Muistisairaan ihmisen hyvä hoito Hyvän hoidon kriteeristö Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa Potilas- ja omaisyhdistys, Muistiliiton paikallinen toimija Pirkanmaa ja Huittinen Kuusitoista paikallisosastoa Toimintamuodot: Muistisairauksien asiantuntija- tukikeskus, Pirkanmaan Muistiluotsi: tietoa, tukea, toimintaa Kehittämistoiminta yhteistyössä maakunnallisten valtakunnallisten toimijoiden kanssa Ammattihenkilöstön koulutus
Missä mennään muistisairautta sairastaa193 000 muistisairasta Joka päivä 45 uutta diagnoosia Pirkanmaalla sairastuneita n. 15.000, Väestö ikääntyy -> muistisairaudet yleistyvät väestön ikääntyessä -> ei parantavaa lääkehoitoa -> maakunnalliset ratkaisut keskiössä Sote-uudistuksessa
Muistisairauden eteneminen
Uutisotsikoita Karmea totuus vanhustenhoidosta Iso yksikkö ja vähän hoitajia lisäävät vanhusten huonoa kohtelua
Ikääntyneiden hyvä hoito on rahakysymys, Päinvastoin: eikä meillä ole varaa siihen Huono hoito on kallista. Jos jätämme vanhuspotilaat kunnolla tutkimatta, hoidamme heitä vain päällisin puolin ja laiminlyömme kuntoutuksen. Tällöin sairaalahoitopäivät lisääntyvät, ympärivuorokautisen hoidon tarve suurenee ja kustannukset kasvavat. Prof. Jaakko Valvanne Muistisairauksien hyvä hoito voi säästää kustannuksia L. Sääksvuori, THL
Muistisairaan ihmisen hyvä hoito? Käypä hoito suositus; www.kaypahoito.fi Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia
Muistisairauksien käypähoitosuositus Tarjoaa työvälineitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä päättäjille Päivitetty 27.1.2017 Vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua ja parantaa laatua: tarjoaa yhteiset välineet muistisairaiden tutkimuksen ja hoidon kaikkiin vaiheisiin Lääkehoidosta hyötyä, kun osa hoidon laajaa kokonaisuutta Yleisen terveydentilan hyvä hoito Fyysinen ja psykososiaalinen kuntoutus Psyykkisen tuen ja virkistyksen merkitys
Muistisairaan ihmisen hyvä hoito Muistiliitto julkaisi syyskuussa 2017 uuden päivitetyn Hyvän hoidon kriteeristön - Muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon tueksi hoivakodeissa sekä kotihoidossa - Työkirja työyhteisöille hoitotyön kehittämiseksi ja parantamiseksi - Ohjaa päättäjiä laadun ja palvelujen arvioinnissa - Apuna omaiselle, kun valitaan asuin- tai hoivakotia
Hyvän hoidon kriteerit Perustuu: - Kansalliseen muistiohjelmaan (STM) - Käypä hoito suositukseen - Ajantasaiseen lainsäädäntöön - Tutkimusnäyttöön Asiantuntijatyöryhmä: - muistityön, lakiasiain ja geriatrian edustus
Hyvän hoidon kriteerit Jakaantuu kahteen osaan: A. Muistisairaan ja läheisen omannäköistä elämää ja elämänlaatua tukeva kuntoutus, hoiva ja hoito sekä oikeuksien edistäminen B. Henkilöstöön ja työyhteisöön sekä johtamiseen liittyvät asiat
Hyvän hoidon kriteerit A. Omannäköisen elämän ja oikeuksien edistämistä muistisairaan ja läheisen näkökulmasta 1. Kuntoutus, hoiva ja hoito 2. Oikeuksien edistäminen
Hyvän hoidon kriteerit 1. Kuntoutus, hoiva ja hoito Elämänhistoria ja elämänlaatu Kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelma Toimintakyky, aktiivinen arki Terveyden edistäminen Ravitsemus Lääkehoito ja lääkkeetön hoito, kivunhoito Seksuaalisuus Vuorovaikutus ja kohtaaminen Asuinympäristö, esteettömyys ja turvallisuus Teknologia ja apuvälineet Saattohoito
Hyvän hoidon kriteerit Hoivayksikön toiminta perustuu muistisairaiden oikeuteen tulla kuulluksi ja saada päättää omista asioistaan elämän loppuun asti Hoivayksikössä tunnetaan kaikki muistisairaan hyvän ja omannäköisen elämän perusteet palvelujen, kuntoutuksen, hoivan sekä hoidon osalta ja osataan toteuttaa niitä käytännön toiminnassa Yksikössä käydään hyvän kuntoutuksen, hoivan ja hoidon kokonaisuus läpi yhdessä henkilöstön kanssa ja keskustellaan kysymyksistä ja käytännöistä Yksikössä löydetään parhaat käytännöt, vahvuudet ja tarvittavat kehittämiskohteet Muistikodissa saavutetaan asetetut tavoitteet arvioiden omaa toimintaa
