Yhteiskunnallinen asianajaja Asianajajapäivät Kari Lautjärvi Asianajaja, laamanni, OTT, LL.M (Harvard) Asianajotoiminnan yhteiskunnallinen merkitys Suomen Asianajajaliitto (perustettiin vuonna 1919 yksioikeudellisena rekisteröitynä yhdistyksenä) on ollut vuodesta 1959 lukien julkisoikeudellinen yhteisö, joka käyttää julkista valtaa. (Asianajajaliitto ei ole ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö.) Asianajajalaitos ja asianajotoiminta on Suomessa järjestetty lainsäädännöllisesti (tehtävänä asianajotoiminnan säätely ja valvonta). Asianajajaliitto ja asianajajakunta turvaavat oikeusvaltiota (tehtävänä oikeudellisten palveluiden tarjoaminen ja oikeudellisten olojen kehittäminen). 1
Kolikolla on kaksi puolta Suomalaisista asianajotoimistoista on kehittynyt yhä suurempia ja kannattavampia yrityksiä (osakeyhtiöitä), joiden toiminta on luonteeltaan yhtä paljon liiketoimintaa kuin ammatinharjoittamista. 30 suurimman asianajotoimiston liikevaihto oli v. 2016 yhteensä 466 miljoonaa euroa, joista 10 suurinta toimistoa edustavat lähes ¾ -osaa. Asianajajien osakeyhtiöiden toimialana tulee olla asianajotoiminnan harjoittaminen, mutta osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on voitontuottaminen osakkeenomistajille (jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä). Asianajajaosakkaat ovat paitsi asianajajan ammatin harjoittajia, myös yhä enemmän yrittäjiä ja osakkeenomistajia. Asianajotoimistot poikkeavat muista yrityksistä pääosin siinä, että niillä itsellään ja siellä työskentelevillä on ammattieettiseen sääntelyyn perustuvia velvoitteita ja rajoitteita. Asianajajien osakeyhtiöissä osakkeenomistajat myös vastaavat asianajotoiminnasta johtuvista velvoitteista yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa. Asianajajakunnan tulevaisuuden kannalta merkittäviä kysymyksiä ovat, miten sovittaa yhteen asianajajien yhteiskunnallinen perustehtävä sekä asianajotoimistojen liiketoimintastrategiat, ja miten turvata ja ylläpitää ammattikuntaa ja erilaisia asianajopraktiikoita yhdistävä identiteetti. Erityisesti velvollisuus harjoittaa vain asianajotoimintaa ja oikeusvaltion turvaamistehtävä liittävät jo sinänsä asianajajakuntaan, asianajotoimistoihin ja asianajajiin yhteiskunnallisen leiman. Mitä muuta esityksen otsikko "yhteiskunnallinen asianajaja" voisi käytännössä tarkoittaa? 2
Ammattietiikka, yhteiskuntavastuu ja pro bono asianajotoiminnassa Asianajajien ammattietiikka liittyy julkisen vallan (valtion) asianajajakunnalle delegoimaan itsesääntelyyn. Asianajajien ammatillisia ja eettisiä velvollisuuksia ovat muun muassa: lojaalisuus, riippumattomuus, esteettömyys, luottamuksellisuus ja kunniallisuus (= perusarvot ) velvollisuus noudattaa Asianajajaliiton hyväksymää ammattieettistä säännöstöä (hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita) velvollisuus alistua Asianajajaliiton valvontajärjestelmän piiriin 3
Yhteiskuntavastuu (yritysvastuu) on osa yrityksen liiketoimintastrategiaa, josta yritys itse päättää. Yrityksen yhteiskuntavastuu (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen) tarkoittaa vastuuta liiketoimintansa vaikutuksista toimintaympäristöön (esim. ihmisoikeus-, tasa-arvo ja ympäristönsuojelunäkökohdat). Yhteiskuntavastuun keskeinen osa on normien noudattamisvastuu, joka kuitenkaan ei yleensä ole riittävä vastuullisuuden mitta. Kansainväliset järjestöt ovat kehittäneet yhteiskuntavastuuta koskevaa vapaaehtoista itsesääntelyä eri toimialoille ja yritysryhmille lukuisissa ohjeistuksissaan ja standardeissaan. Yhteiskuntavastuuta ei pidä nähdä yrityksen hyväntekeväisyytenä tai yrityksen liiketoiminnan rajoitteena. Yhteiskuntavastuu on yrityksen liiketoimintastrategian osa, jonka tasosta yritys osittain itse päättää. Yhteiskuntavastuu on paitsi yhtiön riskien ja julkisen kuvan (maineen) hallintaa, usein myös yhtiön kilpailukyvyn vahviste ja joskus myös innovaatioiden moottori. 4
