Ch 12-4&5 Elastisuudesta ja lujuudesta

Samankaltaiset tiedostot
Lämpötila Lämpölaajeneminen Ideaalikaasu. Luku 17

Työ 4B8B S4h. AINEEN PITUUDEN MUUTOKSISTA

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Differentiaali- ja integraalilaskenta

Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

Differentiaalilaskennan tehtäviä

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

KIINTEÄN AINEEN JA NESTEEN TILANYHTÄLÖT

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Elastisuus: Siirtymä

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

PHYS-A1110 Laboratoriotyöosuus. Vastaava opettaja Jani Sainio puh: huone 138 (OK 4A)

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

VI TILANYHTÄLÖ

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

Teddy 1. harjoituksen malliratkaisu kevät 2011

Laskuharjoitus 2 Ratkaisut

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kahden suoran leikkauspiste ja välinen kulma (suoraparvia)

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Harjoitus 3: Regressiomallit (Matlab)

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Harjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.

(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

Mittaustekniikka (3 op)

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Harjoitus 3: Regressiomallit (Matlab)

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

Thermodynamics is Two Laws and a Li2le Calculus

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Johdatus regressioanalyysiin. Heliövaara 1

Lisätehtäviä. Rationaalifunktio. x 2. a b ab. 6u x x x. kx x

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

0. perusmääritelmiä. Lukutyypit Laskusäännöt Laskujärjestys

4B6A. KIMMOISUUSTUTKIMUKSIA

Laskuharjoitus 3 Ratkaisut

Mittaustulosten käsittely

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

0. perusmääritelmiä. Lukutyypit Laskusäännöt Laskujärjestys

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

tutustuttaa materiaalien lujuusominaisuuksiin luentoja perusteellisemmin

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Astrokemia Kevät 2011 Harjoitus 1, Massavaikutuksen laki, Ratkaisut

Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1

6. Yhteenvetoa kurssista

Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

Palkin taivutus. 1 Johdanto. missä S on. määritetään taivuttamalla. man avulla.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 2

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Yksisuuntainen varianssianalyysi (jatkoa) Heliövaara 1

Transkriptio:

Ch 12-4&5 Elastisuudesta ja lujuudesta

Jännitys ja venymä Hooken laki F = k l Δl = 1 k F Jousivakio k riippuu langan dimensioista Saadaan malli Δl = l o EA F k = E A l o Lisäksi tarvitaan materiaalia kuvaava kimmokerroin E.

Määritelmät Jännitys ja venymä jännitys venymä σ = F A ε = Δl l o Hooken laki uudelleen σ = εe

Murtojännitys Elastisuus Suhteellisuusraja Plastinen alue Jännitys Elastinen alue Kimmoraja Venymä

Funktiomittauksesta ja virheen arvioinnista

Esimerkki funktiomittauksesta Tutkitaan alumiinilangan venymistä voiman funktiona Osoitetaan teorian pätevyys jännitys venymä jännityksen ja venymän riippuvuus saadaan F A = E Δl l o σ = εe Δl = l o EA F Määritetään teoriaan liittyvät parametrit: langan kimmokerroin σ = F A ε = Δl l o lineaarinen riippuvuus E Venyttävää voimaa muutetaan lisäämällä langan päähän punnuksia => massaa F = mg

Esimerkki funktiomittauksesta Mittaukset m (g) F (N) l (mm) 530 5,2 0,11 1030 10,1 0,20 1520 14,9 0,28 2070 20,3 0,41 2560 25,1 0,52 langan pituus l0 = (100,0 ± 0,5) cm langan halkaisija d = (1,00 ± 0,05) mm

Esimerkki funktiomittauksesta Lasketaan voima F = mg Piirretään graafi m (g) F (N) l (mm) 530 5,2 0,11 1030 10,1 0,20 1520 14,9 0,28 2070 20,3 0,41 2560 25,1 0,52 Pituuden muutos (mm)

Esimerkki funktiomittauksesta Sovitetaan suora (lineaarinen regressio) y = kx + b Sovitus voidaan tehdä piirtämällä, mutta tämän kurssin laboratroriotöissä suositaan pienimmän neliösumman (PNS) menetelmää Pituuden muutos (mm) PNS löytyy esim. Excel (Trendline, Data analysis > Regression) Matlab (suora.m), Origin (Linear Fit) Miksi piirtää suora? (eikä lasketa pisteittäin) Suora testaa mallia Karkeat virheet jää huomaamatta Systemaattinen virhe voi vääristää tulosta

