PERUSTURVALAUTAKUNNAN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 31.12.2011 Tulosyksikkötaso

1 Perusturvaltk 19.3.2012 24 LIITE 1 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 31.12.2011 Tulosyksikkötaso HALLINTO JA TOIMISTO Hallinto ja toimisto sisältää sosiaaliosaston- ja lautakunnan valmistelu-, sihteeri- ja toimeenpanotehtävät, jossa toimii perusturvajohtaja ja toimistosihteeri. Toim.menot 97 658 102 665 106 770,16-4 105,16 Toim.tulot 10 439-5 140,00-5 140,00 Netto 87 219 102 665 111 910,16-9 245,16 Toimintamenoissa palkkiot ja palkat toteutuivat arvioitua suurempina. Toimintatuloihin on kirjattu elatustukien takaisinperintää vuodelta 2010. MUUT LASTEN JA PERHEEN PALVELUT Lasten ja perheiden palveluina järjestetään: lastenvalvojan tehtävät (isyyden vahvistamiseen, lasten elatukseen ja huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyvät tehtävät), lastensuojelun palvelut (avohuollon tukitoimet, lasten ja nuorten sijaishuollon, jälkihuollon ja ehkäisevän lastensuojelun palvelut), oppilashuollon sosiaalityön tehtävät sekä kasvatus- ja perheneuvonnan. Perheitä ja lasten kasvatusta tuetaan ohjauksen ja neuvonnan, eri tukitoimien, mm. perhetyön keinoin ja taloudellisen tuen turvin. Päivähoidon ja kotihoidon kanssa tiivis yhteistyö lisää lasten ja perheiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan kunnan oman sosiaalityöntekijän toimesta sekä ostopalveluna kasvatusneuvolapsykologin palvelut Psykologian TietoTaito ry:ltä. Vireillä on alueellisen yhteistoiminnan vahvistaminen sosiaalityön palvelujen kattavuuden turvaamiseksi 1.3.2010 voimaan astuneen Lastensuojelulain muutoksien edellyttämällä tavalla. Varsinaisen toiminnan kannalta kunnassa on riittävästi sosiaalityön resursseja. Lähikuntien sosiaalityöntekijöiden yhteiskäyttöä tarvitaan vain mm sosiaalityöntekijän vuosilomien tai joidenkin toimenpiteiden edellyttäessä useamman sosiaalityöntekijän osallistumista päätöksen tekoon. Sosiaaliohjaaja toimii työparina lastensuojeluasioissa ja vastaa perhetyöstä. Kunnalla on mahdollisuus myös ostaa perhetyön palvelua yksityiseltä lastensuojelukodilta. Lastensuojelukodilta ostetaan lastensuojelun palvelujen ( sosiaalipäivystys, turvakoti-, ja kiireellisen sijoituksen hoitopaikkoja ) ohella myös muita lasten ja perheiden palveluja, mm terapiapalveluja. Vastaavasti kunta myy sosiaalityöntekijän palveluja lastensuojelukodille. Lasten hyvinvointisuunnitelmaa seurataan, toteutukseen ja tarkistamiseen osallistutaan

2 muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Lastensuojelun tehtävissä toimivat sosiaalityöntekijän työparina perusturvajohtaja ja sosiaaliohjaaja. Tavoitteet: Kasvatusneuvolapalvelujen vakiinnuttaminen ja selkiyttäminen. Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut ostettiin Psykologian TietoTaito ry:ltä, mutta palvelun käyttö oli vähäistä. Lastensuojelun sijoitukset lisääntyivät siinä määrin, että lisämäärärahaa jouduttiin vuoden lopulla hakemaan. Sijoituksista osa on lapsen kuntoutustarpeesta johtuvia, mikä vaikuttaa myös erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Sijaishuollon kustannuksia lisäsi myös se, että kahden sijoituksen kustannuksista vastaaminen hallintoriitana on kesken. Huostassa olevia lapsia ja nuoria oli seitsemän, jälkihuollossa kolme, avohuollon sijoituksessa viisi. Lastensuojeluilmoituksia oli 16, joista seitsemän kohdalla alkoi lastensuojeluasiakkuus. Lastensuojelussa sosiaalityöntekijän työpanos kohdentui pääasiassa korjaavaan työhön. Ehkäisevää lastensuojelua toteutettiin sosiaaliohjaajan tekemänä perhetyönä sekä vähäisessä määrin ostopalveluna. Lastenvalvojan tehtävissä korostui myös ehkäisevän lastensuojelun tarve, mikä merkitsi tavallista enemmän perhetilanteen selvittelyä. Nuorten palveluissa moniammatillisen työskentelyn toimintatavat Etsivän nuorityön ja oppilashuollon kanssa vakiinnutettiin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden suuntaisesti. Sosiaalityöntekijän työpanosta ei myyty lastensuojelukodille jo eturistiriitojen vuoksi. Toim.menot 518 487 378 218 569 218 574 264,76-5 046,76 Toim.tulot 26 664 5 861 10 174,58 4 313,58 Netto 491 822 372 357 563 357 564 090,18-733,18 VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelut sisältävät laitospalvelut, avohuollon, asumispalvelut, perhehoidon ja työ- ja toimintakeskuksen toiminnan. Kunta tarjoaa omana toimintana kehitysvammaisten asumispalvelua asumispalveluyksikkö Sinikellossa, jossa on seitsemän palveluasumis-paikkaa. Kahdeksan asiakasta saa tukea omassa kodissa asumiseen. Työ- ja toimintakeskuksella työtoimintaan osallistuu keskimäärin 15 henkilöä. Lisäksi kunta ostaa asumispalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Kehitysvammaisten laitos- ja muut kuntoutuspalvelut järjestetään pääasiassa Vaalijalan toimesta. Vammaispalvelulain muutokset 1.9.2009 toivat kunnan järjestämisvastuun piiriin henkilökohtaisen avun palvelut. Henkilökohtainen avustajapalvelua käytti 7 vaikeavammaista henkilöä. Muutamalle vaikeavammaisille työnantajan sijaispalvelut Honkalampisäätiön avustajakeskukselta.