Osakeyhtiömuotoisten asianajotoimistojen osalta yhteiskuntavastuulla on liityntä myös OYL 1:8:n määrittelemään yhtiön johdon tehtävään (velvollisuuteen huolellisesti toimien edistää yhtiön etua), jota tulkitaan kiinteässä yhteydessä yhtiön toiminnan voitontuottamistarkoituksen ja jatkuvuuden kanssa. OYL 1:8:n esitöiden mukaan yhtiön voitontuottamistarkoitusta tarkastellaan pitemmällä tähtäyksellä, ja myös osakkeen arvon kasvattaminen edellyttää usein yhteiskunnallisesti hyväksyttävien menettelytapojen noudattamista vaikkei lainsäädäntö siihen pakottaisi. Asianajotoimiston yhteiskuntavastuun kaksi ulottuvuutta Asianajotoimistot antavat asiakkailleen (oikeudellista) neuvontaa myös yhteiskuntavastuukysymyksissä ( trusted advisor ). Asianajajan näkemyksellinen neuvo ei rajoitu juridiikkaan vaan sisältää parhaimmillaan myös yhteiskuntavastuullista pohdintaa ja riskikartoitusta (esim. asiakkaan liiketoiminta vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta, verosuunnittelu asiakkaan julkisen kuvan näkökulmasta). Yleisesti ottaen suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuu on hyvällä tasolla. Asianajotoimistot ovat henkilökunnalleen yrityksiä ja asiakkailleen palveluntuottajia, joilta yhä useammin edellytetään yhteiskuntavastuuseen liittyvien laatukriteerien täyttämistä. Suuret kansainväliset asianajotoimistot ovat EU direktiivi 2014/95/EU (22.10.2014) 19a artiklan mukaan myös velvollisia julkaisemaan selvityksen ympäristöasioista, sosiaalisista ja työntekijöihin liittyvistä seikoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvistä seikoista (tai laatimaan yhteiskuntavastuuraportti kv. viitekehityksen mukaisena), ja selvityksessä kuvaamaan mm. riskejään ja toimintalinjojaan, tai perustelemaan selvityksen antamatta jättämisen; tämä selvitys tai raportti tulee liittää osaksi yhtiön toimintakertomusta. Asiakkaiden yhteiskuntavastuuta koskevat code of conduct auditit tai kyselyt ovat yleistyneet. 5
Asianajotoimiston pro bono työ on osa yrityskulttuuria, josta yritys itse päättää. Suomessa oikeustieteen opiskelu on lähes ilmaista, joten myös asianajajien asiantuntemuksen ja kokemuksen hyödyntäminen pro bono yhteiskunnan hyväksi on vähintäänkin kohtuullista. Asianajotoiminnassa pro bono työ tarkoittaa yleensä yleishyödyllisille tai vähemmän maksukykyisille asiakkaille tehtävää maksutonta toimeksiantotyötä. Pro bono toiminta on osa asianajotoimiston yrityskulttuuria, joka on kunkin toimiston itselleen määrittelemästä arvoperustasta johdettavien toimintamuotojen kokonaisuus. Pro bono toiminta yrityskulttuurin osana heijastaa ja tukee osaltaan asianajotoimiston identiteettiä eli toimiston henkilöstön käsitystä ja tietoisuutta työyhteisöstään. 6
Suomalaisen asianajajakunnan pro bono -toiminta Asianajajaliitto ja asianajajat osallistuvat erilaisiin asiantuntijatehtäviin oikeudenhoidon ja lainsäädännön kehittämiseksi, jotka liittyvät asianajajakunnan yhteiskunnalliseen perustehtävään ja oikeuspoliittiseen rooliin. Asianajajaliitolla ja asianajajilla on myös muuta pro bono toimintaa: Asianajajaliiton eri osastojen Asianajajapäivystys ja koulujen Oikeuskasvatusprojekti. Asianajajaliiton ja asianajajien Tsunami avustusprojekti 1/2005-, johon osallistui satoja asianajajia; vauhditti asianajajakunnassa pro bono - ajattelua. Suomalaisilla asianajotoimistoilla on nykyisin lukuisia erilaisia pro bono -yhteistyökumppaneita ja kohteita. Suomessa tai yleensä Euroopassa asianajajien pro bono toimintaa ei ole säännelty asianajajia koskevassa lainsäädännössä tai asianajajien eettisissä säännöstöissä; yleisen näkemyksen mukaan pro bono toimeksiantoja tulee hoitaa kuten muitakin toimeksiantoja. Yhdysvalloissa asianajajien ja oikeustieteen opiskelijoiden pro bono työllä on pitkät perinteet. ABA:n mallissa osavaltioiden asianajajaliittojen eettisiksi säännöiksi on yksityiskohtainen asianajajan pro bono - työtä koskeva säännös, jossa vuotuinen 50 tunnin vähimmäisvelvoite. HLS:ssa J.D. opiskelijoiden pro bono vaatimus on vähintään 50 tuntia (kolmen vuoden opiskeluaikana). Käytännössä HLS:n opiskelijat tekevät noin 500 tuntia heille räätälöityjen pro bono ohjelmien, projektien, klinikoiden tai muun yhteiskuntapalvelun puitteissa. 7