Esimerkki funktiomittauksesta Sovitus antaa kulmakertoimen k = 0,0206 mm / N k = Δy Δx ja vakiotermin b = 0,01 mm PNS-menetelmä antaa myös virherajat, joten voidaan kirjoittaa k = (0,0206 ± 0,0009) mm / N b = ( 0,01 ± 0,01) mm Pituuden muutos (mm) Δx Δy PNS-menetelmällä voi sovittaa myös muita funktioita Vertailua voi tehdä myös Sovittamalla jotain muuta funktiota kuin suoraa Laskemalla teorian mukaisen käyrän ja piirtämällä sen yhdessä mittaustulosten kanssa

Esimerkki funktiomittauksesta Samaistetaan teoriaan Δl = l o EA F y = k x + b Teorian mukaan b=0 Vakiotermi on silti hyvä olla mukana, sillä se kertoo systemaattisesta virheestä Pituuden muutos (mm) b = ( 0,01 ± 0,01) mm k = l o EA E = l o ka E = 1m 0,0206mm / N π 0,5mm ( ) 2 61,808 109 N / m 2

Esimerkki funktiomittauksesta Lasketaan tuloksen virhearvio Käytetään kokonaisdifferentiaalia, eli lasketaan funktion osittaisderivaatta (herkkyys) jokaisen muuttujan suhteen ja kerrotaan kunkin muuttujan virheellä. Kahden muuttujan tapauksessa esim. f = f(x,y) f = E( l o,k,d) = 4l o kπd 2 ( ) = f ( x, y ) Δf x, y x ( ) Δx + f x, y y Tässä esimerkissä kyseessä on kolmen muuttujan funktio ΔE = E l o Δl o + E k Δk + E d Δd A = πd 2 / 4 Δy

Esimerkki funktiomittauksesta Lasketaan Saadaan ΔE = E l o ΔE = ΔE = ΔE = l o 4 kπd 2 Δl o + E k 4l o kπd 2 4 kπd 2 Δl o + ΔE = 4l o Δl o kπd 2 l o ΔE = 4l o kπd 2 Δk + E d Δd Δl o + k Δl o + 4l o k 2 πd 2 Δl o l o 4l o kπd 2 Δk + 2 4l o kπd 3 4l o k 2 πd 2 Δk + 8l o kπd 3 Δd + 4l o Δk kπd 2 k + 4l o 2Δd kπd 2 d + Δk k + 2Δd d = E Δk + d Δl o l o Δd 4l o kπd 2 + Δk k + 2Δd d Δd tämän voi jo laskea ΔE = 61,8Gpa 5mm 1m + 0,0009mm / N 0,0206mm / N + 2 0,05mm 1mm 6,10GPa

Huomio osittaisderivaatan laskemisesta Kirjoitetaan suhteellisen virheen lauseke ΔE E = Δl o + Δk l o k + 2Δd d Jos derivoitava lauseke sisältää vain kerto-, jako- ja potenssilaskuja, suhteellinen virhe saadaan laskettua helposti. Esimerkiksi f = x2 ab 4 y1/3 Δf f = 2 Δx x + 1 3 Δy y + Δa a + 4 Δb b

Esimerkki funktiomittauksesta Lopputulos E = ( 62 ± 6)GPa Virhetermiin vain yksi merkitsevä numero ja lopputuloksen pyöristys sen mukaisesti Verrataan kirjallisuuteen Table 12-1 => EAl = 70 GPa

Mitä muistaa tästä kurssin laboratoriotöitä varten? Laadi graafiset esitykset huolella Funktiomittaus Funktiomittaus antaa yleensä parempia tuloksia kuin toistomittaus Kulmakertoimen hyödyntäminen Sovittaminen Virhearviointi Suhteellisen virheen laskeminen Saatu virheen suuruusluokka määrittää lopputuloksen tarkkuuden

Vetojännitys, puristusjännitys ja leikkausjännitys Analoginen lauseke Eri geometria Δl = 1 E F A l o Δl = 1 E F A l o Δl = 1 G F A l o

Kokoonpuristuvuus ΔV V = 1 B ΔP

Venymä ja puristuma Usein mukana on molemmat Yläpinnalla puristumaa keskiviivalla ei jännitystä eikä puristumaa alapinnalla vetojännitystä Miksi ratakisko on I-palkki?