3 Kuljetuspalvelujen järjestämisessä pyritään hyödyntämään asiointikyytipalveluja ja koululaiskuljetuksia. Lisäksi kuljetuksia on järkeistettävä mm yhteiskuljetuksin. Vammaispalvelun tehtävistä vastaa sosiaalityöntekijä. Sinikellossa on kuusi ja puoli ohjaajan työpaikkaa. Tavoitteet: Kuljetuspalvelujen yhteensovittaminen ja järkeistäminen Kunnan ikääntymispoliittisen strategian ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen 2015 mukaisesti on luotu uusi vanhustenhuollon organisaatiomalli, jonka pohjalta - nimitetään alkuvuodesta 2011 kehitysvammahuollon henkilökunta uusiin toimipisteisiin - laaditaan henkilökunnalle osaamiskartoitukset - laaditaan työnkuvat - aloitetaan työyksikön toiminnan suunnittelu Hallintosäännön uudistamisen yhteydessä sosiaalityöntekijän päätösvallan laajentamista esitettiin sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen lisäksi. Menettely mahdollistaa kuljetuspalvelujen yhteensovittamisen, kun päätösvalta on yhdellä työntekijällä. Kimppakyytien käyttöä ryhdyttiin kokeilemaan muun muassa palveluasumisen asiakkaille. Kaikilla hoivaketjun työntekijöillä oli mahdollisuus ilmaista toiveensa työyksiköstä, missä toivoisi työskentelevänsä uudessa organisaatiossa. Sinikellossa työskennelleet toivoivat voivansa jatkaa kehitysvammatyössä, vuodeosastolta yksi työntekijä ilmaisi halukkuutensa Poutapilvessä työskentelystä. Merkittävä muutos henkilöstörakenteessa oli se, että määräaikaisten työntekijöiden työsuhteiden päätyttyä vapautuviin toimiin palkattiin ammattitaitoiset työntekijät toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Keväällä 2010 työntekijöiden sijoittelun yhteydessä kartoitettiin perusosaamista (koulutus). Tehtävänkuvaukset laadittiin kaikille työssä oleville ja niitä on tarkasteltu uudelleen paikkojen tullessa avoimiksi. Kuusi kehitysvammaista muutti uuteen asumispalveluyksikkö Poutapilveen marraskuussa. Merkittävä toiminnallinen muutos uusien tilojen myötä on mahdollisuus tarjota intervallihoitoa myös kehitysvammaisille, mitä aiemmin ei kunnassa ole ollut. Asukkaille asumisyksikössä tarjottavan päivätoiminnan suunnittelu aloitettiin, mikä selkeästi eriytyi toimintakeskus Touhutuvassa tapahtuvasta työtoiminnasta. Asumispalveluyksikkö Hopeapajun saneerauksen vuoksi osa Poutapilven tiloista oli tilapäisesti vanhustenhuollon käytössä. Toim.menot 779 891 860 520 834 800,94 25 719,06 Toim.tulot 145 535 12 000 152 000 153 745,57 1 745,57 Netto 634 356 848 520 708 520 681 055,37 27 464,63 KOTIHOITO Kotihoidon tehtävänä on auttaa asiakkaita selviytymään omissa kodeissaan järjestämällä kotihoitoa (yhdistetty kotipalvelu ja kotisairaanhoito) ja erilaisia tukipalveluja, maksaa

4 omaishoidontukea ja opastaa muiden palvelujen käytössä. Kotihoidon palveluja voi saada tilapäisesti tai pidempiaikaisesti. Varsinkin muistihäiriöisten kotona selviytyminen vaatii useita käyntejä päivässä. Kotihoidon kehittämisellä ehkäistään laitoshoidon tarvetta. Laitoshoitoon siirtymisen ehkäisy tukee ihmisarvoista vanhuutta ja tuo myös säästöjä. Kirjalliset hoito- ja palvelukriteerit on vahvistettu vuonna 2010. Kotihoito jatkaa veteraanien päiväkuntoutuksen järjestämistä ja käynnistää veteraanien kotiin annettavan kuntoutuspalvelun yhteistyössä muiden perusturvan palvelujen kanssa. Vanhusten, sotaveteraanien ja sotainvalidien kuntouttavaa päivätoimintaa kehitetään yhteistoiminnassa muiden perusturvan toimijoiden kanssa. Kotipalvelussa työskentelee 6 lähihoitajaa, 1 kodinhoitaja ja 1 kotiavustajaa. Asiakkaita on