Elämänhistoria ja elämänlaatu Elämänhistoria kirjataan ylös riittävän ajoissa yhdessä sairastuneen ja hänen läheisensä kanssa Muistisairaan elämänlaatu on riippuvainen siitä, miten yksilöllisyys sekä jäljellä olevat taidot ja voimavarat huomioidaan ja miten niitä ylläpidetään. Selviytyminen päivittäisistä toiminnoista Hyvinvoinnin ja terveyden kokemus Toiminnallisuus ja osallisuus jne. Ihmissuhteet Ymmärretyksi ja kuulluksi tuleminen Esim. elämänlaatua voidaan arvioida omaisten tai hoitajien kysely- tai haastattelulomakkeilla
Kuntoutus, palvelu- ja hoitosuunnitelma Tulee tehdä heti diagnoosin saamisen yhteydessä Kuntoutussuunnitelma sisältää liikuntakyvyn, päivittäisen toimintakyvyn, kognition ja elämänlaadun ylläpitämisen voimavarat ja tarpeet on määritelty hoidon tavoitteet, keinot, vastuuhenkilöt ja aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnitelmat laaditaan moniammatillisesti ja yhdessä muistisairaan ja hänen läheisensä kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ylös taho, johon perhe voi ottaa yhteyttä, jos tarvitsevat apua tai tukea
Toimintakyky Toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä selviytyä jokapäiväisistä tehtävistä ja arjen haasteista ympäristössä Toimintakyvyn ja toimijuuden tukeminen ja turvaaminen ovat elämänlaadun ja hyvän hoidon perusta sairauden kaikissa vaiheissa. Arviointia tulee tehdä alkuarvioinnin jälkeen sovituin välein ja aina, jos asiakkaan voinnissa tapahtuu oleellisia muutoksia. Toimintakyvyn arviointi tulee kirjata kuntoutus-, palvelu- ja hoitosuunnitelmaan
Aktiivinen arki Muistisairaan hoidon perusta on kuntoutumista tukeva aktiivinen arki. Arjessa yhdistyvät muistisairaan ja hänen läheisensä elämä. Mielekäs ja aktiivinen arki koostuu turvallisuutta luovista, kuntoutumista edistävistä ja sosiaalisia verkostoja ylläpitävistä asioista Arjen toimintoja ja harrastuksia tulisi tukea ja ohjata eikä tehdä puolesta
Terveyden edistäminen Terveelliset elämäntavat voivat ennaltaehkäistä muiden sairauksien syntyä sekä vaikuttaa muistisairauden etenemiseen ja toimintakykyyn. Terveellinen ravinto, liikunta, sosiaalinen aktiivisuus, päihteettömyys, riittävä lepo, stressin välttäminen sekä aivojen sopiva haastaminen Kaatumistapaturmien ennaltaehkäisy Toiveet kirjataan ylös kuntoutus-, hoito- ja palvelusuunnitelmaan
Ravitsemus Ruokavalion laatu vaikuttaa aivojen hyvinvointiin ja toimintakykyyn Ravitsemustilaa ja painoa seurataan säännöllisesti Alzheimerin taudin hoitoon suunnitellun ravintolisän (Souvenaid) käytöllä vaikutusta tapahtumamuistiin varhaista Alzheimerin tautia sairastavilla
Lääkkeetön hoito Pyritään tunnistamaan haasteellisia tilanteita laukaisevat tekijät, jotta niiden esiintymistä voitaisiin välttää. Kohtaamisen merkitys korostuu. Millaisissa tilanteissa, miten muistisairas reagoi? Mitkä asiat ennakoivat hankalia tilanteita Millaisia ovat niistä syntyneet reaktiot Mikä tilanteessa auttoi
Lääkehoito Tavoite: muistisairaan toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitäminen ja parantaminen sekä oireiden hyvä hallinta Lääkkeiden vaikutuksen arviointi on hoiva- ja hoitohenkilöstön tehtävä Muistisairaan muu lääkehoito on suhteutettava hänen muistisairautensa vaikeusasteeseen. Psyykenlääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden tarpeen arviointi Tutkimusten mukaan yksilöllinen, henkilökohtaiset tarpeet huomioiva lääkkeetön hoito usein tehokkain LL Marja Kurosen väitöstutkimus