Ch 17-1 3

Termodynaaminen tasapaino Termodynaaminen tasapaino: Tuotaessa kaksi systeemiä lämpökontaktiin niiden termodynaaminen tasapaino on saavutettu, kun systeemien makroskooppiset ominaisuudet eivät enää muutu. Lämpökontakti: Jos toista kappaletta lämmitetään, toisen ominaisuudet muuttuvat

Termodynamiikan nollas pääsääntö Jos kaksi systeemiä on termodynaamisessa tasapainossa kolmannen kanssa, ne ovat termodynaamisessa tasapainossa myös keskenään. Tämä antaa mahdollisuuden määritellä lämpötila. Jos kaksi systeemiä on termodynaamisessa tasapainossa, niillä on sama lämpötila. Lämpötila on määritelty vain termodynaamisessa tasapainossa. T

Ch 17-4 Lämpölaajeneminen

Aineen lämpölaajenemista kuvataan tilavuuden lämpölaajenemiskertoimella β = ΔV /V o ΔT ja pituuden lämpölaajenemiskertoimella Lämpölaajeneminen α = ΔL / L o ΔT Kiinteälle homogeeniselle ja isotrooppiselle aineelle pätee β 3α. V = V o ( 1+ βδt )

Esimerkki 17-3 Teräsrakenteinen silta on 200m pitkä kun ulkoilman lämpötila on 20 C. Sillan lämpötilan odotetaan vaihtelevan kuuman kesäpäivän +40 C:sta talven -30 C:een. Määritä kuinka paljon sillan pituus voi vaihdella. Esimerkkien ratkaisut löytyvät kurssin oppikirjasta

Esimerkki 17-7 Auton teräksestä valmistetun bensatankin tilavuus on 70 litraa. Tankki täytetään +20 C:lla bensiinillä aivan täyteen. Auto seisoo auringossa ja sen lämpötila nousee +40 C:een. Selvitä mitä tapahtuu tankille ja bensalle. Esimerkkien ratkaisut löytyvät kurssin oppikirjasta

Ch 17-5 Lämpöjännitys

Esimerkki 17-8 Amerikkalainen valtatie on tehty betonikappaleista, joiden pituus on 10 m ja poikkipinta-ala 0,2 m 2. Ne on asennettu 10 C:een lämpötilassa kiinni toisiinsa. Määritä puristusjännitys 40 C:een lämpötilassa. Kestääkö betoni? Esimerkkien ratkaisut löytyvät kurssin oppikirjasta

Ch 17-6 10 Ideaalikaasu

Kaasut Kaasuille pätee lim p 0 pv NT = k Tästä saadaan ideaalikaasun tilanyhtälö pv = nrt pv = NkT atomien lukumäärä N ainemäärä n Boltzmannin vakio k kaasuvakio R

Kaasulämpömittari ja lämpötila-asteikko Mitataan lämpötilaa ja painetta. Havaitaan lineaarinen riippuvuus. Kalibroidaan lämpötilaasteikko käyttäen ekstrapoloitua (p,t) pistettä (0,0) ja veden kolmoispistettä 611,73 Pa, 273,16 K)

Esimerkit oppikirjasta ja niiden oppimistavoitteet 12-7 Jännitys pianon kielessä 12-8 Pianon kielen katkaiseminen 17-1 Atomien välinen etäisyys kiinteässä aineessa 17-2 Celsius-Fahrenheit muunnos 17-3 Pituuden lämpölaajeneminen 17-5 Pyöreän kappaleen halkaisijan lämpölaajeneminen 17-7 Nesteen ja tankin tilavuuden lämpölaajeneminen 17-8 Lämpölaajeneminen ja puristusjännitys 17-10 Ideaalikaasun moolitilavuuden määrittäminen 17-11 Kaasun määrän laskeminen 17-12 Kaasun massan laskeminen 17-13 Paineen muuttuminen läpötilan muuttuessa 17-14 Vetyatomin massan määrittäminen

tällä kurssilla Ch 2 11 & 14 16 hyvää kertausta tai esitietojen hankkimista Volume 2 esitietoja syksyn kurssille Volume 3 Aineen rakenne kurssin materiaali

haku mahdollista sisäisiä linkkejä