keskimäärin 45 kuukaudessa. Käyntejä on noin 85 päivässä eli 2550 käyntiä kuukaudessa Yksi oppisopimusopiskelija opiskelee lähihoitajaksi ajalla 1.7.2009-31.12.2011. Opiskelijan teoriajaksot ja harjoittelujaksot toisissa yksiköissä aiheuttavat sijaisten tarvetta. Tavoitteet: Kunnan ikääntymispoliittisen strategian ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen 2015 mukaisesti on luotu uusi vanhustenhuollon organisaatiomalli, jonka pohjalta - nimitetään alkuvuodesta 2011 kotihoidon henkilökunta uusiin toimipisteisiin - laaditaan henkilökunnalle osaamiskartoitukset - laaditaan työnkuvat - aloitetaan työyksikön toiminnan suunnittelu Kaikilla hoivaketjun työntekijöillä oli mahdollisuus ilmaista toiveensa työyksiköstä, missä toivoisi työskentelevänsä uudessa organisaatiossa. Kotihoidon esimies valittiin, joka vastasi vielä vuonna 2011 kuitenkin osastonhoitajan tehtävistä. Uuden organisaation valmistelua työstettiin rinnalla. Keväällä 2011 työntekijöiden sijoittelun yhteydessä kartoitettiin perusosaamista (koulutus). Tehtävänkuvaukset laadittiin kaikille työssä oleville ja niitä tarkasteltiin uudelleen paikkojen tullessa avoimiksi. Kotihoidon toiminnan suunnittelua aloitettiin muun muassa uuden tietokoneohjelman käyttöönoton vuoksi. Ohjelman ongelmat kuitenkin vaikeuttivat prosessin etenemistä sujuvasti. Lisäksi syksyllä havaittiin, että työntekijät tarvitsevat peruskoulutusta ATKtaitoihinsa. Peruskoulutusta järjestettiin sitä tarvitseville. Vastuu- ja pääkäyttäjien koulutukset käynnistyivät, mitkä veivät huomattavasti aikaa. Kotihoidon yhteistyö lasten ja perheiden palveluiden sekä vammaispalveluiden kanssa lisääntyi. Vetaraanien päiväkuntoutus toteutui yhdelle ryhmälle 10 toimintapäivän jaksona. Kotiin annettava kuntoutuspalvelu ei käynnistynyt suunnitellusti. Kodinhoitoapua vuoden 2011 aikana sai yhteensä 55 kotitaloutta, joista lapsiperheitä yksi, vanhuskotitalouksia 45, vammaiskotitalouksia 4 ja muita 5. 85 vuotta täyttäneitä oli 18, 75-84 vuotiaita 20 ja 65-74 vuotiaita 7. Kodinhoitoavun käyntejä oli 30 381.

Toim.menot 399 703 496 313 505 313 526 329,53 21 016,53 Toim.tulot 59 757 47 000 83 523,89 36 523,89 Netto 339 946 449 313 458 313 442 805,64 15 507,36 5 Kotihoidon toimintatuotot olivat arvioitua suuremmat asiakasmaksutuloista johtuen. Toimintakuluihin haettiin lisämäärärahaa, muun muassa vakinaisten työntekijöiden palkat oli arvioitu liian pieneksi ja sairasloman sijaistamisiin kului arvioitua enemmän. VANHUSTEN TUKIPALVELUT Kotihoidon tukipalveluilla tarkoitetaan niitä kunnan tarjoamia palveluita, jotka auttavat kotona selviytymistä ja asumista. Kotihoidon tukipalveluja Rautavaaralla ovat mm. ateria-, kuljetus-, päivätoiminta-, vaatehuolto- ja turvapuhelinpalvelu. Kotihoidon palveluihin ei sisälly siivouspalveluiden tuottaminen. Siivousapua tarvitseva asiakas ohjataan hankkimaan palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta. Tukipalveluista asiointi-, kylvetys-, saattaja-, siistimis- ja vaatehuoltopalveluja järjestetään vain säännöllisen kotihoidon asiakkaille tarvittaessa. Päiväkeskustoimintaa iäkkäille järjestetään kerran viikossa lukuun ottamatta kesäaikaa. Sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista on vahvistettu perusturvalautakunnassa toimintaohje 17.8.2009. Tavoitteet: Tavoitteena on, että toimintakykyään menettäneillä tai ikääntyneillä on mahdollisuus elää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Rintamaveteraaneille on ostettu ulkopuolisilta palveluntuottajilta siivouspalvelua