Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Samankaltaiset tiedostot
Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke. Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Sopimus 1 (5)

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Sateenvarjo III

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Valtakunnallinen kalatiestrategia

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Ehdotus kansalliseksi kalatiestrategiaksi

OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Kuulemistilaisuus Pello

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Aitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille. Timo Haapasalo, UEF

Vesien kunnostus ja käyttö

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Valmistelija: Wikström Anna-Maija

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Saimaan lohikalat ja energiatalous

Kansallinen kalatiestrategia Helsinki 2011

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Mediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

POPELY:n rakennettujen vesien kunnostamisen erikoistumistehtävä ja kunnostustoiminnan tiedonkeruu. Timo Yrjänä Jukka Tuohino Jermi Tertsunen

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

Lausuntopalaute Itämeren jokikohtaisista meritaimenen hoitosuunnitelmista. Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriö

Modernin ja joustavan kalatalousvelvoitteen tarve ja mahdollisuudet

Transkriptio:

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Kalojen vaellusmahdollisuuksien parantaminen on ajankohtaista ja kannatettavaa, toimenpiteet on valittava huolella ja edettävä vaiheittain Kalojen kulun parantamistoimien tueksi tarvitaan tutkimusta Haetaan ratkaisuja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa välttäen vastakkainasettelua. Onnistuminen on mahdollista vain usean tahon yhteistyönä ja monipuolisella keinovalikoimalla On pyrittävä löytämään jokikohtaisesti kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja ratkaisut erilaisia pienille ja isoille joille Rahoitukseen on löydettävissä monenlaisia malleja taloudellista sitoutumista tarvitaan myös julkiselta puolelta Tavoitteena on saada lohelle ja meritaimenelle usealle joelle osittain luonnossa lisääntyvä kalastusta kestävä kanta vuoteen 2030 mennessä 1

Kolmella askeleella tavoitteeseen 2030 mennessä Askel 1 Vuosina 2015-2017 Isot rakennetut, säätövoiman tuotantoon käytettävät joet Rakennetaan alimpiin voimalaitoksiin kalatie varustettuna kiinniottolaitteella tai kiinniottolaite. Järjestetään kiinniotto ja kalojen ylisiirto kauemmas poikastuotantoalueille. Vahvistetaan vesistön kalakantaa tarpeellisin tuki-istutuksin ja elinympäristökunnostuksin. Järjestetään kalastus tukemaan tavoitetta. Muut joet Kalatiestrategiassa on tunnistettu kärkikohteet, joiden edistämistä energiateollisuus tukee Viranomaiset ja toiminnanharjoittajat tekevät joki-/vesistökohtaiset suunnitelmat yhteistyössä, sisältäen rahoitussuunnitelmat, paikallisen yhteistyön ja kalakantatavoitteet Askel 2 : Vuosina 2018-23 Kalatiestrategian kärkikohteiden toteuttaminen jatkuu Käynnistetään seuranta, jotta toimien vaikuttavuutta voidaan arvioida Jatketaan vaelluskalatutkimusta, erityisesti alasvaelluksen ja lisääntymispotentiaalin osalta Hyödynnetään kerättyä tietoa seuraavien kalateiden ja muiden toimien toteuttamiseen Askel 3 Vuosina 2023-30 Toteutetaan valitut kalan kulkua helpottavat lisätoimet, kuten lisäkalatiet tai ylisiirtojärjestelyjen vakiinnuttaminen Laaditaan seurantaohjelma 2

Tutkimusta tarvitaan edelleen Vaelluskalojen elinkierrosta on saatu paljon arvokasta tietoa tutkimuksilla viime vuosina Tutkimusta ja seurantaa tarvitaan edelleen myös jo valmistuneilla kalateillä Tutkimusta ja parannustoimia vaelluskalojen koko elinkiertoon, myös merikuolleisuuden syihin täytyy pureutua Kalojen alasvaellusta lisääntymisalueilta mereen (tai järveen) nopeuttavia ja mahdollistavia uusia ratkaisuja ja niiden tarvetta on tutkittava Vähän vettä käyttävien kalateiden kehitystyötä on edistettävä erityisesti pienvesivoiman osalta Jokien poikastuotantopotentiaalista on hankittava luotettavaa tietoa Tutkimusta on lisättävä vaelluskaloihin liittyvien kalatautien osalta ja tunnistettava kalatauteihin liittyvät riskit Vesivoimayhtiöt ja Energiateollisuus ry ovat valmiita jatkamaan tutkimuksen rahoittamista 3