Kivun hoito Kivun syy tulee aina selvittää ja mahdollisuuksien mukaan hoitaa, sillä kipu heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä Hoidetaan asiantuntevalla ja riittävällä lääkehoidolla Kivun lääkkeetön hoito yksilöllisten tarpeiden mukaan
Vuorovaikutus Arvostava, kunnioittava ja tasavertainen kohtaaminen vahvistetaan sairastuneen turvallisuudentunnetta ja itsemääräämisoikeutta arjen valinnoissa Asumisympäristö Mitkä ratkaisut tuovat turvallisuutta? Onko kotona tarpeellista tehdä muutostöitä? Asumiseen liittyvät toiveet on kirjattu kuntoutus, palveluja hoitosuunnitelmaan Seksuaalisuus On mahdollisuus ilmaista ja toteuttaa omaa seksuaalisuutta
Esteettömyys ja turvallisuus Esteettömyyttä voidaan tarkastella: Fyysinen ympäristö Auditiivinen ympäristö Visuaalinen ja kognitiivinen ympäristö Psykososiaalinen ympäristö Mitkä tekijät mahdollisesti rajoittavat osallistumista tai liikkumista? Sosiaalinen esteettömyys, hyväksyvä ilmapiiri
Teknologia ja apuvälineet Tukevat itsenäisyyttä ja antavat apua asumiseen ja arkeen Oikeaan aikaan ja yksilöllisesti suunniteltuna ne voivat tukea turvallisuuden tunnetta, hoito ja sosiaalisia kontakteja sekä tuottaa käyttäjälleen iloa ja kohottaa itsetuntoa Millaisista apuvälineistä voisi olla apua? Esim. hälytys- ja kutsulaitteet?
Saattohoito Pohditaan toteutuuko saattohoito suositusten mukaisesti Hoitotahto saattohoitosuunnitelma Keskustelu kuolevan, läheisten ja hoitajien kanssa Oikeanlaista kohtaamista ja tarpeiden ja toiveiden herkkää kuulemista Muistiliiton julkaisu: Muistisairaan ihmisen hyvä saattohoito, opas saattohoitoon osallistuvalle
Hyvän hoidon kriteerit 2. Oikeuksien edistäminen Itsemääräämisoikeus Hoitotahto Edunvalvontavaltuutus Edunvalvonta Osallisuus ja vertaistuki Läheiset ja tukiverkostot Eettiset kysymykset ja päätöksenteko
Oikeuksien edistäminen Muistisairaan ihmisen oikeuksia voidaan tukea ja edistää koko elämän ajan ja sairauden kaikissa vaiheissa: Ammattihenkilöstön tulee ohjata, neuvoa ja kannustaa asiakirjojen tekemiseen sellaista muistisairasta, jonka oikeudellinen toimintakyky on vielä riittävä Sairauden alkuvaiheessa erityisesti kotona asuvan kanssa on hyvä keskustella asiakirjojen laatimisesta Sairauden edetessä sairastunutta tulee tukea päätöksenteossa ja hänen terveenä ilmaistua tahtoa tulee kunnioittaa Itsemääräämisoikeus ei ole sama kuin oikeustoimikelpoisuus Suojaamisen periaate
Hyvän hoidon kriteerit B. Henkilöstö ja työhyvinvointi Omavalvontasuunnitelma (omatoiminen laadun ja turvallisuuden varmistaminen) Työyhteisön toimintatavat ja arvot Riskien hallinta Henkilöstö ja johtaminen Työhyvinvointi Asiakasturvallisuus Asiakas- ja potilastietojen käsittely
Hyvän hoidon kriteerit B. Henkilöstö ja työhyvinvointi Muistityötä tekevien ammattilaisten työhyvinvointi heijastuu muistisairaisiin ihmisiin ja heidän läheisiinsä. Kehittämisohjelma: mitkä hyvin, mitä kehitetään
Voimmeko todella vaikuttaa muistisairaan ihmisen elämään? Aktiviteetit ja toiminta ovat tärkeitä ihmisen elämälle (Marshalla and Hutchinson 2001, Booker et al 2007) Psykososiaaliset interventiot (Cohen- Mansfield 2005) Ihmislähtöiset interventiot (Chenoweth et al. 2009) Henkilökunnan valmennus ja koulutus (Featherstone et.al 2004)
Työyksikön kehittämisohjelma Meidän omat tavoitteet? Millä toiminnalla tavoitteet saavutetaan? Millaisia voimavaroja ja kykyjä meillä on? Millaista tukea tarvitsemme? Ihmislähtöisyys kehittämisen ajurina Ihmislähtöinen työpaikka ->työn laatu Ihmislähtöinen tuki, hoiva & elämäntapa muistisairaalle ihmisille -> elämänlaatu
Tietoa Yhteistä kehittämistä Toimintaa Tukea Muistiyhdistys kehittämistyön tukena