valtiokonttorin myöntämän lisämäärärahan turvin. Palvelu on ollut kotiin vietävää kunnallista avopalvelua. Päiväkeskustoimintaa järjestettiin viikottain. Tukipalveluasiakkaita vuoden aikana oli yhteensä 148, joista 75-84 vuotiaita 65 ja 85 vuotta täyttäneitä 50. Tukipalvelua saaneista kuljetuspalveluja saaneita oli 9. Toim.menot 31 686 60 147 67 547,65-7 400,65 Toim.tulot 100 458 80 000 125 116,28-45 116,28 Netto -68 772-19 853-57 568,63-37 715,63 Toimintatuloja on kertynyt arvioitua enemmän muun muassa sotilasvammalain mukaisista korvauksista ja ruokahuollon ateriamaksuista. Toimintamenoissa henkilöstökuluja on ollut arvioitua enemmän. Tukipalveluissa merkittävä ruokahuollon osto sivistystoimelta näkyy sisäisenä menona. VANHUSTEN PALVELUASUMINEN

6 Palveluasumisen (Lepola, Rautakumpu, muut yksityiset) avulla turvataan kodinomaista asumista mahdollisimman pitkään. Lepolassa on 18 pitkäaikaista ja kaksi lyhytaikaista asumispaikkaa. Rautakummusta ostetaan seitsemän asumispaikkaa. Palveluasumisen tavoitteena on kuntouttavan hoitotyön avulla ehkäistä asukkaiden siirtymistä laitoshoitoon, tukea vanhusten kotona selviytymistä sekä omaishoitajia intervallihoidon avulla. Palveluasumisen kriteerit on vahvistettu vuonna 2010 perusturvalautakunnassa. Asiakasmaksut on vahvistettu perusturvalautakunnassa 22.12.2010. Asukkaiden valinnan valmistelu tehdään hoidonporrastusryhmässä. Yksityisiltä hoivakodeilta on suunniteltu ostettavaksi hoivapalvelu kahdeksalle vanhukselle tarpeen mukaan. Toimintavuoden aikana valmistuu lisäosa Lepolan yhteyteen, johon tulee jatkossa kehitysvammaisten ja dementikkojen yksikkö. Keskittämällä palveluita saman katon alle voidaan jatkossa tehostaa hoidonporrastusta ja näin asiakkaat sijoittuvat toimintakykyään vastaavaan hoitopaikkaan. Lepolassa työskentelee 5 lähihoitajaa, 1 kodinhoitaja ja 3 kotiavustajaa. Tavoitteet: Kunnan ikääntymispoliittisen strategian ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen 2015 mukaisesti on luotu uusi vanhustenhuollon organisaatiomalli, jonka pohjalta - nimitetään alkuvuodesta 2011 Lepolan henkilökunta uusiin toimipisteisiin - laaditaan henkilökunnalle osaamiskartoitukset - laaditaan työnkuvat - aloitetaan työyksikön toiminnan suunnittelu Kaikilla hoivaketjun työntekijöillä oli mahdollisuus ilmaista toiveensa työyksiköstä, missä toivoisi työskentelevänsä uudessa organisaatiossa. Asumispalvelujen esimies valittiin, mutta vuosi 2011 oli vielä uuteen organisaatioon valmistautumista. Vanhaa ja uutta organisaatiota työstettiin samanaikaisesti. Keväällä 2011 työntekijöiden sijoittelun yhteydessä kartoitettiin perusosaamista (koulutus). Syksyllä asiakastietojärjestelmän käyttöönoton varmistamiseksi järjestettiin ATK:n peruskoulutusta. Tehtävänkuvaukset laadittiin kaikille työssä oleville. Vapautuneita työtehtäviä täytettäessä kiinnitettiin huomioita kelpoisuusvaatimusten edellyttämään koulutukseen ja osaamiseen. Lepola nimikilpailun jälkeen muuttui asumispalveluyksikkö Päivänsineksi. Yksikköä on pidetty ns. tavallisena palveluasumisena, vaikka siellä käytännössä tuotettiin tehostettua ympärivuorokautista hoivaa. Joulukuussa Lepolan II:een valmistui dementiaa sairastaville asumispalveluyksikkö Niittyvilla. Yksikkö toimi vuodeosaston asukkaiden tilapäisenä hoitoyksikkönä. Dementiayksikössä kolme työnsä aloittavaa työntekijää päätettiin osoittaa osallistumaan muistisairaan hoitotyön täydennyskoulutukseen oppisopimuskoulutuksella. Lepola/asumispalveluyksikkö Päivänsinen 20 paikkaa olivat täynnä.