Haetaan ratkaisuja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa välttäen vastakkainasettelua Toteutussuunnittelu on tehtävä yhteistyönä ja hyväksyntävastuun on oltava viranomaisilla. Kalatien toimivuutta ja vaikuttavuutta on seurattava usean vuoden ajan. Vastuu toteutuksen toimivuudesta on myös yhteinen. Luvanhaltija sekä vastuu kalatien käytöstä ja kunnossapidosta on sovittava ajoissa Luvanhakijana sekä vastuullisena käyttäjänä voisi toimia kalastusalue tai kalatalousviranomaiset tms. Voimayhtiö voisi erityistapauksissa olla luvanhakija, jos samalla käsiteltäisiin voimantuotantoa lisäävät lupamuutokset Käyttö- ja kunnossapito voi joissain tapauksissa olla myös voimayhtiön vastuulla, tämä on huomioitava kustannuslaskelmissa Pelkät kalatiet eivät riitä monia toimenpiteitä tarvitaan Alueen kalastajien tulee sitoutua mahdollisesti tarvittaviin kalastuksen rajoituksiin hyvinkin pitkäksi ajaksi Vesialueiden omistajia tarvitaan mukaan kunnostustoimiin Tutkimusta ja kalakantojen tilan seurantaa tarvitaan useiksi vuosiksi Myös ylisiirrot lisääntymisalueille voi olla perusteltu ratkaisu monissa tapauksissa Vain harvalla joella voidaan kokonaan luopua vaellusikäisten poikasten istutuksista Tuki-istutuksia pienpoikasilla lisääntymisalueille tarvitaan lähes kaikilla joilla ainakin alkuvaiheessa 4

On pyrittävä löytämään jokikohtaisesti kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja On tehtävä jokikohtaisesti kokonaisvaltaiset kehittämissuunnitelmat, joissa huomioidaan mm. Kalakantojen elinolojen parantamistarpeet ja mahdollisuudet Vesivoiman tehostamis- ja lisärakennusmahdollisuudet Tulvasuojelun tarpeet ja tehostamiskeinot Muut säännöstelyn muutostarpeet Muiden toimijoiden, kuten maatalouden, matkailuyritysten ja ammattikalastuksen toiminnan kehittämismahdollisuudet ja - edellytykset Tavoitteena on löytää tarpeita vastaavia toimenpiteitä ja pyrkiä löytämään kaikille hyötyä. Voimalaitoksille voisi esim. myöntää paremmat säännöstelymahdollisuudet. Näin kalatiehen johdettavasta vedestä aiheutuvaa tappiota voitaisiin kompensoida ainakin osittain. Suunnitelmien tulee sisältää rahoitussuunnitelma ja myös julkista sitoutumista hankkeisiin tarvitaan 5

Rahoitukseen on löydettävissä monenlaisia malleja Toteutustapa on tapauskohtainen Osa nykyisten kalatalousvelvoitteiden kustannuksista voitaisiin käyttää kalateiden rakentamiseen ja käyttöön Istutustarpeen pienentyessä kalojen luontaisen elinkierron myötä istutusvelvoitetta voitaisiin pienentää Myös vaelluskalatutkimukseen voisi saada rahoitusta tätä kautta Myös julkista rahoitusta täytyy saada merkittävä osuus Yksi mahdollinen rahoituslähde voisi olla Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Vesivoimalaitosten kiinteistövero on merkittävä ja siitä voisi osan käyttää kalatieinvestointeihin Pienvesivoimatuen palauttaminen ja laajentaminen 10 MW toisi lisää rahoitusmahdollisuuksia; ehtona tuen maksamiselle voisi olla kalatie (ei välttämättä voimayhtiöiden rahoituksella rakennettu) Huomioitava myös alasvaellusta helpottavien rakenteiden kustannukset investointikustannuksen lisäksi rakenteet lisäävät usein tuotannon häviöitä Monessa tapauksessa vesivoimayhtiöt voivat olla mukana yhtenä rahoittajana Yhtiöiden toimintaedellytysten on kuitenkin säilyttävä riittävän hyvinä myös taloudellisesti ja rahoitusosuus on suhteutettava sekä saatavaan hyötyyn että erityisesti voimalaitoksen tuotantoon Kalatiet on suunniteltava siten että mahdollisimman vähän vesivoiman tuotantoa menetetään Käyttö- ja kunnossapito voi joissain tapauksissa olla myös voimayhtiön vastuulla, tämä on huomioitava kustannuslaskelmissa Menetetty vesi on huomioitava kun arvioidaan hyötyjä ja haittoja, ja kalatien vesitys tulee rajoittaa kalojen vaellusaikoihin Jokikohtaisesti tulee tarkastella mahdollisuuksia myös vesivoimatuotannon lisäämiseen, mikä voisi lisätä yhtiöiden rahoitusmahdollisuuksia 6