelevät kesälomittajat ym. sijaiset joilla ei ole vielä ammattitutkintoa esim. opiskelijat. Lääkehoidon toteuttamisen vastuu jää töissä olevalle vakituiselle henkilöstölle, lisäten heidän työtaakkaa. Toisaalta työllistää myös esim.

10 terveyskeskuksen vastaanottoa ja lääkäreitä, kun reseptit ovat toimitettu puutteellisilla merkinnöillä. 2. Kustannuksista Esim Pudasjärven kustannukset 7,5-9,23/viikko/asiakas. Pudasjärvellä käytössä erilaisia järjestelyitä liittyen lääkkeiden kuljetuksesta asiakkaalle kotiin. Toisaalta säästää kotisairaanhoitajan aikaa ja matkakustannuksia, jos kotihoito käydessään voi jaetut lääkkeet asiakkaalle toimittaa. Hoivahoidon ja asumispalveluiden soveltuvuus mietintään. Utajärvi-Vaala alueella ei estettä siirtymiselle asumispalveluissa. Hoivalla niin vähän lääkkeitä, että ei ole kustannustehokasta. 3. Kokemuksia muualta Selvitelty muiden kuntien kokemuksia, pääsääntöisesti kokemukset hyviä.

11 Liite 2 MALLI APTEEKIN LÄÄKEJAKELUPROSESSIN KÄYNNITYMISESTÄ KOTIHOIDON ASIAKKAILLE 1. Yhteys apteekkiin, kiinnostus ja valmius palvelun tuottajaksi, arvio jakelupalkkion määrästä 2. Tiedote kotihoidon asiakkaille / asiakkaalta kirjallinen suostumus annosjakeluun ja laskutusasiakkaaksi siirtymisestä 3. Kotihoidon työntekijät yhteyshenkilöinä 4. Varataan lääkärille aikoja lääkityksen tarkistamiseen ja reseptien kirjoittamiseen, (1 vuoden reseptit) 5. Asiakkaan reseptit ja lääkkeet apteekkiin siirretään vaiheittain, käytetään olemassa olevat lääkkeet loppuun 6. Siirrytään annosjakeluun, kotihoito hakee annosjakelupussit apteekista ja toimittaa/jakaa asiakkaille lääkkeet 7. Apteekki hoitaa jatkossa reseptien uusimiset, lääkärikonsultaatiot ja tarkistaa asiakkaan lääkkeiden yhteensopivuudet ja lääkityskortit. 8. Lasku lääkkeistä asiakkaalle kuukausittain 9. Apteekki laskuttaa annosjakelupalkkion asiakkaalta Kaikilla Oulunkaaren apteekeilla on valmius tuottaa palvelu, siirtymäaika huomioitava, siirtyminen on tehtävä hallitusti. Ii : n. 100 asiakasta, jakelupalkkio n. 6,50 /vk/asiakas v. 2011. Kuivaniemessä toimii jo aiemmalta ajalta Pudasjärvi: 70-80 asiakasta, jakelupalkkio 8,00 /vk/asiakas vuoden 2012 loppuun asti Utajärvi. 70 asiakasta, jakelupalkkioarvio n. 11,00 /vk Vaala: n. 90 asiakasta, jakelupalkkioarvio 7,00-10,00 /vk Simo: 20 asiakasta, jakelupalkkio 7,00 /vk Yliopiston apteekissa jakelupalkkio 10,90 /vk v. 2011 Apteekki vähentää palvelumaksusta Kelan maksaman korvauksen (42 %), jos sairausvakuutuslaissa määrätyt edellytykset palkkion korvaamiselle täyttyvät.