7 Toim.menot 767 441 911 739 780 812,56 130 926,44 Toim.tulot 231 170 225 474 227 145,51 1 671,51 Netto 536 271 686 265 553 667,05 132 597,95 Toimintamenoissa henkilöstökulut olivat arvioitua pienemmät ja ostopalveluihin käytettiin arvioitua vähemmän. PÄIHDEHUOLTO Päihdehuollossa tuetaan päihteiden väärinkäyttäjiä huolehtimaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, lopettamaan itselle ja läheisille vahingolliset elämäntavat ja korjaamaan mahdollisia väärinkäytöstä syntyneitä vaurioita ja haittoja. Keinoina on mm ohjaavat keskustelut, terapia ja muut avokuntoutuksen menetelmät sekä laitos- tai yhteisöhoito. Päihdehuollon päivätoimintaa ja muita tukipalveluja ostetaan Rautavaaran A-killalta. Myös muilta yksityisiltä palvelujen tuottajilta voidaan ostaa päihdeterapiaa ja muita tukipalveluja, mm kunnan alueella sijaitsevassa lastensuojelukodissa on päihdesairaanhoitaja, jonka palveluja laitos tarjoaa myös muille kuin lastensuojelun asiakkaille. Terveyskeskus tarjoaa päihderiiippuvaisten katkaisuhoitoa joko vuodeosastolla tai avokatkaisuna mielenterveysneuvolan palveluissa. Sosiaaliohjaaja vastaa kunnassa päihdepalveluista yhteistyössä sosiaalityöntekijän ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Tavoitteet: Avopalvelujen kehittäminen yhteistyössä mielenterveysneuvolan kanssa. Yhteistyötä sosiaalityön ja mielenterveysneuvolan kesken on tehostettu. Päihdehuollon laitoskuntoutuksen sijasta järjestettiin ns. työterapiaa avokuntoutuksena kokeiluluontoisesti. Päihteettömyyttä tuettiin muun muassa järjestämällä kuntouttavaa työtoimintaa. Päihdehuollon avopalveluiden ostaminen Rautavaaran A-Killalta päihdeasiakkaiden päiväkeskustoimintana päättyi vuoden 2011 loppuun päihdeasiakkaiden vähentyneen määrän vuoksi. Asiasta neuvoteltiin A-Killassa perusturvajohtajan ja sosiaaliohjaajan toimesta syksyllä 2011. Toim.menot 18 023 18 914 15 341,45 3572,55 Toim.tulot Netto 18 023 18 914 15 341,45 3572,55 Toimintamenot muodostuivat pääasiassa ostopalveluista. AIKUISSOSIAALITYÖ Sosiaalipalvelut sisältävät toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan sekä muun aikuissosiaalityön (terveydenhuollon sosiaalityö, kuntoutus sekä veteraanikuntoutus). Toimeentulotuki kattaa perustoimeentulotuen, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen. Ehkäisevä toimeentulotuki on kertaluonteinen avustus omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi erilaisiin henkilön tai perheen kriisitilanteisiin. Aikuissosiaalityön tehtävistä vastaavat sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja.

8 Toimeentulotukiasiakkaiden määrä sekä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin ja kuntoutuksen tarve ovat vähentymässä, mm lainsäädännön muutoksista johtuen. Toimeentulotuen saajien määrän laskemisesta huolimatta toimeentulotukimenot pysyvät vähintään ennallaan. Tämä johtuu siitä, että niiden työttömien määrä kasvaa, joiden toimeentulo on lähes kokonaan toimeentulotuen varassa. Sosiaaliohjaajan työpanoksen kohdentamista työttömien aktivointitoimiin on edelleen syytä jatkaa. Kuntouttavan työtoiminnan palveluja ostetaan kahdelta eri palveluiden tuottajilta. Palvelujen tarvitsijoiden määrän ja kunnan omien resurssien lisääntyessä on vuoden 2011 aikana syytä tarkastella ostopalvelujen tosiasiallista tarvetta. Veteraanikuntoutuksessa on tarve sotiemme veteraanien ikääntyessä siirtymässä laitoskuntoutuksesta yhä enemmän avokuntoutukseen. Vuonna 2010 käynnistettyä päiväkuntoutusta jatketaan yhteistyössä kotihoidon ja fysioterapian kanssa. Lisäksi vuonna 2011 käynnistetään veteraanien kotiin annettava kuntoutus uutena palveluna. Toimeentulotukimenoissa ei ole havaittavissa kasvua. Kotitalouksia oli yhteensä 78, täydentävää toimeentulotukea maksettiin 36:lle ja ennalta ehkäisevää kuudelle. Pelkästään toimeentulotuen varassa olevien määrä on pysynyt lähes muuttumattomana (n.10 taloutta/kk). Kuntouttavan työtoiminnan ostopalvelusopimuksia tarkasteltiin syksyn 2011 aikana tarkoituksena tehostaa omaa toimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan kunnan yksiköihin osallistuvien yksilöohjauksen ostopalvelusopimus Tua:n kanssa päättyi