Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Järjestön ja julkisen dialogi uudistuvassa sosiaalihuollossa Marita Ruohonen Valtuuston varapj, SOSTE Toim.joht., Suomen Mielenterveysseura
Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomessa valtakunnallisia järjestöjä noin 200 * piiri- tai aluejärjestöjä noin 300 * paikallisyhdistyksiä yli 8000 järjestökenttä uudistuu ja muuttuu: www.soste.fi esimerkiksi vuonna 2011 rekisteröitiin 180 uutta sosiaali- ja terveysyhdistystä ja 102 yhdistystä purkautui 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Mielenterveysseura
Laajaa vapaaehtoistoimintaa puoli miljoonaa suomalaista mukana vapaaehtoistyössä vapaaehtoisten työpanos vastaa noin 21 000 henkilötyövuotta vertaistoiminnassa noin 320 000 www.soste.fi 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 3 Mielenterveysseura
Paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten toimialat 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 4 Mielenterveysseura
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tehtävät 1. Asiantuntijuus 2. Vaikuttamistoiminta 3. Vertaistoiminta 4. Vapaaehtoistoiminta 5. Ehkäisevä työ 6. Palvelujen tuottaminen 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 5 Mielenterveysseura
Lainsäädäntö ja palvelurakenne uudistumassa voimakkaasti Terveydenhuoltolaki uudistettiin vuonna 2010 mahdollisesti muutostarvetta Sote-ratkaisujen takia Sosiaalihuoltolain uudistaminen jo pitkällä Sote-perusratkaisu päätetty Sote-järjestämislaki lausuntokierroksella Itsemääräämisoikeutta koskeva lakiesitys eduskunnassa Vammaispalvelulain uudistus vireillä Lastensuojelulain uudistus tulossa Mielenterveyslain uudistaminen hallitusohjelmassa, ei toteudu tällä hallituskaudella Päihdehuoltolain uudistamista ei ole aloitettu, tarvetta on 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 6 Mielenterveysseura
Järjestöjen roolista 1. Asiantuntijuus Järjestöt ovat fokusoituneet tietyn/tiettyjen rajatun/rajattujen ihmisryhmän/ryhmien asiaan ja tilanteeseen. Järjestöihin kertyy tietoa ja osaamista (kansallista ja kansainvälistä, ruohonjuuresta päättäjiin), jota yleensä muualle ei kerry. 2. Vaikuttamistoiminta Vaikuttamisen perustana sekä mikro että makro: ruohonjuuritason tuntemuksesta ja tiedosta päätöksentekotason tuntemiseen ja tietoon. Järjestöjen ei tarvitse välittää virkateistä eikä hierarkioista. Aikaansa seuraavilla järjestöillä oma hallintorakenne on mahdollisimman litteä ja kevyt, mikä edistää ketteryyttä. 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 7 Mielenterveysseura
3. Vertaistoiminta Asiantuntijatoiminnan toinen muoto ammatillisen osaamisen rinnalla, suhteellisen käyttämätön resurssi Suomessa. Saman kriisin tai vaiheen kokenut pystyy auttamaan apua tarvitsevaa tunnetasolla ja käytännön ongelmissa toisin kuin ammattilainen. Kokemusasiantuntijat ja tutkijat ovat yleistymässä, tarvitaan vielä asennemuutosta ja toimintamalleja. 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 8 Mielenterveysseura
4. Vapaaehtoistoiminta Suomi on aktiivinen vapaaehtoistoiminnan maa. (Anne Birgitta Pessi) Vapaaehtoistoiminnalla ja ammatillisella työllä on molemmilla arvonsa an sich, kumpikaan ei voi korvata toista. (Antti Eskola) Kansainvälinen arvostus ollut nousussa, vuosi 2001 oli YK:n kansainvälinen vapaaehtoistoiminnan vuosi ja vuosi 2011 Euroopan neuvoston Aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Vapaaehtoistoiminta on keskeinen aktiivisen kansalaisuuden ja demokratian ulottuvuus. Sosiaalinen media on edistänyt merkittävästi aktiivista kansalaisuutta maailmanlaajuisesti. 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 9 Mielenterveysseura
5. Ehkäisevä työ Painopiste korjaavasta ehkäisevään työhön ollut haussa jo vuosikymmeniä, mutta iso laiva (sosiaali- ja terveydenhuolto) kääntyy hitaasti. Järjestöjen rooli on merkittävä uusien toimintatapojen innovoinnissa ja sektorirajojen ylittämisessä. Vaihtoehtolaskelmat, vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin relevantit menetelmät ja pitkäjänteinen työ ovat avainkysymyksiä ja kehittämisen kohteita. Kuntien ja järjestöjen yhteistyö erityisen tärkeää käytäntöjen arvioinnissa ja hyväksi havaittujen toimintamallien juurruttamisessa ja levittämisessä. 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 10 Mielenterveysseura
6. Palvelujen tuottaminen Järjestöt ovat olleet Suomessa merkittäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia. Hankintamenettelyt ajaneet järjestöjä yhtiöittämään toimintaansa. Tuoko valmisteilla oleva uusi hankintalaki helpotusta sosiaalisille yrityksille? Sosiaalinen yritystoiminta ja yhteiskunnalliset yritykset toivottavasti yleistymässä, tarvitaan nykyistä enemmän edellytysten rakentamista sosiaaliselle yrittäjyydelle, erityisesti pk-yrittäjyydelle. Palvelujen myyminen suurille Sote-alueille tuskin suosii pieniä toimijoita, tarvitaan järjestöjen yhteenliittymiä. 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 11 Mielenterveysseura
Joitakin huomioita sosiaalihuoltolakiesityksestä järjestöjen näkökulmasta, plussia + lakiesityksen lähtökohtana asiakaskeskeisyys ja asiakkaan oikeus hyvään palveluun + keskeisiä käsitteitä sosiaalinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuuden edistäminen + rakenteellinen sosiaalityö keinona tuoda sosiaalihuollon asiantuntemus osaksi kunnan suunnittelua, valmistelua ja päätöksentekoa + sosiaaliasiamiehen asema; vastatoimien kielto + lähisuhde- ja perheväkivalta monipuolisesti esillä + perhetyötä ja kotiin annettavia palveluja korostetaan + omatyöntekijä + asiakkaan oikeus saada selvitys eri palveluvaihtoehdoista 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 12 Mielenterveysseura
ja miinuksia - kokemusasiantuntijuus puuttuu lakiesityksestä; sen tulisi olla vakiintunut osa palvelujen, suunnittelua, toteutusta ja arviointia - sosiaalinen kuntoutus: riittääkö laki selkeyttämään kuntien vastuun suhteessa muihin toimijoihin? 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 13 Mielenterveysseura
Julkisen ja järjestöjen vuoropuhelu edellyttää yhteistyön areenoja, sosiaali- ja terveysturvayhdistykset tarjoavat hyvän rakenteen yhteistyölle samalla sektorilla toimivien järjestöjen yhteistyöstä hyvä esimerkki: Lastensuojelujärjestöjen talo Heideken Turussa 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 14 Mielenterveysseura
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee julkisen ja järjestöjen hyvää yhteistyötä, joka perustuu keskinäiseen ymmärrykseen ja kunnioitukseen. 8.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 15 Mielenterveysseura