Pro bono case Rauha on tahdon asia. Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Crisis Management Initiative (CMI) on rauhannobelistin, presidentti Martti Ahtisaaren vuonna 2000 perustama riippumaton järjestö (yleishyödyllinen yhdistys), joka etsii ratkaisuja maailman konflikteihin vuoropuhelun ja rauhanvälityksen avulla. CMI on kansainvälinen järjestö, joka toimii maailman haastavimmilla konfliktialueilla Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Euraasiassa; käynnissä noin 20 projektia/ yli 70 korkean tason asiantuntijaa/ noin 20 kansallisuutta; aluetoimistoja mm. Brysselissä ja Irakissa; USA:ssa The American Friends of CMI -yhteisö. Tyypillisiä toimeksiantoja: erityisesti yhteisö-, sopimus- ja työsuhdejuridiikkaa; erilaisia sopimuksia myös EU-, valtio- ja kv. yhteisö -tasolla, alueorganisaatioiden perustamiseen ja ylläpitämiseen liittyvää juridiikkaa; erityispiirteinä esim. terrorismilait. 8
CMI/D&I -yhteistyö alkoi v. 2011 ja virallistettiin yhteistyösopimuksella v. 2012; D&I:n osakas CMI:n hallituksessa vuodesta 2013. Kaikki CMI:n tarvitsema oikeudellinen neuvonta on maksutonta (poikkeuksena kulut), mutta muutoin samat toimintaperiaatteet kuin yleensä toimeksiannoissa. Myös ulkomaiset yhteistyöasianajotoimistot (esim. USA, Bryssel, Irak) hoitavat toimeksiannot pro bono periaatteella. CMI yhteistyö on osa Dittiksen yrityskulttuuria ja identiteettiä asianajotoimistona; koko henkilöstö vahvasti mukana ryhdistää, sivistää ja yhdistää dittisläisiä - "tuo vaihtelua sorvin ääreen" myös rekrytoinnissa kiinnostava asia. Toimeksiantojen hoitamisen lisäksi CMI:n ja D&I:n yhteistilaisuuksia ja vierailuja toistensa tapahtumissa (esim. yhteisseminaari sovittelun ja neuvottelun metodeista). Katse tulevaisuuteen yhteiskunnallinen asianajaja 2025 Trendejä: Eettisyyden merkitys kasvaa yleensä, ja myös asianajotoiminnassa, jossa alan ammattieettinen sääntely voi olla parhaimmillaan myös kilpailutekijä esim. tilintarkastusyhteisöihin nähden. Asiakkaiden yhteiskuntavastuu korostuu tulevaisuudessa, ja näin ollen myös asianajotoimistoilta vaadittavat laatukriteerit sekä oikeudellisina neuvonantajina että palvelua tarjoavina yrityksinä kasvavat. Yhteiskuntavastuuta koskeva soft law (itsesääntely tai vapaaehtoisuuteen perustuva sääntely) muuttuu erityisesti laajentuvan EU - sääntelyn myötä yhä velvoittavammaksi hard law - sääntelyksi. Pro bono -työn, vapaaehtoistyön (kolmannen sektorin) ja hyväntekeväisyyden (filantropian) tarve ja merkitys yhteiskunnassa kasvavat mm. julkisten resurssien vähentyessä. 9
Ehdotuksia tulevaisuudessa pohdittavaksi Tavoitteena tulisi olla, että jokainen asianajaja kokisi itsensä myös yhteiskunnallisen ammatin harjoittajaksi. Asianajajaliiton tulee edesauttaa vahvemmin asianajotoimistojen ja asianajajien pro bono -toimintaa. Asianajajaliiton strategia 2015-2024 asiakirjassa todetaan yhteiskunnan oikeudellisten olojen kehittämisen yhteydessä: Arvioidaan Asianajajaliiton pro bono toiminnan perusteet ja tavoitteet. Asianajajaliiton tapaohjeisiin pro bono -säännös, jossa todetaan mm. yhdenvertaiset toimintaperiaatteet laskutettavien toimeksiantojen kanssa. Asianajajaliiton säännöstöön minimivaatimukset asianajotoimistoille ja niiden asianajajille vuotuisesta pro bono - työstä (vrt. jatkokoulutusvelvollisuus). Myös asianajotoimistot voisivat laatia itselleen pro bono periaatteet ja tavoitteet. Yliopistojen oikeustieteellisissä yksiköissä voisi olla (enemmän) erilaisia pro bono ohjelmia ja - klinikoita, jolloin myös opiskelijoiden opintovaatimuksiin voisi sisällyttää pro bono osion. Olisiko tässä myös asianajotoimistojen ja yliopistojen käytännön yhteistyön mahdollisuus? Kari Lautjärvi Tel: +358 400 425251 Email: kari.lautjarvi@dittmar.fi www.dittmar.fi 10