vuoden loppuun. Kunnan omiin yksiköihin ohjautuvien työn ohjauksen käytännön vastuu on ollut tulosyksiköiden työntekijöillä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui vuoden 2011 aikana yhteensä 20 työtöntä 1914 päivänä. Toimintarahaa maksettiin kuudelle ja matkakorvauksia 10:lle. Veteraanien päiväkuntoutus toteutui, kotiin annettavan kuntoutuksen tarve vähäistä, sen sijaan avokuntoutusta aiempia vuosia enemmän. Toim.menot 268 704 220 897 262 897 249 223,00 13 674 Toim.tulot 95 695 85 350 80 233,21 5 116,79 Netto 173 009 135 547 168 989,79 8 557,21 Perustoimeentulotukea käytettiin arvioitua vähemmän ja työmarkkinatuen kuntaosuus oli arvioitua suurempi. OMAISHOIDONTUKI Laki omaishoidontuesta tuli voimaan 1.1.2006. Vuodelle 2011 vahvistetut palkkiot ovat alin 353,62 /kk ja ylin 707,24 /kk ellei ole sovittu alempaa tai korkeampaa palkkiota. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa vuosittain ohjeet korotuksista. Omaishoidontukea myönnetään kunakin vuonna varattujen määrärahojen puitteissa. Palkkio maksetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden suhteen porrastettuna, käyttäen apuna eri toimintakykymittareita. Maksu-

9 päätökset tehdään hoidonporrastustyöryhmän esityksen pohjalta. Maksujen porrastamisohjeet vahvistetaan perusturvalautakunnassa. Omaishoidon tuella hoidettuja vuoden 2011 aikana oli 33, joista 85 vuotta täyttäneitä oli 7 ja 75-84 vuotiaita 13. Omaishoitajia vuoden aikana oli 38, joista 65 vuotta täyttäneitä 19. Toim.menot 192 285 208 854 190 789,32 18 064,68 Toim.tulot 13 882 13 200 12 165,99 1034,01 Netto 178 403 195 654 178 623,33 17 030,67 SOSIAALITOIMI YHTEENSÄ Toim.menot 3 280 694 3 258 267 3 500 267 3 345 879,37 154 387,63 Toim.tulot 712 806 468 885 608 885 686 965,03 78 080,03 Netto 2 467 888 2 789 382 2 891 382 2 658 914,34 232 467,66 Sosiaalitoimen tulosalueen toimintatulot toteutuivat arvioitua suurempana, mikä selittyy muun muassa sotilasvammalain mukaisiin korvauksiin, ruokahuollon ateriamaksuihin ja asiakasmaksuihin kertyneistä tuloista. Toimintamenoissa arvioitua määrärahaa jäi käyttämättä muun muassa aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa, avustuksissa kotitalouksille ja asiakaspalvelujen ostoissa. Lisämäärärahaa haettiin 200 000, mistä 191 000 kohdennettiin lasten ja perheiden palvelujen sijais- ja avohuoltoon ja 9 000 kotihoitoon. PERUSTERVEYDENHOITO Perusterveydenhoidon tehtävänä on järjestää kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä, sairauksia ehkäiseviä ja hoitavia yleislääkäritasoisia avo- ja laitospalveluja. Keskeiset tehtäväalueet ovat hammashuolto, vuodeosastohoito, lääkärinvastaanotto, neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, mielenterveystyö, työterveyshuolto, ilmaisvälinejakelu sekä seulontatutkimukset. Tavoitteena on palvelujen riittävä saatavuus huomioiden 1.3.2005 voimaan tullut kansanterveyslain muutos. Tarkoituksenmukainen hoidonporrastus toteutetaan moniammatillisen työryhmän toimesta olemassa olevien resurssien puitteissa. Ikääntymispoliittisen strategian valmistuminen ja uuden vanhustenhuollon organisaation toteutuminen tuo hoidonporrastukseen selkeyttä ja suuntaa palvelujen tarkoituksenmukaiselle kohdentamiselle. Lääkäripalvelut turvataan omassa terveyskeskuksessa. Vastaavan lääkärin palvelut hoidetaan virkalääkärin toimesta ja sen lisäksi tarvittavia lääkäri- ja erikoishammaslääkäripalveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta sekä muilta kunnilta. Terveyskeskuksen sisäisen sijaisjärjestelmän ylläpitämisellä turvataan asianmukainen terveyspalvelujen tarjonta kuntalaisille. Perusterveydenhuollon osalta jatketaan perusterveydenhuollon liikelaitokseen liittyvää valmistelua PARAS- lain mukaisesti. Tavoitteet:

10 Lääkäripalveluiden turvaaminen omassa kunnassa. Toteutetaan niin että vastaavan lääkärin palvelut yritetään turvata ensisijaisesti virkalääkärillä. Muita tarvittavia lääkäri- ja erikoislääkärin palveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Perusterveydenhuollon liikelaitoksen valmistelua jatketaan. Henkilökuntaa tiedotetaan kulloinkin meneillään olevasta tilanteesta. Henkilökuntaa koulutetaan tuleviin muutoksiin. Syksyllä 2011 vuodeosastohoito muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Kunnan ikääntymispoliittisen strategian ja palvelurakenteen kehittämisohjelma vuoteen 2015 mukaisesti on luotu uusi vanhustenhuollon organisaatiomalli, jonka pohjalta vuodeosaston henkilökunta - alkuvuodesta 2011 nimitetään uusiin toimipisteisiin ja heille - laaditaan osaamiskartoitukset - työnkuvat - ja aloitetaan työyksikön toiminnan suunnittelu Vastaavan lääkärin palvelut on pystytty hoitamaan virkalääkärin toimesta. Terveyskeskuslääkäreiden ja tarvittavien erikoislääkäreiden palvelut on hoidettu ostolääkäreiden toimesta. Erikoislääkäreiden palveluita on ostettu neurologilta, gynekologilta, työterveyslääkäriltä ja psykiatrilta. Perusterveydenhuollon siirtyminen liikelaitos Kysteriin mahdollistettiin siten, että toiminta voi alkaa vuoden 2012 alussa. Henkilökuntaa koulutettiin Kysterin toimesta. Aktiivisemmin koulutettiin potilastietojärjestelmien pää- ja vastuukäyttäjiä. Lisäksi muulle henkilökunnalle on ollut koulutuksia potilastietojärjestelmään ja sen erillisiin osioihin (mm laskutus, potilaskertomus, takaisinsoittojärjestelmä) liittyen. Koillis-Savon yksikön ylilääkäri ja -hoitaja tutustuivat Rautavaaran terveyskeskukseen ja sen henkilökuntaan ja kertoivat käydessään senhetkisen tilanteen ja suunnitelmat liikelaitoksen toiminnasta. Työpaikkakokouksissa päivitettiin liikelaitoksen tilannetta. Kysteriin siirtyvien henkilöstövalinnat tehtiin vuoden loppupuolella. Tutustuminen Juankosken terveyskeskukseen oli koulutuspäivien yhteydessä. Yt- neuvottelupäivä ja siihen liittyvä kuntalaistapaaminen pidettiin marraskuussa. Kaikilla hoivaketjun työntekijöillä oli mahdollisuus ilmaista toiveensa työyksiköstä, missä toivoisi työskentelevänsä uudessa organisaatiossa. Kotihoidon esimiehen tehtäväalueeksi uudessa organisaatiossa vahvistettiin kotihoito ja asumispalveluyksikkö Hopeapajun toiminta. Työntekijöiden sijoittelua tehtiin huomioiden remonttien aikainen tilanne ja lopullinen sijoittuminen. Perusturvaosaston henkilökunnalle pidettiin maaliskuussa tiedotustilaisuus Rautavaaran kunnan ikääntymispoliittisesta strategiasta ja palvelurakenteen kehittämisohjelmasta vuoteen 2015 mennessä ja kunnan uudesta vanhustenhuollon organisaatiomallista ja heidän sijoittumisestaan siihen. Maaliskuussa henkilökunnalle oli muutoskoulutusta professori Risto Harisalon pitämänä. Myös tulevan asumispalveluyksikkö Hopeapajun asukkaiden (entisen vuodeosaston potilaat) läheisille pidettiin tiedotustilaisuudet huhti- ja lokakuussa.

Työyksiköiden toiminnan suunnittelu aloitettiin keväällä yhteisillä palavereilla. Yksi koko perusturvan yhteinen kokous on pidetty ja sen lisäksi yksikkökohtaisia pienempiä suunnittelukokouksia. Vuodeosaston henkilökunta ja potilaat siirtyivät väliaikaisiin tiloihin uuden rakennuksen Niittyvillan yksikköön. Toimintamuutoksia tehtiin siten, että vuodeosasto lakkaaminen vuoden vaihteessa päättyy ja asumispalveluyksikkö Hopeapajun toiminta alkaa. Toiminnan muutos oli suunniteltu alkamaan jo syksyllä, mutta rakennuksen valmistumisen siirtymisen vuoksi ja sen seikan vuoksi, että vuodeosastopotilaat pystyttiin hoitamaan vielä vuoden loppuun omassa kunnassa, päätettiin vuodeosaston toiminta lakkauttaa 31.12.2011 ja 1.1.2012 siirtyä tehostettuun palveluasumiseen. Toim.menot 1 935 914 2 007 571 1 947 215,47 60 355,53 Toim.tulot 392 079 265 500 376 011,69 110 511,69 Netto 1 543 835 1 742 071 1 571 203,78 170 867,22 TÄYDENTÄVÄT PALVELUT Täydentävät palvelut tukevat perusterveydenhoidon palveluja. Niihin kuuluvat hallinto, laboratorio, röntgen, kuntoutus, sairaankuljetus ja huoltotoiminta. Tavoitteena on tehtävien tehokas ja taloudellinen hoitaminen. Kotihoidon esimies hoitaa poliklinikan osastonhoitajan tehtävät. Laboratorionhoitajan työtehtäviin kuuluu avosairaanhoidon työvuorotaulukoiden suunnittelu. Röntgenpalvelut ostetaan Nilsiän terveyskeskuksesta. Sairaankuljetus järjestetään ostopalveluna. Tavoitteet: Turvataan ensihoito- ja röntgenpalvelut ostopalvelulla. Valmistellaan laboratoriotoiminnan siirtyminen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (ISLAB) järjestettäväksi, niin että toiminta alkaa 1.1.2012. Ensihoitopalvelut ostettiin MedStar Oy:ltä. Röntgenpalvelut ostettiin Siiliset -peruspalvelukeskuksen Nilsiän toimipisteen röntgenistä. Laboratoriotoimintojen järjestelyt hoidettiin siten, että toiminta voi alkaa 1.1.2012 Itä- Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän järjestämänä. Toim.menot 672 435 691 528 734 868,40 43 340,40 Toim.tulot 34 106 5 600 7 085,11 1 485,11 Netto 638 328 685 928 727 783,29 41 855,29 11

12 Perusterveydenhuolto Toim.menot 2 702 128 2 790 195 2 755 476,58 34 718,42 Toim.tulot 429 646 271 100 383 096,80 111 996,80 Netto 2 272 482 2 519 095 2 372 379,78 146 715,22 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TOIMINNAN KEHITTÄMISTAVOITTEET VUODELLE 2011 Ympäristöterveydenhuolto on järjestetty 1.1.2011 alkaen isäntäkuntamallin mukaisella yhteistoiminta-alueella, johon Rautavaaran lisäksi kuuluvat Juankosken ja Nilsiän kaupungit sekä Lapinlahden, Kaavin, Maaningan, Siilinjärven ja Tuusniemen kunnat. Yhteistoimintaalueen isäntäkuntana on Siilinjärvi, ja tehtävien järjestämisestä vastaa kuntien yhteinen, Siilinjärven kunnanhallituksen alainen ympäristöterveyslautakunta. Lautakunnassa on yksi jäsen jokaisesta sopijakunnasta, ja sen puheenjohtajana toimii siilinjärveläinen luottamushenkilö. Yhteistoiminta-alue vastaa eri laeissa kunnan viranomaiselle määrättyjen ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisesta edellä mainituissa kunnissa. Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on yhteistoimintasopimuksen mukaisesti turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suunnitelmallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja vaaroja sekä kuluttajien taloudellisia tappioita ehkäisevä valtakunnallisiin valvontaohjelmiin perustuva ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoito. Lisäksi tarkoituksena on laadukkaiden, tarkoituksenmukaisten ja tarpeeseen vastaavien kunnallisten eläinlääkintäpalvelujen ja eläinlääkäripäivystyksen saatavuuden ylläpito ja kehittäminen. Yhteistoiminta-alueella turvataan koko ympäristöterveydenhuollon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa. Toim.menot 93 780 91 096 73 392,71 17 703,29 Toim.tulot 3 462 Netto 90 318 91 096 73 392,71 17 703,29 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon tarkoituksena on tarjota kuntalaisille lääketieteen erikoisalojen mukaista sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Erikoissairaanhoidon palveluja kuntalaisille ostetaan Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, Iisalmen sairaalasta sekä tarvittaessa yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Erikoissairaanhoidon lähetteitä seurataan erillisellä tilastoinnilla. Tavoiteet:

13 Mahdollistaa asiakkaan joustava siirtyminen tarkoituksenmukaisimpaan erikoissairaanhoitopaikkaan ja erikoissairaanhoidosta takaisin perusterveydenhuoltoon tai muuhun hoitopaikkaan viiveettä. Toimintamenojen käyttö on ollut arvioitua vähäisempää muun muassa siitä syystä, että perusterveydenhuollossa terveyskeskuslääkäreissä oli erikoislääkäreitä, jotka kykenivät hoitamaan ja seuraamaan erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaiden tilannetta. Lisäksi terveyskeskuksessa erikoislääkäreiden vastaanottotoiminta vähensi erikoissairaanhoidon tarvetta. Vuodeosasto vastasi erikoissairaanhoidosta kotiutuvien jatkohoidosta. KESKUSSAIRAALA Euro TP 2010 TA 2011 Muutettu TP 2011 Poikkeama TA Toim.menot 1 992 945 2 127 013 2 062 681 1 772 443,27 290 237,73 Toim.tulot Netto ALUESAIRAALA Euro TP 2010 TA 2011 Muutettu TP 2011 Poikkeama TA Toim.menot 203 804 232 100 296 432 269 672,62 26 759,38 Toim.tulot Netto MUUT ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUT Toim.menot 58 752 57 941 62 335,63 4 394,63 Toim.tulot Netto Erikoissairaanhoito Toim.menot 2 255 500 2 417 054 2 104 451,52 312 602,48 Toim.tulot Netto 2 255 500 2 417 054 2 104 451,52 312 602,48 PERUSTURVALAUTAKUNTA Toim.menot 8 238 322 8 465 516 8 707 516 8 205 807,47 501 708,53 Toim.tulot 1 142 452 739 985 879 985 1 070 061,83 190 076,83 Netto 7 095 870 7 725 531 7 827 531 7 135 745,64 691 785,36